ETSK:n järjestämässä kuulemistilaisuudessa ”Länsi-Balkanin maiden nuorisopolitiikka osana Länsi-Balkanin innovaatio-ohjelmaa” osallistujat korostivat nuorten merkitystä alueen tulevaisuudelle. He toivat esiin myös aivovuodon ongelman ja esittivät, miten aivovuodon muuttaminen osaamiskierroksi voisi edistää talouskasvua ja kehitystä Länsi-Balkanilla.

ETSK:n jäsen Dragica Martinović Džamonja totesi: ”Nuoret ovat kehityksen keskeinen voimavara ja olennainen tekijä rauhan ja vakauden kannalta.”

ETSK:n jäsen Andrej Zorko oli samaa mieltä ja jatkoi: ”Nuorten ei pitäisi olla vain hankkeiden kohteita vaan aktiivisesti mukana päätöksenteossa.”

”Tirana – Euroopan nuorisopääkaupunki 2022” -hankkeen johtaja Dafina Peci korosti nuoriso- ja kansalaisjärjestöjen merkitystä ja esitteli Länsi-Balkanin nuorisofoorumin työtä. Foorumi on toiminut usean vuoden ajan kuudessa Länsi-Balkanin maassa.

Aivovuodosta aivotuonniksi

Riittämätön koulutus, taitojen puute, huonot työehdot ja rajalliset mahdollisuudet eivät voi taata nuorille vaurasta tulevaisuutta.

Alueellisen nuorisoalan yhteistyöjärjestön pääsihteeri Albert Hani totesi, että keskimäärin 52 prosenttia nuorista haluaisi asua alueen ulkopuolella. ”Jos hallitukset haluavat kannustaa nuoria pysymään kotiseudullaan, niiden on osoitettava sitoumuksensa nuorten tarpeisiin ja prioriteetteihin”, hän sanoi.

Belgradin avoimen koulun projektipäällikkö Milica Škiljević korosti, että nuorilla ei ole riittävästi tietoa ura- ja työllistymismahdollisuuksista. 

Alueellisen yhteistyöneuvoston käynnistämän Länsi-Balkanin nuorisohankkeen tiiminjohtaja Ognjen Marković selitti, että nuoret voivat tarjota tietoa ja asiantuntemusta ja näin tuottaa osallistumisellaan lisäarvoa, kunhan heidät asetetaan samanarvoiseen asemaan poliittisten päättäjien kanssa.

Nuorisotakuu Länsi-Balkanilla -aloite voisi yhdessä nuorisoverkostojen ja kansallisten sidosryhmien kanssa käynnistää uudistusprosessin, joka vahvistaa alueen nuoren sukupolven työllistettävyyttä. (at)