Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) vuoden 2023 edistymiskertomus ei ole erityisen rohkaisevaa luettavaa: suurin osa tavoitteista jää EU:lta mahdollisesti saavuttamatta vuoteen 2030 mennessä. Etenkin kulutusjalanjäljen, energiankulutuksen, kiertotalouden mukaisen tuotannon ja luonnonmukaisen maatalouden osalta näkymät ovat erityisen huonot, vaikka tilanne ei näytä myöskään muilla aloilla – biologisesta monimuotoisuudesta ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen – juurikaan paremmalta.
Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) vuoden 2023 edistymiskertomus ei ole erityisen rohkaisevaa luettavaa: suurin osa tavoitteista jää EU:lta mahdollisesti saavuttamatta vuoteen 2030 mennessä. Etenkin kulutusjalanjäljen, energiankulutuksen, kiertotalouden mukaisen tuotannon ja luonnonmukaisen maatalouden osalta näkymät ovat erityisen huonot, vaikka tilanne ei näytä myöskään muilla aloilla – biologisesta monimuotoisuudesta ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen – juurikaan paremmalta.
Tämän synkän kuvan ei pidä kuitenkaan lannistaa vaan ennemminkin motivoida meitä. Toimia tarvitaan. Nyt ei ole aika varovaisille hyville aikomukselle (niitä on ollut aiemmin riittämiin, mutta tulokset antavat odottaa itseään) tai paluulle säästötoimiin. Oikeudenmukaisen siirtymän periaatteet ja taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen kestävyys on sisällytettävä jokaiseen EU:n toimintapolitiikkaan. Tähän on aihetta käsittelevän ETSK:n tuoreimman lausunnon mukaisesti kuuluttava myös EU:n direktiivi työelämän oikeudenmukaisesta siirtymästä: edessä oleva valtava tehtävä onnistuu vain, jos kaikki ovat mukana. Jos sen kustannukset siirretään kaikkein heikoimmassa asemassa olevien maksettaviksi, kuten niin usein jo tapahtuu, äärioikeistolainen populismi kasvaa, ja siihen mennessä, kun eivät enää sitäkään leiriä edustavat voi kiistää ilmastonmuutoksen katastrofaalisia vaikutuksia, on jo liian myöhäistä.
ETSK kehottaa laajentamaan eurooppalaista vammaiskorttia koskevan komission ehdotuksen soveltamisalaa siten, että se kattaa pidemmät työskentely- tai opiskelujaksot, jotta vammaiset henkilöt voisivat liikkua vapaasti EU:ssa.
ETSK kehottaa laajentamaan eurooppalaista vammaiskorttia koskevan komission ehdotuksen soveltamisalaa siten, että se kattaa pidemmät työskentely- tai opiskelujaksot, jotta vammaiset henkilöt voisivat liikkua vapaasti EU:ssa.
ETSK on todennut komission ehdotuksen eurooppalaisesta vammaiskortista ja eurooppalaisesta vammaisten henkilöiden pysäköintiluvasta olevan ensimmäinen askel kohti vammaisten henkilöiden vapaata liikkuvuutta EU:ssa.
”Korttia ja lupaa koskeva ehdotus vaikuttaa 80 miljoonan vammaisen eurooppalaisen elämään”, totesi ETSK:n täysistunnossa 14. joulukuuta esitellyn ETSK:n lausunnon Eurooppalainen vammaiskortti ja vammaisten henkilöiden pysäköintilupa yleisesittelijä Ioannis Vardakastanis. ”Tämä on erittäin tärkeä edistysaskel, jonka avulla raivataan suuria esteitä ja varmistetaan, että vammaiset henkilöt, niin eurooppalaiset kuin jäsenvaltioissa laillisesti oleskelevat unionin ulkopuolisten maiden kansalaiset, voivat käyttää unionin yhden perusperiaatteen eli liikkumisvapauden mukaisia oikeuksiaan. Tämän pohjalta kehitetään tulevaisuudessa muita toimia.”
ETSK on kuitenkin varoittanut, että osa merkittävimmistä vammaisten eurooppalaisten vapaata liikkuvuutta haittaavista esteistä jäävät ehdotuksesta huolimatta ennalleen. Niihin kuuluu se, etteivät vammaisetuudet siirry mukana henkilön muuttaessa toiseen EU-maahan töihin tai opiskelemaan. ETSK kehottaa oma-aloitteisessa lausunnossaan laajentamaan ehdotuksen soveltamisalaa siten, että vammaiskortilla olisi mahdollisuus saada muuton jälkeen tilapäisesti julkisen sosiaalipolitiikan tai kansallisten sosiaaliturvajärjestelmien mukaisia etuuksia.
Tällä hetkellä näin ei ole. Kun henkilö muuttaa jäsenvaltiosta toiseen, hän menettää rajan ylittäessään oikeutensa vammaisetuuksiin, kunnes hänen vammansa arvioidaan uudelleen uudessa jäsenvaltiossa.
Arviointi voi kestää yli vuoden, ja henkilö jää siirtymäkauden ajaksi vaille minkäänlaista tunnustamista tai tukea. ”Pyydämme soveltamisalan laajentamista sen varmistamiseksi, ettei henkilö joutuisi uudessa maassa siirtymäkaudeksi oikeudelliseen tyhjiöön eikä katkoksia tulisi. Tämä takaisi vammaisille henkilöille mahdollisuuden elää ihmisarvoista elämää oleskelunsa alusta lähtien”, Ioannis Vardakastanis lisäsi. (ll)
Olet aiheesta ”Riippumattoman ja kestävän elintarviketuotannon edistäminen: vuoden 2027 jälkeisen yhteisen maatalouspolitiikan strategiat” laaditun lausunnon esittelijä. Mitä komitea ehdottaa lausunnossaan ajatellen erityisesti yhteistä maatalouspolitiikkaa vuoden 2027 jälkeen ja kestävää elintarviketuotantoa?
Olet aiheesta ”Riippumattoman ja kestävän elintarviketuotannon edistäminen: vuoden 2027 jälkeisen yhteisen maatalouspolitiikan strategiat” laaditun lausunnon esittelijä. Mitä komitea ehdottaa lausunnossaan ajatellen erityisesti yhteistä maatalouspolitiikkaa vuoden 2027 jälkeen ja kestävää elintarviketuotantoa?
Stoyan Tchoukanov: Euroopan unioni on YMP:n avulla pystynyt turvaamaan vakaan, korkealaatuisen ja aina vain laadukkaamman elintarviketarjonnan kasvavalle väestölleen ja säilyttämään perheviljelymallin. Politiikka on kehittynyt 65 viime vuoden aikana, mutta vuonna 2021 voimaan tulleeseen uuteen versioon sisältyvää kestävän kehityksen kolmea ulottuvuutta arvostellaan edelleen runsaasti.
Uusia haasteita silmällä pitäen yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) on nyt – enemmän kuin koskaan aiemmin – tarjottava vakaa pitkän aikavälin politiikkakehys, jonka avulla edistetään kestävää elintarviketuotantoa ja Euroopan unionin avointa strategista riippumattomuutta. Samalla olisi suojeltava EU:n maatalouden monimuotoisuutta, vastattava yhteiskunnallisiin ja ekologisiin tarpeisiin (tuetaan julkisilla varoilla julkishyödykkeitä) ja kehitettävä maaseutua.
Ympäristö- ja ilmastopolitiikkaa ei pitäisi nähdä rasitteena, joka haittaa vallitsevasta kriisistä selviytymistä, vaan osana pitkän aikavälin ratkaisuja ja tulevan päätöksenteon suuntaviivoja. Viimeisimmässä uudistuksessa vahvistettiin periaatetta, jonka mukaan jokaisen tuetun hehtaarin on tuen vastineeksi tarjottava yhteiskunnalle ympäristöpalveluja.
Yhdenmukaisen hehtaarikohtaisen rahoituksen tarjoaminen ei kuitenkaan vastaa ekologista todellisuutta eikä ole sosiaalisesti oikeudenmukaista tukea. Seuraavassa YMP:ssä olisi mentävä vielä pidemmälle: yhteiskunnallisia ja ympäristövaatimuksia tulee tehostaa, niiden täyttämisestä on maksettava asianmukainen korvaus, ja ne on turvattava epäreilulta kilpailulta.
Pinta-alaperusteisista tuista olisi siis korvausten sijaan siirryttävä ympäristöä ja yhteiskuntaa hyödyttävien palvelujen tuottamisen kannustimiin kohtuullisen siirtymäajan kuluessa, joka voi olla pidempi kuin yhden monivuotisen rahoituskehyksen kattama kausi.
Pienten perhetilojen olisi voitava halutessaan säilyttää tilan pinta-alatukiin ja työvoimayksiköihin perustuva tulotuki. Jäsenvaltioiden tulee voida määritellä tätä koskevat kriteerit strategiasuunnitelmissa. Jotta maatilojen määrä EU:ssa ei pienenisi entisestään sen vuoksi, että tiloille ei löydy jatkajia nuoremman sukupolven keskuudesta, on nostettava maataloustoiminnasta saatavia keskituloja, helpotettava maan hankintaa (investointiavustusten, edullisten luottojen ja maakauppoja koskevan kansallisen lainsäädännön avulla), luotava suotuisat investointiedellytykset YMP:n toisessa pilarissa (lisää yksityisiä varoja), kehitettävä (viljelijöiden, maataloustyöntekijöiden ja neuvonantajien) osaamista, parannettava naisten vaikutusmahdollisuuksia, varmistettava asianmukaiset työolot ja -ehdot sekä kohennettava viljelijöiden pitkän aikavälin näkymiä (eläkkeet jne.) ja maaseutualueiden yleistä houkuttelevuutta.
YMP:n avulla on edistettävä terveellisempien ja kestäväpohjaisempien elintarvikkeiden (luonnonmukaiset tuotteet, kausituotteet, paikalliset tuotteet) kulutuskysyntää EU:ssa, vähennettävä ruoan haaskausta ja säänneltävä elintarvikemarkkinoita, jotta voidaan puuttua elintarvikealan finansialisaatioon, joka ruokkii laajamittaista keinottelua: jotkut takovat valtavia voittoja eurooppalaisten kamppaillessa nousevien ruoan hintojen kanssa. Energian hintojen nousut ja energian ja lannoitteiden toimitushäiriöriskit ovat osa uutta normaalia. Olisikin harkittava suhdanteita tasoittavien osatekijöiden sisällyttämistä YMP:hen ja tarjottava sen puitteissa investointitukijärjestelyjä, joiden avulla edistetään maaseutualueiden uusiutuvan energian tuotantoa ja jakelua tila- ja paikallistasolla.
Lausunnossa ehdotetaan, että komissio harkitsisi – yksittäisissä jäsenvaltioissa vapaaehtoisten – julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien vakuutusjärjestelyjen vahvistamista vuoden 2027 jälkeisen YMP:n välineistössä, jotta voidaan vastata äärimmäisten ilmasto-olosuhteiden seurauksiin. ETSK näkee käsillä olevan lausunnon tilaisuutena esittää vuoden 2024 EU-vaaleja ja EU:n tulevaa laajentumista silmällä pitäen järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan huomioita, neuvoja ja ehdotuksia siitä, millainen vuoden 2027 jälkeisen tulevan YMP:n pitäisi olla muodoltaan ja suunnaltaan, jotta elintarviketuotannosta saataisiin riippumatonta ja kestävää kokonaisvaltaisemman ja kattavamman elintarvikepolitiikan puitteissa. Tavoitteena on antaa panos seuraavaa YMP-kautta koskevaan komission ehdotukseen ja tuoda esille kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden tarpeet ja yhteiskunnan odotukset.
Kesäkuussa 2024 pidettävät Euroopan parlamentin vaalit tulevat määrittämään Euroopan tulevan suunnan, ja siksi ETSK, joka on kansalaisyhteiskunnan institutionaalinen kumppani, on päättänyt järjestää kaikkien aikojen ensimmäisen kansalaisyhteiskuntaviikon.
Kesäkuussa 2024 pidettävät Euroopan parlamentin vaalit tulevat määrittämään Euroopan tulevan suunnan, ja siksi ETSK, joka on kansalaisyhteiskunnan institutionaalinen kumppani, on päättänyt järjestää kaikkien aikojen ensimmäisen kansalaisyhteiskuntaviikon.
Tämä kannattaa merkitä kalenteriin!
Lippulaivatapahtumaan tulee kaikenikäisiä ihmisiä erilaisista taustoista, muun muassa nuoria, toimittajia ja EU:n toimielinten edustajia, käymään vilkasta keskustelua eurooppalaisten arkielämään ja Euroopan tulevaisuuteen vaikuttavista aiheista.
Tapahtuman teemana on ”Demokratian puolesta”. Siinä käsitellään demokraattisten arvojen puolustamiseen liittyviä uhkia ja haasteita ja selvitetään, mitä kansalaisyhteiskunta odottaa Euroopan tulevilta johtajilta. Kansalaisyhteiskuntaviikon suositukset otetaan huomioon Euroopan parlamentin vaaleista annettavassa ETSK:n päätöslauselmassa.
Kansalaisyhteiskuntaviikossa yhdistyy viisi tärkeää ETSK:n hanketta:
Kansalaisyhteiskuntapäivät: kansalaisyhteiskunnan organisaatiot demokratian kulmakivenä ja nykypäivän haasteiden keskeisenä ratkaisijana
Luvassa on inspiroivia asiantuntijoiden vetämiä seminaareja ja korkean tason keskustelutilaisuuksia. Tilaisuus tarjoaa mahdollisuuden esittää näkemyksiä Euroopan seuraavan vaalikauden tärkeistä kysymyksistä ja verkostoitua kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja muutoksentekijöiden kanssa ympäri Euroopan.
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) hyväksyi täysistunnossaan lausunnon, jossa se ehdottaa strategiaa EU:n saarten, vuoristoalueiden ja harvaan asuttujen alueiden sosioekonomisiin haasteisiin vastaamiseksi. ETSK kehottaa toteuttamaan EU:n toimia koheesiopolitiikan puitteissa ja korostaa, että tarvitaan aluekohtaisia strategioita, luotettavia tietoja ja erityisiä kestävän kasvun mekanismeja.
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) hyväksyi täysistunnossaan lausunnon, jossa se ehdottaa strategiaa EU:n saarten, vuoristoalueiden ja harvaan asuttujen alueiden sosioekonomisiin haasteisiin vastaamiseksi. ETSK kehottaa toteuttamaan EU:n toimia koheesiopolitiikan puitteissa ja korostaa, että tarvitaan aluekohtaisia strategioita, luotettavia tietoja ja erityisiä kestävän kasvun mekanismeja.
EU:n syrjäiset alueet saarista vuoristoalueisiin ja harvaan asuttuihin alueisiin painiskelevat taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöhaasteiden kanssa, jotka jarruttavat niiden kehitystä. Syrjäisillä saarilla ongelmana ovat korkeat kustannukset saarten eristyneisyyden vuoksi, kun taas ilmastonmuutoksesta aiheutuu uhkia vuoristoalueille. Väestön väheneminen harvaan asutuilla alueilla edellyttää innovatiivisia kasvustrategioita. ETSK:n esittelijä Ioannis Vardakastanis tähdentää, että tarvitaan räätälöityjä lähestymistapoja, joissa otetaan huomioon kunkin alueen erityispiirteet. Komitea kannattaa lausunnossaan EU:n yhtenäisiä toimia ja korostaa alueellista solidaarisuutta syrjäytymisen ehkäisemiseksi. ETSK ehdottaa, että hyödynnetään EU:n koheesiopolitiikan vahvaa oikeusperustaa, ja suosittaa erityisiä rahastoja sekä ”saarisopimuksen” tai ”vuoristoaluesopimuksen” kaltaisia sopimuksia, jotta voidaan vastata ainutlaatuisiin haasteisiin kaupunki- ja maaseutualueiden menestyksekkäiden strategioiden mukaisesti. Ratkaisuihin sisältyy taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä näkökohtia, jotka edellyttävät moninaisia toimenpiteitä toimintakustannusten supistamisesta työpaikkojen luomisen edistämiseen ja paikallisen kulttuurin säilyttämiseen. Tietoon perustuva päätöksenteko perustuu täsmällisiin tietoihin ja valmiuksien kehittämiseen sekä aktiivisen vuoropuhelun edistämiseen EU:n tason sekä kansallisen ja paikallisen tason sidosryhmien välillä, jotta voidaan muokata toimintapolitiikkoja, joissa otetaan huomioon näiden alueiden ainutlaatuiset olosuhteet EU:ssa. (tk)
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean (ETSK) työvaliokunta päätti 12. joulukuuta 2023 nimittää Isabelle Le Galo Floresin ETSK:n uudeksi pääsihteeriksi.
Le Galo Floresilla on maisterintutkinto matematiikasta sekä viestinnän, mediasuhteiden ja kansainvälisten suhteiden alalta. Hän on toiminut urallaan useissa johtotehtävissä, joista viimeisimpänä Espanjan toiminnoista vastaavana apulaispääjohtajana Daniel ja Nina Carasson säätiössä, jossa hän käsitteli muun muassa kestäviin elintarvikejärjestelmiin sekä kansalaisiin ja taiteisiin liittyviä asioita.
ETSK:n pääsihteeri vastaa toimeenpanosta, hän avustaa ja neuvoo ETSK:n sääntömääräisiä elimiä ja johtaa noin 700:aa henkilöstön jäsentä. Le Galo Flores aloitti viiden vuoden toimikautensa 16. tammikuuta Gianluca Brunettin jätettyä tehtävänsä 31. joulukuuta 2023. (ehp)
Rahoitusala, erityisesti pankkisektori, on keskeisessä asemassa pyrittäessä parantamaan EU:n talouden kilpailukykyä, koska sillä on merkittävä rooli talouden rahoittamisessa ja erittäin tärkeässä siirtymässä kohti kestävää kehitystä. Täysistunnossa antamassaan lausunnossa Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) tuo esiin keskeisiä tapoja vahvistaa rahoitusalaa ja sen antamaa panosta EU:n strategisen riippumattomuuden ja sen saavuttamista edistävien tavoitteiden tukemiseksi.
Rahoitusala, erityisesti pankkisektori, on keskeisessä asemassa pyrittäessä parantamaan EU:n talouden kilpailukykyä, koska sillä on merkittävä rooli talouden rahoittamisessa ja erittäin tärkeässä siirtymässä kohti kestävää kehitystä. Täysistunnossa antamassaan lausunnossa Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) tuo esiin keskeisiä tapoja vahvistaa rahoitusalaa ja sen antamaa panosta EU:n strategisen riippumattomuuden ja sen saavuttamista edistävien tavoitteiden tukemiseksi.
Häiriönsietokykyinen rahoitusjärjestelmä on etusijalla EU:n muuttaessa talouttaan, mutta haasteita on edelleen huolimatta pyrkimyksistä ottaa käyttöön kilpailukykytarkastuksia ja kehittää lainsäädäntöä sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskevan REFIT-ohjelman avulla. ETSK:n esittelijän Antonio García del Riegon mukaan pankkiunionin ja pääomamarkkinaunionin keskeneräisyys estää markkinoiden yhtenäisyyttä, minkä vuoksi EU:n pankit ovat menettäneet asemiaan kansainvälisesti. Tähän on puututtava perusteellisilla arvioinneilla, jotta voidaan varmistaa kilpailukykyinen ja häiriönsietokykyinen rahoitusala. Terve kilpailu on ratkaisevan tärkeää vakauden ja kasvun kannalta, mutta se edellyttää vahvempia sääntelykehyksiä, joilla turvataan pankkialan monimuotoisuus. ETSK korostaa terveen kilpailun merkitystä vakauden varmistamisessa ja investointien houkuttelemisessa ja kehottaa soveltamaan tasapainoista toimintamallia valvontaan, jotta edistetään digitalisaatiota ja markkinoiden kestävyyttä. ETSK on tyytyväinen siihen, että EU on sisällyttänyt kilpailukykytarkastuksen tuleviin toimintapolitiikkoihin, mutta katsoo, että kilpailukykyä on parannettava tinkimättä Basel III ‑kehyksen kaltaisista kansainvälisistä normeista. Kilpailukykytarkastuksen mukauttaminen rahoitusalan erityispiirteisiin on olennaisen tärkeää. Pääomamarkkinaunionin valmiiksi saattamisella torjutaan markkinoiden hajanaisuutta, parannetaan rahoitusvakautta ja edistetään yhdentymistä. ETSK painottaa, että tehokkaat arviointimenetelmät, sidosryhmien osallistaminen vaikutustenarviointeihin ja luotettavat tiedot tietoon perustuvaa päätöksentekoa varten ovat avainasemassa rahoitusalan kehittämisen kannalta. (tk)
Belgia otti vastuulleen EU:n neuvoston puheenjohtajuuden 1. tammikuuta ja hoitaa tätä tehtävää vuoden 2024 ratkaisevan tärkeän alkupuoliskon ajan. Ajanjakson kohokohta on epäilemättä kesäkuussa pidettävät Euroopan parlamentin vaalit, joissa Euroopan kansalaiset voivat päättää unionin tulevasta suunnasta. Aiomme olla aktiivisesti mukana tiedottamassa vaaleista ja kannustamassa kansalaisia äänestämään.
Belgia otti vastuulleen EU:n neuvoston puheenjohtajuuden 1. tammikuuta ja hoitaa tätä tehtävää vuoden 2024 ratkaisevan tärkeän alkupuoliskon ajan. Ajanjakson kohokohta on epäilemättä kesäkuussa pidettävät Euroopan parlamentin vaalit, joissa Euroopan kansalaiset voivat päättää unionin tulevasta suunnasta. Aiomme olla aktiivisesti mukana tiedottamassa vaaleista ja kannustamassa kansalaisia äänestämään. ”ETSK, järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan tyyssija, aikoo tehdä tiivistä yhteistyötä puheenjohtajavaltio Belgian kanssa vahvemman, kestävämmän ja demokraattisemman Euroopan rakentamiseksi”, toteaa ETSK:n puheenjohtaja Oliver Röpke.
Uudessa esitteessä esitellään komitean toimintaa vuoden alkupuoliskolla, keskeiset jaostoissa käsiteltävinä olevat aiheet sekä puheenjohtajavaltio Belgian pyytämät valmistelevat lausunnot. Haluatko tietää, keitä komitean belgialaiset jäsenet ovat?
Tietoa heistä ja siitä, mitä kansalaisyhteiskunnan osia he edustavat, on saatavilla täällä. Esite on ladattavissa englannin-, ranskan-, saksan- ja hollanninkielisenä. (cw)
Global Gatewayn avulla pyritään turvaamaan EU:n avoin strateginen riippumattomuus, mutta sen on tärkeää perustua vaikutustenarviointiin, korostaa Euroopan talous- ja sosiaalikomitea joulukuun täysistunnossa hyväksymässään lausunnossa. ETSK toivoo itselleen aktiivisempaa roolia Global Gateway ‑strategiaan kuuluvia kehityshankkeita koskevan päätöksentekoprosessin keskeisissä vaiheissa.
Global Gatewayn avulla pyritään turvaamaan EU:n avoin strateginen riippumattomuus, mutta sen on tärkeää perustua vaikutustenarviointiin, korostaa Euroopan talous- ja sosiaalikomitea joulukuun täysistunnossa hyväksymässään lausunnossa. ETSK toivoo itselleen aktiivisempaa roolia Global Gateway ‑strategiaan kuuluvia kehityshankkeita koskevan päätöksentekoprosessin keskeisissä vaiheissa.
EU lupaa mobilisoida Global Gateway -strategian avulla vuosina 2021–2027 jopa 300 miljardia euroa investointeja ilmastonmuutoksen torjuntaan, digi-, energia- ja liikenneinfrastruktuurin parantamiseen sekä terveys-, koulutus- ja tutkimusjärjestelmien vahvistamiseen kaikkialla maailmassa.
ETSK korostaa kuitenkin, että investointiohjelmien on tärkeää perustua vaikutustenarviointiin, jossa olisi varmistettava demokraattinen osallistuminen kehitysaloitteisiin kumppanimaissa sekä hankkeiden taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen kestävyys. ETSK suhtautuu kuitenkin varauksin muista EU:n rahastoista rahoitettaviin investointihankkeisiin, sillä niissä seuranta saattaa poiketa vakiomuotoisesta, koska ei ole selvää, miten kunkin hankkeen toimien vaikutuksia arvioidaan.
ETSK:n jäsen ja lausunnon esittelijä Stefano Palmieri korosti, että Global Gateway -hankkeissa on noudatettava tiettyjä periaatteita ja tavoitteita. Hän piti tärkeänä ”kunnioittaa hankkeissa EU:n arvoja ja tehdä niistä yksityiskohtaisia vaikutustenarviointeja soveltuvuuden varmistamiseksi”.
Komitea pitää kuitenkin valitettavana, ettei Euroopan tason sidosryhmiä ole kaiken kaikkiaan osallistettu mielekkäällä tavalla kehittämisprosessiin. ETSK toivoo itselleen aktiivisempaa roolia Global Gateway ‑strategiaan kuuluvia kehityshankkeita koskevan päätöksentekoprosessin keskeisissä vaiheissa alkaen säännöllisistä tapaamisista Global Gateway -neuvoston sekä kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja työmarkkinaosapuolten välillä. (mt)
ETSK on ollut menestystarina, mutta Euroopan unionin on vaalittava yhteiskuntasopimusta, solidaarisuutta, oikeudenmukaista taloutta ja osallistavuutta yhä ponnekkaammin. Tämä on avain eurooppalaisten arvojen turvaamiseen.
ETSK on ollut menestystarina, mutta Euroopan unionin on vaalittava yhteiskuntasopimustaan, solidaarisuutta, oikeudenmukaista taloutta ja osallistavuutta yhä ponnekkaammin. Tämä on avain eurooppalaisten arvojen turvaamiseen.
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) perustettiin Rooman sopimuksella (joka allekirjoitettiin maaliskuussa 1957), ja se piti ensimmäisen täysistuntonsa toukokuussa 1958. Komitean kartuttama kokemus ja sen saamat opit vastaisuuden varalle olivat aiheena Brysselissä 13. joulukuuta 2023 järjestetyssä tilaisuudessa ”Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 65-vuotisjuhlallisuudet: Kansalaisyhteiskuntaa vahvistamassa, demokratiaa puolustamassa”. ”Komiteasta on viimeisten 65 vuoden aikana kehittynyt todellinen foorumi, jolla kansalaisyhteiskunta voi vapaasti ilmaista näkemyksiään ja pyrkiä näin parantamaan EU:n lainsäädäntöä. Vahvan ja riippumattoman kansalaisyhteiskunnan ääni on muuttuvassa geopoliittisessa tilanteessa tärkeämpi kuin koskaan. Nimenomaan kansalaisyhteiskunta toimii vahtikoirana ja huolehtii siitä, ettei kukaan tee loppua keskinäisen valvonnan järjestelmästä, oikeusvaltioperiaatteesta tai perusoikeuksista ja -arvoista – ettei kukaan siis vesitä demokratiaa”, ETSK:n puheenjohtaja Oliver Röpke totesi.
ETSK:n jäsenet edustavat kaikenlaisia kansalaisyhteiskunnan organisaatioita eri puolilta Eurooppaa, muun muassa yrityksiä, ammattijärjestöjä ja muita eturyhmiä. Komitea on EU:n neuvoa-antava elin, joka antaa lausuntoja Euroopan komissiolle, neuvostolle ja Euroopan parlamentille, ja se toimii siltana unionin päättävien toimielinten ja EU:n kansalaisten välillä. ”ETSK on saavuttanut 65 vuoden iän, ja voisi ehkä ajatella, että on aika jäädä eläkkeelle. Mitä vielä! ETSK:ta tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan, sillä monien eurooppalaisten tilanne on vaikea. Meidän on vastustettava pyrkimyksiä sivuuttaa järjestelmällisen sosiaalisen vuoropuhelun rooli, ja EU:n muiden toimielinten olisi kuunneltava meitä yhä enemmän”, komitean entinen puheenjohtaja ja ETSK:n entisten jäsenten yhdistyksen puheenjohtaja Georges Dassis sanoi.
Kuten tilaisuudessa korostettiin, ETSK on viime vuosina ollut johtava kumppanitaho Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista käydyissä keskusteluissa. Komitealla oli myös keskeinen rooli Euroopan tulevaisuuskonferenssissa, jonka lopullisissa suosituksissa se mainitaan nimenomaisesti välineenä, jolla voidaan lisätä osallistumista ja EU:n demokratian avoimuutta. Viimeaikaisia esimerkkejä ETSK:n uraauurtavasta toiminnasta ovat muun muassa se, että komitea oli ensimmäinen, joka peräänkuulutti todellista Euroopan terveysunionia, ja se oli ensimmäisten joukossa ehdottamassa korjauttamisoikeutta. ETSK:n työnantajat-ryhmän puheenjohtaja Stefano Mallia tähdensi ETSK:n työn tärkeää vaikutusta ja parannuksia, joita lainsäädäntöön on tehty vuodesta 1958 lähtien. ”Olemme viime kuukausina saavuttaneet useita keskeisiä tavoitteita, joista mainittakoon kilpailukykytarkastus ja EU:n sinisen kehityksen ohjelma, ja teemme jatkossakin työtä sen eteen, että edustamiemme ihmisten näkemykset saadaan tuotua esiin.”
Energiakäänne, ilmastokriisin torjunta ja Venäjän aiheuttaman geopoliittisen uhan torjuminen ovat vain muutamia niistä haasteista, joiden vuoksi ETSK:ta tarvitaan yhä enemmän rakentamaan yhteisymmärrystä yhteisestä hyvästä, edistämään Euroopan yhdentymisen arvoja sekä ajamaan osallistavaa demokratiaa ja puolustamaan kansalaisyhteiskunnan organisaatioita. ”ETSK on 65 vuoden ajan tarjonnut foorumin, jolla ammattijärjestöjen edustajat voivat käydä mielekästä keskustelua työnantajien, kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja muiden Euroopan unionin toimielinten kanssa. ETSK:n menestys perustuu yhteistyöhön. Saattamalla yhteen yhteiskunnan monien eri ryhmien edustajia komitea onnistuu laatimaan lausuntoja, joissa tuodaan esiin useita eri näkökulmia. Tämä osallistavuus takaa sen, että komitean työskentely pysyy demokraattisten periaatteiden mukaisena”, työntekijät-ryhmän puheenjohtaja Lucie Studničná totesi.
Kansalaisyhteiskunnan organisaatiot -ryhmän puheenjohtaja Séamus Boland kehotti ETSK:ta tekemään kaikin voimin töitä EU-vaalien hyväksi. ”EU:n on löydettävä yhteisiä ratkaisuja yhteisiin eurooppalaisiin haasteisiin, ja tämän tavoitteen saavuttaminen riippuu hyvin pitkälti Euroopan parlamentin vaalien tuloksista. ETSK:n ja sen jäsenten tehtävänä ja velvollisuutena on olla kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden verkostojen kautta yhteydessä kansalaisiin, jotta voidaan torjua disinformaatiota ja luottamuksen puutetta ja hälventää pelkoja. Meidän on myös jälleen kerran peräänkuulutettava konkreettisia toimenpiteitä kansalaisyhteiskunnan kanssa käytävän EU-tason vuoropuhelun käynnistämiseksi kaikilla politiikanaloilla.”
