ETSK:n 15. kansalaisyhteiskuntapalkinto on myönnetty kolmelle voittajalle Slovakiasta, Belgiasta ja Ranskasta heidän innostavasta työstään haitallisen polarisoitumisen torjumiseksi kaikkialla Euroopassa. Voittajat paljastettiin 20. maaliskuuta pidetyssä kansalaisyhteiskuntaviikon palkintoseremoniassa.  

Palkintosumma jaettiin kolmen palkittavan kesken, ja voittaneen hankkeen saama pääpalkinto oli 14 000 euroa. Toisena ja kolmantena palkitut saivat kumpikin 9 000 euroa.

ENSIMMÄINEN PALKINTO: slovakialainen Slovak Debate Association The Critical Thinking Olympiad ‑hankkeesta

Slovak Debate Association (SDA) on Slovakiassa toimiva kansalaisjärjestö. Sen missio on edistää ennakkoluulottomuutta ja kriittistä ajattelua sekä lisätä slovakialaisten nuorten aktiivista kansalaisuutta. SDA opettaa erilaisilla ohjelmilla nuoria arvioimaan tosiasioita ja mielipiteitä, muotoilemaan omia argumenttejaan ja tarkastelemaan medialähteitä kriittisesti uskottavien tietolähteiden löytämiseksi. Järjestö muodostaa tällä tavoin tilan avoimelle ja julkiselle keskustelulle Slovakian yhteiskunnan keskeisistä kysymyksistä.

Sen menestyneimpiä ohjelmia on ollut vuonna 2021 käynnistetty Critical Thinking Olympiad (kriittisen ajattelun olympialaiset). Ohjelma on otettu laajasti käyttöön, ja siihen osallistui viime vuonna lähes 9 000 opiskelijaa yli 300 koulusta. Tämä innovatiivinen hanke on kilpailu, joka kehittää opiskelijoiden kykyä torjua väärää tietoa. Disinformaation määrä Slovakiassa on suuri: 61 prosenttia slovakialaisista ei luota tiedotusvälineisiin ja yli puolet uskoo joihinkin salaliittoteorioihin. Kriittisen ajattelun olympialaisilla pyritään vastaamaan tähän haasteeseen kehittämällä medialukutaitoa ja muuttamalla nuorten kulutustottumuksia.

Kilpailu on suunnattu kolmelle opiskelijaikäryhmälle (luokat 8–13), ja osallistujat saavat kolmella kierroksella eteensä erilaisia tosielämän mediahaasteita. Tehtävät on suunniteltu kuvaamaan sisältöä, jolle opiskelijat voivat altistua arjessaan. He analysoivat TikTok-videoita, tekevät faktantarkistusta tekoälyllä luodulle sisällölle ja arvioivat Instagram-julkaisuja sekä pyrkivät erottamaan todellisen tiedon väärästä. Opiskelijat osallistuvat myös julkiseen väittelykierrokseen, jossa heidän on perusteltava kantansa ikätovereilleen.

”Kriittisen ajattelun olympialaiset vähentävät yhteiskunnan polarisaatiota opettamalla tuhansia opiskelijoita kuuntelemaan erilaisia näkökulmia, tunnistamaan kognitiivisia ennakkoluuloja ja ilmaisemaan näkemyksiään rakentavasti”, ohjelman kehittäjä ja koordinaattori Richard Vaško sanoi. ”Vahvistamalla kriittistä ajattelua ja medialukutaitoa tällaisella taitoihin perustuvalla toiminnalla annamme nuorille keinot torjua väärää tietoa ja käydä vivahteikasta yhteiskunnallista keskustelua.”

TOINEN PALKINTO: ranskalainen Reporters d’Espoirs Prix Européen Jeunes Reporters d’Espoirs ‑hankkeesta

Reporters d’Espoirs on ranskalainen vuonna 2003 perustettu voittoa tavoittelematon järjestö. Se kehitti ”ratkaisukeskeisen journalismin” lähestymistavan, joka on nykyään laajasti harjoitettu journalismin muoto, jolla pyritään vastaamaan yhteiskunnan nykyhaasteisiin. Järjestö kannustaa toimittajia omaksumaan tämän myönteisen ajattelutavan ja myöntää erilaisia palkintoja toimittajille ja nuorille parhaista innovaatioista journalismin ja toimittamisen saralla.

Prix Européen Jeunes Reporters d’Espoirs on hanke, jolla sekä palkitaan että koulutetaan toimittajia ranskankielisestä ratkaisukeskeisestä journalismista. Monipuolinen ohjelma tarjoaa hakijoille mahdollisuuden oppia ratkaisukeskeistä journalismia verkkokurssilla, jota järjestö pyörittää yhdessä Aix-Marseillen journalismin oppilaitoksen kanssa. Jokaisella hakijalla on myös mentori, joka auttaa kehittämään kirjoitus- ja puhetaitoja ja joka on syventynyt myyntipuheen saloihin. Voittajat kutsutaan lisäksi Pariisiin 48 tunnin oppimismatkalle, jonka aikana he tapaavat muita samanmielisiä toimittajia ja asiantuntijoita eri puolilta Eurooppaa. Tämän jälkeen kuudelle voittajalle myönnetään palkintoja yhteensä 10 000 euron edestä.

”Polarisaation torjuminen on ratkaisukeskeisen journalismin menetelmän keskiössä. Siinä osoitetaan maailman monimutkaisuus sekä kaikilla tasoilla ja kaikissa maissa yhdessä tai erikseen toimivien tahojen monimuotoisuus. Samalla kuvataan paikallisten aloitteiden leviämiskykyä”, Reporters d’Espoirs’n johtaja Gilles Vanderpooten sanoi.

Kolmella ensimmäisellä kerralla palkintoa tavoitteli yli 400 hakijaa 25 maasta. Parhaillaan käynnissä olevalla neljännellä kerralla hakemuksia on pian tullut yli 300. Järjestö on jo tähän mennessä auttanut yli 75:tä hakijaa hiomaan kirjallista ja suullista ranskan kielen taitoaan.

Ajatus on helposti toistettavissa, ja ryhmä käy jo keskusteluja Espanjassa, Italiassa ja Belgiassa toimivien journalistien kanssa mahdollisuudesta tehdä yhteistyötä ja levittää palkintoa laajemmalle.

”Haluamme laajentaa palkinnon piiriä ranskankielisestä maailmasta myös muihin Euroopan unionin kieliin”, Gilles Vanderpooten sanoi. ”Se on avain siihen, että yhä useammat nuoret saadaan mukaan luomaan ’ratkaisukeskeistä Eurooppaa’.”

KOLMAS PALKINTO: belgialainen FEC Diversité asbl ESCAPE GAME EXTREME DROITE pour se désintoxiquer ‑hankkeesta

Äärioikeistolainen ideologia leviää Euroopassa ja eri puolilla maailmaa. Äärioikeistolaiset puolueet kasvattavat suosiotaan, ja populismi on nousussa. Belgialainen voittoa tavoittelematon järjestö FEC Diversité kehitti keinon näiden näkemysten torjumiseksi opettajien, ammattiliittojen ja tavallisten kansalaisten keskuudessa.

ESCAPE GAME EXTREME DROITE pour se désintoxiquer on pakopeli, jolla pelaajat voivat ”dekontaminoida” itsensä äärioikeistolaisista ajatuksista hauskalla ja kiinnostavalla tavalla. Pelaajille kerrotaan, että he ovat saaneet tartunnan äärioikeistolaisesta ideologiasta, ja heidän on puhdistauduttava siitä erilaisten tehtävien avulla. He oppivat siten, miten äärioikeistolaiset ajatukset leviävät ja voimistuvat yhteiskunnassa.

Peli koostuu neljästä alueesta, joista kussakin on erilaisia testejä, jotka pelaajien on selvitettävä edetäkseen. A-alueella osallistujat käyvät työpaikalla keskustelua äärioikeiston vaikutuksesta ja ovat vuorovaikutuksessa 19 objektin kanssa. B-alueella pelaajat lukevat maahantulijoiden aitoja kertomuksia ymmärtääkseen paremmin maahantulijoiden matkaa Eurooppaan. C-alueella ”äärioikeistolaisen puheen” ohessa näytetään erilaisia kuvia. D-alueella pelaajat perehtyvät ensin äärioikeistolaisesta puolueesta tehtyyn raporttiin ja tekevät sen jälkeen ristisanatehtäviä.

Laajennetun todellisuuden pelissä on kaasusuojapukuihin ja kaasunaamareihin sonnustautuneita valmentajia, joiden ääni on muunnettu. Erilaisten tehtävien on tarkoitus herätellä kaikkia viittä aistia, jotta kokemus tuntuu vahvasti ja tietoisuus siitä, mikä demokratiaa uhkaa Euroopassa, lisääntyy.

Hanke käynnistyi kesäkuussa 2023, ja siinä on sen jälkeen ”puhdistunut” lähes tuhat pelaajaa. Sana pelistä on levinnyt ammattiliittojen, järjestöjen ja koulujen kesken niin Belgiassa kuin laajemminkin. Ranskasta ja Bulgariasta on käyty pelaamassa peliä sen arvioimiseksi, olisiko se toistettavissa muualla.

”Olemme ylpeitä siitä, että olemme kehittäneet innovatiivisen opetusvälineen, joka torjuu äärioikeistolaista ajattelua osallistavasti ja vuorovaikutteisesti”, sanoo Malika Borbouse FEC Diversitéstä. ”Aloitteemme edistää vuoropuhelua ja pohdintaa kollektiivisella tasolla, ja se on siten auttanut vähentämään jännitteitä ja edistämään osallistavampaa yhteiskuntaa.”

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) suhtautuu myönteisesti Euroopan komission uuteen maatalous- ja elintarvikevisioon. Kyse on uudistukseen tähtäävästä etenemissuunnitelmasta, jonka tavoitteena on vahvistaa viljelijöiden asemaa ja tehdä elintarvikejärjestelmistä kestäviä. ETSK kehottaa kuitenkin nostamaan yhteisen maatalouspolitiikan tavoitetasoa.

Visioon, josta keskusteltiin ETSK:n täysistunnossa 27. maaliskuuta, sisältyy toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on vahvistaa viljelijöiden neuvotteluvoimaa, lisätä toimitusketjun avoimuutta ja parantaa vuoropuhelua elintarvikepolitiikasta. EU:n maatalouskomissaari Christophe Hansen kuvaili visiota ”kohdennetuksi vastaukseksi vaatimuksiin kilpailukykyisestä, oikeudenmukaisesta ja kestävästä maatalouselintarvikealasta” ja korosti, että on tärkeää tehdä tiivistä yhteistyötä kaikkien sidosryhmien, myös kansalaisyhteiskunnan kanssa.

ETSK:n puheenjohtaja Oliver Röpke totesi, että visioon sisältyy monia ETSK:n painopisteitä. ”Siinä tunnustetaan maatalouselintarvikealan kaikkien toimijoiden keskeinen rooli kestävyyden ja kilpailukyvyn varmistamisessa”, hän huomautti ja lisäsi, että ETSK:n suositukset ovat joillakin aloilla menneet komission ehdotuksia pidemmälle.

ETSK:n jäsenet pitävät tervetulleina aloitteita, joilla vahvistetaan tuottajien roolia neuvotteluissa ja sopimuksissa. Kirjalliset sopimukset, joihin sisältyy uudelleenneuvottelulausekkeita, lisäävät avoimuutta ja vahvistavat viljelijöiden neuvotteluvoimaa, totesi ETSK:n lausunnon Yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen muuttaminen esittelijä Stoyan Tchoukanov. Asetuksen muuttamisen tarkoituksena on vahvistaa viljelijöiden asemaa elintarvikeketjussa.

Komissio aikoo myös tehostaa yhteistyötä kautta koko elintarvikejärjestelmän ja edistää näin kestävää tuotantoa ja terveellisempiä ruokavalioita. ETSK:n lausunnon Uudet säännöt hyvän kauppatavan vastaisia käytäntöjä koskevan kiellon täytäntöönpanon rajatylittävästä valvonnasta esittelijä Emilie Prouzet pitää tätä ensimmäisenä askeleena viljelijöiden tukemisessa samalla kun pyritään välttämään oikeudellista epävarmuutta.

Visiossa sitoudutaan kehittämään uusi EU:n laajuinen riskin- ja kriisinhallintajärjestelmä, joka on vastaus ETSK:n kehotuksiin vahvistaa välineitä ympäristöön, markkinoihin ja ilmastoon liittyvien häiriöiden ratkaisemiseksi. Tarkoituksena on myös laatia tulevaisuudessa sukupolvenvaihdosstrategia, jolla tuettaisiin nuoria viljelijöitä maatalousmaan hankkimisessa, investointitaitojen kehittämisessä ja maaseudun infrastruktuuriin liittyvissä asioissa.

Laajasta tuesta huolimatta visio ei ole täydellinen. Keskustelun osanottajat totesivat, että vuoden 2027 jälkeisestä YMP:n uudistuksesta on haastavaa keskustella, kun ei ole selvyyttä EU:n seuraavasta talousarviosta. ETSK kehottaa myös tehostamaan sosiaalisten ehtojen noudattamista ja varoittaa, että visiossa ei käsitellä kattavasti sellaisia kysymyksiä kuin markkinoiden keskittyminen ja elintarvikkeiden hintoihin vaikuttava finanssikeinottelu.

ETSK vahvisti olevansa keskeinen kumppani, kun komission visiota muunnetaan poliittisiksi toimiksi. Se lupasi jatkaa yhteistyötä varmistaakseen, että viljelijöiden, tuottajien, työntekijöiden ja kuluttajien edut otetaan huomioon hahmoteltaessa EU:n maatalouden tulevaisuutta. (ks)

ETSK:n arvostettu kansalaisyhteiskuntapalkinto on tähän mennessä myönnetty jo 15 kertaa hankkeille, joissa on omaksuttu erityisen luovia ja innovatiivisia ratkaisumalleja EU:n kannalta keskeisiin kysymyksiin.

Hakemuksia voivat jättää kaikki Euroopan unionissa virallisesti rekisteröidyt kansalaisyhteiskunnan organisaatiot, jotka toimivat paikallis-, alue-, jäsenvaltio- tai unionitasolla. Palkintoa voivat hakea myös EU:ssa asuvat henkilöt ja EU:ssa rekisteröidyt tai toimivat yritykset, kunhan kyse on voittoa tavoittelemattomista hankkeista.

Lisäksi edellytyksenä on, että aloitteet ja hankkeet toteutetaan EU:ssa. Niiden on oltava jo toteutettuja tai edelleen käynnissä hakemusten viimeisenä jättöpäivänä.

Palkinnolla pyritään lisäämään tietoisuutta kansalaisyhteiskunnan merkittävästä panoksesta eurooppalaisen identiteetin ja kansalaisuuden luomisessa sekä Euroopan yhdentymisen taustalla olevien yhteisten arvojen edistämisessä.

Palkinto myönnetään joka vuosi eri aiheista. Vuonna 2023 aiheena olivat mielenterveyteen liittyvät hankkeet. Vuonna 2022 ETSK jakoi palkinnon poikkeuksellisesti kahdessa kategoriassa, joiden aiheina olivat nuoriso ja Ukraina. Vuonna 2021 palkinnolla annettiin puolestaan tunnustusta oikeudenmukaista siirtymää edistäneille ilmastohankkeille. Vuonna 2020 ETSK korvasi kansalaisyhteiskuntapalkintonsa kertaluonteisella kansalaissolidaarisuuden palkinnolla, jonka aiheena oli covid-19-pandemian torjunta. Muita aiheita ovat aiemmin olleet sukupuolten tasa-arvo ja naisten vaikutusvallan lisääminen, eurooppalaiset identiteetit ja kulttuuriperintö sekä muuttoliike.

ETSK käynnisti vuoden 2024 lokakuussa 15. kansalaisyhteiskuntapalkintonsa haun – aiheena eurooppalaisen yhteiskunnan haitallisen polarisoitumisen torjunta.

Polarisoitumista koskeva aihe on nyt tärkeämpi kuin koskaan. Useat päällekkäiset kriisit – kuten covid-19-pandemia, Venäjän sota Ukrainassa ja yleinen sosiaalinen ja taloudellinen epävakaus – lisäävät kansalaisten epäluottamusta julkisia instituutioita ja viranomaisia kohtaan ja johtavat haitalliseen polarisaatioon.

Kansalaisyhteiskunnalla on tärkeä rooli epäluottamuksen vähentämisessä ja verkossa ja sen ulkopuolella tapahtuvan polarisoitumisen pesäkkeiden seurannassa, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden parantamisessa ja demokraattisten ihanteiden vaalimisessa. Kansalaisyhteiskunta ja viranomaiset voivat yhdessä auttaa suojelemaan liberaalia demokratiaa autoritaarisilta suuntauksilta.

ETSK päättikin myöntää tämän vuoden kansalaisyhteiskuntapalkintonsa voittoa tavoittelemattomille aloitteille, joissa toteutetaan tehokkaita ennaltaehkäiseviä, varhain varoittavia ja (tarvittaessa) liennyttäviä toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että demokraattisia arvoja kunnioitetaan, että polarisoitumisesta ei tule haitallista ja että yksipuoliset narratiivit eivät johda väkivaltaan.

Kansalaisyhteiskunnan organisaatiot kantavat suuren vastuun yhteenkuuluvuuden vahvistamisesta pyrittäessä purkamaan yhteiskuntien polarisaatiota, sillä ne ovat kestäviä ja motivoituneita suojelemaan kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksia ja demokratian toimintaympäristöä. Tämä oli Euroopan talous- ja sosiaalikomitean (ETSK) toista kertaa isännöimän kansalaisyhteiskuntaviikon keskeinen viesti. Viikon aikana keskusteltiin EU:n yhteiskuntien yleiseen polarisoitumiseen liittyvästä hälyttävästä suuntauksesta.

Yli 800 ihmistä, joiden joukossa oli kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden, kansalaisjärjestöjen ja nuorisoryhmien sekä sidosryhmien edustajia ja toimittajia, kokoontui 17.–20. maaliskuuta ETSK:n tiloissa järjestetylle kansalaisyhteiskuntaviikolle jakamaan näkemyksiä ja keskustelemaan siitä, miten yhteenkuuluvuutta ja osallistumista voitaisiin vahvistaa polarisoituneissa yhteiskunnissa.

ETSK:n perustaman kansalaisyhteiskunnan eurooppalaisten organisaatioiden ja verkostojen yhteysryhmän jäsenet ja eurooppalaisen kansalaisaloitteen päivän kumppanit järjestivät kansalaisyhteiskuntaviikon aikana 14 erilaista tilaisuutta, joista yksi oli ETSK:n kansalaisyhteiskuntapalkinnon luovuttamistilaisuus. Tilaisuuksien osallistujat työstivät yhteenkuuluvampien yhteiskuntien kehittämistä varten kattavan joukon toteuttamiskelpoisia toimia ja keskeisiä vaatimuksia, joita ovat esimerkiksi seuraavat:

• yhteenkuuluvuuden vahvistaminen koulutuksen ja kulttuurin avulla
• kohtuuhintaisten ja kestävien asuntojen tarjoaminen
• suuren yleisön osallistumisen lisääminen eurooppalaisen kansalaisaloitteen kautta
• osallistavan oikeudenmukaisen siirtymän sekä vihreän ja sinisen kasvun turvaaminen
• vankan eurooppalaisen kansalaisyhteiskuntastrategian luominen
• kansalaisyhteiskunnan organisaatioille osoitettavan tuen ja rahoituksen lisääminen
• nuorten saaminen mukaan kehittämään vahvempaa ja selviytymiskykyisempää Eurooppaa
• innovoinnin ja teknologian edistäminen yhteisen edun hyväksi.

ETSK:n puheenjohtaja Oliver Röpke sanoi päätösistunnossa seuraavaa: ”Nyt toista kertaa järjestetyn kansalaisyhteiskuntaviikon päättyessä olen hyvin vaikuttunut eri puolilta Eurooppaa tulevien kansalaisyhteiskunnan toimijoiden energiasta, selviytymiskyvystä ja sitoutumisesta. Tämä viikko on osoittanut, että kansalaisyhteiskunnan yhdistäessä voimansa pystymme kehittämään ratkaisuja, jotka vahvistavat demokratiaamme, lisäävät sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja auttavat luomaan Euroopan, joka todella toimii kansalaisten hyväksi.”

Teknologisesta omavaraisuudesta, turvallisuudesta ja demokratiasta vastaava Euroopan komission johtava varapuheenjohtaja Henna Virkkunen korosti, että keskeisiin eurooppalaisin arvoihin pohjautuvalla kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden toiminnalla on tärkeä rooli yhteiskunnissa.

Euroopan parlamentin varapuheenjohtaja Victor Negrescu kehotti ryhtymään toimiin ja pyysi kansalaisyhteiskunnan organisaatioita osoittamaan voimansa ja reagoimaan aggressiiviseen retoriikkaan: ”Tarvitsemme vahvaa kansalaisyhteiskuntaa sekä kansalaisyhteiskunnan ja päättäjien välistä todellista kumppanuutta, jotta voimme yhdessä kehittää yhteenkuuluvaa yhteiskuntaa ja saada aikaan todellista vaikutusta ihmisten elämään.”

Kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden edustajat korostivat, että kansalaisyhteiskunnat ovat muutakin kuin pelkkiä palveluntarjoajia: ne ovat olennainen osa demokratiaa ja edistävät osallisuutta. Serbian Centre for Democracy Foundation -keskuksen pääsihteeri Nataša Vučković suhtautui optimistisesti kansalaisyhteiskunnan keskeiseen rooliin pyrittäessä puuttumaan demokratian ja Euroopan vastaisten asenteiden perimmäisiin syihin ja estämään tällaisten asenteiden leviäminen EU:ssa ja ehdokasmaissa. Näihin tavoitteisiin voitaisiin päästä tekemällä Euroopan unionia tutuksi ja varmistamalla, että kaikki kansalaiset voivat hyötyä unionin tuomista eduista arkielämässään. (at)

ETSK varoitti demokratiasta, oikeusasioista, oikeusvaltioperiaatteesta ja kuluttajansuojasta vastaavan komission jäsenen Michael McGrathin kanssa käydyssä keskustelussa siitä, että demokratiaa, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja perusoikeuksia puolustavia toimijoita yritetään jatkuvasti vaientaa, heikentää ja saattaa huonoon valoon, ja ilmaisi olevansa valmis yhdistämään voimansa komission kanssa Euroopan kansalaisyhteiskunnan suojelemiseksi ja polarisoitumisen torjumiseksi.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) on valmis ottamaan konkreettisen roolin Euroopan komission tulevassa kansalaisyhteiskuntastrategiassa, jota valmistellaan parhaillaan ja jonka on tarkoitus auttaa vahvistamaan demokratiaa ja kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksia ja yhdistämään jakautuneita yhteisöjä kaikkialla EU:ssa. Kansalaisyhteiskunnan ryhmät ja riippumattomat tiedotusvälineet ovat yhä useammin hyökkäysten kohteena, ja ETSK on sitoutunut torjumaan tällaista toimintaa ja auttamaan vapaan ja avoimen yhteiskunnan perustan suojelemisessa.

”ETSK on sitoutunut vakaasti kansalaisyhteiskunnan puolustamiseen, suojelemiseen ja voimaannuttamiseen. Komitea ei Euroopan kansalaisyhteiskunnan edustajana ole vain passiivinen tarkkailija vaan torjuu aktiivisesti toimia kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksien heikentämiseksi. Peräänkuulutamme tuen lisäämistä, suojelun parantamista ja kansalaisyhteiskunnan roolin tunnustamista demokratioidemme vahvistamisessa”, ETSK:n puheenjohtaja Oliver Röpke korosti 27. maaliskuuta pidetyssä komitean täysistunnossa, jossa käytiin yhteiskunnan polarisoitumisen hillitsemistä käsitellyt korkean tason keskustelu komission jäsenen Michael McGrathin kanssa.

Oliver Röpke totesi, että kansalaisjärjestöt ja ruohonjuuritason liikkeet joutuvat yhä enemmän kamppailemaan demokratian taantumisen, rajoittavan lainsäädännön sekä mustamaalauskampanjoiden ja strategisten kanteiden kanssa, joiden tarkoituksena on saada toisinajattelijat vaiennettua ja jotka ovat osa laajempaa pyrkimystä saattaa demokratiaa, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja perusoikeuksia puolustavat toimijat huonoon valoon ja heikentää niitä.

Röpke kiinnitti huomiota syytteisiin, joita muutamat Euroopan parlamentin jäsenet ovat hiljattain esittäneet ympäristöalan kansalaisjärjestöjä vastaan, ja piti erittäin hälyttävänä, että tällaiset hyökkäykset eivät aina ole lähtöisin EU:n toimielinten ulkopuolelta vaan toisinaan jopa niiden sisältä.

Komission jäsenen Michael McGrathin mukaan ETSK:lla on ainutlaatuiset edellytykset antaa erittäin arvokas panos komission pyrkimyksiin vahvistaa demokratiaa ja poistaa yhteiskunnan jakolinjoja. Hänen mielestään paras tapa hillitä polarisoitumista on lisätä eurooppalaisten vaikutusmahdollisuuksia ja saada heidät tuntemaan itsensä edustetuiksi: ”Jos onnistumme tässä, saamme tuotua yhteisöt, yhteiskunnat ja EU:n lähemmäs toisiaan. Mitä tahansa teemmekin, on selvää, että kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden osallistuminen on jatkossakin ratkaisevan tärkeää.”

Komission vuoden 2025 työohjelmassa ilmoitetun EU:n kansalaisyhteiskuntastrategian tarkoituksena on tukea, suojella ja voimaannuttaa kansalaisyhteiskunnan organisaatioita ja ihmisoikeuksien puolustajia.

Täysistuntokeskustelussa tuotiin esiin myös ETSK:n kansalaisyhteiskuntaviikon 2025 keskeistä antia. Viikon aiheena oli tänä vuonna ”Yhteenkuuluvuuden ja osallistumisen vahvistaminen polarisoituneissa yhteiskunnissa”. Keskusteluun osallistuivat yhteysryhmän toinen puheenjohtaja Brikena Xhomaqi, joka esitteli viikon aikana kootut keskeiset kehotukset, kansalaisyhteiskuntapalkinnon voittaneen slovakialaisen keskustelujärjestön edustaja Richard Vaško ja nuorisoaktivisti Kristýna Bulvasová, joka esitteli ETSK:n vuotuisen ”Sinun Eurooppasi, sinun mielipiteesi” -nuorisotapahtuman (YEYS) tärkeimmät suositukset.(II)

”Opetamme opiskelijoille, että tosiasiat on todennettava, mutta mielipiteistä pitää keskustella kunnioittavasti. Todellinen kriittinen ajattelu kunnioittaa näkemysten moninaisuutta”, sanoo Richard Vaško Slovak Debate Associationista (SDA), joka voitti ETSK:n kansalaisyhteiskuntapalkinnon yhteiskunnan polarisoitumista torjuvasta ”Critical Thinking Olympiad” ‑hankkeestaan. Richard, jonka hanke voitti pääpalkinnon, kertoi meille näistä kriittisen ajattelun olympialaisista ja siitä, miksi kriittisen ajattelun opettaminen on ratkaisevan tärkeää nykypäivän polarisoituneessa, disinformaatiovetoisessa maailmassa.

Kuvailisitko kriittisen ajattelun olympialaisten yhtä peliä tai kierrosta? Voitko antaa esimerkin jostakin tehtävästä tai kysymyksestä?

Kriittisen ajattelun olympialaisten koulu- ja alueellisilla kierroksilla opiskelijat osallistuvat yhdestä kahden tunnin pituisiin testeihin. Heillä on niissä rajoittamaton pääsy internetiin ja sieltä löytyviin faktantarkistustyökaluihin, ja he ratkaisevat erilaisia tehtäviä. Tehtävissä keskitytään medialukutaitoon, manipuloinnin ja ennakkoasenteiden havaitsemiseen, tiedon ja tutkimusten tulkitsemiseen, loogisten virhepäätelmien tunnistamiseen ja omien argumenttien muotoiluun.

Äskettäisellä kierroksella opiskelijoita pyydettiin esimerkiksi kirjoittamaan kannanotto siihen, pitäisikö kouluihin asentaa valvontakameroita turvallisuuden lisäämiseksi. Se on ajankohtainen kysymys Slovakiassa käytävässä julkisessa keskustelussa. Toinen tehtävä oli analysoida viraalia TikTok-videota, jossa levitetään salaliittoteoriaa Taylor Swiftistä, ja tunnistaa salaliittoajattelulle ominaisia piirteitä. Kolmannessa haasteessa oli pääteltävä, kumpi kahdesta videosta oli tehty tekoälyllä ja kumpi oli aito.

Kaikki aiemmat testit ovat julkisesti saatavilla slovakiksi osoitteessa www.okm.sk.

Mitä kriittisen ajattelun olympialaisilla yritetään saavuttaa? Mikä sai sinut käynnistämään hankkeen?

Tavoitteenamme on auttaa opiskelijoita siinä iässä, jossa he alkavat käyttää sosiaalista mediaa ja kuluttaa digitaalista sisältöä, kehittämään taitoja, joita tarvitaan kyseisen tilan kriittiseen, vastuulliseen ja harkitsevaan käyttöön. Opiskelijoille annetaan jokaisen kierroksen jälkeen palautetta, ja heillä on käytössään valmistavat verkkokurssit. He omaksuvat niiden kautta tapoja ja keinoja, joita he voivat soveltaa arjessa. Tavoitteemme on viime kädessä kasvattaa nuorten sukupolvi, joka on tietoinen, osaa torjua disinformaatiota ja kykenee käymään tosiasioihin perustuvaa, rakentavaa vuoropuhelua.

Käynnistimme tämän hankkeen puuttuaksemme koulutusjärjestelmässämme olevaan kriittiseen aukkoon, koska medialukutaito ja kriittinen ajattelu ovat edelleen hyvin aliedustettuja virallisissa opetussuunnitelmissa. Yli puolet slovakialaisista opiskelijoista ei koskaan opi arvioimaan, onko tieto luotettavaa. Vain 16 prosenttia slovakialaisista nuorista vahvistaa säännöllisesti mediasta saamansa tiedon. Tämän seurauksena 56 prosentilla väestöstä on taipumus uskoa salaliittoteorioihin tai suoranaisiin valheisiin. Halusimme saada aikaan muutoksen skaalautuvalla ja vaikuttavalla toiminnalla, joka voidaan tuoda kouluihin ympäri maata.

Miksi kriittisen ajattelun kehittäminen on mielestäsi niin tärkeää nykytilanteessa? Onko meillä mitään mahdollisuutta voittaa sota valeuutisia vastaan?

Valeuutisia on aina ollut jossakin muodossa, mutta elämme nyt ennennäkemätöntä tiedon ylikuormituksen aikakautta. Sosiaalinen media on monien nuorten ensisijainen tietolähde, joten kuka tahansa voi helposti levittää disinformaatiota, väärää tietoa tai vihapuhetta. Niinpä nykyään on olennainen elämäntaito osata suodattaa ja suunnistaa tässä kaoottisessa tietoympäristössä.

Emme kaikesta huolimatta voi koskaan täysin ”voittaa” sotaa valeuutisia vastaan, koska ne ovat liikkuva kohde, joka muuttuu jatkuvasti. Voimme kuitenkin opettaa nuorille keinoja, jotka auttavat heitä liikkumaan tässä ympäristössä, kysymään hyviä kysymyksiä ja harkitsemaan ennen jonkin tiedon jakamista.

Oletko saanut hankkeestasi palautetta? Millaista esimerkiksi?

Keräämme yksityiskohtaista palautetta jokaisen kierroksen jälkeen, ja arviot ovat olleet suunnattoman positiivisia. Esimerkiksi 93 prosenttia olympialaisiin osallistuneiden opiskelijoiden opettajista kertoi, että tehtävät parantavat opiskelijoiden kykyä torjua disinformaatiota ja huijauksia. Lisäksi suositteluindeksimme, joka on käyttäjätyytyväisyyden keskeinen mittari, oli viime kierroksella yli 76, mikä on erinomainen tulos.

Millaisia neuvoja antaisit muille kansalaisyhteiskunnan organisaatioille vastaavien toimien ja ohjelmien tuloksellisuuden saavuttamiseksi?

Jokainen maa ja alue on erilainen, ja paikalliset järjestöt tietävät parhaiten, mikä toimii heidän yhteisöissään. Seuraavat periaatteet ovat kuitenkin toimineet meillä.

Ensimmäinen on se, ettemme kerro nuorille, mitä ajatella. Todellinen kriittinen ajattelu on näkemysten moninaisuuden kunnioittamista. Jos opiskelijat kokevat, että heidän mielipiteensä sivuutetaan tai sanellaan, heidän kiinnostuksensa lopahtaa. Opetamme heille, että tosiasiat on todennettava, mutta mielipiteistä pitää keskustella kunnioittavasti.

Toiseksi saavutettavuus ja osallistavuus ovat avainasemassa. Toimillamme on todellista merkitystä vain, jos ”puhkaisemme kuplan” ja saavutamme muutkin kuin huippukouluissa opiskelevat. Ohjelmamme on maksuton, se on kokonaan verkossa, siihen osallistumiseen on matala kynnys, ja se on saatavilla myös suurimman etnisen vähemmistömme kielellä. Tänä vuonna 53 prosenttia osallistujista oli ammatillisista lukioista.

Kolmas periaate on miettiä skaalautuvuutta alusta alkaen ja hyödyntää uutta teknologiaa sen saavuttamiseksi. Arvioimme avoimet vastaukset tekoälyn avulla ja pidämme siten yllä laadukasta koulutuskokemusta turvautumatta monivalintatesteihin. Digitaalinen aikakausi on tuonut mukanaan vakavia haasteita, mutta se tarjoaa myös tehokkaita työkaluja niihin vastaamiseksi.

Richard Vaško on ollut mukana Slovak Debate Association (SDA) ‑järjestössä 12-vuotiaasta lähtien. Hän voitti Slovakian kansallisen väittelysarjan lukiossa ja edusti Slovakiaa koulujen välisissä väittelyn maailmanmestaruuskisoissa. Hän valmistui huippuarvosanoin laki-, politiikka- ja filosofiaopinnoista Warwickin yliopistosta Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja opiskelee parhaillaan koulutuksen (tieto, valta, politiikka) maisteriohjelmassa Cambridgen yliopistossa.

Richard on työskennellyt vuodesta 2021 lähtien SDA:ssa, jossa hän kehitti kriittisen ajattelun olympialaiset (Critical Thinking Olympiad), joita hän koordinoi. Hän on työskennellyt myös Slovakian opetusministeriön strategisen viestinnän ryhmässä (StratCom) ja laatinut yhdessä muiden kanssa kansalliselle opetus- ja nuorisoinstituutille medialukutaitoa koskevia opettajan käsikirjoja. Hän tekee tutkimusta ja pitää monietnistä kesäkoulua heikossa asemassa oleville lapsille yhdessä Mathias Bel ‑instituutin kanssa. Mathias Bel ‑instituutti on Slovakian etnisiin vähemmistöihin ja marginalisoituneisiin romaniyhteisöihin keskittyvä kansalaisjärjestö.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) on kehottanut Euroopan komissiota keskittymään vuoden 2025 työohjelmassa, jossa esitetään EU:n lainsäädännön ja politiikan painopisteet, talouden häiriönsietokykyyn, sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja kestävyyteen. ETSK, jolla on keskeinen rooli työohjelman muotoilussa, vahvisti talouspolitiikasta ja tuottavuudesta vastaavan komissaarin Valdis Dombrovskisin kanssa täysistunnossa käymässään keskustelussa olevansa sitoutunut edistämään sellaisen ohjelman kehittämistä, joka auttaa vastaamaan kiireellisiin haasteisiin ja rakentamaan samalla osallistavampaa ja tulevaisuuteen suuntaavaa Euroopan unionia.

ETSK esitti joulukuussa 2024 kannanottonsa työohjelmaan, jonka otsikkona on ”Yhdessä eteenpäin: rohkeammin, yksinkertaisemmin ja nopeammin toimiva unioni”. Tässä visiossa tarkoituksena on tarttua EU:n taloudellisiin ja geopoliittisiin haasteisiin. ETSK esittää joka vuosi laajojen kuulemisten ja suositusten pohjalta tarkennuksia työohjelmaan, jotta se palvelisi parhaalla mahdollisella tavalla Euroopan kansalaisia ja yrityksiä.

ETSK:n puheenjohtaja Oliver Röpke sanoi olevansa tyytyväinen tiiviiseen yhteistyöhön Euroopan komission kanssa. Hän antoi tunnustusta komission pyrkimyksille mutta peräsi kunnianhimoisempaa ja osallistavampaa lähestymistapaa. ”Olemme edelleen sitoutuneet olemaan mukana laatimassa toimintapolitiikkoja, joilla edistetään taloudellista vakautta, sosiaalista tasapuolisuutta ja demokraattisia arvoja”, hän totesi.

Valdis Dombrovskis vahvisti, että seuraavat viisi vuotta kattavalla komission työohjelmalla pyritään parantamaan taloudellista kilpailukykyä ja turvallisuutta. ”Byrokratian vähentäminen on tärkeää kilpailukykyisemmän Euroopan rakentamisessa. Yksinkertaistamisohjelman tavoitteena on varmistaa, että säännöt edistävät eivätkä haittaa taloudellisten ja sosiaalisten sekä ympäristöön ja turvallisuuteen liittyvien tavoitteiden saavuttamista”, hän sanoi.

Vuoden 2025 keskeiset painopisteet

Talouden kasvu ja kilpailukyky

Työohjelmassa keskitytään rakenneuudistuksiin, uuteen monivuotiseen rahoituskehykseen ja vahvempiin pääomamarkkinoihin. ETSK kannattaa laajempaa näkökulmaa talouden häiriönsietokykyyn siten, että puututaan hitaaseen kasvuun, elinkustannuskriisiin ja kasvavaan geopoliittiseen epävarmuuteen.

Sääntelyn järkeistäminen eikä vain karsiminen

ETSK kannattaa komission pyrkimystä vähentää hallinnollisia rasitteita, mutta varoittaa, että sääntelyn yksinkertaistaminen ei saa tapahtua sosiaalisen suojelun tai ympäristönormien kustannuksella.

Innovoinnin ja investointien vauhdittaminen

Työohjelmassa asetetaan etusijalle EU:n teknologinen johtoasema ja painotetaan siten voimakkaasti digitaalisia verkkoja, tekoälyä ja kvanttiteknologioita. ETSK kehottaa komissiota luomaan olosuhteet, jotka auttavat estämään pääoman ulosvirtauksen ja edistämään pitkäaikaisia investointeja Euroopassa.

Oikeudenmukaisempi ja vihreämpi Eurooppa

Työohjelman tavoitteena on vahvistaa sosiaalista kestävyyttä ja ympäristökestävyyttä siten, että tartutaan muun muassa sellaisiin kysymyksiin kuin osaamisvaje, elintarviketurva ja kestävä rahoitus. ETSK pitää tärkeinä toimintapolitiikkoja, joilla edistetään sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja oikeudenmukaista digitaalista siirtymää.

Laajentumiseen ja tulevaisuuteen valmistautuminen

EU:n valmistautuessa mahdolliseen laajentumiseen vuoden 2028 jälkeen työohjelmassa hahmotellaan suunnitelmia taloudellisen ja poliittisen vakauden tukemiseksi. ETSK tähdentää, että kansalaisyhteiskunnan näkemykset on otettava huomioon, jotta voidaan varmistaa, että toimintapolitiikat vastaavat kaikkien eurooppalaisten tarpeita. (tk)

Antonio García Del Riego, ETSK:n työnantajat-ryhmän jäsen

Eurooppa on kriittisessä käännekohdassa, sillä sitä koettelevat ennen näkemättömät haasteet, joihin kuuluvat mm. vihreä siirtymä, lähialueella käytävä sota ja maailmanlaajuisen kilpailun kiristyminen. Näihin haasteisiin vastaamiseen eivät pelkät poliittisia julistukset riitä, vaan siihen tarvitaan rahaa sekä kykyä saada rahoitusta liikkeelle, kanavoida se ja saada se moninkertaistettua. Lyhyesti sanottuna tarvitaan siis vahvaa, kilpailukykyistä ja riippumatonta rahoitusjärjestelmää, ja sitä meillä ei valitettavasti ole.

Rahoitus on kaiken nykyaikaisen talouden elinehto. Jokaista uutta tehdasta, sähköajoneuvoa, sairaalan laajennusta tai puhtaan teknologian alan startup-yritystä varten tarvitaan joku taho, joka ottaa riskin sen rahoittamisesta, ja Euroopassa tämä taho on usein pankki. EU:n yrityksistä 99 prosenttia on pk-yrityksiä, ja näiden kasvu-, investointi- ja vientimahdollisuudet riippuvat erittäin pitkälti pankkilainoista. Rahoitusekosysteemimme ytimen muodostavat rahoituslaitokset ovat kuitenkin vaarassa jäädä kilpailijoiden ja ylisääntelyn jalkoihin.

EU:ssa puhutaan usein ”strategisesta riippumattomuudesta” energian, puolustuksen ja digitaalisen infrastruktuurin alalla, mutta riippumattomuudesta rahoituksen suhteen ei juurikaan keskustella – vaikka pitäisi.

Yli 60 prosenttia Euroopan investointipankkitoiminnasta on tällä hetkellä neljän yhdysvaltalaisen pankin käsissä. Tulevia Basel IV -sääntöjä sovelletaan EU:ssa kaikilta osin, toisin kuin Yhdysvalloissa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa tai Japanissa. Tämä ero asettaa eurooppalaiset pankit epäedulliseen kilpailuasemaan. Jos haluamme, että eurooppalaiset pankit rahoittavat vihreää ja digitaalista siirtymää ja tukevat strategisia aloja, niiden on pystyttävä kilpailemaan muiden kanssa tasavertaisesti.

Pääomamarkkinaunionissa on siirryttävä sanoista tekoihin, ja sen kehityttävä todellisiksi säästöjen ja investointien sisämarkkinoiksi. Tätä varten tarvitaan älykästä, oikeasuhtaista ja suotuisaa sääntelyä, joka auttaa suojelemaan vakautta ja kuluttajia mutta myös vauhdittamaan kasvua ja parantamaan kilpailukykyä. Tämä tarkoittaa

• oikeasuhtaisuutta
• teknologianeutraaliutta ja
• tulospohjaisia sääntöjä.

Euroopalla ei ole varaa sinisilmäisyyteen. Valtapolitiikan ja talousryhmittymien yhä voimakkaammin muokkaamassa maailmassa taloudellinen voima tarkoittaa suvereniteettia. Yhdysvallat ja Kiina ovat ymmärtäneet tämän, ja niin meidänkin pitäisi.