Irlantilainen Third Age -hyväntekeväisyyssäätiö pyrkii lieventämään vanhusten yksinäisyyttä sosiaalisella AgeWell-osallistamisverkostollaan. AgeWell-kumppanit, jotka hekin ovat yli 50-vuotiaita, vierailevat vanhusten kodeissa kerran viikossa pitämässä seuraa mutta myös seuraamassa asiakkaiden terveydentilaa ja hyvinvointia kyselymuotoisen puhelinsovelluksen avulla. Third Age -säätiön edustaja Alison Branigan kertoi meille, että yli 500 henkilöä Irlannin Meathin kreivikunnassa on tähän mennessä saanut tällaista apua, ja palvelua on kuvattu ”henkireiäksi” tai jopa ”valoksi tunnelin päässä”.

Mikä sai teidät käynnistämään hankkeenne?

AgeWell käynnistettiin Meathin kreivikunnassa auttamaan kasvavaa ikääntyvää väestöä, jolla on erityisiä sosiaalisia, emotionaalisia, psykologisia ja fyysisen hoidon tarpeita. Terveydenhuoltopalveluun kohdistuu valtavia paineita, väestö kasvaa ja ikääntyy, ja esimerkiksi kotihoidontukeen on pitkät jonotuslistat. AgeWell tarjoaa riittävän ajoissa käytännön apua, joka täydentää ja tehostaa julkista terveydenhuoltoa auttamalla vanhuksia, jotka ovat eristyksissä, yksinäisiä, heikkoja, koteihinsa sidottuja ja riskeille alttiita, elämään parempaa elämää pidempään siellä, missä he haluavat elää. Heille tarjotaan sitä varten sosiaalisia kontakteja ja jatkuvaa terveys- ja hyvinvointiseurantaa, jonka ansiosta ilmaantuvat ongelmat havaitaan ja niihin voidaan reagoida ennen kuin ne pahenevat. AgeWell sopii hyvin osaksi Third Age -säätiömme toimintaa, jonka tarkoituksena on tukea vanhuksia suoraan innovatiivisten palvelujen ja ohjelmien avulla ja tarjota ainutlaatuisia vapaaehtoistyömahdollisuuksia, joissa ikääntyneet voivat auttaa toisiaan ja muita yhteisöryhmiä. 

Miten hankkeenne on otettu vastaan? Saitteko jonkinlaista palautetta auttamiltanne henkilöiltä?  (Voitteko mahdollisesti antaa esimerkin?)

AgeWell on tähän mennessä auttanut yli 500:aa vanhusta Meathin kreivikunnassa. Monet arvostavat suuresti ohjelmassa tarjottua seuraa: he ovat luoneet erityisen luottamussuhteen AgeWell-kumppaniinsa. Tämän ansiosta ymmärrämme paremmin heidän tarpeitaan ja pelkojaan ja voimme tukea heitä paremmin.

Olemme saaneet asiakkailtamme muun muassa seuraavanlaista palautetta: ”palvelu on henkireikä”; ”en tiennyt tarvitsevani tukea ennen kuin sain sitä”; ”olen todella kiitollinen palvelusta ja henkilökohtaisesta kumppanistani, jonka tulo on viikon piristys”; ”olin hyvin yksinäinen enkä tavannut ketään useaan päivään, joten odotan innolla vierailuja”. Yksi asiakas, jolla oli ollut hyvin vaikeaa ja joka oli harkinnut jopa itsemurhaa useita kertoja, kertoi AgeWell-palvelun tulleen oikeaan aikaan. ”Näin sen ansiosta valon tunnelin päässä”, hän kertoi. ”Kaikilla pitäisi olla mahdollisuus tähän palveluun.”

Vapaaehtoiset kumppanit, jotka myös ovat ikääntyneitä, ovat sanoneet: ”rakastan vapaaehtoistyötä”; ”on hienoa kokea, että voi olla hyödyksi”; ”olen oppinut paljon ihmisistä ja itsestäni tässä työssä”.

Myös tilastollisesti voidaan osoittaa, että AgeWell parantaa hyvinvointia, sosiaalista ja emotionaalista tilaa ja tiedonkulkua, vähentää eristyneisyyttä ja yksinäisyyttä, parantaa itsearvioitua terveydentilaa ja lisää liikuntaa.

Palautetta on saatu myös asiakkaiden perheenjäseniltä, jotka kertovat mielenrauhansa parantuneen, ja terveysalan ammattilaisilta, jotka tunnustavat työmme merkityksen ja ohjaavat jatkuvasti meille asiakkaita.

Millaisia neuvoja antaisitte muille organisaatioille vastaavien toimien ja ohjelmien tuloksellisuuden varmistamiseksi?

On tärkeää tuntea yleisönsä, ottaa osallistujat mukaan prosessiin ja kuunnella heidän ehdotuksiaan ja tarpeitaan. On uskottava siihen, mitä tekee ja mitä voi saavuttaa, ja on oltava rohkea, luova ja sinnikäs: ideasi on riittävän hyvä, ja sen toteuttaminen on mahdollista. Kannattaa suhtautua avoimesti työskentelyyn muiden kanssa, ja jos valtiolta tai terveydenhuoltopalvelulta voi saada tukea rahoituksen tai tiedonlevityksen muodossa, se voi auttaa vahvistamaan merkittävällä tavalla ohjelman uskottavuutta, vaikutusta ja onnistumista.

Mikä on mielestänne suurin syy mielenterveyden heikkenemiseen vanhuusiässä fysiologisia tekijöitä lukuun ottamatta? Voimmeko yhteiskuntana huolehtia paremmin ikäihmisten mielenterveydestä?

Yksinäisyys ja eristyneisyys ovat aina olleet tekijöitä, joiden vuoksi mielenterveys heikkenee vanhuusiässä. Tämä on ongelma yhtä lailla Irlannin maaseudulla kuin kiireisissä kaupungeissakin. Pelkoa, ahdistuneisuutta, masennusta ja mielenterveyshäiriöitä ovat viime vuosina aiheuttaneet pandemia ja liikkumisrajoitukset, koteihin sulkeutuminen ja suojautuminen sekä sosiaalisten kontaktien vähentyminen, aktiviteettien lakkaaminen ja vapauden menettäminen. Kotimaan ja maailman tapahtumat, kuten elinkustannusten nousu, sota ja konfliktit, pahentavat myös tilannetta. Ihmisten ikääntyneessä heidän sosiaaliset verkostonsa saattavat supistua, heidän liikkumiskykynsä voi heikentyä sairauden vuoksi, heistä voi tulla koteihinsa sidottuja tai he voivat menettää riippumattomuutensa. Nämä kaikki heikentävät itsetuntoa, mielialaa ja tulevaisuudennäkymiä. On tärkeää, ettei ikäihmisiä unohdeta vain siksi, että heitä ei välttämättä näy. Meidän on muistettava yhteisön tärkeys, yhteisön tuki ja sosiaalisten kontaktien voima hoitomuotona. 

Vihreän kehityksen ohjelma ei voi toteutua ilman sosiaalista ulottuvuutta

ETSK:n työntekijät-ryhmä

Helmikuun 26. päivänä maanviljelijät ja heidän traktorinsa tukkivat Brysselin kadut toiseen kertaan muutaman viikon sisällä. Räikeässä kontrastissa tavalliseen pukujen ja huoliteltujen hiusten kavalkadiin EU-korttelin kadut täyttyivät kuorma-autoilla, traktoreilla, heinällä ja palavilla renkailla. Viljelijöiden mielenosoituksen monitahoiset syyt vaihtelevat YMP:stä ja ympäristöpolitiikasta täysin muihin kysymyksiin.

Totuus on, että Euroopan maaseutu on vaikeassa tilanteessa ja on ollut sitä jo pitkään. Työntekijät-ryhmä ja koko ETSK ovat toistuvasti varoittaneet, että vihreän kehityksen ohjelmaa ei voida toteuttaa ilman sosiaalista sopimusta. Vaikka saattaakin olla houkuttelevaa leimata ajatus Brysselin virkakielen tuotteeksi, se olisi vakava virhe. Maaseudulla on todellisia ongelmia. Niihin kuuluvat väliportaat, jotka maksavat tuottajille mitättömiä summia mutta veloittavat pöyristyttäviä kuluttajahintoja, riittämätön tuki ympäristöuudistuksien toteuttamiseksi, (epäreilu) vapaakauppa, ankarat työolot ja ilmastonmuutos.

Vastauksenaan Euroopan komissio hylkäsi pikaisesti torjunta-aineisiin kohdistuvat säännöt, mikä on vieläkin huolestuttavampaa kuin se, että työmarkkinaosapuolia ei ole kuultu asianmukaisesti ja niiden kanssa ei ole tehty yhteistyötä ja että sosiaalipoliittiset toimet ovat jääneet toteuttamatta. Kuten ympäristötoimenpiteidenkin kohdalla, torjunta-aineita koskevien toimenpiteiden hylkääminen saattaa voittaa poliitikoille hieman aikaa, mutta se myös vie meidät ympäristön suhteen pisteeseen, josta ei enää ole paluuta.

Tulevia vaaleja ajatellen äärioikeisto pyrkii hyödyntämään tyytymättömyyttä ja on onnistumassa jossain määrin ohjaamaan mielenosoituksia kestävän kehityksen tavoitteita, vihreän kehityksen ohjelmaa ja Agenda 2030:tä vastaan.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) ja Euroopan komissio järjestivät 23. helmikuuta Euroopan osaamisen teemavuoden lippulaivatapahtuman, joka kokosi yhteen yli 400 nuorta kaikista EU:n jäsenvaltioista tarkoituksena kohdistaa valokeila nykyisiä ja tulevia työpaikkoja varten tarvittaviin taitoihin.

Tapaaminen huippuosaamisen edelläkävijöiden kanssa -tapahtumassa (Meet the Champions of Excellence) oli mukana 35 nuorta eurooppalaista voittajaa, jotka olivat kunnostautuneet äskettäisissä ammattitaitokilpailuissa WorldSkills, EuroSkills ja Abylimpics (taito-olympialaiset vammaisille henkilöille), joissa osallistujat kilpailivat yli 20:llä eri alalla, kuten mobiilirobotiikassa, tieto- ja viestintätekniikassa, mekaniikassa, graafisessa suunnittelussa, autoteknologiassa ja rakentamisessa.

Kukin näistä voittajista kertoi inspiroivasti oppimis- ja urapoluistaan. Nuorella yleisöllä oli erityisten demonstraatioiden aikana mahdollisuus havainnoida perinteisiä ja uusia taitoja ja tutustua niihin. Demonstraatioita järjestettiin muun muassa floristiikan, automaalauksen, robotiikan ja virtuaalitodellisuuden aloista, ja niiden yhteydessä käytiin keskustelua myös robottijärjestelmän integroinnista, Ukrainaan tarkoitetuista miinanraivausroboteista ja konetekniikan alan tietokoneavusteisesta suunnittelusta (CAD).

Tavoitteena oli tehdä tunnetuksi ammatillisen koulutuksen tarjoamia etuja ja mahdollisuuksia erityisesti vihreää ja digitaalista siirtymää ja tulevaa työelämää silmällä pitäen. Ammatillinen koulutus on merkityksellistä myös nykyisessä tilanteessa, jossa EU:ssa on pulaa työvoimasta ja puutetta osaamisesta sekä osaamisen kohtaanto-ongelmia, minkä seurauksena yli kolme neljäsosaa eurooppalaisista yrityksistä ilmoittaa vaikeuksista löytää työntekijöitä, joilla on tarvittavat taidot.

ETSK:n puheenjohtaja Oliver Röpke sanoi, että ”osaaminen on keskeinen tekijä, joka antaa nuorille mahdollisuuden menestyä sekä henkilökohtaisessa elämässään että urallaan. Osaamisen ansiosta meillä on digitaalisen ja vihreän siirtymän edetessä kyky paitsi sopeutua myös muokata huomisen työpaikkoja.”

Työllisyydestä ja sosiaalisista oikeuksista vastaava komission jäsen Nicolas Schmit sanoi: ”Ammatillinen koulutus tarjoaa erittäin paljon mahdollisuuksia nykypäivän työmarkkinoilla. Olen vakuuttunut siitä, että ammatillinen koulutus voi auttaa meitä puuttumaan osaamisen kohtaanto-ongelmiin ja työvoimapulaan, jotka jarruttavat Euroopan teollisuudenaloja.”

Tapahtuma osoitti, että ammatillinen koulutus on erinomainen vaihtoehto, joka tarjoaa hyvät uranäkymät ja avaa nopeasti työllistymismahdollisuuksia nuorille ja myös aikuisille, jotka haluavat vaihtaa työpaikkaa tai yksinkertaisesti täydentää nykyistä osaamistaan. Monille mahdollisille opiskelijoille se on kuitenkin usein vasta toinen vaihtoehto. Vuonna 2021 hieman yli puolet kaikista EU:n keskiasteen koulutuksen opiskelijoista osallistui ammatillisesti suuntautuneisiin ohjelmiin.

Vuonna 2022 lähes 80 prosenttia ammatillisen tutkinnon äskettäin suorittaneista onnistui löytämään työpaikan, ja EU:n tavoitteena on saavuttaa 82 prosentin tavoite vuoteen 2025 mennessä. (ll)

Haluaisitko saada aikaan muutoksia koulutusjärjestelmässä? Pidätkö myrkkyjä elintarvikkeissa ongelmallisina? Oletko sitä mieltä, että rahti pitäisi saada siirrettyä kumipyöriltä rautateille? Tai onko yritykselläsi ongelmia rekisteröitymisessä toiseen maahan? EU:n kansalaisilla on monia oikeuksia, mutta heidän on myös tehtävä vaikeita valintoja. On tiedettävä, missä yhteyksissä ja miten voi vaikuttaa ja mitä vaihtoehtoja on tarjolla.

Vastauksia löytyy suositusta julkaisustamme ”Eurooppalainen demokratiapassi”, joka on juuri päivitetty. Se sisältää tietokoosteita, taustatietoa, ohjeita ja neuvoja kaikista modernin eurooppalaisen demokratian osa-alueista ja osallistumisvälineistä sekä yksityiskohtaisen oppaan eurooppalaisen kansalaisaloitteen käyttöön.

Uusi versio on jo saatavilla useilla kielillä, ja lisää kieliversioita julkaistaan lähiviikkoina. (cw)

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) käynnisti 15. helmikuuta virallisesti aloitteen, jonka tarkoituksena on ottaa EU:n ehdokasmaiden kansalaisyhteiskunnan edustajia mukaan komitean toimintaan. Työskentelyyn osallistuvien kansalaisyhteiskunnan asiantuntijoiden ryhmään valittiin yhteensä 131 jäsenehdokasmaiden edustajaa, ja näin ETSK:sta tuli ensimmäinen EU:n toimielin, joka avaa ehdokasmaille ovensa.

Aloite kuuluu ETSK:n puheenjohtajan Oliver Röpken poliittisiin painopisteisiin. Sen avulla luodaan uusia tapoja ottaa ehdokasmaita mukaan EU:n toimintaan ja helpotetaan niiden asteittaista ja konkreettista yhdentymistä unioniin.

Aloite käynnistettiin ETSK:n täysistunnossa, jossa se sai lämpimän vastaanoton Euroopan komission varapuheenjohtajalta Věra Jouroválta, Montenegron pääministeriltä Milojko Spajićilta ja Albanian pääministeriltä Edi Ramalta. Paikalla oli myös kansalaisyhteiskunnan edustajia yhdeksästä EU:n ehdokasmaasta (Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Georgia, Moldova, Montenegro, Pohjois-Makedonia, Serbia, Turkki ja Ukraina), ja lisäksi joukko muita jäsenehdokasmaiden edustajia osallistui täysistuntoon etäyhteyden välityksellä. He kaikki pääsivät nyt ensimmäistä kertaa mukaan komitean täysistuntokeskusteluihin.

Puheenjohtaja Oliver Röpke totesi tässä historiallisesta tilaisuudesta seuraavaa: ”Emme voi pitää ehdokasmaita odotushuoneessa enää pidempään. Siksi ETSK on päättänyt avata niille ovensa ja ottaa valitut jäsenehdokasmaiden edustajat mukaan toimintaansa.”

”Annamme erittäin paljon arvoa tällaiselle asteittaiselle yhdentymiselle”, pääministeri Milojko Spajić sanoi. ”Emme pidä tätä jäsenyyden korvikkeena vaan mahdollisuutena valmistella paitsi Länsi-Balkanin alueen maita (ansioihin perustuvan mallin pohjalta) myös EU:ta tulevaan yhdentymiseen.”

Pääministeri Edi Rama oli ”vakaasti sitä mieltä, että komitean omaksuma toimintamalli pitäisi ottaa käyttöön myös Euroopan parlamentissa, Euroopan komissiossa ja Eurooppa-neuvostossa. Vain näin kaikkien toiveet saadaan sovitettua yhteen ja prosessi saa konkreettisesti uutta pontta.”

Arvoista ja avoimuudesta vastaavan Euroopan komission varapuheenjohtajan Věra Jourován mukaan ”laajentuminen on yhteisen etumme mukaista ja se on unionille edelleen myös geostrateginen investointi. Siksi kannatamme tänään käynnistettyä aloitetta ja kaikkia muitakin aloitteita, jotka auttavat kumppanimaita onnistumaan uudistustoimissa, jotka johtavat paremmin toimivaan talouteen ja vahvempaan demokratiaan.”

Kattava luettelo valituista jäsenehdokasvaltioiden edustajista on saatavilla täällä. (at)

ETSK:n kansalaisyhteiskunnan organisaatiot -ryhmä

ETSK:n kansalaisyhteiskunnan organisaatiot -ryhmä järjestää Brysselissä 25. maaliskuuta kello 14.30–18.00 (Keski-Euroopan aikaa) konferenssin, jossa tarkastellaan sitä, miten EU kokonaisuudessaan ja jäsenvaltiot kukin tahollaan voivat edistää tehokasta ja kestävää kansalaisvuoropuhelua ja osallistavaa demokratiaa.

Konferenssiin osallistuvat vierailevina puhujina mm.

• Pedro Silva Pereira, Euroopan parlamentin varapuhemies, joka vastaa parlamentin puhemiehen Roberta Metsolan sijasta yhteydenpidosta kansalaisia edustaviin kansalaisyhteiskunnan organisaatioihin
• Willem van de Voorde, Belgian EU-suurlähettiläs ja pysyvä edustaja Euroopan unionissa.

Konferenssissa esitellään seuraavat kaksi tuoretta aloitetta:

• ETSK:n lausunto ”Tapoja vahvistaa kansalaisvuoropuhelua ja osallistavaa demokratiaa Euroopan unionissa” (SOC/782), jonka komitea laati EU:n neuvoston puheenjohtajavaltion Belgian pyynnöstä ja hyväksyi täysistunnossaan 15. helmikuuta
• kansalaisyhteiskunnan organisaatiot -ryhmän ja Civil Society Europe -järjestön aloitteesta laadittu avoin kirje, jota tuki 156 allekirjoittajaa 26:sta EU:n jäsenvaltiosta. Kirjeessä perätään EU:n keskeisiltä toimielimiltä konkreettisia toimia sen varmistamiseksi, että kaikilla politiikan aloilla käydään avointa ja säännöllistä vuoropuhelua kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa.

Konferenssiin kokoontuu institutionaalisten sidosryhmien ja suuren yleisön edustajia pohtimaan, millä tavoin näiden ja muiden aloitteiden yhteydessä ehdotettuja toimenpiteitä voidaan toteuttaa käytännössä.

Konferenssi on avoin yleisölle. Aktiivinen osallistuminen paikan päällä tai etäyhteyden välityksellä edellyttää ennakkoilmoittautumista. Tapahtuma lähetetään suoratoistona.

Lisätietoja, alustava ohjelma, ilmoittautumislomake ja suoratoistolinkki löytyvät tapahtuman verkkosivuilta.

Antonello Pezzini, ETSK:n neuvoa-antavan komitean ”teollisuuden muutokset” nimetty edustaja ja ETSK:n työnantajat-ryhmän entinen jäsen

Viime tammikuussa sisämarkkinoista vastaava Euroopan komission jäsen Thierry Breton muistutti tarpeesta vahvistaa puolustusalan sisämarkkinoita Euroopan turvallisuuden varmistamiseksi. ”Aloitimme ammuksista Ukrainalle”, hän totesi. ”Tätä toimintamallia on nyt laajennettava sisällyttämällä siihen mittava eurooppalainen puolustusteollisuusohjelma, jonka tuella voidaan laajentaa Euroopan teollista perustaa ja kehittää infrastruktuuria, jota tarvitaan kiistanalaisten alueiden suojelemiseksi.”

ETSK:lla on ollut tilaisuus muistuttaa useaan otteeseen tarpeesta tukea Euroopan puolustusteollisen kehittämisohjelman käynnistämistä yhteentoimivan ja integroidun yhteisen puolustusjärjestelmän luomiseksi.

Tämä tavoite on sitäkin kiireellisempi, kun otetaan huomioon nykyinen geopoliittinen tilanne, joka kannustaa vahvistamaan Euroopan strategista riippumattomuutta puolustuksen alalla ja kehittämään vakaan yhteisen teollisen ja teknologisen perustan.

Euroopan puolustusteollinen kehittämisohjelma tulee sisällyttää yhteiseen strategiseen teollisuuspoliittiseen näkemykseen, joka mahdollistaa eurooppalaisten tuottajien ja käyttäjien todellisen yhdentymisen siten, että siihen osallistuu vähintään kolme jäsenvaltiota.

On käymässä yhä selvemmäksi, että tarvitaan jäsenneltyä Euroopan tason vuoropuhelua – Naton kanssa synergiassa toimien ja koordinoiden – sekä puolustusministerineuvosto, joka kykenee tarjoamaan pitkäjänteistä poliittista ohjausta sekä foorumin neuvotteluja ja todellisten eurooppalaisten päätösten tekemistä varten.

Tätä koskevissa säännöissä on varmistettava suurten ja pienten maiden välinen tasapaino; pienempien yritysten osallistumismahdollisuus takaamalla niille 20 prosentin osuus osallistuvista yrityksistä; ammattitaitoisten työntekijöiden koulutusmahdollisuudet ja uudet toimenkuvat sekä sellaisen henkilöstön uudelleenkoulutus, jonka taidot ovat tulleet tarpeettomiksi tai vanhentuneet.

Nyt on aika laajentaa ja vahvistaa tätä toimintamallia sisällyttämällä siihen mittava eurooppalainen puolustusteollisuusohjelma, jonka tuella voidaan laajentaa Euroopan teollista perustaa kehittämällä kaksikäyttötuotteita. Kaksikäyttötuotteilla tarkoitetaan hyödykkeitä tai esimerkiksi ohjelmistoja ja teknologiaa, joita voidaan käyttää sekä siviili- että sotilastarkoituksiin. Niihin kuuluu mm. tuotteita, joita voidaan hyödyntää kemiallisten tai biologisten aseiden ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmien suunnitteluun, kehittämiseen, tuotantoon tai käyttöön.

Antonello Pezzinin artikkeli on luettavissa kokonaisuudessaan työnantajat-ryhmän uutiskirjeessä: https://europa.eu/!vYX7Wq

ETSK:n keskustelussa komission varapuheenjohtajan ja demokratiasta ja väestökehityksestä vastaavan komission jäsenen Dubravka Šuican kanssa perättiin kansalaisvuoropuhelustrategiaa, jonka pitäisi olla ensimmäinen askel pyrittäessä vahvistamaan kansalaisyhteiskunnan roolia ja lisäämään kansalaisten osallistumista EU:n päätöksentekoon.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) esittää vaatimuksensa täysistuntokeskustelun jälkeen 15. helmikuuta hyväksytyssä lausunnossa ”Tapoja vahvistaa kansalaisvuoropuhelua ja osallistavaa demokratiaa Euroopan unionissa”.

Komitea korostaa kiireellistä tarvetta tehostaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 11 artiklan täytäntöönpanoa. Kyseisen artiklan mukaan toimielimillä on yhteinen vastuu varmistaa, että järjestäytynyt kansalaisyhteiskunta kutsutaan aktiivisesti mukaan EU:n lainsäädännön muotoiluun.

Tätä tarvitaan Euroopan tulevaisuuskonferenssin jatkoksi. Konferenssi oli uraauurtava aloite ja merkittävä demokratiaa edistävä hanke, jonka yhteydessä käytiin kansalaisten johdolla keskusteluja suoraan heidän elämäänsä vaikuttavista asioista.

”Olemme kaikki yhtä mieltä siitä, että kansalaisten ääntä on kuultava muutenkin kuin vaaleissa. Pelkän tiedottamisen ja kuulemisen lisäksi EU:n kaikkien toimielinten ja elinten on osallistettava kansalaisyhteiskunta nykyistä paremmin merkityksellisen vuoropuhelun osapuolena”, totesi ETSK:n puheenjohtaja Oliver Röpke.

Avoimemman, osallistavamman ja demokraattisemman EU:n rakentaminen edellyttää kansalaistoiminnan lisäämistä ja vahvaa kumppanuutta EU:n toimielinten ja kansallisten hallintoelinten välillä. ”Voimme varmistaa yhteisillä toimillamme, että EU pysyy maailman mittakaavassa toivon linnakkeena ja malliesimerkkinä osallistavasta demokratiasta”, komissaari Šuica korosti.

”ETSK kehottaa tässä lausunnossa EU:n toimielimiä ottamaan konkreettisen askeleen eteenpäin: hyväksymään kansalaisvuoropuhelustrategian, jonka pohjalta laaditaan toimintasuunnitelma ja toimielinten välinen sopimus, johon osallistutaan EU:ssa kaikilla tasoilla”, sanoi lausunnon esittelijä Pietro Barbieri. ”ETSK viestittää sitoutumisellaan kiireellisestä tarpeesta, jota ei voida ohittaa tai lykätä.”

Yhteisesittelijä Miranda Ulens lisäsi: ”Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelusta on jo hyviä käytäntöjä. Ehdotuksillamme pyritään siihen, että myös muiden legitiimien ja edustavien organisaatioiden ääni saadaan varmasti kuuluviin. Rakentakaamme kansalaisten näkökulmasta aitoa ja demokraattista Eurooppaa! #TogetherStrong!” (ll)