Kumppanitapahtumia koskeva haku on avoinna 4.–17. maaliskuuta, ja tapahtumat järjestetään 29. toukokuuta ja 1. syyskuuta välisenä aikana.

EU:n vihreän viikon yhteydessä järjestetään joka vuosi eri puolilla Eurooppaa ja sen ulkopuolella satoja kumppanitapahtumia, joiden toteuttajina toimivat muun muassa erilaiset instituutiot, kansalaisjärjestöt, liike-elämän edustajat, korkeakoulut, koulut sekä paikallis-, alue- ja kansallisen tason hallinnot.  

Vuoden 2024 kumppanitapahtumien teemana on vesiresilienssi. Tavoitteena on edistää EU:n laajuista keskustelua sen vesivarojen nykyisestä ja tulevaisuuden tilanteesta painottaen tietoisuuden lisäämistä ja myönteisten, yhteistyöhön perustuvien ratkaisujen etsimistä.  

Kaikenlaiset tapahtumat ovat tervetulleita: työpajoista ja julkisista keskusteluista näyttelyihin ja perheille suunnattuihin tiedotustilaisuuksiin. Toimia voidaan toteuttaa paikallisella, alueellisella, kansallisella tai Euroopan tasolla. Lisätietoa ja aikataulu ovat saatavilla täällä. 

Koska EU:n sinisen kehityksen ohjelma on yksi ETSK:n lippulaivahankkeista, kyseisen aiheen valitseminen kumppanitapahtumia varten tarjoaa hyvän tilaisuuden tiedottaa lokakuussa 2023 annetussa EU:n sinistä ohjelmaa koskevassa julkilausumassa esitetyistä ehdotuksista. Siinä kehotetaan laatimaan uusi ja kunnianhimoinen Euroopan vesistrategia, joka vastaa EU:n vihreän kehityksen ohjelmaa.  (gb)

Eurooppa on jäämässä kilpailussa jälkeen. EU:n sisämarkkinoiden puutteet on korjattava kiireellisesti, mutta niin, että sekä yritykset että kansalaiset hyötyvät siitä.

ETSK:n tammikuun täysistunnossa käytiin keskustelu Euroopan kilpailukyvystä ja sisämarkkinoiden tulevaisuudesta. Keskustelun aihe liittyi läheisesti ETSK:n lausuntoon, joka laadittiin puheenjohtajavaltio Belgian pyynnöstä. Belgia aikoo keskittyä puolivuotiskaudellaan nimenomaan kilpailukykyyn ja sisämarkkinoihin. Lausunto on samalla komitean panos sisämarkkinoiden tulevaisuutta käsittelevään Enrico Lettan korkean tason raporttiin, joka on tarkoitus esitellä Eurooppa-neuvostolle maaliskuussa.

ETSK korostaa lausunnossa, että sisämarkkinoiden haasteet ovat nyt hyvin erilaiset kuin sen perustamisen aikaan 1990-luvulla. EU:hun kohdistuu monia paineita: on taattava tasapuoliset toimintaedellytykset mutta rahoitettava teollisuutta vihreän siirtymän toteuttamiseksi, on pidettävä työpaikat Euroopassa mutta varmistettava EU:n yritysten kilpailukyky, on turvattava raaka-aineiden saanti mutta vaadittava työelämän normien ja ympäristövaatimusten noudattamista.

”EU on sisämarkkinoiden ansiosta yksi maailman vaikutusvaltaisimmista kauppa-alueista, mutta tämä asema on nyt vaarassa”, totesi esittelijä Sandra Parthie. ”Ehdotamme lausunnossa sellaisen eurooppalaisen teollisuuspolitiikan kehittämistä, joka ei ole 27 kansallisen teollisuuspolitiikan summa, vaan aidosti eurooppalainen näkemys Euroopan teollisuuden potentiaalista.”

Keskusteluun osallistui myös BusinessEuropen pääjohtaja Markus Beyrer. ”Meillä on kilpailukykyongelma. Olemme jäämässä jälkeen maailmanlaajuisista kilpailijoistamme. Sisämarkkinat ovat yksi keino korjata tilanne. Tavoitteena on luoda liikkumavara, jonka tarvitsemme voidaksemme säilyttää eurooppalaisen mallin sellaisena kuin sen tunnemme, sosiaalisine näkökohtineen.”

Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön (EAY) liittosihteeri Ludovic Voet painotti, että eurooppalainen yhteiskuntasopimus on sisämarkkinoiden peruskivi ja tätä sopimusta on syytä vahvistaa. ”Eurooppalaisessa kilpailujärjestelmässä yritysten täytyy maksaa palkkaa, tarjota kunnollisia työpaikkoja ja varottava ympäristön vahingoittamista. Euroopan on edettävä kohti oikeudenmukaista vihreää siirtymää.”

ETSK:n lausuntoon sisältyy ehdotus nimetä yleishyödyllisistä taloudellisista palveluista vastaava komissaari seuraavaan komissaarikollegioon toteuttamaan viisivuotista ohjelmaa, jonka tavoitteena on kehittää turvattuja, laadukkaita ja kestäväpohjaisia yleishyödyllisiä taloudellisia palveluja. Yleishyödyllisten taloudellisten palvelujen osuus EU:n BKT:stä on 25 prosenttia ja kokonaistyöllisyydestä 20 prosenttia, ja ne kattavat monia tärkeitä aloja, joihin kuuluvat liikenne, energia, viestintä, vesihuolto ja sanitaatio. Ne ovat erittäin tärkeitä myös terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluissa. (dm)

ETSK:n työntekijät-ryhmä

Kansalaisten ja työntekijöiden huolenaiheilla ja hyvinvoinnilla on oltava aina keskeinen asema poliittisessa päätöksenteossa. Ne ovat tärkeitä inhimillisiä tekijöitä, jotka olisi huomioitava. Ainoastaan näin voidaan varmistaa kunnolliset elinolot. Kun toimintapolitiikoilla turvataan kunnolliset elinolot kaikille, voimme vahvistaa luottamusta ja nykyisten ja tulevien toimintapolitiikkojen yleistä hyväksyntää ja hillitä kansalaisten tyytymättömyyttä, joka tarjoaa hedelmällisen maaperän oikeistopopulismille ja ääriliikkeille.

Nämä ajatukset ovat perustana työntekijät-ryhmän vuosien 2023–2025 painopisteille, joissa EU:n tuleville johtajille esitetään selkeä vaatimus käynnistää progressiivinen toimintaohjelma, jossa sosiaalisemmalla ja inhimillisemmällä ulottuvuudella on keskeinen asema. EU:n kansalaiset ja työntekijät ovat joutuneet vastaamaan vuosikymmenien ajan erilaisten kriisien kustannuksista, ja toivomme, että näiden kriisien jälkeen EU:ssa käytävissä keskusteluissa voidaan siirtyä taas käsittelemään sitä, mikä on todella tärkeää eli sosiaalista edistystä.

Painopisteissämme hahmotellaan työntekijät-ryhmän visio Euroopan unionista, joka on sosiaalinen ja kestävä ja joka myös vaalii oikeusvaltioperiaatetta, ihmisoikeuksia, sukupuolten tasa-arvoa, solidaarisuutta ja monimuotoisuutta. Tarvitsemme Euroopan unionin, jossa prioriteettina on eriarvoisuuden, köyhyyden ja ilmastohätätilan torjuminen, joka varmistaa oikeudenmukaisen vihreän ja digitaalisen siirtymän ja joka turvaa ihmisarvoisen työn kaikille. Tämä on paras keino vahvistaa demokratiaa ja lisätä yhteiskunnan ja kaikkien sen jäsenten vaikutusmahdollisuuksia. Toivomme, että tämä visio otetaan todella huomioon.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) käsitteli tammikuun täysistunnossaan ilmastonmuutoksen ja ympäristön tilan heikkenemisen vaikutuksia rauhaan, turvallisuuteen ja puolustukseen. Komitea korostaa, että on investoitava kiireesti kriisinkestävien ratkaisujen kehittämiseen näihin maailmanlaajuisiin haasteisiin vastaamiseksi.

Euroopan yhdentymishankkeen perustehtävänä on rauhan edistäminen ja ylläpitäminen. Tämä edellyttää EU:lta rauhanrakentamistoimien tehostamista.

ETSK korostaa lausunnossaan, että rauhan edistäminen liittyy erottamattomasti perusoikeuksien ja demokratian suojaamiseen ja edistämiseen. Komitean kantana onkin, että ilmaston ja turvallisuuden välisen yhteyden huomioon ottamista EU:n ulkoisissa politiikoissa olisi vahvistettava. Tätä varten olisi luotava ennakoivia yhteyksiä ulkosuhteista, unionin sisäisestä yhteenkuuluvuudesta sekä jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspalveluista vastaavien elinten välille. Termillä ”ilmaston ja turvallisuuden välinen yhteys” tarkoitetaan sekä ilmastonmuutoksen että ympäristön tilan heikentymisen rauhaan, turvallisuuteen ja puolustukseen kohdistuvia vaikutuksia.

Lausunnon esittelijä, ETSK:n jäsen Ozlem Yildirim totesi seuraavaa: ”ETSK ehdottaa myös konkreettisia toimenpiteitä, joiden avulla voidaan tehostaa ennakointia erityisesti investoimalla kriisinkestäviin ratkaisuihin, valmistelemalla päätöksentekoprosesseja tulevaisuuden jännitteitä varten ja ennen kaikkea laatimalla asiaa koskeva todellinen strategia EU:n tasolla. Myös se, että kaikki osapuolet täyttävät ilmastositoumukset nopeasti ja tehokkaasti, on tärkeä ennaltaehkäisevä keino.”

Euroopan komission ehdotuksessa otetaan huomioon ilmaston ja turvallisuuden välinen yhteys. ETSK toteaa kuitenkin, ettei asiakirjassa käsitellä tämän yhteyden muuttuvaa luonnetta, ja katsoo, että siinä olisi pitänyt määritellä maantieteelliset, poliittiset ja sotilaalliset muuttujat. Tilanne tulee nimittäin heikkenemään, ja se voi synnyttää vakavia jännitteitä jäsenvaltioiden välillä. Komission ja jäsenvaltioiden on käytävä jatkuvaa vuoropuhelua ilmaston ja turvallisuuden välisestä yhteydestä. (at)

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) kannattaa komission ehdotusta päätoimipaikkaverotukseen perustuvasta järjestelmästä, sillä tällaisen järjestelmän käyttöönotto edistäisi pienyritysten kasvua EU:ssa. ETSK ehdottaa neuvoa-antavassa lausunnossaan lisätoimenpiteitä ja korostaa, että komission, jäsenvaltioiden sekä mikroyritysten ja pienten ja keskisuurten yritysten (mikro- ja pk-yritysten) edustajien on vahvistettava yhteistyötään, jotta voidaan varmistaa täytäntöönpanon tehokkuus ja lisätä tietämystä.

EU:ssa melkein kaikki rahoitusalan ulkopuoliset yritykset (99,8 %) ovat pk-yrityksiä. Ne tuottavat merkittävän osan työpaikoista (66,6 %) ja arvonlisästä (56,8 %). Komission ehdotus päätoimipaikkaverotukseen perustuvasta järjestelmästä on osa laajempaa pk-yritysten apupakettia. Järjestelmän avulla on tarkoitus keventää pk-yritysten sääntelytaakkaa ja yksinkertaistaa niiden verotusmenettelyjä. ETSK korostaa, että mikro- ja pk-yritysten kasvun vauhdittamiseksi ehdotus päätoimipaikkaverotukseen perustuvasta järjestelmästä olisi hyväksyttävä kiireellisesti. Se koskee erityisesti rajojen yli toimivia itsenäisiä pk-yrityksiä. Ehdotettu taakan keventäminen vastaa ETSK:n tavoitetta edistää BKT:n ja työllisyyden kasvua pitkällä aikavälillä.

ETSK kannattaa toimien kohdentamista aluksi vain itsenäisiin mikro- ja pk-yrityksiin mutta ehdottaa, että viiden vuoden kuluttua tehtävän jälkiarvioinnin yhteydessä arvioitaisiin mahdollisuutta ottaa järjestelmän piiriin myös tytäryritykset, mikä laajentaisi osallistujajoukkoa. ETSK panee merkille, että päätoimipaikkaverotukseen perustuva järjestelmä ja ehdotettu yritysten tuloverotusta Euroopassa koskeva kehys (BEFIT) täydentävät toisiaan, mutta korostaa tarvetta tarkkailla tilannetta, jotta vältyttäisiin eroilta oikeudellisessa kehyksessä. Jäsenvaltioiden veroviranomaisten yhteistyö on ratkaisevan tärkeää päätoimipaikkaverotukseen perustuvan järjestelmän onnistumisen kannalta, ja ETSK kehottaakin tekemään yhteistyötä järjestelmän asianmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi. Jäsenvaltioiden tulee mukauttaa tietotekniikkajärjestelmänsä mahdollisimman nopeasti ja edistää tiedon jakamista mikro- ja pk-yrityksille. (tk)

Kilpailukyky, pk-yritykset ja sosiaalinen osallisuus ovat Belgian puheenjohtajakauden ohjelman ytimessä. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) antaa poliittisia suosituksia talouden ohjausjärjestelmän, pitkän aikavälin osallistavan kasvun ja kestävän turvallisuuden välisistä suhteista sekä yhteisötalouden potentiaalista köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnassa.

Belgia toimii vuoden 2024 alkupuoliskolla kolmannentoista kerran Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajavaltiona, ja sen painopisteistä keskusteltiin ETSK:n tammikuun täysistunnossa järjestetyssä kahdessa keskustelussa.

ETSK:n puheenjohtaja Oliver Röpke kiitti puheenjohtajavaltiota siitä, että se on ottanut työmarkkinaosapuolet mukaan työhönsä. Puheenjohtajavaltio Belgia saattaa päätökseen EU:n institutionaalisen syklin, mikä edellyttää, että se johdattaa EU:n lainsäädännöllisiin kompromisseihin ja opastaa EU:n neuvostoa Euroopan parlamentin vaalikampanjan ja vaalien aikana.

Belgian varapääministeri David Clarinval esitteli puheenjohtajavaltion näkemyksiä yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksesta, itsenäisten ammatinharjoittajien suojelusta ja EU:n teollisuuspolitiikasta. Pyytämällä ETSK:lta 13 valmistelevaa lausuntoa puheenjohtajavaltio pohjustaa panostaan vuosien 2024–29 strategisesta ohjelmasta käytäviin keskusteluihin. Huhtikuussa annettavassa toimielinten yhteisessä julistuksessa keskitytään EU:n tulevaan sosiaaliseen toimintaohjelmaan. Puheenjohtajavaltion prioriteetteihin kuuluvat vihreä ja sosiaalinen siirtymä sekä ilmasto- ja biodiversiteettikriisien ratkaiseminen. ETSK:n työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun ytimessä on työvoiman oikeudenmukaisen liikkuvuuden ja kestävän sosiaalisen suojelun painottaminen. Keskeisiä painopistealoja ovat Euroopan kilpailukyvyn vahvistaminen, pk-yritysten tukeminen ja Globaali Eurooppa -strategian tasapainoisen kauppapolitiikan edistäminen. (tk)

Rajatylittävät energiavirrat ovat avainasemassa toimitettaessa sähköä ja kaasua EU:n eri jäsenvaltioihin. Tämä tarkoittaa, että energiainfrastruktuuria on parannettava naapurimaiden välisten rajayhdysjohtojen avulla unionin kestävän energian kapasiteetin lisäämiseksi.

EU:n neuvoston puheenjohtajavaltion Belgian pyytämässä lausunnossa, joka hyväksyttiin täysistunnossa 18. tammikuuta 2024, ETSK lähettää tästä asiasta selkeän viestin.

EU:n olisi kiinnitettävä erityistä huomiota verkkojen kehittämiseen, ja on tehtävä huomattavia investointeja Euroopan talouden vauhdittamiseksi ja ympäristöä kunnioittavien laadukkaiden työpaikkojen luomiseksi.

”ETSK katsoo, että vihreän siirtymän toteuttamiseksi ja strategisen energiaomavaraisuuden saavuttamiseksi on olennaisen tärkeää saada aikaan rakenteellinen muutos unionin energiajärjestelmässä”, totesi ETSK:n puheenjohtaja Oliver Röpke lausunnon hyväksymisen yhteydessä käydyssä keskustelussa.

Belgian energiaministeri Tinne Van der Straeten painotti, että puhtaaseen energiaan siirtymisestä, joka syntyi tarpeesta vastata ilmastonmuutoksen haasteisiin, on nyt tullut talouden ja turvallisuuden kannalta välttämätöntä ja että liittämällä energiaverkkoja yhteen luodaan joustavampi järjestelmä, jonka avulla voidaan tasapainottaa maantieteellisiä eroja tuuli- ja aurinkoenergian tuotannossa.

”EU:n uusiutuvan energian tavoitteissa mennään tällä hetkellä infrastruktuuria koskevia unionin suunnitelmia pidemmälle, joten tätä Euroopan laajuista infrastruktuuria tarvitaan nopeasti. Tässä yhteydessä on otettava huomioon kustannustehokkuus, turvallisuus, kestävyys ja joustavuus”, hän sanoi. (mp)