EU:n pyrkiessä ilmastoneutraaliuteen ETSK kehottaa toimiin oikeudenmukaisen ja osallistavan siirtymän edistämiseksi. Äskettäin antamassaan lausunnossa ETSK korostaa, että tarvitaan koordinoituja toimia sen varmistamiseksi, että kunnianhimoisiin ilmastotavoitteisiin pyrittäessä ketään ei jätetä jälkeen. Euroopan komissio on asettanut työllisyyttä, osaamista, sosiaalista hyvinvointia ja alueellisia eroja koskevia painopisteitä vuosiksi 2024–2029, ja komitean suositukset ovat yhdenmukaisia niiden kanssa.

ETSK kannattaa kattavaa oikeudenmukaista siirtymää koskevaa toimenpidepakettia, jonka avulla jäsenvaltiot voivat ottaa joustavasti huomioon omat erityistilanteensa. Tuodessaan esiin työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun ja työehtosopimusneuvottelut keskeisinä välineinä ETSK ehdottaa lisäksi, että kartoitetaan osaamisvajeita, laaditaan osallistavia koulutusohjelmia ja avoimia siirtymäsuunnitelmia yrityksille, lisätään työntekijöiden kuulemista ja sisällytetään oikeudenmukaisen siirtymän periaatteet EU:n kehyksiin, kuten Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilariin.

”Haluamme, että oikeudenmukainen siirtymä on tarina, jossa oikeudenmukaisuus, selviytymiskyky ja kestävyys tasoittavat tietä entistä vihreämmälle, osallistavammalle tulevaisuudelle”, totesi lausunnon esittelijä Dirk Bergrath.

ETSK korostaa lausunnossaan, että EU:n ilmastotavoitteiden – kuten 75 prosentin päästövähennys vuoteen 2030 mennessä ja nettonollataso vuoteen 2050 mennessä – saavuttaminen edellyttää oikeudenmukaisuuden sisällyttämistä toimintapolitiikkoihin. Jotta voidaan ylläpitää julkista tukea ja varmistaa Euroopan vihreän kehityksen ohjelman onnistuminen, on ratkaisevan tärkeää asettaa etusijalle ihmisarvoinen työ, sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden vähentäminen.

Lisäksi ETSK korostaa kohdennetun tuen merkitystä alueilla, joihin vihreä siirtymä vaikuttaa suhteettoman paljon. On ratkaisevan tärkeää, että alueelliset tarpeet ja alakohtaiset siirtymät kartoitetaan ja että oikeudenmukaisen siirtymän seurantakeskus seuraa edistymistä ja varmistaa, ettei mitään yhteisöä jätetä huomiotta.

Rahoitusvajeiden korjaamiseksi on olennaisen tärkeää laajentaa oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa, lisätä yksityisiä investointeja ja yhdenmukaistaa EU:n rahoitusvälineitä. Sosiaalisilla ja ympäristöön liittyvillä ehdoilla varmistetaan, että rahoitus kohdennetaan oikeudenmukaisesti ja että keskitytään koulutukseen ja haavoittuvassa asemassa olevien väestöryhmien suojeluun. (ks) 

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean (ETSK) ja Euroopan komission muuttoliike- ja sisäasioiden pääosaston järjestämässä yhdeksännessä Euroopan muuttoliikefoorumissa paneuduttiin kansalaisyhteiskunnan mahdollisuuksiin toimia keskeisessä roolissa muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen tulevassa täytäntöönpanossa ja korostettiin kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ruohonjuuritasolla tekemän työn merkitystä.

Brysselissä marraskuun lopussa järjestetyssä Euroopan muuttoliikefoorumissa tuotiin valokeilaan muuttoliike- ja turvapaikkasopimus, joka tuli voimaan kesäkuussa 2024. Foorumin osallistujat keskustelivat sopimuksen tulevasta täytäntöönpanosta ja siitä, miten kansalaisyhteiskunta voi osaltaan tukea sopimuksen inhimillistä täytäntöönpanoa. Lisäksi tapahtumassa tarkasteltiin lähemmin uutta pysyvää yhteisvastuumekanismia, tiiviimpien yhteyksien luomista turvapaikka- ja palauttamismenettelyjen välille, asianmukaisia vastaanotto-olosuhteita sekä kotouttamista ja osallisuutta koskevaa toimintasuunnitelmaa 2021–2027.

Toimikautensa päättävä sisäasioista vastaava Euroopan komission jäsen Ylva Johansson totesi istunnon avauspuheessaan: ”Olen iloinen siitä, että yksi viimeisimmistä julkisista tehtävistäni komission jäsenenä on puhua Euroopan muuttoliikefoorumissa. Se on tärkeä keskustelukanava kansalaisyhteiskunnan organisaatioille, EU:n jäsenvaltioille ja poliittisille päättäjille käsiteltäessä muuttoliikkeen hallintaan liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia. Vuosien mittaan käymämme keskustelut ovat aina olleet inspiroivia. Yhdessä voimme rakentaa vahvempia ja selviytymiskykyisempiä yhteisöjä, ylläpitää arvojamme ja varmistaa, että Eurooppa voi jatkossakin tarjota turvapaikan ja uusia mahdollisuuksia.”

ETSK:n puheenjohtaja Oliver Röpke kiitti Ylva Johanssonia hänen omistautumisestaan EU:n muuttoliikepolitiikan uudistamiseen. ”Meidän on varmistettava, että muuttoliikesopimus pannaan täytäntöön mahdollisimman inhimillisellä ja kestävällä tavalla. Tämä onnistuu ainoastaan kuuntelemalla kansalaisyhteiskunnan organisaatioita ruohonjuuritasolla. Vaikka sopimus on hyväksytty, työ ei suinkaan ole ohi – oikeastaan varsinainen työ on vasta nyt alkamassa”, hän varoitti.

Euroopan muuttoliikefoorumi perustettiin vuonna 2015 kansalaisyhteiskunnan, toimielinten ja viranomaisten väliseksi vuoropuhelufoorumiksi, jossa käsitellään muuttoliikkeeseen ja kolmansien maiden kansalaisten kotouttamiseen liittyviä asioita. Se kokoontuu kerran vuodessa keskustelemaan politiikkojen viimeaikaisesta kehityksestä sekä keräämään ja vaihtamaan tietoa siitä, miten EU:n politiikkoja pannaan täytäntöön alue-, paikallis- ja ruohonjuuritasolla.

Foorumissa paneudutaan joka vuosi eri aiheeseen, joka valitaan tapahtumaa edeltävinä kuukausina toteutetuissa kuulemisprosesseissa esitettyjen kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden näkemysten perusteella. Tähän mennessä siinä on käsitelty muun muassa turvallisia muuttoreittejä, maahanmuuttajien oikeuksia ja heidän mahdollisuuksiaan saada palveluja ja päästä EU:hun, maahanmuuttajille avoimempia eurooppalaisia työmarkkinoita sekä nuorten roolia.

ETSK on jo antanut keskeisiä lausuntoja muuttoliike- ja turvapaikka-asioihin liittyvistä tärkeistä aiheista, kuten muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen sisällöstä, turvapaikka- ja muuttoliikeasetuksesta, turvallisuusunionia koskevasta paketista ja Schengen-paketista sekä kotouttamista ja osallisuutta koskevasta toimintasuunnitelmasta 2021–2027. ETSK perusti vuonna 2009 myös temaattisen valmisteluryhmän ”maahanmuutto ja kotouttaminen”, joka auttaa toteuttamaan konkreettisesti ETSK:n tehtävää kansalaisyhteiskunnan ja EU:n toimielinten välisenä yhdyssiteenä muuttoliikekysymyksissä ja pyrkii edistämään yhteisen eurooppalaisen maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikan kehittämistä. (lm)

EU:ta koettelee vakava asuntokriisi, joka johtuu vuokrien noususta, kohtuuttomista kiinteistöjen hinnoista ja siitä, että palkat eivät pysy inflaatiokehityksen mukana.  ETSK:n lausunnon ”Sosiaalinen asuntotarjonta EU:ssa – kunnollista, kestäväpohjaista ja kohtuuhintaista” esittelijän Thomas Kattnigin mukaan komitea kehottaa ryhtymään kiireellisesti toimiin ja laatimaan EU:lle tarkkaan harkitun asuntopoliittisen strategian asuntomarkkinoiden toimintapuutteiden korjaamiseksi.

Euroopan kuluttajapäivän 2024 teemana oli Vesialan haasteet: kuluttajien näkökulma ja EU:n sinisen kehityksen ohjelman toteuttaminen. Tapahtumassa painotettiin sitä, että on huolehdittava kestävästä vesihuollosta, parannettava infrastruktuuria ja valistettava kuluttajia, jotta voidaan varmistaa, että vesi pysyy kohtuuhintaisena kaikille eurooppalaisille.

Kuten Euroopan talous- ja sosiaalikomitean (ETSK) 9. joulukuuta järjestämän Euroopan kuluttajapäivän yhteydessä todettiin, veden hinnan odotetaan nousevan 25 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, ja EU:n on investoitava yli 250 miljardia euroa, jotta voidaan täyttää Euroopan vesitarpeet ja rakentaa yhteiskunta, jossa kaikilla on mahdollisuus saada puhdasta ja kohtuuhintaista vettä.

Vedestä on tulossa Euroopassakin niukka resurssi: jopa 30 prosenttia eurooppalaisista joutuu vähintään kerran vuodessa vesistressitilanteeseen. Tämä tarkoittaa, että kuluttajien, jotka pitävät vettä yleisesti edelleen kulutushyödykkeenä, on muutettava käyttäytymistään ja tehostettava vedenkäyttöään tiedostamalla paremmin vesijalanjälkensä ja turvautumalla vettä säästävään älykkääseen teknologiaan.

Suurten saastuttajien olisi kuitenkin myös vastattava osuudestaan, eikä niiden piilokuluja pitäisi jättää kuluttajien harteille.

Lihakilon tuottamiseen tarvitaan 15 000 ja farkkujen valmistukseen 8 000 litraa vettä. Suurten vedenkuluttajien (esimerkiksi tuotantoteollisuuden ja etenkin maatalouden, jonka osuus vedenotosta on 72 prosenttia) onkin vastattava myös ympäristövaikutustensa kustannuksista ja investoitava parempiin tuotantolaitoksiin.

”Vesikysymysten olisi kuuluttava olennaisena osana Euroopan komission tuleviin poliittisiin lippulaivahankkeisiin. Toivomme uuden vesikoalition käynnistämistä auttamaan Euroopan sinisen kehityksen ohjelman toteuttamisessa ja olemme parhaillaan luomassa Euroopan sinisen kehityksen ohjelman sidosryhmäfoorumia”, totesi ETSK:n lausunnon Vedenkäytön tehokkuus ja kuluttajien tietoisuus vesijalanjäljestään esittelijä Milena Angelova. Hän huomautti, että ETSK on EU-elinten joukossa edelläkävijä vesiasioissa, ja korosti EU:n sinisen kehityksen ohjelman merkitystä komitean keskeisenä aloitteena.

Delftin IHE Institute for Water Education -instituutin yhteystoimiston johtaja Gaetano Casale sanoi pääpuheenvuorossaan, että Euroopassa vettä ei edelleenkään arvosteta riittävästi. Hänen mukaansa vesihuoltoa on lähestyttävä ehdottomasti kestävän kehityksen pohjalta, ja hän kehotti lisäämään tietoisuutta ympäristökustannuksista, maailman väestönkasvun haasteista ja ilmastonmuutoksesta.

”Olisin tyytyväinen, jos me kaikki – kansalaiset, valtiovalta, virastot, tutkijat, teollisuus ja lainsäätäjät – tarttuisimme tähän ainutlaatuiseen tilaisuuteen, ottaisimme pitkän harppauksen eteenpäin ja tekisimme yhdestä arvokkaimmista luonnonvaroistamme eli vedestä – oli se sitten pohjavettä, merivettä tai sadevettä – tulevaisuudenkestävän”, totesi vesipolitiikan puitedirektiiviä käsittelevä Euroopan parlamentin varjoesittelijä Hildegard Bentele. (ll)

ETSK kävi Brysselissä 5. joulukuuta täysistunnossaan keskustelun kansainvälisen vammaisten päivän ja olympiahengen juhlistamisen merkeissä. 

ETSK oli kutsunut kansainvälisen vammaisten päivän ja olympiahengen juhlistamiseksi täysistuntoon vieraita vammaisurheilupiireistä – esimerkiksi belgialaisen paraurheilijan ja mestaruuksia voittaneen Joachim Gérardin.

”Vammaisten henkilöiden muita huonompaa työllisyystilannetta on ryhdyttävä korjaamaan”, totesi ETSK:n puheenjohtaja Oliver Röpke avauspuheenvuorossaan. ”Aivan liian monet ihmiset jäävät nykyisestä sääntelystä huolimatta työmarkkinoiden ulkopuolelle, koska työllistymistä haittaavia esteitä on yhä edelleen. ETSK perää toimia osallistavien työpaikkojen luomiseksi, systeemisten esteiden poistamiseksi ja yhtäläisten mahdollisuuksien takaamiseksi kaikille. Aidosti osallistavassa Euroopassa ketään ei saa unohtaa.”

Belgialainen pyörätuolitenniksen pelaaja ja mestari Joachim Gérard kertoi täysistunnolle, että kun hän aloitti tenniksen pelaamisen, suhtautuminen oli usein yllättynyttä ja jotkut jopa protestoivat, että hänhän pilaa pyörätuolillaan kentän. ”Liikuntarajoitteisten ihmisten asema urheilumaailmassa on parantunut kymmenen viime vuoden aikana valtavasti. Olen pelannut useissa Grand Slam -turnauksissa eri puolilla maailmaa, ja näiden pelien ja paralympialaisten myötä olen tuntenut saavani yhä hyväksytymmän aseman huipputason urheilijana – en vain paraurheilijana vaan myös huippu-urheilijana.”

Belgian ranskankielisen vammaisurheiluliiton (La Ligue Handisport Francophone) puheenjohtaja Anne d’Ieteren huomautti, että vammaisilla henkilöillä on paralympiakisojen suurista saavutuksista huolimatta arkielämässään edelleen monia esteitä. ”Hyvin monet urheilupaikat eivät edelleenkään ole esteettömiä, ja pysäköintitilat ovat epäsopivia tai huonosti suunniteltuja. Nämä saattavat vaikuttaa pieniltä ongelmilta, mutta kun ne kasautuvat, osallistumisesta voi tulla hankalaa tai mahdotonta.”

”Joachim Gérardin ja Anne d’Ieterenin ura ja saavutukset muistuttavat meitä siitä, miten inspiroivaa huipputason urheilu voi olla kaikille meille omaan huippusuoritukseen pyrkiville”, totesi viestinnästä vastaava ETSK:n varapuheenjohtaja Aurel Laurenţiu Plosceanu toivottaessaan vieraat tervetulleiksi. ”Samalla he ovat osoitus siitä, miten tärkeä rooli vammaisilla ihmisillä on yhteiskunnassa ja erityisesti urheilumaailmassa.”

ETSK:n pysyvän ryhmän ”vammaisten henkilöiden oikeudet” puheenjohtaja Christophe Lefèvre sanoi, että Euroopan unioniin olisi perustettava erityinen esteettömyyttä ja saavutettavuutta koskeva mekanismi, johon liittyisi esteettömyys- ja saavutettavuusindikaattoreita ja jota käytettäisiin muun muassa kestävän asumisen ja urheilun alalla sekä oikeus- ja koulutusalalla. ”On olennaisen tärkeää, että kaikilla Euroopassa asuvilla vammaisilla henkilöillä on mahdollisuus harrastaa urheilua ja kouluttautua, jotta meillä kaikilla olisi yhteiskunnassa samat oikeudet”, lisäsi pysyvän ryhmän jäsen Pietro Vittorio Barbieri. (lm)

ETSK, eurooppalainen demokratiarahasto ja Valko-Venäjän lehdistöklubi järjestivät 13. joulukuuta 2024 yhdessä seminaarin Valko-Venäjän riippumattomien tiedotusvälineiden roolista yhteiskunnan selviytymiskyvyn ja demokratisoitumisen edistämisessä. Koska Valko-Venäjän riippumattomat tiedotusvälineet ovat ainoa lähde, josta maan kansalaiset voivat saada tietoa, niitä on tuettava taloudellisesti ja niiden on voitava osallistua kumppanuuksiin läntisten tiedotusvälineiden kanssa Valko-Venäjän pitämiseksi näkyvästi esillä kansainvälisessä uutistarjonnassa.

Osallistumalla Euroopan ulkosuhdehallinnon ja naapuruuspolitiikan ja laajentumisneuvottelujen pääosaston järjestämään Belarus Days -teemaviikkoon (9.–13. joulukuuta 2024) ETSK osoitti tukevansa tinkimättömästi demokratian edistämistä Valko-Venäjällä ihmisoikeuksien ja sananvapauden turvaamiseksi.

”Riippumattomat tiedotusvälineet ovat vapaan ja demokraattisen yhteiskunnan selkäranka”, totesi ETSK:n puheenjohtaja Oliver Röpke tapahtumaa avatessaan. ”Tämä teemaviikon seminaari on jälleen osoitus ETSK:n solidaarisuudesta Valko-Venäjän kansaa kohtaan, joka käy rohkeaa taistelua disinformaatiota ja sortoa vastaan.”

”Tammikuun 26. päivänä käytävien vaalien tulos on ennalta päätetty, ja valtaapitävät tahot pyrkivät niiden myötä eroon menneestä, kohti legitiimiä kansainvälistä asemaa ja yrittävät kaunistella harjoittamaansa sortoa”, korosti eurooppalaisen demokratiarahaston pääjohtaja Jerzy Pomianowski. ”Vaikuttaa kuitenkin siltä, että riippumattomat valkovenäläiset tiedotusvälineet ovat onnistuneet tavoittamaan yleisönsä.”

Maanpaossa oleva freelancetoimittaja Hanna Ljubakova, joka on tuomittu poissaolevana neljän rikossyytteen perusteella kymmeneksi vuodeksi vankeuteen, pitää innostavana, että Valko-Venäjän kansa haluaa saada ajantasaista tietoa ja käyttää riippumattomia tiedotusvälineitä. Hän totesi, että 50 prosenttia käynneistä valkovenäläisillä mutta ulkomailta käsin ylläpidettävillä verkkosivustoilla tapahtuvat Valko-Venäjältä. Hän vahvisti, että jopa 90 prosenttia sosiaalisen median alustojen käyttäjistä on Valko-Venäjältä, ja lisäsi: ”Riippumattomat tiedotusvälineet Valko-Venäjällä ovat paras vastalääke Lukašenkan ja Kremlin propagandalle.”

Valko-Venäjän lehdistöklubin edustaja Natallja Belikava totesi, että hallituksen uuden propagandan tavoitteena on juurruttaa maahan uudenlainen käsitys vaaleista, pakottaa ihmiset yhteen ja samaan muottiin ja yllyttää heitä osoittamaan isänmaallisuuttaan. ”Tällaisilla taktiikoilla pyritään muuttamaan koko väestön käsitys demokratiasta”, hän sanoi.

Seminaarin päätteeksi esitettiin vangitun valkovenäläisen toimittajan Katsjaryna Andrejevan tarinan innoittama elokuva Under the Grey Sky. Läsnä oli myös elokuvan ohjaaja Mara Tamkovich. (mt)

ETSK:n joulukuun täysistunnossa keskusteltiin Afrikan unionin talous-, sosiaali- ja kulttuurineuvoston (ECOSOCC) edustajien kanssa demokratiasta Afrikassa. Molemmat osapuolet olivat yhtä mieltä siitä, että kansalaisyhteiskunta on kantava voima EU:n ja Afrikan toimivassa kumppanuudessa, joka perustuu tasa-arvoon ja edistää kansalaisvuoropuhelua ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua.

ETSK hyväksyi täysistunnossa myös lausunnon Demokratia Afrikassa: nykytilanne ja tulevaisuudennäkymät – Mikä on ETSK:n rooli?, jossa se vahvisti olevansa sitoutunut tiivistämään strategista kumppanuutta Afrikan unionin kanssa ja tukemaan yhteisiä pyrkimyksiä demokratian arvojen, osallistavan vuoropuhelun ja kestävän kehityksen edistämiseksi. ETSK ja Afrikan unionin talous-, sosiaali- ja kulttuurineuvosto allekirjoittivat aiemmin viime vuonna yhteistyöpöytäkirjan.

Afrikan unionin ECOSOCC:n ohjelmajohtaja Kyeretwie Osei, joka käytti puheenvuoron Afrikan unionin ECOSOCC:n puheenjohtajan Khalid Boudalin puolesta, totesi: ”Meillä on tärkeä tehtävä instituutioiden kehittämisessä. Tavoitteena on vakiinnuttaa demokraattiset instituutiot kaikkialla Afrikassa ja varmistaa hyvä hallinto muun muassa poistamalla ja vähentämällä korruptiota ja antamalla tilaa kansalaisten äänelle. Kansalaisyhteiskunnalla on keskeinen rooli tämän tavoitteen toteuttamisessa.”

ETSK:n puheenjohtaja Oliver Röpke korosti, että Afrikan unionin ECOSOCC:n kanssa tehtävällä yhteistyöllä on avainasema kansalaisyhteiskunnan roolin edistämisessä Afrikassa. Kansalaisyhteiskunnan olisi osallistuttava päätöksentekoprosessiin ja oltava mukana vastaamassa ilmastonmuutoksen, kestävän kehityksen ja muuttoliikkeen kaltaisiin haasteisiin.”

ETSK käsittelee näitä haasteita lausunnossaan ja katsoo, että se voi yhdessä Afrikan kansalaisyhteiskunnan foorumien tunnustettujen edustajien kanssa auttaa edistämään demokraattisia arvoja ja ihmisoikeuksia ja puolustamaan demokraattisia järjestelmiä Afrikassa. 

ETSK:n jäsen ja lausunnon esittelijä Carlos Trindade huomautti, että Afrikan demokratiakehityksen tukemiseen tähtäävän eurooppalaisen lähestymistavan olisi perustuttava tasavertaisiin suhteisiin, ja siinä olisi otettava huomioon Afrikan eri maiden erot talouskehityksessä, niiden monimuotoisuus ja niiden geopoliittisten etujen moninaisuus.

Kansainvälisen osuustoimintaliiton Afrikan osaston (ICA-Africa) alue- ja toimitusjohtaja Sifa Chiyoge Buchekabiri otti esille Afrikan naisten voimaannuttamisen tärkeän merkityksen. ”Naisten voimaannuttamisen edistäminen on avainasemassa, sillä naiset ovat usein kodin koossa pitävä voima. Heidän voimaannuttamisensa ei siis auta vain yksilöitä, vaan voimaannuttaa kokonaisia yhteisöjä.”

ETSK:n Kansalaisyhteiskunnan organisaatiot -ryhmä

Rakennus- ja asuntoalan digitalisaation lisääminen ja yhteisötalouden toimijoiden osallistaminen asumispalveluihin voi auttaa vastaamaan nykyisiin, asuntojen kohtuuhintaisuutta ja kestävyyttä koskeviin haasteisiin Euroopassa. Koska asuminen ei ole pelkästään tarve vaan myös ihmisoikeus, ETSK:ssa äskettäin järjestetyn konferenssin tulosten mukaan näihin haasteisiin on reagoitava EU:n tasolla. 

ETSK:n kansalaisyhteiskunnan organisaatiot -ryhmä järjesti 21. marraskuuta konferenssin aiheesta Kestävyysajattelun mukaisten ja kohtuuhintaisten asuntojen tarjonta keinona suojella kaikkein heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä Euroopassa. Konferenssissa käsiteltiin sitä, miten EU ja sen jäsenvaltiot voisivat lisätä asumisolojen osallistavuutta, kohtuuhintaisuutta ja kestäväpohjaisuutta kaikkialla Euroopassa.

Kansalaisyhteiskunnan organisaatiot -ryhmän puheenjohtaja Séamus Boland totesi, että asianmukaisten asuinolojen saatavuus on ihmisoikeus, mikä edellyttää yleiseurooppalaista lähestymistapaa. Hän nosti esiin asumishintojen nousun ja köyhyystason välisen yhteyden ja korosti, että ”kohtuuhintainen ja kestäväpohjainen asuntotarjonta on köyhyyden poistamisen kannalta keskeisessä asemassa”.

Boland korosti myös, että ”Euroopan komission puheenjohtajan esittämän köyhyyden vastaisen EU:n strategian ja kohtuuhintaista asumista koskevan eurooppalaisen suunnitelman on oltava osa monialaista poliittista lähestymistapaa köyhyyden poistamiseksi. Kansalaisyhteiskunnan organisaatiot on osallistettava tähän lähestymistapaan pitkin ratkaisujen suunnittelu-, täytäntöönpano- ja seurantaprosessia. Kestäväpohjaista asumista on tarkasteltava laajemmasta näkökulmasta, joka kattaa resurssitehokkuuden, kiertotalouden, häiriönsietokyvyn, sopeutumisen ja kohtuuhintaisuuden.”

Tapahtumassa esiteltiin myös kansalaisyhteiskunnan organisaatiot -ryhmän tilaama ETSK:n uusi tutkimus kohtuuhintaisesta kestäväpohjaisesta asumisesta EU:ssa. Tutkimuksessa tarkastellaan poliittisia ratkaisuja kohtuuhintaisen ja kestäväpohjaisen asumisen saavuttamiseksi kaikkialla EU:ssa. Siinä käsitellään kahta uutta suuntausta: digitalisaatio ja yhteisötalouden toimijoiden osallistaminen asuntotarjontaan. Tutkimuksessa tarkastellaan innovatiivisia aloitteita kuudessa jäsenvaltiossa ja arvioidaan mahdollisuuksia soveltaa niitä laajemmin kaikkialla Euroopassa.

Lisätietoa ETSK:n tutkimuksen keskipitkän ja pitkän aikavälin toimintapoliittisista suosituksista löytyy täältä.

Voit tutustua myös konferenssin päätelmiin ja suosituksiin.