EU:n tukema vuoropuhelu on edelleen keskeisessä asemassa Kosovon ja Serbian suhteiden normalisoinnissa

Länsi-Balkanin seurantakomitean 51. kokouksessa käsiteltiin Kosovon* ja Serbian välistä konfliktinratkaisua ja niiden suhteiden normalisointia. Kokouksen puheenjohtajana toimi Ionuţ Sibian, ja siihen osallistui merkittäviä puhujavieraita, kuten EU:n virkamiehiä, Länsi-Balkanin asiantuntijoita sekä paikallisyhteisöjen kansalaisyhteiskunnan edustajia, jotka olivat kaikki yhtä mieltä siitä, että EU:n tukema vuoropuhelu on ainoa tapa edetä asiassa.

Miroslav Lajčák, joka on EU:n erityisedustaja Belgradin ja Pristinan välistä vuoropuhelua ja muita Länsi-Balkanin alueellisia kysymyksiä varten, esitti yleiskatsauksen EU:n tukemasta vuoropuhelusta ja siihen liittyvistä haasteista. Hän pahoitteli sitä, että keskustelussa oli jälleen keskityttävä konfliktien ratkaisemiseen pikemminkin kuin normalisointiprosessin loppuun saattamiseen.

Kriisiryhmän edustaja Marko Prelec totesi, että Kosovon ja Serbian välinen kattava sopimus ei ole realistinen tavoite tällä hetkellä, koska tällainen sopimus edellyttäisi vastavuoroista tunnustamista.

CEPA:n (Centre for European Policy Analysis) edustaja Leon Hartwell pahoitteli sitä, että poliittista tahtoa EU:n välityksellä Kosovon ja Serbian välillä jo tehtyjen 30 sopimuksen täytäntöönpanoon on hyvin vähän.

Euroopan parlamentin tutkimuspalvelun edustaja Branislav Staníček korosti transatlanttisen yhteistyön merkitystä normalisointivuoropuhelun onnistumiselle. Belgradin, Pristinan ja Pohjois-Mitrovican paikallisten kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden edustajat korostivat, että on tärkeää luoda edellytykset yhteisöjen välisten etnisten jakolinjojen poistamiselle.

*Tämä nimitys ei vaikuta asemaa koskeviin kantoihin, ja se on YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244 ja Kansainvälisen tuomioistuimen Kosovon itsenäisyysjulistuksesta antaman lausunnon mukainen. (at)