Tämän vuoden palkintoa varten saatiin 58 hakemusta yksittäisiltä henkilöiltä, yksityisyrityksiltä ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioilta useista unionin jäsenmaista ja maantieteellisesti laajalta alueelta.

Ehdokashankkeet kattavat laajan valikoiman eri aiheita aina nuorten osallistumisesta ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen ja osallisuuteen sekä medialukutaidosta ja disinformaatiosta ihmisoikeuksiin ja sukupuolten tasa-arvoon.

Monissa hankkeissa pureudutaan ongelmien perimmäisiin syihin ja pyritään ehkäisemään polarisoitumista.

Esimerkiksi kreikkalaisen voittoa tavoittelemattoman Youthmakers Hub -järjestön toteuttaman hankkeen EUth Voices for Social Change tavoitteena on lisätä nuorten mahdollisuuksia saada aikaan positiivista muutosta yhteisöissään. Hankkeessa torjutaan haitallista polarisaatiota luomalla suvaitsevaisuuden kulttuuria, jossa ihmisiä kannustetaan käymään rakentavaa vuoropuhelua ja torjumaan vastakkainasettelua aiheuttavia narratiiveja esimerkiksi digitaalisen lukutaidon opetuksen ja podcastien avulla.

Muissa hankkeissa torjutaan polarisoivia narratiiveja ja radikalisoitumista. Niissä kurotaan umpeen kulttuurisia, etnisiä ja sukupolvien välisiä eroja, puututaan yhteiskunnan jakautumiseen, edistetään keskinäistä ymmärrystä ja yhteistyötä, suojellaan perusoikeuksia ja vahvistetaan sosiaalista yhteenkuuluvuutta.

Slovakialaisen DEMDIS-yhteisön käynnistämässä hankkeessa DEMDIS Digital Discussion puolestaan luotiin uusi ohjelmistoalusta, jolla voidaan käydä digitaalista keskustelua kiistanalaisistakin aiheista. Käyttäjät äänestävät erilaisista kannanotoista ja heidät sijoitetaan erillisiin mielipideryhmiin. Hankkeessa pyritään rakentamaan siltoja polarisoituneiden leirien välille etsimällä asioille yhteistä perustaa.

Baltic Human Rights Society -järjestön Ihmisoikeusopas on yksi esimerkki keinosta, jolla kansalaisyhteiskunta voi edistää perusoikeuksia. Opas toimii ihmisoikeuskasvatuksen alustana, joka tarjoaa monikielisiä selostuksia siitä, miten ihmisoikeudet toimivat tai niiden pitäisi toimia tietyissä arkielämän tilanteissa.

Tämän vuoden hakemusten joukossa oli myös useita polarisaatiota torjuvia kulttuuri- ja taidehankkeita, kuten esimerkiksi Arty Fartyn Atlas géopolitique de la culture et des médias indépendants en Europe. Sen kautta tuodaan esiin eri puolilla Eurooppaa toimivien riippumattomien kulttuuri- ja mediaorganisaatioiden verkoston käsittelemiä keskeisiä aiheita, kuten osallisuus, alueellisten erojen kaventaminen tai tarve torjua disinformaatiota. Tällaiset hankkeet osoittavat, että kulttuurilla ja medialla voi olla muutosvoimainen rooli yhteiskunnan polarisaation purkamisessa.