ETSK:n vuotuisessa kansalaisyhteiskunnan viestinnän ammattilaisille tarkoitetussa seminaarissa keskityttiin tällä kertaa Venäjän Ukrainaan kohdistamasta hyökkäyksestä johtuviin valtaviin haasteisiin, joita Euroopalla on ratkaistavanaan. Otsikolla Geopoliittinen kuohunta Euroopan ovella: kansalaisyhteiskunnan näkökulma järjestetty seminaari pidettiin Zagrebissa Kroatiassa 24.–25. lokakuuta 2022.

Seminaari järjestettiin yhteistyössä Kroatian talous- ja sosiaalineuvoston kanssa, ja siellä korostettiin, että Euroopan unionin olisi paitsi tuettava Ukrainaa jokapäiväisessä elämässä myös pohdittava maan pitkän aikavälin jälleenrakentamista ja etenemistä kohti EU-jäsenyyttä.

Seminaari koostui kolmesta paneelikeskustelusta, joiden aiheina olivat EU:n laajentuminen, kriisiajan viestintä ja energia.

ETSK:n puheenjohtaja Christa Schweng totesi avauspuheenvuorossaan seuraavaa: ”Yritetään kuvitella, millainen Ukraina on parin vuoden päästä. Tiedän, että asioita on vaikea tarkastella myönteisesti, kun taistelukentiltä kantautuu alati uutisia ja kun päivittäiset ohjusiskut Ukrainan kaupunkeihin jatkuvat ja vahingoittavat vesihuoltoverkostoa ja aiheuttavat sähkökatkoksia. Meidän on kuitenkin lähdettävä pohdinnoissamme ja tämänpäiväisessä työskentelyssämme siitä, millaisena haluamme nähdä Ukrainan tulevaisuuden. Itse näen jälleenrakennetun, vauraan maan, jonka perustana ovat eurooppalaiset arvot ja joka tarjoaa asukkailleen mahdollisuuden palata takaisiin ja elää jälleen ihmisarvoista elämää kotimaassaan.”  

Ranskalais-venäläinen kirjailija, toimittaja ja historioitsija Galia Ackerman paneutui pääpuheenvuorossaan kysymykseen ”Miten länsi teki virheen Vladimir Putinin suhteen?”. Hänen mielestään Putinilla on ollut omat taka-ajatuksensa siitä asti, kun hän pääsi Venäjällä valtaan.

Jotkut länsimaalaiset eivät kuitenkaan ole nähneet Putinin tarkoitusperiä, ja toiset taas ovat mieluummin ummistaneet silmänsä. ”Vladimir Putin on KGB:n kouluttama, ja hänellä on KGB:n mentaliteetti ja etiikka. Ja myönnän, että KGB:n kasvatti saattaa pystyä viilaamaan linssiin suurinta osaa maailmasta”, Ackerman sanoi.

Seminaarin avausistunnossa puheenvuoron käyttivät Kroatian työ-, eläkejärjestelmä-, perhe- ja sosiaaliministeri Marin Piletić, Euroopan parlamentin Kroatian-yhteystoimiston päällikkö Violeta Simeonova Staničić, Euroopan komission Kroatian-edustuston mediatoimintapäällikkö Andrea Čović Vidović ja Kroatian journalistiliiton puheenjohtaja Hrvoje Zovko.

Seminaarin kolmen paneelinkeskustelun alustajina toimivat ETSK:n ”kansalaisyhteiskunnan organisaatiot” -ryhmän puheenjohtaja Seamus Boland, ETSK:n ”työntekijät”-ryhmän puheenjohtaja Oliver Röpke sekä ETSK:n ”työnantajat”-ryhmän ja ”työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus” -jaoston (SOC) puheenjohtaja Aurel Laurențiu Plosceanu.

Ensimmäisen paneelikeskustelun aiheena oli ”Sodan varjossa: Euroopan uusi geopoliittinen tilanne ja sen seuraukset EU:n tulevaisuuden kannalta”, ja keskustelussa keskityttiin siihen, miten Venäjän toimet vaikuttavat Balkanin alueeseen ja mitä Ukraina voi ottaa EU:n laajentumista ajatellen opikseen.

Aihetta ”Kriisiajan viestintä” käsitelleessä paneelikeskustelussa tarkasteltiin muun muassa lännen ”viestintätaistelua” Putinin Venäjää vastaan. Panelistit korostivat, että Venäjällä on hyvät edellytykset levittää propagandaansa Euroopan ja Pohjois-Amerikan ulkopuolella, ja totesivat, että Euroopassa tarvitaan yhä enemmän ammattilais- ja vapaaehtoisvoimia disinformaatiomenetelmien torjumiseksi.

Otsikolla ”Energiamullistus sodan ja ilmastotavoitteiden ristipaineessa: vihreän kehityksen ohjelman haasteet” käydyssä paneelikeskustelussa taas paneuduttiin energiamarkkinoiden vakaviin ongelmiin, joita sota on pahentanut entisestään. Asialistalla olivat vihreään siirtymään liittyvät haasteet, Venäjä-riippuvuudesta saadut opetukset (jotka on nyt pidettävä mielessä myös Kiinan suhteen) sekä ydinvoiman hyödyt ja haitat.

Seminaarin järjestämistä tukivat myös Euroopan parlamentin Kroatian yhteystoimisto ja Euroopan komission Kroatian-edustusto. (ll)