ETSK ehdottaa hiljattain antamassaan oma-aloitteisessa lausunnossa EU-viraston perustamista unionin pelastuspalvelumekanismin puutteiden korjaamiseksi. Vaikuttaa siltä, että mekanismilla ei enää pystytä reagoimaan ilmastonmuutokseen liittyviin katastrofeihin eikä moniin muihin katastrofeihin, kuten Ukrainan sotaan. 

ETSK:n ehdottama virasto nivoisi pelastuspalvelun ja humanitaarisen avun entistä johdonmukaisemmin yhteen ja voisi tasoittaa tietä vahvemmille ulkopoliittisille toimille.

Vaikka unionin pelastuspalvelumekanismia lujitettiin ja mukautettiin oikeudellisesti toukokuussa 2021, Ukrainan sota on osoittanut, että sitä on parannettava ja pelastuspalvelun ja humanitaarisen avun välistä yhteyttä on tiivistettävä kiireellisesti.

EU:n pelastuspalvelumekanismin vahvistamista koskevan lausunnon esittelijä Christophe Quarez totesi: Kaikkien näiden uusien haasteiden ja erityisesti Ukrainan sodan vuoksi katsomme, että mekanismin välineet eivät ole riittäviä tai riittävän tehokkaita. Ehdotetun pelastuspalvelusta ja humanitaarisesta avusta vastaavan EU-viraston perustamisesta olisi apua Ukrainan väestölle, ja virasto voisi käsitellä paremmin myös muita katastrofeihin ja humanitaarisiin kriisitilanteisiin liittyviä kysymyksiä.

Lausunnon toinen esittelijä Violeta Jelić lisäsi: Kaikkien osallistujamaiden on annettava pelastuspalvelulle enemmän tunnustusta ja arvostusta. Kyse on puhtaasti solidaarisuuteen ja yhteenkuuluvuuteen perustuvasta toiminnasta.

ETSK katsoo myös, että EU:n pelastuspalvelun diplomaattinen ulottuvuus ei ole riittävän kehittynyt. Koska Euroopan unionilla on ollut johtava rooli humanitaarisen avun lähettämisessä naapurimaihin, pelastuspalvelumekanismista voi tulla tehokas väline EU:n ulkopolitiikan välineistössä.

Lisäksi ETSK on ehdottanut lainsäädäntöön muutosta, joka mahdollistaisi automaattiset ja välittömät toimet mekanismin puitteissa ihmisen aiheuttaman katastrofin tai kriisin sattuessa EU:n alueella tai sen ulkopuolella. (at)