Eri puolilla Eurooppaa on parhaillaan jaossa tuhansia kopioita ETSK:n suositun Eurooppalainen demokratiapassi -esitteen uusimmasta versiosta. Jos mietit, onko eurooppalainen demokratiapassi saatavilla myös sähköisessä muodossa, vastaus on kyllä! 

Interaktiivinen verkkoversio, joka sisältää videoita, tietovisoja, karttoja ja paljon muuta, on jo saatavilla 13 kielellä, ja lisää kieliversioita on valmisteilla. Tutustumalla siihen voit selvittää, miten pystyt todella vaikuttamaan asioihin. 

ETSK:n yhteysryhmän perustajat ja nykyiset jäsenet peräänkuuluttivat ryhmän 20-vuotispäivänä aktiivisia toimia eurooppalaisen demokratian, avoimen julkisen tilan ja oikeudenmukaisen Euroopan puolustamiseksi.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) isännöi 11. joulukuuta 2024 kansalaisyhteiskunnan eurooppalaisten organisaatioiden ja verkostojen yhteysryhmän 20-vuotisjuhlatilaisuutta. Tämä ETSK:n perustama ryhmä on ainoa kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja EU:n toimielinten välistä poliittista vuoropuhelua ja jäsenneltyä yhteistyötä varten tarkoitettu pysyvä elin. Yhteysryhmällä on koko 20-vuotisen taipaleensa ajan ollut tärkeä rooli: se on vahvistanut järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan ääntä ja pyrkinyt saamaan kansalaisyhteiskuntaa askarruttavia kysymyksiä EU:n asialistalle. Ryhmään kuuluu 45 Euroopan tasolla toimivaa kansalaisyhteiskunnan verkostoa, ja se ilmentää täysin Europan unionista tehdyn sopimuksen 11 artiklaan kirjattuja periaatteita.

”Juhlistaessamme ETSK:n yhteysryhmän 20-vuotista taivalta osoitamme kunnioitusta paitsi ryhmän merkittäviä saavutuksia myös niitä kestäviä kumppanuussuhteita kohtaan, joiden kautta osallistavaa demokratiaa on Euroopassa muovattu. Yhteysryhmästä on kahden vuosikymmenen aikana kehittynyt elinvoimainen foorumi, joka vahvistaa kansalaisyhteiskunnan ääntä ja edistää eri sidosryhmien yhteistyötä. Yhdistetään myös jatkossa voimamme demokraattisten arvojen vahvistamiseksi, kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksien laajentamiseksi ja sellaisen EU:n luomiseksi, joka todella palvelee kaikkia kansalaisia”, ETSK:n puheenjohtaja Oliver Röpke sanoi avauspuheenvuorossaan.

”Taival ei ole ollut helppo”, yhteysryhmän toinen puheenjohtaja Brikena Xhomaqi totesi, ”mutta olemme oppineet luottamaan toisiimme. Toivon, että yhteistyömme vahvistuu, jotta voimme yhdessä taistella johdonmukaisen eurooppalaisen kansalaisyhteiskuntastrategian puolesta.”

Suhteista kansalaisyhteiskunnan organisaatioihin vastaava Euroopan parlamentin varapuhemies Katarina Barley sanoi pääpuheenvuorossaan, että ”Euroopan parlamentti on valmis vahvistamaan yhteistyötään yhteysryhmän kanssa. Tarvitsemme yhä jäsennellympää yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa.  Demokratiaan kohdistuu EU:ssa nyt suurempia uhkia kuin koskaan aiemmin, ja meidän on yhdessä tehostettava toimiamme niiden torjumiseksi.” Lisäksi Barley totesi yhteysryhmästä, että ”jos ryhmää ei olisi, se pitäisi perustaa”.

Yhteysryhmän 20-vuotisjuhlan kunniaksi järjestettyyn vauhdikkaaseen tilaisuuteen osallistui yli sata kutsuvierasta, joiden joukossa oli useita kansalaisyhteiskunnan avainhenkilöitä. Mukana oli kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden edustajia myös Serbiasta ja Moldovasta, sillä ETSK:n politiikkana on kutsua EU:n ehdokasmaiden edustajia osallistumaan toimintaansa. Lisäksi tilaisuudessa oli läsnä neljä ETSK:n entistä puheenjohtajaa: Staffan Nilsson, Henri Malosse, Luca Jahier ja Georges Dassis. Jahier korosti, että ETSK:lla on velvollisuus perustaa foorumi kansalaisvuoropuhelua varten ja pitää sitä yllä, ja Dassis taas totesi, että ”tärkein asia on rauha ja rauhan saavuttamiseksi meidän on oltava vahvoja ja seisottava yhtenä rintamana”.

Jäikö tilaisuus väliin? Tapahtumatallenteeseen, yhteysryhmän puheenjohtajien yhteiseen julkilausumaan, videokoosteeseen, valokuviin ja lehdistötiedotteeseen voi tutustua tapahtuman verkkosivuilla.  (lm)

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean uusimmassa julkaisussa esitellään 11 kertomusta komitean viimeisimmistä saavutuksista.

Tarinoista käy ilmi, miten ETSK on pyrkinyt varmistamaan, että työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan yksilöimistä keskeisistä taloudellisista ja sosiaalisista kysymyksistä keskustellaan ja niitä käsitellään Euroopan tasolla.

Ne kertovat myös, miten ETSK vaikuttaa lausuntotyöllään EU:n lainsäädäntöön ja valvoo sen asianmukaista täytäntöönpanoa.

Lue lisää näistä 11 tarinasta tai lataa ne verkkosivustoltamme: Recent EESC achievements | EESC.

Englannin- tai ranskankieliset paperikopiot voi tilata lähettämällä sähköpostin osoitteeseen vipcese@eesc.europa.eu.

EU:n selviytyminen edellyttää tehokasta viestintää, erityisesti nykyisessä toimintaympäristössä, jossa disinformaatio kukoistaa, tekoälyn käyttö on huimassa nousussa ja autoritääriset asenteet ovat yleistyneet. Jotta EU-viestintä tavoittaisi jokaisen, sen on muututtava paikalliseksi.

Viestintästrategi ja kirjailija Stavros Papagianneasin tuore teos Rebranding Europe tarjoaa pohjan kriittiselle keskustelulle EU:n roolista maailmanäyttämöllä; juuri nyt Eurooppa on tienhaarassa, jossa sen on käsiteltävä kohta kolmen vuoden ajan jatkunutta Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa, Lähi-idän sotaa, sekä lukuisia geopoliittisia ja taloudellisia haasteita.

Kirjan julkaisutilaisuus järjestettiin 3. joulukuuta Residence Palacessa Brysselissä, ja paikalla oli ETSK:n viestinnästä vastaava varapuheenjohtaja Laurenţiu Plosceanu, joka osallistui keskusteluun Euroopan asemasta myrskyisässä maailmantilanteessa ja EU:n tarpeesta viestiä arvoistaan tehokkaasti.

”EU:lla on käsillä ratkaisun hetket. Tulevaisuutensa turvaamiseksi Euroopan on esitettävä kansalaisilleen ja maailmalle selkeä ja vakuuttava visio. Kyse ei ole politiikasta – kyse on luottamuksesta, identiteetistä ja yhteisistä tavoitteista”, Papagianneas sanoi.

Keskustelun osanottajat korostivat, että tehokas viestintä ei ole vain mahdollisuus vaan se on suorastaan välttämätöntä EU:n selviytymiselle, erityisesti nykyisenä disinformaation, tekoälyn ja kasvavan autoritaarisuuden aikana. Euroopan on oltava tiennäyttäjä demokratian ja ihmisoikeuksien edistämisessä. Tiedotusvälineillä on olennainen rooli Euroopan julkisen keskustelun muovaamisessa, kuten EU Reporterin päätoimittaja ja keskustelun moderaattori Colin Stevens toi esiin. ”Tiedotusvälineiden edustajina meidän on selitettävä kerta toisensa jälkeen, että Euroopan asiat koskevat kaikkia. Ja meidän on tehtävä tätä päivästä toiseen”, hän sanoi.

Asiantuntijat ovat yksimielisiä siitä, että väärää tietoa tai valeuutisia on erittäin vaikea torjua niiden lähteistä käsin, mihin vaikuttaa erityisesti tekoälyn käytön yleistyminen. Tehokkain vastatoimi on edistää väestön kriisinsietokykyä.

Plosceanu huomautti, että ”nyt on ennemminkin aika kuunnella ihmisiä kuin puhua heille. Ihmiset kaipaavat enemmän osallisuutta ja osallistumista”. Hän korosti alueellisen lehdistön kanssa tehtävän yhteistyön merkitystä ja kehotti EU:n toimielimiä solmimaan kumppanuuksia alueellisten tiedotusvälineiden kanssa sekä kutsumaan alueellisia toimittajia Brysseliin. Hän totesi johtopäätöksenään, että Euroopan on muututtava paikalliseksi eli siirryttävä ruohonjuuritasolle.

Koska suurin osa eurooppalaisista ajattelee ensin paikallisia asioita, sitten alueellisia ja kansallisia ja vasta viimeiseksi koko Eurooppaan vaikuttavia asioita, Eurooppaa koskevan viestinnän on sopeuduttava tähän tosiseikkaan ja huomioitava, että ihmisten tavoittamiseen tähtäävien narratiivien on oltava paikallisia, alueellisia ja kansallisia. (mt)

Vuonna 2025 meillä on yhteinen vastuu entistä vahvemman Euroopan rakentamisesta.

Vuoden 2025 alkaessa Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajavaltio Puola on tuonut esiin tarpeen käsitellä kiireellisesti ja päättäväisesti monitahoisia haasteita, jotka muovaavat Euroopan nykyhetkeä ja tulevaisuutta. Puolan johdon yleisenä teemana on turvallisuus, ja sen tavoitteena on ohjata unionia vuonna, joka on ratkaisevan tärkeä EU:n selviytymiskyvyn, yhteenkuuluvuuden ja edistyksen kannalta.

Puheenjohtajavaltio Puolan asettamat painopisteet heijastavat kokonaisvaltaista lähestymistapaa turvallisuuden moniin ulottuvuuksiin. Sisäinen turvallisuus sekä erityisesti rajojen suojelu ja disinformaation torjunta edellyttävät valppautta uusien uhkien varalta. Ulkoisen turvallisuuden osalta keskitytään puolustusvalmiuksien vahvistamiseen, innovoinnin edistämiseen ja laajentumispyrkimyksien nopeuttamiseen vakauden varmistamiseksi EU:n naapurustossa. Samalla taloudellinen turvallisuus sekä energia-, elintarvike- ja terveysturva ovat edelleen keskeisessä asemassa EU:n riippumattomuuden ja sen kansalaisten hyvinvoinnin varmistamisessa.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) on valmis antamaan täyden tukensa puheenjohtajavaltion ohjelmalle ja hyödyntämään ainutlaatuista rooliaan kansalaisyhteiskunnan äänenä. ETSK osallistuu aktiivisesti keskusteluihin siitä, miten voidaan turvata Euroopan kilpailukyky ja samalla varmistaa, että ketään ei jätetä jälkeen edessä olevissa siirtymissä, olipa sitten kyse vihreästä siirtymästä, digitalisaatiosta tai talouden siirtymästä.

Tälle vuodelle antaa leimansa myös poliittinen uudistuminen, sillä uusi Euroopan komissio on aloittamassa toimikauttaan. Tämä tarjoaa tilaisuuden muokata poliittisia puitteita ja toteuttaa aloitteita, jotka ovat unionin kansalaisten odotusten mukaisia. ETSK aikoo omalta osaltaan tukea tätä uutta vaihetta ja varmistaa, että kansalaisyhteiskunnan ja työmarkkinaosapuolten näkemykset otetaan huomioon EU:n päätöksenteossa.

Vuonna 2025 meidän tulee muistaa yhteinen vastuumme rakentaa entistä vahvempaa ja osallistavampaa Eurooppaa. ETSK kannattaa jatkossakin oikeusvaltioperiaatetta, kestävää kehitystä ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta sekä varmistaa, että kansalaisyhteiskunnan näkemykset otetaan huomioon EU:n asialistalla. Pyrimme yhdessä puheenjohtajavaltio Puolan kanssa vastaamaan nykypäivän kiireellisiin haasteisiin ja tasoittamaan tietä turvalliselle, kilpailukykyiselle ja yhtenäiselle Euroopalle tulevia sukupolvia varten.

Oliver Röpke

ETSK:n puheenjohtaja

Asumista on pidettävä perusoikeutena, ja kaikille eurooppalaisille – myös nuorille ja haavoittuvassa asemassa oleville ryhmille – on varmistettava kunnollinen ja kestävyysajattelun mukainen asunto.

ETSK esitti tämän painokkaan kehotuksen asumisfoorumissaan, joka järjestettiin ensimmäistä kertaa joulukuun täysistunnossa 5. joulukuuta 2024. Keskusteluun osallistui merkittäviä puhujia ja aiheesta hyväksyttiin komitean lausunto.

Dan Jørgensen on nimitetty energia- ja asumisasioista vastaavaksi komission jäseneksi, ja ETSK:n puheenjohtaja Oliver Röpke iloitsikin historiallisesta päätöksestä luoda uuteen komissioon erityinen asumisasioita koskeva salkku. Röpke totesi: ”Asuminen on perusoikeus, ei etuoikeus, emmekä voi hyväksyä sitä, että tätä olennaista tarvetta ei otettaisi huomioon haavoittuvassa asemassa olevien väestöryhmien kohdalla. Koska vakava asuntokriisi vaikuttaa lähes kaikkiin jäsenvaltioihin, korostan kiireellistä tarvetta varmistaa, että kohtuuhintaisesta, kestävyysajattelun mukaisesta ja kunnollisesta asunnosta tulisi kaikille totta.”

Housing Europe -järjestön puheenjohtaja Bent Madsen kehotti omaksumaan uuden näkökulman, jossa asuminen nähdään yhteiskunnalle elintärkeänä infrastruktuurina terveyden ja koulutuksen tavoin, ja sanoi: ”Olemme tyytyväisiä uuden asumisasioista vastaavan komissaarin näkemykseen, jonka mukaan toimintatavan olisi perustuttava arvoihin, sääntöihin ja investointeihin. Olemme julkisena osuuskuntana ja sosiaalisen asuntotuotannon tarjoajina valmiita näyttämään tietä, jotta asukkaat ja yhteisöt saisivat tarvitsemansa asunnot.”

Thomas Kattnigin ja Rudolf Kolben laatimassa lausunnossa Sosiaalinen asuntotarjonta EU:ssa – kunnollista, kestäväpohjaista ja kohtuuhintaista ETSK toteaa, että asuntomarkkinoiden toiminnassa on puutteita. Tilanteen korjaamiseksi on parannettava esimerkiksi sellaisia perusedellytyksiä kuin tiedonsaantia, koordinointia, hyväksymismenettelyjä ja maankäytön suunnitteluun sovellettavia sääntöjä, vahvistettava oikeus asuntoon perusoikeudeksi, huolehdittava riittävästä rahoituksesta, pantava täytäntöön asunto ensin -periaate asunnottomien auttamiseksi ja kiinnitettävä enemmän huomiota kestävyyteen sekä nuorten tarpeisiin. (mp)

Thomas Kattnig

Vuokrien ja kiinteistöhintojen nousu sekä palkat, jotka eivät pysy inflaatiokehityksen mukana, johtavat siihen, että yhä useammilla ihmisillä ei ole enää varaa asuntoon. EU:n asuntokriisi on siis todellisuutta.

Tilanne aiheuttaa terveydenhoitokustannusten kasvua, tuottavuuden laskua, ympäristövahinkoja sekä ostovoiman heikentymisestä johtuvia kielteisiä talousvaikutuksia.

Järjestäytynyttä kansalaisyhteiskuntaa edustava ETSK katsoo, että asuntomarkkinoiden toimintapuutteiden korjaamiseksi on ryhdyttävä kiireellisesti toimiin. Komitea kehottaakin komissiota tekemään yhteistyötä parlamentin, jäsenvaltioiden ja kansalaisyhteiskunnan kanssa, jotta saadaan laadittua kattava EU:n toimenpidepaketti, jonka avulla luodaan tarvittavat perusedellytykset ja vahvistetaan oikeus asuntoon kaikille kuuluvaksi oikeudeksi Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin ja perusoikeuskirjan mukaisesti.

ETSK suhtautuu myönteisesti energia- ja asuntoasioista vastaavan komission jäsenen nimittämiseen ja ilmoitukseen kohtuuhintaista asumista koskevan eurooppalaisen suunnitelman esittämisestä seuraavien 100 päivän kuluessa. EU:ssa tarvitaan muun muassa unioninlaajuinen kiinteistökauppoja koskeva avoimuusrekisteri, tehostettua koordinointia, tehokkaampia lupamenettelyjä, parempaa maankäytön suunnittelua, kohtuuhintaista maata sosiaalista asuntotuotantoa varten, nykyistä enemmän investointeja kunnostustöihin ja ilmastoystävälliseen rakentamiseen sekä asunto ensin -ohjelma, jotta asunnottomille voidaan jälleen tarjota turvaa ja tulevaisuudennäkymiä. Komitea kehottaa tunnustamaan, että asunto on perusoikeus eikä hyödyke. Tämä olisi tehtävä kirjaamalla kyseinen oikeus EU:n primaarilainsäädäntöön.

Lisäksi ETSK yhtyy Enrico Lettan raportissa esitettyyn näkemykseen, jonka mukaan sosiaalisen asuntotarjonnan käsite on määriteltävä valtiontukilainsäädännössä nykyistä laajemmin.

ETSK kehottaa myös lisäämään huomattavasti sosiaaliseen asuntotuotantoon osoitettavaa rahoitustukea. Sosiaaliseen asuntotuotantoon tehtäviin investointeihin ei ensinnäkään pitäisi soveltaa vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisia velkasääntöjä, ja voittoa tavoittelemattomien rakennuttajien ja osuuskuntien sekä kuntien olisi lisäksi voitava saada pitkäaikaisia korottomia lainoja suunnitteilla olevan investointijärjestelyn kautta tai suoraan Euroopan investointipankilta.

Lyhytaikainen majoitusvuokraus, joka on ongelma monissa Euroopan suurkaupungeissa, vähentää saatavilla olevien asuntojen määrää entisestään. Jotta ilmiö saataisiin hallintaan, EU-tasolla olisi laadittava välineistö, joka tarjoaa jäsenvaltioille erilaisia keinoja asianmukaisten toimien toteuttamiseen. Välineistöön voisivat kuulua esimerkiksi vuokrakatot ja tyhjillään pidettäville asunnoille asetettavat verot.

Erityistä huomiota on kiinnitettävä myös nuorten asumistarpeisiin, joihin on pyrittävä vastaamaan asunto ensin nuorille -ohjelman kaltaisten kohdennettujen aloitteiden avulla, sekä vammaisten henkilöiden osallistamiseen.

Jotta voidaan varmistaa paitsi asuntojen kohtuuhintaisuus myös kestävyysperiaatteiden noudattaminen, kunnostukset ja peruskorjaukset olisi asetettava etusijalle uusien asuntojen rakentamiseen nähden. Parannustöiden edistämiseksi komitea kehottaa ottamaan käyttöön sekä velvoittavia toimenpiteitä että tukitoimenpiteitä. Näin voidaan huolehtia oikeudenmukaisten ilmastotoimien toteuttamisesta. Rahoitusvälineet ovat tarpeen, jotta kaikki pystyvät teettämään lämmitys- ja energiaremontteja taloudellisesta tilanteestaan riippumatta. Lisäksi kiinteistönomistajille, erityisesti vuokranantajille, on asetettava tiettyjä velvoitteita, jotta vuokralaisia voidaan suojella liiallisilta vuokrankorotuksilta, jotka johtuvat kunnostuskustannusten siirtämisestä vuokriin.

Komitea korostaa, että asuntokriisi vaikuttaa kielteisesti EU:n kansalaisten elämänlaatuun ja vaarantaa lisäksi sisämarkkinoiden sujuvan toiminnan. EU:lle tarvitaankin asuntopoliittinen strategia, jotta saadaan lisättyä asuntotarjontaa ja otettua käyttöön rakennuskustannusten vähentämiseen tähtääviä toimenpiteitä ja jotta voidaan auttaa parantamaan työvoiman osaamista, tuottavuutta ja ympäristönsuojelun tasoa rakennusalalla.

EU:n pyrkiessä ilmastoneutraaliuteen ETSK kehottaa toimiin oikeudenmukaisen ja osallistavan siirtymän edistämiseksi. Äskettäin antamassaan lausunnossa ETSK korostaa, että tarvitaan koordinoituja toimia sen varmistamiseksi, että kunnianhimoisiin ilmastotavoitteisiin pyrittäessä ketään ei jätetä jälkeen. Euroopan komissio on asettanut työllisyyttä, osaamista, sosiaalista hyvinvointia ja alueellisia eroja koskevia painopisteitä vuosiksi 2024–2029, ja komitean suositukset ovat yhdenmukaisia niiden kanssa.

ETSK kannattaa kattavaa oikeudenmukaista siirtymää koskevaa toimenpidepakettia, jonka avulla jäsenvaltiot voivat ottaa joustavasti huomioon omat erityistilanteensa. Tuodessaan esiin työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun ja työehtosopimusneuvottelut keskeisinä välineinä ETSK ehdottaa lisäksi, että kartoitetaan osaamisvajeita, laaditaan osallistavia koulutusohjelmia ja avoimia siirtymäsuunnitelmia yrityksille, lisätään työntekijöiden kuulemista ja sisällytetään oikeudenmukaisen siirtymän periaatteet EU:n kehyksiin, kuten Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilariin.

”Haluamme, että oikeudenmukainen siirtymä on tarina, jossa oikeudenmukaisuus, selviytymiskyky ja kestävyys tasoittavat tietä entistä vihreämmälle, osallistavammalle tulevaisuudelle”, totesi lausunnon esittelijä Dirk Bergrath.

ETSK korostaa lausunnossaan, että EU:n ilmastotavoitteiden – kuten 75 prosentin päästövähennys vuoteen 2030 mennessä ja nettonollataso vuoteen 2050 mennessä – saavuttaminen edellyttää oikeudenmukaisuuden sisällyttämistä toimintapolitiikkoihin. Jotta voidaan ylläpitää julkista tukea ja varmistaa Euroopan vihreän kehityksen ohjelman onnistuminen, on ratkaisevan tärkeää asettaa etusijalle ihmisarvoinen työ, sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden vähentäminen.

Lisäksi ETSK korostaa kohdennetun tuen merkitystä alueilla, joihin vihreä siirtymä vaikuttaa suhteettoman paljon. On ratkaisevan tärkeää, että alueelliset tarpeet ja alakohtaiset siirtymät kartoitetaan ja että oikeudenmukaisen siirtymän seurantakeskus seuraa edistymistä ja varmistaa, ettei mitään yhteisöä jätetä huomiotta.

Rahoitusvajeiden korjaamiseksi on olennaisen tärkeää laajentaa oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa, lisätä yksityisiä investointeja ja yhdenmukaistaa EU:n rahoitusvälineitä. Sosiaalisilla ja ympäristöön liittyvillä ehdoilla varmistetaan, että rahoitus kohdennetaan oikeudenmukaisesti ja että keskitytään koulutukseen ja haavoittuvassa asemassa olevien väestöryhmien suojeluun. (ks) 

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean (ETSK) ja Euroopan komission muuttoliike- ja sisäasioiden pääosaston järjestämässä yhdeksännessä Euroopan muuttoliikefoorumissa paneuduttiin kansalaisyhteiskunnan mahdollisuuksiin toimia keskeisessä roolissa muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen tulevassa täytäntöönpanossa ja korostettiin kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ruohonjuuritasolla tekemän työn merkitystä.

Brysselissä marraskuun lopussa järjestetyssä Euroopan muuttoliikefoorumissa tuotiin valokeilaan muuttoliike- ja turvapaikkasopimus, joka tuli voimaan kesäkuussa 2024. Foorumin osallistujat keskustelivat sopimuksen tulevasta täytäntöönpanosta ja siitä, miten kansalaisyhteiskunta voi osaltaan tukea sopimuksen inhimillistä täytäntöönpanoa. Lisäksi tapahtumassa tarkasteltiin lähemmin uutta pysyvää yhteisvastuumekanismia, tiiviimpien yhteyksien luomista turvapaikka- ja palauttamismenettelyjen välille, asianmukaisia vastaanotto-olosuhteita sekä kotouttamista ja osallisuutta koskevaa toimintasuunnitelmaa 2021–2027.

Toimikautensa päättävä sisäasioista vastaava Euroopan komission jäsen Ylva Johansson totesi istunnon avauspuheessaan: ”Olen iloinen siitä, että yksi viimeisimmistä julkisista tehtävistäni komission jäsenenä on puhua Euroopan muuttoliikefoorumissa. Se on tärkeä keskustelukanava kansalaisyhteiskunnan organisaatioille, EU:n jäsenvaltioille ja poliittisille päättäjille käsiteltäessä muuttoliikkeen hallintaan liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia. Vuosien mittaan käymämme keskustelut ovat aina olleet inspiroivia. Yhdessä voimme rakentaa vahvempia ja selviytymiskykyisempiä yhteisöjä, ylläpitää arvojamme ja varmistaa, että Eurooppa voi jatkossakin tarjota turvapaikan ja uusia mahdollisuuksia.”

ETSK:n puheenjohtaja Oliver Röpke kiitti Ylva Johanssonia hänen omistautumisestaan EU:n muuttoliikepolitiikan uudistamiseen. ”Meidän on varmistettava, että muuttoliikesopimus pannaan täytäntöön mahdollisimman inhimillisellä ja kestävällä tavalla. Tämä onnistuu ainoastaan kuuntelemalla kansalaisyhteiskunnan organisaatioita ruohonjuuritasolla. Vaikka sopimus on hyväksytty, työ ei suinkaan ole ohi – oikeastaan varsinainen työ on vasta nyt alkamassa”, hän varoitti.

Euroopan muuttoliikefoorumi perustettiin vuonna 2015 kansalaisyhteiskunnan, toimielinten ja viranomaisten väliseksi vuoropuhelufoorumiksi, jossa käsitellään muuttoliikkeeseen ja kolmansien maiden kansalaisten kotouttamiseen liittyviä asioita. Se kokoontuu kerran vuodessa keskustelemaan politiikkojen viimeaikaisesta kehityksestä sekä keräämään ja vaihtamaan tietoa siitä, miten EU:n politiikkoja pannaan täytäntöön alue-, paikallis- ja ruohonjuuritasolla.

Foorumissa paneudutaan joka vuosi eri aiheeseen, joka valitaan tapahtumaa edeltävinä kuukausina toteutetuissa kuulemisprosesseissa esitettyjen kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden näkemysten perusteella. Tähän mennessä siinä on käsitelty muun muassa turvallisia muuttoreittejä, maahanmuuttajien oikeuksia ja heidän mahdollisuuksiaan saada palveluja ja päästä EU:hun, maahanmuuttajille avoimempia eurooppalaisia työmarkkinoita sekä nuorten roolia.

ETSK on jo antanut keskeisiä lausuntoja muuttoliike- ja turvapaikka-asioihin liittyvistä tärkeistä aiheista, kuten muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen sisällöstä, turvapaikka- ja muuttoliikeasetuksesta, turvallisuusunionia koskevasta paketista ja Schengen-paketista sekä kotouttamista ja osallisuutta koskevasta toimintasuunnitelmasta 2021–2027. ETSK perusti vuonna 2009 myös temaattisen valmisteluryhmän ”maahanmuutto ja kotouttaminen”, joka auttaa toteuttamaan konkreettisesti ETSK:n tehtävää kansalaisyhteiskunnan ja EU:n toimielinten välisenä yhdyssiteenä muuttoliikekysymyksissä ja pyrkii edistämään yhteisen eurooppalaisen maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikan kehittämistä. (lm)