ETSK on julkaissut esitteen valottaakseen kansalaisyhteiskunnan pyrkimyksiä hillitä mielenterveyden häiriöiden hiipivää epidemiaa EU:ssa. Julkaisussa esitellään useita hankkeita, joita ehdotettiin mielenterveyttä koskevan kansalaisyhteiskuntapalkinnon saajiksi. Esite on luettavissa täällä.
ETSK on julkaissut esitteen valottaakseen kansalaisyhteiskunnan pyrkimyksiä hillitä mielenterveyden häiriöiden hiipivää epidemiaa EU:ssa. Julkaisussa esitellään useita hankkeita, joita ehdotettiin mielenterveyttä koskevan kansalaisyhteiskuntapalkinnon saajiksi. Esite on luettavissa täällä.
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) isännöi 4.–7. maaliskuuta kaikkien aikojen ensimmäistä kansalaisyhteiskuntaviikkoa, joka kokosi yhteen yli 800 kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja nuorisoryhmien edustajaa keskustelemaan tulevista vaaleista ja EU:n tulevaisuudesta. Keskustelujen anti sisällytetään heinäkuussa annettavaan ETSK:n päätöslauselmaan, jossa hahmotellaan, mitä kansalaisyhteiskunta odottaa Euroopan parlamentin ja komission tulevalta johdolta.
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) isännöi 4.–7. maaliskuuta kaikkien aikojen ensimmäistä kansalaisyhteiskuntaviikkoa, joka kokosi yhteen yli 800 kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja nuorisoryhmien edustajaa keskustelemaan tulevista vaaleista ja EU:n tulevaisuudesta. Keskustelujen anti sisällytetään heinäkuussa annettavaan ETSK:n päätöslauselmaan, jossa hahmotellaan, mitä kansalaisyhteiskunta odottaa Euroopan parlamentin ja komission tulevalta johdolta.
lisätä kansalaisten mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä EU:n kanssa ja käyttää demokraattisia oikeuksiaan
tunnistaa demokraattisiin arvoihin kohdistuvia uhkia, kuten disinformaatio ja välinpitämättömyys äänestämistä kohtaan, ja puuttua niihin
kerätä kansalaisyhteiskunnalta suosituksia, joita voidaan hyödyntää tulevissa EU:n suunnitelmissa.
Ensimmäisten havaintojen perusteella kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden EU:n uusille johtajille laatimissa viesteissä painottuvat erityisesti reagointikykyinen hallinto, osallistavat politiikat ja kestäväpohjainen tulevaisuus kaikille eurooppalaisille.
Disinformaation torjunta
Nuorten edustajat ja toimittajat toivat EU-vaalien edellä esiin huolensa disinformaation voimakkaasta leviämisestä ja verkossa tapahtuvan polarisoitumisen syvenemisestä ja korostivat vankkojen oikeudellisten kehysten tarvetta. Kansalaisyhteiskunta kehottaa hallituksia, kouluja ja teknologiayrityksiä tekemään yhteistyötä edistääkseen digitaalista lukutaitoa sekä tietorikasta ja osallistavaa verkkoympäristöä.
Ihmisten ja maapallon hyväksi toimiva talous
Kansalaisyhteiskunta kehotti siirtymään kasvukeskeisistä malleista kokonaisvaltaisiin lähestymistapoihin, joissa asetetaan etusijalle hyvinvointi, vauraus ja ympäristön kestokyvyn rajat. Tämän mukaisesti nuorisojärjestöt kannattivat yritysten kestävää toimintaa koskevaa direktiiviä ja ehdottivat erityisiä veroja ympäristölle haitallisille hyödykkeille.
Osallistujat korostivat myös EU:n roolia digitalisaatiossa ja peräänkuuluttivat kansalaiskasvatusta sekä eettistä johtajuutta tekoälyn alalla. Näillä toimenpiteillä olisi pyrittävä varmistamaan vastuullinen talouskasvu ja antamaan kansalaisille eväät kehittyvässä teknologiaympäristössä toimimiseen.
Nuorten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen
Kansalaisyhteiskunnan edustajat vaativat, että nuorille on annettava mahdollisuus vaikuttaa Euroopan tulevaisuuteen. He kehottivat soveltamaan kaikkiin EU:n toimintapolitiikkoihin ”nuorisotestiä”, jonka avulla arvioitaisiin niiden vaikutuksia nuorempiin sukupolviin. Nuorisoryhmät ehdottivat etenkin, että Euroopan parlamentin vaaleissa otettaisiin käyttöön nuorisokiintiö nuorten edustuksen lisäämiseksi.
Demokratian vahvistaminen
Osallistujat peräänkuuluttivat kriisinkestävämpää ja osallistavampaa demokratiaa ja korostivat jäsennellyn kansalaisvuoropuhelun merkitystä kaikilla hallintotasoilla. Vuoropuhelun ja valmiuksien kehittämisen tavoitteena on vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa EU:n ehdokasmaissa ja edistää turvallista ja suotuisaa toimintaympäristöä, jossa kansalaisyhteiskunta voi kukoistaa Euroopassa.
Ehdotusten eteenpäin vieminen
Teemaviikko toi esiin eurooppalaisen kansalaisaloitteen vahvuudet ja heikkoudet. Vaikka sen saavutukset saivat tunnustusta, esiin tuli myös turhautuminen EU:n toimielinten reagoinnin riittämättömyyteen. Keskusteluissa peräänkuulutettiin konkreettisia vastauksia kansalaisaloitteisiin ja kehotettiin vahvistamaan kumppanuuksia sekä lisäämään kansalaisten osallistumismahdollisuuksia yhteisten parhaiden käytäntöjen avulla.
Mitä seuraavaksi?
Näitä suosituksia hyödynnetään tulevassa ETSK:n päätöslauselmassa, jossa esitetään kansalaisyhteiskunnan odotukset seuraavaa Euroopan parlamenttia ja komissiota kohtaan. (gb)
Uudella palstallamme ”Minä aion äänestää.Entä sinä?” julkaisemme kesäkuuhun 2024 asti haastatteluvieraidemme näkemyksiä siitä, miten ja miksi osallistua Euroopan parlamentin vaaleihin. Tällä kertaa vieraanamme on 19-vuotias kreikkalainen opiskelija Konstantina Manoli, joka osallistui tämänvuotiseen ”Sinun Eurooppasi, sinun mielipiteesi” -tapahtumaan.
Uudella palstallamme ”Minä aion äänestää.Entä sinä?” julkaisemme kesäkuuhun 2024 asti haastatteluvieraidemme näkemyksiä siitä, miten ja miksi osallistua Euroopan parlamentin vaaleihin. Tällä kertaa vieraanamme on 19-vuotias kreikkalainen opiskelija Konstantina Manoli, joka osallistui tämänvuotiseen ”Sinun Eurooppasi, sinun mielipiteesi” -tapahtumaan.
ETSK:n ”Sinun Eurooppasi, sinun mielipiteesi” -nuorisotapahtuma järjestettiin nyt ensi kertaa kansalaisyhteiskuntaviikolla. Tapahtumaan osallistui yli 100 nuorta EU:sta, ehdokasmaista ja Yhdistyneestä kuningaskunnassa, ja sen aikana käytiin vilkasta keskustelua demokratiasta ja Euroopan tulevaisuudesta.
Konstantina Manoli opiskelee vieraita kieliä, kääntämistä ja tulkkausta Joonian yliopistossa Kreikassa. Hän on vannoutunut lingvisti, joka on erittäin kiinnostunut poliittisista keskusteluista ja globaaleista asioista.
Tässä numerossa keskitytään ETSK:n maaliskuun alussa järjestämään lippulaivatapahtumaan, kansalaisyhteiskuntaviikkoon.
Kansalaisyhteiskuntaviikosta EU-vaaleihin oli alle 100 päivää, ja tämä olikin ETSK:lle ainutlaatuinen tilaisuus koota yhteen ihmisiä kaikilta elämänaloilta keskustelemaan heille tärkeistä asioista ja siitä, millaisen tulevaisuuden he haluavat Euroopalle. Yli 800 kansalaisyhteiskunnan järjestöjen ja nuorisoryhmien edustajaa osallistui viikon aikana käytyihin keskusteluihin, joiden pohjalta muotoiltiin tuleville EU-johtajille osoitettavat viestit ja odotukset. Viesti, jonka olen luvannut välittää, on selkeä: ihmiset haluavat enemmän demokratiaa ja nuorten osallistumista, vähemmän valeuutisia ja kaikkien hyväksi toimivan talousjärjestelmän. Euroopalla ei ole varaa sivuuttaa kansalaisyhteiskunnan ääntä, sillä se on demokratian todellinen valvoja.
Vaaleihin valmistautumiseen liittyy myös suhteiden tiivistäminen Euroopan parlamenttiin. Allekirjoitimme 27. helmikuuta Euroopan parlamentin puhemiehen Roberta Metsolan kanssa yhteisymmärryspöytäkirjan, jonka tarkoituksena on tiivistää toimielintemme välistä yhteistyötä EU-vaaleja koskevan tiedotustyön tehostamiseksi, äänestysaktiivisuuden nostamiseksi – erityisesti yleensä äänestämättä jättävien ja ensimmäistä kertaa äänestävien joukossa – ja tiedon manipuloinnin torjumiseksi. ETSK aikoo mobilisoida koko laajan verkostonsa, joka ulottuu kaikkialle EU:n alueelle ja jossa ovat edustettuina työnantajat, työntekijät ja kansalaisyhteiskunnan organisaatiot, jotta nämä voivat hoitaa oman osuutensa. Sopimus on ratkaiseva askel, joka tehostaa toimintaa vuoden 2024 EU-vaalien lähestyessä.
ETSK pyrkii lisäämään kansalaisyhteiskunnan vaikutusmahdollisuuksia sekä Euroopan unionissa että sen ulkopuolella. Käynnistimme helmikuussa virallisesti jäsenehdokasmaiden edustajien osallistamishankkeen, joka on käännekohta ETSK:n historiassa. Käynnistystilaisuuteen osallistuivat Euroopan komission varapuheenjohtaja Věra Jourová, Montenegron pääministeri Milojko Spajić ja Albanian pääministeri Edi Rama. He kannattivat lämpimästi jäsenehdokasmaiden edustajien ottamista mukaan ETSK:n työskentelyyn. Kansalaisyhteiskunnan asiantuntijoiden ryhmään valittiin 131 jäsenehdokasmaiden edustajaa, jotka osallistuvat komitean työhön lähikuukausina. Yhteisenä tavoitteenamme on, että kaikki ehdokasmaat pääsevät asteittain lähemmäksi EU:ta ja osallistumaan yhä tiiviimmin EU:n työskentelyyn neuvottelujen edetessä.
Elinvoimainen kansalaisyhteiskunta ja vahva työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu ovat demokratian toimivuudelle välttämättömiä osatekijöitä. Ovien avaaminen ehdokasmaille on myönteinen ja looginen askel demokratian puolustamiseksi Euroopassa.
Palstallamme ”Kysymyksen kohteena...” ETSK:n jäsen ja lausunnon ”EU:n metsät – Uusi metsien seurantaa ja strategista suunnittelua koskeva EU:n kehys” esittelijä Florian Marin kertoo, mitä vaatimuksia ETSK asettaa kehykselle, kun otetaan huomioon, miten tärkeitä metsät ovat EU:n ilmasto- ja kestävyystavoitteiden saavuttamiseksi.
Palstallamme ”Kysymyksen kohteena...” ETSK:n jäsen ja lausunnon ”EU:n metsät – Uusi metsien seurantaa ja strategista suunnittelua koskeva EU:n kehys” esittelijä Florian Marin kertoo, mitä vaatimuksia ETSK asettaa kehykselle, kun otetaan huomioon, miten tärkeitä metsät ovat EU:n ilmasto- ja kestävyystavoitteiden saavuttamiseksi.
Kirjoittajavieraanamme on ETSK:n jäsen ja demokratian puolustuspakettia käsittelevän lausunnon esittelijä Christian Moos. Hän kertoo, miksi ETSK ei kannata tätä komission ehdotusta, josta nousi melkoinen kohu, kun se vihdoin julkaistiin viime joulukuussa.
Kirjoittajavieraanamme on ETSK:n jäsen ja demokratian puolustuspakettia käsittelevän lausunnon esittelijä Christian Moos. Hän kertoo, miksi ETSK ei kannata tätä komission ehdotusta, josta nousi melkoinen kohu, kun se vihdoin julkaistiin viime joulukuussa.
Äänioikeuden käyttäminen on kiistatta tehokas keino ilmaista mielipiteitä ja vaikuttaa politiikkaan. Äänestämme vaaleissa yleensäkin niitä, joiden kautta saamme äänemme kuuluviin ja jotka ovat omasta mielestämme sopivimpia edustamaan itseämme, vakaumuksiamme ja arvojärjestelmiämme. Valtaosa ihmisistä ja erityisesti meistä nuorista tuppaa usein kuitenkin unohtamaan, miten suuri vaikutus äänestämisellä on.
Äänioikeuden käyttäminen on kiistatta tehokas keino ilmaista mielipiteitä ja vaikuttaa politiikkaan. Äänestämme vaaleissa yleensäkin niitä, joiden kautta saamme äänemme kuuluviin ja jotka ovat omasta mielestämme sopivimpina edustamaan itseämme, vakaumuksiamme ja arvojärjestelmiämme. Valtaosa ihmisistä ja erityisesti meistä nuorista tuppaa usein kuitenkin unohtamaan, miten suuri vaikutus äänestämisellä on.
Me nuoret julistamme innokkaasti, että haluamme muuttaa maailmaa ja luoda paremman tulevaisuuden paitsi kaikille nykyisille myös tuleville sukupolville. Jossain vaiheessa, kun alkaa tuntua siltä, ettei mielipiteillämme, arvoillamme ja ihanteillamme ole enää merkitystä tai ettei meillä ei ole vaikutusmahdollisuuksia, heitämme kuitenkin hanskat tiskiin.
Tämä tunne on minulle kreikkalaisena nuorena naisena aivan tuttu. Tiedän, miten turhauttavaa on, kun mielipiteitämme ei kuunnella ja kun oikeuksiamme ei kunnioiteta, ja miten avuttomaksi sitä tuntee itsensä, kun näyttää siltä, ettei mitään muuta ole enää tehtävissä. Joskus asiat eivät mene suunnitelmien mukaisesti, vaikka kuinka tekisi parhaansa. Juuri silloin, kun ponnistelut vaikuttavat turhilta, tuppaamme usein unohtamaan sen perusluonteisen tosiasian, että äänestäminen on vaikutuskeinomme. Kuten Barack Obama joskus totesi, jokaisella äänellä on merkitystä.
Valitettavasti en todennäköisesti ole ainoa, jolla on tällaisia kokemuksia, eivätkä ne varmastikaan johdu siitä, että olen kreikkalainen, nuori ja nainen. Tunne on todellisuudessa tuttu monille ihmisille iästä, etnisestä alkuperästä, sukupuolesta, uskonnosta tai henkilökohtaisesta tilanteesta riippumatta.
Äänestäminen on keino saada yhteinen äänemme kuuluviin ja muokata tulevaisuutta toiveidemme mukaiseksi. Ottamalla asiat omiin käsiimme voimme varmistaa, että unelmamme ja arvomme otetaan huomioon päätöksissä, joilla yhteiskuntaa ohjataan. Meidän on toimittava, sillä äänestäminen avaa tien tulevaisuuteen, jossa heijastuu vaikutusvaltaisten nuorten ääni.
John Lewisin viisaita sanoja mukaillen: Jos emme me, niin kuka? Jos ei nyt, niin milloin?
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea ehdottaa, että uuden metsien seurantaa koskevan EU:n kehyksen olisi oltava kestäväpohjainen, kustannustehokas ja toimiva. Sen olisi myös oltava ajantasainen, turvallinen ja varma, dynaaminen, kattava ja osallistava, jotta mahdollistetaan paremman suunnittelun ja näyttöön perustuvan päätöksenteon lisäksi myös tiivis yhteistyö tiedemaailman ja käytännön toimijoiden välillä.
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea ehdottaa, että uuden metsien seurantaa koskevan EU:n kehyksen olisi oltava kestäväpohjainen, kustannustehokas ja toimiva. Sen olisi myös oltava ajantasainen, turvallinen ja varma, dynaaminen, kattava ja osallistava, jotta mahdollistetaan paremman suunnittelun ja näyttöön perustuvan päätöksenteon lisäksi myös tiivis yhteistyö tiedemaailman ja käytännön toimijoiden välillä.
On ratkaisevan tärkeää varmistaa täydentävyys ja huolehtia siitä, etteivät tiedot mene päällekkäin sellaisten tietojen kanssa, joita jo kerätään ilmastoa, ilmaa ja luonnon monimuotoisuutta koskevan muun lainsäädännön sekä yhteisen maatalouspolitiikan yhteydessä.
Ilmastonmuutokseen liittyvien kysymysten käsittelyä varten tarvitaan maaseudun kehittämiseen, kiertotalouteen ja tieteelliseen tutkimukseen liittyvän datan ohella pitkän aikavälin tietoja. On tärkeää varmistaa yhteentoimivuus ja pitää huoli siitä, että kaikissa EU:n jäsenvaltioissa käytetään erityisesti lisätietoja kerättäessä samanlaista tarkkuustasoa, teknologiaa ja keruutiheyttä. Kaikissa yhteyksissä olisi pyrittävä keventämään hallinnollista taakkaa ja välttämään turhaa byrokratiaa, kuten moninkertaista tietojenkeruuta ja raportointia. Taloudellisille, sosiaalisille ja ympäristöä koskeville metsätiedoille pitäisi antaa sama painoarvo.
Yksityisten omistusoikeuksien ja tietojen omistusoikeuden kunnioittamisen merkitystä ei voida yliarvioida, etenkään toissijaisuusperiaatteen näkökulmasta. Keskeistä on, että yleinen etu on metsätietoinfrastruktuurissa etusijalla.
Jokaisella metsiä hyödyntävällä EU:n jäsenvaltiolla olisi oltava pitkän aikavälin metsäsuunnitelma, joka täydentää muita metsä- ja puunkäyttöstrategioita ja sopii täysin yhteen kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa. Sosiaaliset ja taloudelliset näkökohdat olisi nivottava osaksi metsäsuunnitelmia ottaen huomioon metsiin liittyvät moninaiset arvot. Myös kumppanuusperiaatteella ja kansalaisyhteiskunnan osallistumisella pitkän aikavälin metsäsuunnitelmien laadintaan ja täytäntöönpanoon tulee olla suuri painoarvo.
Pysyvän metsäkomitean roolia olisi vahvistettava, ja siihen olisi otettava mukaan asian kannalta merkitykselliset kansalaisyhteiskunnan toimijat.
Huoli vihamielisten valtioiden, kuten Venäjän, pahantahtoisesta vaikuttamisesta on täysin perusteltu. Edullisista lainoista äärioikeistolaisille puolueille, hallintoneuvostopaikoista politiikan unohdetuille suuruuksille, rahakkaista sopimuksista epäilyttäville yrittäjille ja rahoituksesta niin sanotuille kansalaisjärjestöille on paljon esimerkkejä.
Huoli vihamielisten valtioiden, kuten Venäjän, pahantahtoisesta vaikuttamisesta on täysin perusteltu. Edullisista lainoista äärioikeistolaisille puolueille, hallintoneuvostopaikoista politiikan unohdetuille suuruuksille, rahakkaista sopimuksista epäilyttäville yrittäjille ja rahoituksesta niin sanotuille kansalaisjärjestöille on paljon esimerkkejä.
Euroopan on siis oltava hyvin valppaana EU-vaaleja silmällä pitäen. Demokratian puolustuspaketissa esitetään jäsenvaltioille hyviä suosituksia, mutta se tulee aivan liian myöhään. Komissio julkaisi paketin alun perinkin myöhässä ja lykkäsi sitä alkukesästä 2023 vielä yli puolella vuodella, koska lainsäädäntöehdotusta, joka pakettiin oli tarkoitus sisällyttää, kritisoitiin kovasanaisesti ja ennen kaikkea yksimielisesti.
Kun paketti joulukuussa julkaistiin, pahimmat pelot kuitenkin toteutuivat. Ehdotettu direktiivi johtaisi EU:n ulkopuolisten maiden hallituksilta, esimerkiksi Yhdysvalloilta, rahoitusta saavien kansalaisjärjestöjen leimautumiseen. Jo pelkkä ehdotus antaa lisää vettä myllyyn autoritaarisille hallinnoille, jotka yrittävät ulkomaisia agentteja koskevilla laeilla vaientaa demokraattisen opposition.
Direktiiviehdotuksessa esitetyt määritelmät ovat sitä paitsi epämääräisiä, ja varsinaisille Moskovan agenteille jää valtavia porsaanreikiä. Järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan edustajia ihmetyttää, miksei komissio perusta kaikki edunvalvojat kattavaa yleistä avoimuusrekisteriä, joka olisi yhteensopiva voimassa olevien kansallisten lakien kanssa ja tarjoaisi kaikille sidosryhmille selkeän ja turvallisen oikeusperustan.
Komission pitäisi perua direktiiviehdotus ja laatia sille vuodeksi 2025 kokonaisvaltaisemmalla otteella seuraaja, josta on hyötyä muillekin kuin demokratian vihollisille.
