ETSK:n työntekijät-ryhmä varoittaa, että vaivalla saavutettuja sosiaalisia ja työntekijöiden oikeuksia ei pidä sivuuttaa EU:n pyrkimyksissä säilyttää kilpailukykynsä maailmantaloudessa. Vaatiessaan sääntelyn purkamista EU ei saa luopua keskeisestä lainsäädännöstään, kuten Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista.
ETSK:n työntekijät-ryhmä varoittaa, että vaivalla saavutettuja sosiaalisia ja työntekijöiden oikeuksia ei pidä sivuuttaa EU:n pyrkimyksissä säilyttää kilpailukykynsä maailmantaloudessa. Vaatiessaan sääntelyn purkamista EU ei saa luopua keskeisestä lainsäädännöstään, kuten Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista.
Komissio on Mario Draghin ja Enrico Lettan raporttien sisältämien suositusten mukaisesti antanut tiedonannon kilpailukykykompassista, jonka on komission esittämien horisontaalisten aloitteiden täydentämänä tarkoitus edistää yritysten toimintaa. Tavoitteena on vahvistaa Euroopan kilpailukykyä.
Työntekijät-ryhmä on syvästi huolissaan siitä, että sosiaaliset ja työntekijöiden oikeudet saattavat jäädä prosessissa sivuun, koska EU vaikuttaa päättäneen pysyä muiden kilpailukykyisten talouksien tahdissa hinnalla millä hyvänsä.
Tämän vuoksi työntekijät-ryhmä on ehdottanut useita oma-aloitteisia lausuntoja, joissa kilpailukykyä käsitellään inhimillisen pääoman tuottaman lisäarvon näkökulmasta. Niihin kuuluu muun muassa ilmoitettu ehdotus lausunnoksi ammattijärjestöjen roolista tuottavuuden parantamisessa. Lausunnon tarkoituksena on osoittaa, että EU:n kilpailukykyyn vaikuttava tuottavuus perustuu pääasiassa inhimilliseen pääomaan (työntekijöihin) sekä teknologiaan ja innovointiin tehtäviin investointeihin.
Tässä yhteydessä korostuu ammattiliittojen keskeinen rooli, sillä työehtosopimusneuvottelujen ja työtaistelutoimien kautta ne yhdistävät yksittäisiä työntekijöitä ja muokkaavat työmarkkinoiden dynamiikkaa auttaakseen lunastamaan lupauksen kilpailukykyisestä taloudesta.
Samoin tulevassa työntekijät-ryhmän tutkimuksessa pyritään kartoittamaan ja arvioimaan Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilariin liittyvän EU:n lainsäädännön nykytilannetta. Tutkimus on tärkeä sosiaalipolitiikan seurannan väline, sillä Euroopan odotetaan keskittyvän pääasiassa talouteen etsiessään kilpailukyvyn kultaista tietä.
Huhtikuussa pidettävässä työntekijöiden ääni kuuluviin – lisää demokraattisia osallistumismahdollisuuksia -eturyhmän kokouksessa työntekijät-ryhmä tarkastelee ehdotettuja toimia, joilla pyritään keventämään yritysten sääntelytaakkaa – jota pidetään Euroopan kilpailukykyä hidastavana tekijänä – ja niiden vaikutusta työntekijöitä ja ympäristöä suojelevaan EU:n lainsäädäntöön, erityisesti mitä tulee kestävää toimintaa koskevaan huolellisuusvelvoitteeseen ja yritysten kestävyysraportointiin.
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) ilmoitti 11. helmikuuta neljännen EU:n luomupalkinnon haun käynnistymisestä. Hakuaika päättyy 27. huhtikuuta 2025.
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) ilmoitti 11. helmikuuta neljännen EU:n luomupalkinnon haun käynnistymisestä. Hakuaika päättyy 27. huhtikuuta 2025.
Luomupalkinnoilla annetaan tunnustusta erinomaisesta työstä luomualan arvoketjussa seuraavissa luokissa: paras luomuviljelijä, paras luomukaupunki, paras luomualue, paras luomuelintarvikkeita jalostava pk-yritys, paras luomuelintarvikkeiden vähittäismyyjä ja paras luomuravintola tai muu luomuruokaan erikoistunut ravitsemispalvelujen tarjoaja. ETSK valvoo menettelyä erityisesti kolmessa palkintoluokassa:
paras luomuelintarvikkeita jalostava pk-yritys
paras luomuelintarvikkeiden vähittäismyyjä
paras luomuravintola tai muu luomuruokaan erikoistunut ravitsemispalvelujen tarjoaja.
Voittajat julkistetaan EU:n luomupäivänä 25. syyskuuta 2025. Luomualan sidosryhmiä – muun muassa maataloustuottajia, jalostajia, vähittäismyyjiä ja viranomaisia – kannustetaan esittämään hakemuksensa.
Lisätietoa kelpoisuusehdoista ja hakemisesta löytyy Euroopan komission verkkosivustolta. Kysymyksiä ETSK:n hallinnoimista palkintoluokista voi lähettää osoitteeseen EUorganicawardsEESC@eesc.europa.eu.
Tällä aloitteella tuetaan EU:n luonnonmukaisen tuotannon kehittämistä koskevaa toimintasuunnitelmaa, joka on tarkoitettu edistämään luomutuotantoa ja lisäämään kuluttajien tietoisuutta. (ks)
Järjestyksessään toinen ETSK:n kansalaisyhteiskuntaviikko järjestetään 17.–20. maaliskuuta 2025. Tänä vuonna tapahtumassa käsitellään erityisesti yhteenkuuluvuuden ja osallistumisen vahvistamista polarisoituneissa yhteiskunnissa. Varmista paikkasi täällä!
Järjestyksessään toinen ETSK:n kansalaisyhteiskuntaviikko järjestetään 17.–20. maaliskuuta 2025. Tänä vuonna tapahtumassa käsitellään erityisesti yhteenkuuluvuuden ja osallistumisen vahvistamista polarisoituneissa yhteiskunnissa. Varmista paikkasitäällä!
Vielä on aikaa ilmoittautua ETSK:n toista kertaa järjestettävälle kansalaisyhteiskuntaviikolle, jonka aikana Euroopan kansalaisyhteiskunnan edustajat, EU:n päätöksentekijät, asiantuntijat ja toimittajat kokoontuvat keskustelemaan yhdestä tämän hetken kiireellisimmistä haasteista eli siitä, miten yhteiskuntien polarisoitumista voidaan torjua.
Pandemian, ilmastonmuutoksen, elinkustannusten nousun ja tuloerojen kasvun kaltaiset päällekkäiset kriisit ovat johtaneet polarisoitumisen kasvuun EU:ssa ja sen ulkopuolella, mikä puolestaan on syventänyt sosiaalisia jakolinjoja, horjuttanut luottamusta demokraattisiin instituutioihin ja heikentänyt yhteisöjen yhtenäisyyttä.
Tässä tilanteessa kansalaisyhteiskuntaviikko 2025 edustaa rohkeaa kehotusta toimintaan sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistämiseksi ja demokraattisen osallistumisen vahvistamiseksi. Nelipäiväisen tapahtuman aikana järjestettävät vilkkaat keskustelut ja yhteisseminaarit tarjoavat osallistujille ainutlaatuisen foorumin kriittisiin keskusteluihin, parhaiden käytäntöjen jakamiseen ja yhteistyöhön käytännön ratkaisujen kehittämiseksi.
Mitä on odotettavissa?
Kansalaisyhteiskuntaviikon 2025 tapahtumiin kuuluu ETSK:n yhteysryhmän vetämiä paneelikeskusteluja, eurooppalaisen kansalaisaloitteen päivä ja ETSK:n kansalaisyhteiskuntapalkinnon jakoseremonia.
Kansalaisyhteiskuntaviikko käynnistyy ajatuksia herättävällä pääpuheenvuorolla, jonka pitää tutkija, kirjailija ja poliittinen kommentaattori Albena Azmanova. Pääpuheenvuoron perusteella käydään myöhempiä keskusteluja.
Tämän jälkeen pidettävässä korkean tason paneelissa keskustellaan siitä, olemmeko edelleen moninaisuudessamme yhtenäisiä. Paneeliin osallistuvat Euroopan parlamentin varapuhemies Younous Omarjee, puheenjohtajavaltio Puolan kansalaisyhteiskuntaministeri Adriana Porowska, ETSK:n puheenjohtaja Oliver Röpke, ETSK:n yhteysryhmän puheenjohtaja Brikena Xhomaqi, European Movement International -liikkeen pääsihteeri Petros Fassoulas ja Moldovan kansallisen nuorisoneuvoston edustaja Mădălina-Mihaela Antoci.
Kansalaisyhteiskuntaviikon aikana pohdimme, miten kansalaiskasvatus voi auttaa kaventamaan kuiluja, miten Eurooppa voi toimia innovaatiojohtajana vaarantamatta arvojaan, miten kohtuuhintaisempaa ja kestävämpää asumista voidaan kehittää, miten energiaköyhyyttä voidaan torjua ja miten monisukupolvista asumista voidaan tukea. Lisäksi kartoitamme tapoja vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa julkisella ja hyväntekeväisyyteen perustuvalla tuella ja pohdimme, miten voimme varmistaa, että EU:n politiikat heijastavat paikallisia tarpeita vihreän ja sinisen siirtymän osalta, ja miten kansalaisyhteiskunta voidaan tunnustaa, suojata ja sitouttaa tehokkaammin kaikkialla Euroopassa.
Yhdessä Euroopan parlamentin kanssa järjestettävässä erityisistunnossa käsitellään erityisesti monivuotista rahoituskehystä (MRK) ja sen vaikutuksia kansalaisyhteiskuntaan.
Eurooppalaisen kansalaisaloitteen päivä 2025
Eurooppalaisen kansalaisaloitteen päivänä 18. maaliskuuta huomio kohdistuu demokraattista osallistumista tehokkaasti edistävään välineeseen: eurooppalaiseen kansalaisaloitteeseen. Lissabonin sopimuksella käyttöön otetun aloitteen avulla kansalaiset voivat pyytää komissiota ehdottamaan uutta, tiettyä asiaa koskevaa EU:n lainsäädäntöä. Jotta komissio voi ottaa aloitteen huomioon, järjestäjien on kerättävä miljoona allekirjoitusta asiansa tueksi.
Korkean tason keskusteluissa ja interaktiivisissa työpajoissa käsitellään keskeisiä aiheita, kuten kansalaisaloitteen merkitystä polarisoitumisen torjunnassa ja keinoja vahvistaa aloitteelle osoitettua tukea jäsenvaltioissa. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, miten kansalaisjärjestöt voivat osallistua aktiivisesti kansalaisaloitetta koskevaan prosessiin saadakseen kansalaisten äänet kuuluviin EU:n päätöksenteossa.
Osallistujilla on myös ainutlaatuinen tilaisuus olla suoraan yhteydessä entisiin, nykyisiin ja tuleviin kansalaisaloitteiden järjestäjiin ja vaihtaa parhaita käytäntöjä ja saatuja kokemuksia hyödyntääkseen niitä myöhemmin omissa kampanjoissaan.
Lisäksi tapahtumassa käsitellään vaikutusstrategioiden merkitystä kansalaisaloitteiden ja kansalaispaneelien tehostamisessa ja EU:n toimielinten mahdollisuuksia lainsäädännöllisiin jatkotoimiin.
Vuoden 2025 kansalaisyhteiskuntapalkinto
Kansalaisyhteiskuntaviikon 2025 viimeisenä päivänä järjestetään muiden tapahtumien ohella ETSK:n 15. kansalaisyhteiskuntapalkinnon jakoseremonia.
Kansalaisyhteiskuntapalkinnolla pyritään lisäämään tietoisuutta kansalaisyhteiskunnan merkittävästä panoksesta eurooppalaisen identiteetin ja kansalaisuuden luomisessa sekä Euroopan yhdentymisen taustalla olevien yhteisten arvojen edistämisessä. Palkinto myönnetään vuosittain yksittäisille ihmisille ja kansalaisjärjestöille innovatiivisista ja luovista voittoa tavoittelemattomista hankkeista, jotka koskevat EU:n kannalta merkityksellisiä teemoja.
Tänä vuonna palkinto myönnetään kolmelle hankkeelle, joilla torjutaan haitallista yhteiskunnan polarisoitumista EU:n alueella.
Viikon päätteeksi pidetään dynaaminen päätösistunto, johon osallistuvat muun muassa Euroopan komission johtava varapuheenjohtaja (vahvistettava), Euroopan parlamentin varapuhemies Katarina Barley, ETSK:n puheenjohtaja Oliver Röpke ja Serbian demokratiasäätiön pääsihteeri Nataša Vučković.
Osallistu keskusteluun!
Neljän päivän aikana kansalaisyhteiskuntaviikko 2025 tarjoaa oivaltavia keskusteluja, innostavia korkean tason puhujia ja erinomaisia verkostoitumismahdollisuuksia, joten tästä tapahtumasta et varmasti halua jäädä paitsi. Varmista paikkasi tänään ja osallistu muutosvoimaiseen keskusteluun. Äänelläsi on merkitystä yhtenäisemmän ja osallistavamman Euroopan rakentamisessa!
Asuntojen hinnat nousivat EU:ssa 47 prosenttia vuosina 2010–2022. Samaan aikaan vuokrat nousivat 18 prosenttia. Eurostatin mukaan yli 10 prosenttia kaupunkien kotitalouksista ja 7 prosenttia maaseutualueiden kotitalouksista käytti yli 40 prosenttia käytettävissä olevista tuloistaan asumiseen vuonna 2023. ETSK:n tilaamassa tutkimuksessa tarkastellaan poliittisia ratkaisuja kohtuuhintaisemman ja kestävämmän asumisen mahdollistamiseksi kaikille eurooppalaisille. Tässä haastattelussa tutkimuksen laatijat, sosiaali- ja talousalan tutkimuskeskuksen CASE:n taloustieteilijä Agnieszka Maj ja ympäristö-, energia- ja ilmastonmuutosasioista vastaava johtaja Karolina Zubel, kertovat keskeisistä havainnoistaan.
Asuntojen hinnat nousivat EU:ssa 47 prosenttia vuosina 2010–2022. Samaan aikaan vuokrat nousivat 18 prosenttia. Eurostatin mukaan yli 10 prosenttia kaupunkien kotitalouksista ja 7 prosenttia maaseutualueiden kotitalouksista käytti yli 40 prosenttia käytettävissä olevista tuloistaan asumiseen vuonna 2023. ETSK:n tilaamassa tutkimuksessa tarkastellaan poliittisia ratkaisuja kohtuuhintaisemman ja kestävämmän asumisen mahdollistamiseksi kaikille eurooppalaisille. Tässä haastattelussa tutkimuksen laatijat, sosiaali- ja talousalan tutkimuskeskuksen CASE:n taloustieteilijä Agnieszka Maj ja ympäristö-, energia- ja ilmastonmuutosasioista vastaava johtaja Karolina Zubel, kertovat keskeisistä havainnoistaan.
Mitä tämä ETSK:n teettämä tutkimus koskee, ja miksi se on merkityksellinen?
Tutkimuksessa tarkastellaan kohtuuhintaisten ja kestävien asuntojen tarvetta EU:ssa ja korostetaan digitalisaation (tekoäly, digitaaliset rakennusluvat, asiaankuuluvat tietokannat) ja yhteisötalouden rakenteiden merkitystä. Tapaustutkimusten avulla tuodaan esiin innovatiivisia pyrkimyksiä tehdä asumisesta kohtuuhintaisempaa ja parantaa asuntojen saatavuutta ja kestäväpohjaisuutta. Tutkimuksessa esitetään EU:n ilmastokestävyyttä, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja talouskasvua koskevien tavoitteiden mukaisia, toteuttamiskelpoisia suosituksia vuosiksi 2030 ja 2050. Se tarjoaa strategista tietoa, jonka pohjalta asuntopolitiikkaa voidaan mukauttaa muuttuviin haasteisiin ja yhteisöjen hyvinvointia voidaan edistää.
Mitkä ovat tutkimuksen tärkeimmät tulokset?
Digitalisaatio tarjoaa merkittävän mahdollisuuden tehostaa asuntojen suunnittelua, rakentamista ja hallinnointia, mikä voi vähentää kustannuksia ja parantaa kestävyyttä. Tällä hetkellä sen vaikutus kustannussäästöihin on kuitenkin vähäinen. Digitaalisten ratkaisujen käyttöönoton esteenä ovat ennen kaikkea sidosryhmien vanhoilliset näkemykset, investointien heikoksi mielletty tuotto, korkeat täytäntöönpanokustannukset sekä kannustimien, koulutuksen ja sääntelyn puute. Digitalisaation koko potentiaalin hyödyntäminen edellyttää lisäinvestointeja digitaaliseen infrastruktuuriin esimerkiksi digitaalisten alustojen yhteentoimivuuden varmistamiseksi.
Yhteisötalouden toimijoiden, kuten rajoitetusti voittoa tavoittelevien asuntoyhtiöiden, yleishyödyllisten organisaatioiden tai osuuskuntien, osallistuminen on lupaava esimerkki innovatiivisesta politiikasta nykyisten asumiseen liittyvien haasteiden ratkaisemiseksi. Nämä toimijat tarjoavat kustannustehokkaita ja hyvin suunniteltuja asumisratkaisuja, jotka edistävät yhteisöllisyyttä ja asuntotarjonnan pitkäkestoista vakautta. Esimerkiksi Wienissä voittoa tavoittelemattoman ja rajoitetusti voittoa tavoittelevan asuntotuotannon osuus kaupungin koko asuntotuotannosta on 30 prosenttia, millä on ratkaiseva merkitys asuntomarkkinoiden vakauttamisen ja hinnannousun hillitsemisen kannalta. Tämä auttaa pitämään vuokrat kohtuullisina ja ehkäisee markkinoiden vääristymistä.
Mitkä ovat tärkeimmät toiminta- ja jatkotutkimussuositukset?
EU:n asuntopolitiikassa olisi keskipitkällä aikavälillä asetettava etusijalle kohtuuhintaista sosiaalista asuntotarjontaa koskevan uuden eurooppalaisen sopimuksen laatiminen ja asuntodirektiivin antaminen, jotta voidaan varmistaa yhtenäinen lähestymistapa kaikissa jäsenvaltioissa. Jäsenmaissa olisi tuettava innovatiivisia malleja, kuten osuuskuntia ja rajoitetusti voittoa tavoittelevaa asuntotarjontaa, osoitettava joustavaa rahoitusta asuntohankkeita varten ja otettava käyttöön digitaalisia välineitä parempien asumisratkaisujen tarjoamiseksi.
Pitkällä aikavälillä asuntopolitiikassa olisi omaksuttava strateginen ja kestävä lähestymistapa, jossa painotetaan paikallisia ratkaisuja ja jatkuvaa seurantaa. Digitalisaatiota on yhdenmukaistettava lainsäädännön keinoin, ja lisäksi tarvitaan kiertotalouteen liittyviä käytäntöjä, esimerkiksi pankkilainoja, joiden ehtona on, että rakennukset ovat kiertotalousperiaatteiden mukaisia, sekä energiatehokkuuteen perustuvia vuokrakannustimia ja ruohonjuuritason rahoitusaloitteita. Sosiaalisen monimuotoisuuden edistämiseksi ja alueiden keskiluokkaistumisen ehkäisemiseksi sosiaalisen asuntotarjonnan käsitettä olisi laajennettava niin, että kattaisi Wienissä sovellettavan mallin mukaisesti myös keskituloiset perheet. Jotta asuntotarpeet saadaan katettua, olisi uudisrakentamisen ja asuntokannan peruskorjauksen lisäksi tärkeää valjastaa käyttämättömät rakennukset uusiin käyttötarkoituksiin.
Tulevassa tutkimuksessa olisi keskityttävä osallistaviin lähestymistapoihin kaupunkisuunnittelussa, rakentamisessa ja asuntotarjonnassa, jotta asuntojen saatavuutta ja esteettömyyttä saataisiin parannettua kaikkien kansalaisten kannalta. Olisi myös tutkittava uusien teknologioiden, kuten tekoälyn ja automaation, vaikutusta asuinrakentamisen ja asuntojen hallinnoinnin tehokkuuteen ja mahdollisiin kustannussäästöihin. Lisäksi olisi kartoitettava innovatiivisia asumismalleja kaikissa EU:n jäsenvaltioissa ja yksilöitävä strategioita, joilla voidaan parantaa sekä asumisen kohtuuhintaisuutta että kestävyyttä.
ETSK teetti tutkimuksen kansalaisyhteiskunnan organisaatiot -ryhmän pyynnöstä.
Euroopan edistyminen kohti kestävän kehityksen tavoitteita on hidastunut merkittävästi, mikä herättää huolta vuoden 2030 tavoitteiden saavuttamisesta. YK:n Sustainable Development Solutions -verkoston (SDSN) julkaisemasta Euroopan kestävän kehityksen raportista 2025 (ESDR) käy ilmi, että edistyminen kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa eteni vuosina 2020–2023 puolet hitaammin kuin edellisellä kaudella.
Euroopan edistyminen kohti kestävän kehityksen tavoitteita on hidastunut merkittävästi, mikä herättää huolta vuoden 2030 tavoitteiden saavuttamisesta. YK:n Sustainable Development Solutions -verkoston (SDSN) julkaisemasta Euroopan kestävän kehityksen raportista 2025 (ESDR) käy ilmi, että edistyminen kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa eteni vuosina 2020–2023 puolet hitaammin kuin edellisellä kaudella.
Vuosina 2016–2019 edistyttiin 1,9 prosenttiyksikköä, mutta seuraavina vuosina edistyminen jäi vain 0,8 prosenttiyksikköön. Hidastuminen johtuu kasvavista ekologisista, sosiaalisista ja geopoliittisista haasteista. Kestävän kehityksen tavoite 2 (ei nälkää) on edelleen suuri huolenaihe, sillä kaikkialla Euroopassa esiintyy yhä elintarviketurvaan ja kestävyyteen liittyviä ongelmia.
Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle (ETSK) tehdyssä erillisessä tutkimuksessa korostetaan tarvetta ruokavaliomuutoksiin kestävän maatalouden ja kansanterveyden tukemiseksi.
Asiantuntijat vaativat EU:n uudelta johdolta vahvempia toimintapolitiikkoja ja investointeja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisen vauhdittamiseksi. Maailmanlaajuista yhteistyötä ja rahoitusta pidetään ratkaisevan tärkeinä, ja Espanjassa kesäkuussa 2025 järjestettävän neljännen kansainvälisen kehitysrahoituskonferenssin odotetaan käsittelevän kestävyyttä tukevan rahoitustuen laajentamista.
SDSN:n varapuheenjohtaja ja raportin vastaava laatija Guillaume Lafortune varoittaa, että lisääntyvät geopoliittiset jännitteet vaikeuttavat kestävyyttä tukevia toimia, mutta hän on edelleen optimistinen.
”Maailma on yhä vaarallisempi, epävakaampi ja epävarmempi”, hän sanoi. ”Samaan aikaan ihmiset, erityisesti nuoret, haluavat kestävää kehitystä. Maailmantalouden koon ja käytettävissä olevien teknologioiden ansiosta maailmalla on mahdollisuus saavuttaa kestävä kehitys.”
”Kestäväpohjaiset elintarvikejärjestelmät ovat ratkaiseva tekijä kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisessa. Toimien vauhdittamiseksi tarvitaan kunnianhimoisempia mekanismeja, joilla turvataan maataloustuottajien, elintarvikkeiden pientuottajien ja elintarvikeketjun muiden sidosryhmien toimeentulo. Meidän on kuitenkin puututtava myös epäoikeudenmukaiseen jakeluun ja varmistettava oikeudenmukainen siirtymä”, totesi ETSK:n "maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö" -jaoston (NAT) puheenjohtaja Peter Schmidt, joka kehotti myös lisäämään kansalaisyhteiskunnan osallistamista.
Viiden vuoden kuluttua EU:lla on edessään kriittinen päätös: on joko toimittava päättäväisesti tai hyväksyttävä se mahdollisuus, ettei EU pysty täyttämään sitoutumistaan kestävään ja oikeudenmukaiseen tulevaisuuteen. (ks)
Sähkömarkkinat on uudistettava siten, että pyritään muuhunkin kuin vain vuoden 2050 ilmastoneutraaliustavoitteiden saavuttamiseen. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea pitää erittäin tärkeänä, että turvataan toimitusvarmuus, vakaat ja kohtuulliset hinnat sekä oikeus energiaan haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien suojelemiseksi.
Sähkömarkkinat on uudistettava siten, että pyritään muuhunkin kuin vain vuoden 2050 ilmastoneutraaliustavoitteiden saavuttamiseen. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea pitää erittäin tärkeänä, että turvataan toimitusvarmuus, vakaat ja kohtuulliset hinnat sekä oikeus energiaan haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien suojelemiseksi.
Tammikuussa annetussa Jan Dirxin ja Thomas Kattnigin laatimassa lausunnossa Sähköntoimitusten ja sähkön hinnoittelun tulevaisuus EU:ssa ETSK kannattaa mallia, jossa turvaudutaan tarvittaessa julkiseen sääntelyyn ja mahdollisuuksien mukaan yksityiseen yrittäjyyteen, ja suosittaa sähkömarkkinavälineen käyttöön ottamista.
Sähkömarkkinaväline voisi olla julkisen vallan perustama yritys, joka toimisi markkinatakaajana sähkömarkkinoilla, jolloin voitaisiin saavuttaa ilmastoneutraalius, toimitusvarmuus sekä vakaat ja kohtuulliset hinnat.
Komitean mukaan sähkömarkkinoilla tarvittavat muutokset olisi toteutettava kolmessa vaiheessa:
Vaihe 1 – nykyhetkestä vuoteen 2030
Sähkömarkkinavälineen valikoimaa laajennetaan halutulla (hiilidioksidista vapaan) sähköntuotannon yhdistelmällä. Tämän vaiheen aikana sähkökauppaa käydään vuorokausikauppana, mutta sähkömarkkinavälineen vaikutus markkinoilla kasvaa.
Vaihe 2 – vuodesta 2030 vuoteen 2040
Sähkömarkkinaväline saavuttaa markkinatakaajan asemansa ja hallitsee asianmukaista osuutta markkinoiden tarjontapuolesta toimitussopimuksin. Vuorokausikauppaa mukautetaan vastaavasti.
Vaihe 3 – vuodesta 2040 vuoteen 2050
Sähkömarkkinaväline optimoi sähkön tarjontapuolen varmistaakseen vuodesta 2050 eteenpäin sähkön kestävän, pitkäaikaisen toimittamisen ilmastoneutraalisti ja vakaalla ja ennakoitavissa olevalla hintatasolla. (mp)
EU:n oikeutettuja etuja Euroopan arktisella alueella voidaan parhaiten puolustaa yhdessä sellaisella arktista aluetta koskevalla EU:n strategialla, jolla vahvistetaan kansalaisyhteiskunnan osallistumista kaikkiin aluetta koskeviin päätöksiin. Myös tiivis yhteistyö Grönlannin kanssa on ratkaisevan tärkeää arktisen alueen kestävien investointien, vaurauden ja selviytymiskyvyn varmistamiseksi.
EU:n oikeutettuja etuja Euroopan arktisella alueella voidaan parhaiten puolustaa yhdessä sellaisella arktista aluetta koskevalla EU:n strategialla, jolla vahvistetaan kansalaisyhteiskunnan osallistumista kaikkiin aluetta koskeviin päätöksiin. Myös tiivis yhteistyö Grönlannin kanssa on ratkaisevan tärkeää arktisen alueen kestävien investointien, vaurauden ja selviytymiskyvyn varmistamiseksi.
Lausunnon esittelijä, ETSK:n jäsen Anders Ladefoged totesi: ”Komitea esittää uudessa lausunnossaan EU:n arktisesta politiikasta kansalaisyhteiskunnan näkemyksen siitä, millä tavoin EU voisi kehittää arktista aluetta koskevia toimintalinjojaan, jotta yhtäältä huolehdittaisiin unionin omista eduista ja toisaalta autettaisiin turvaamaan alueen selviytymiskyky ja vauraus paikallisten asukkaiden hyväksi.”
ETSK kannattaa myös arktisen alueen alkuperäiskansojen edustajien kattavaa kuulemista ja kannustaa tekemään laajaa yhteistyötä heidän kanssaan. Yhteisesittelijänä toiminut ETSK:n jäsen Christian Moos sanoi: ”Euroopan arktisten maiden etuja voidaan parhaiten puolustaa yhdessä, tekemällä yhteistyötä EU:n pohjoisten jäsenvaltioiden kesken ja arktista aluetta koskevan eurooppalaisen strategian puitteissa. Strategiassa on turvattava kansalaisyhteiskunnan osallistumismahdollisuudet sekä paikallis- ja alkuperäisyhteisöjen oikeudet.”
Grönlannilla, jota lausunnossa niin ikään käsitellään, ja arktisen alueen EU:hun kuuluvalla osalla on alueen nopean muutoksen yhteydessä samanlaisia haasteita ja mahdollisuuksia.
Yhteisesittelijä Moos totesi Grönlannista: ”Tehostettu eurooppalainen yhteistyö, jossa myös Grönlanti on mukana, on ratkaisevan tärkeää Euroopan arktisen alueen kestävien investointien, vaurauden ja selviytymiskyvyn varmistamiseksi.”
Grönlantilaisten keskeisiin tavoitteisiin kuuluu kansakunnan itsemääräämisoikeuden vahvistaminen iskulauseella ”ei mitään meitä koskevaa ilman meitä”. EU nähdään joka tapauksessa läheisenä liittolaisena, jolla on samat perusarvot, kuten ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu. (at)
EU:n on panostettava enemmän kilpailupolitiikkaan, jotta se voisi parantaa maailmanlaajuista kilpailukykyään, tehostaa tuottavuuttaan ja varmistaa, että sisämarkkinat ovat edelleen taloudellisen menestyksen tukipilari.
EU:n on panostettava enemmän kilpailupolitiikkaan, jotta se voisi parantaa maailmanlaajuista kilpailukykyään, tehostaa tuottavuuttaan ja varmistaa, että sisämarkkinat ovat edelleen taloudellisen menestyksen tukipilari.
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) hyväksyi tammikuun täysistunnossaan lausunnon aiheesta Kilpailupolitiikka EU:n kilpailukyvyn ytimessä. Lausunnossa vaaditaan kansallisten talouksien syvempää yhdentämistä ja järkeviä valtiontukistrategioita, jotta Euroopan taloudellinen potentiaali saataisiin käyttöön ja pystyttäisiin vastaamaan suuriin globaaleihin haasteisiin, kuten digitalisaatioon, ilmastonmuutokseen ja kriisinkestävyyteen.
ETSK painotti, että kilpailupolitiikalla on keskeinen merkitys innovoinnin, kestävän kehityksen ja talouskasvun edistämisessä. ”Kilpailun ja kilpailukyvyn välillä ei ole ristiriitaa”, totesi esittelijä Isabel Yglesias. ”Kilpailupolitiikka voi tehokkaiden menettelyiden, joustavien välineiden ja riittävien resurssien avulla lisätä EU:n yritysten ja kansalaisten vaurautta.”
EU on jo antanut uusia kilpailusääntöjä, kuten digimarkkinasäädöksen ja ulkomaisia tukia koskevan asetuksen, joilla pyritään korjaamaan markkinoiden vääristymiä ja parantamaan unionin maailmanlaajuista asemaa. ETSK kehottaa kuitenkin toteuttamaan lisätoimia, joilla uudistetaan yrityskeskittymien arviointia ja varmistetaan innovaatiovetoisten keskittymien tehokas valvonta, vaikka ne jäisivät EU:n nykyisten raja-arvojen alle.
Lausunnossa korostetaan valtiontuen keskeistä roolia vihreän ja digitaalisen siirtymän tukemisessa. Huonosti koordinoidut tuet saattavat kuitenkin heikentää tuottavuutta ja kasvua. Tutkimukset osoittavat, että koordinoinnin parantaminen EU:ssa voisi lisätä tuottavuutta yli 30 prosenttia. ETSK suosittaa tukien yhdenmukaistamista kaikissa jäsenvaltioissa eurooppalaisten arvoketjujen tukemiseksi ja tehottomuuteen puuttumiseksi.
Euroopan yhteistä etua koskevat tärkeät hankkeet (IPCEI) ja ehdotettu Euroopan kilpailukykyrahasto olisi suunniteltava yleiseurooppalaisesta näkökulmasta, jotta ne tukisivat laajamittaista teollista innovointia. Välineillä on varmistettava, että hyödyt jakautuvat oikeudenmukaisesti kaikkialle unioniin, ja edistettävä kestävää kehitystä ja kriisinkestävyyttä.
Jotta EU pääsisi maailmanlaajuiseen johtoasemaan, ETSK pitää tarpeellisena
tiivimpää yhdentymistä väärin kohdennettujen tukien vähentämiseksi ja tuottavuuden lisäämiseksi
vahvempia sääntöjä, joilla eurooppalaista innovointia suojellaan ulkomaisten hankintojen yhteydessä
yksinkertaisempia ja nopeampia kilpailu- ja valtiontukimenettelyjä toiminnan tehostamiseksi
tasapainoista yrityskeskittymäpolitiikkaa, jolla tuetaan innovointia, kestävää kehitystä ja infrastruktuuri-investointeja. (ll)
