Kansalaisyhteiskunnan organisaatiot kantavat suuren vastuun yhteenkuuluvuuden vahvistamisesta pyrittäessä purkamaan yhteiskuntien polarisaatiota, sillä ne ovat kestäviä ja motivoituneita suojelemaan kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksia ja demokratian toimintaympäristöä. Tämä oli Euroopan talous- ja sosiaalikomitean (ETSK) toista kertaa isännöimän kansalaisyhteiskuntaviikon keskeinen viesti. Viikon aikana keskusteltiin EU:n yhteiskuntien yleiseen polarisoitumiseen liittyvästä hälyttävästä suuntauksesta.

Yli 800 ihmistä, joiden joukossa oli kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden, kansalaisjärjestöjen ja nuorisoryhmien sekä sidosryhmien edustajia ja toimittajia, kokoontui 17.–20. maaliskuuta ETSK:n tiloissa järjestetylle kansalaisyhteiskuntaviikolle jakamaan näkemyksiä ja keskustelemaan siitä, miten yhteenkuuluvuutta ja osallistumista voitaisiin vahvistaa polarisoituneissa yhteiskunnissa.

ETSK:n perustaman kansalaisyhteiskunnan eurooppalaisten organisaatioiden ja verkostojen yhteysryhmän jäsenet ja eurooppalaisen kansalaisaloitteen päivän kumppanit järjestivät kansalaisyhteiskuntaviikon aikana 14 erilaista tilaisuutta, joista yksi oli ETSK:n kansalaisyhteiskuntapalkinnon luovuttamistilaisuus. Tilaisuuksien osallistujat työstivät yhteenkuuluvampien yhteiskuntien kehittämistä varten kattavan joukon toteuttamiskelpoisia toimia ja keskeisiä vaatimuksia, joita ovat esimerkiksi seuraavat:

• yhteenkuuluvuuden vahvistaminen koulutuksen ja kulttuurin avulla
• kohtuuhintaisten ja kestävien asuntojen tarjoaminen
• suuren yleisön osallistumisen lisääminen eurooppalaisen kansalaisaloitteen kautta
• osallistavan oikeudenmukaisen siirtymän sekä vihreän ja sinisen kasvun turvaaminen
• vankan eurooppalaisen kansalaisyhteiskuntastrategian luominen
• kansalaisyhteiskunnan organisaatioille osoitettavan tuen ja rahoituksen lisääminen
• nuorten saaminen mukaan kehittämään vahvempaa ja selviytymiskykyisempää Eurooppaa
• innovoinnin ja teknologian edistäminen yhteisen edun hyväksi.

ETSK:n puheenjohtaja Oliver Röpke sanoi päätösistunnossa seuraavaa: ”Nyt toista kertaa järjestetyn kansalaisyhteiskuntaviikon päättyessä olen hyvin vaikuttunut eri puolilta Eurooppaa tulevien kansalaisyhteiskunnan toimijoiden energiasta, selviytymiskyvystä ja sitoutumisesta. Tämä viikko on osoittanut, että kansalaisyhteiskunnan yhdistäessä voimansa pystymme kehittämään ratkaisuja, jotka vahvistavat demokratiaamme, lisäävät sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja auttavat luomaan Euroopan, joka todella toimii kansalaisten hyväksi.”

Teknologisesta omavaraisuudesta, turvallisuudesta ja demokratiasta vastaava Euroopan komission johtava varapuheenjohtaja Henna Virkkunen korosti, että keskeisiin eurooppalaisin arvoihin pohjautuvalla kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden toiminnalla on tärkeä rooli yhteiskunnissa.

Euroopan parlamentin varapuheenjohtaja Victor Negrescu kehotti ryhtymään toimiin ja pyysi kansalaisyhteiskunnan organisaatioita osoittamaan voimansa ja reagoimaan aggressiiviseen retoriikkaan: ”Tarvitsemme vahvaa kansalaisyhteiskuntaa sekä kansalaisyhteiskunnan ja päättäjien välistä todellista kumppanuutta, jotta voimme yhdessä kehittää yhteenkuuluvaa yhteiskuntaa ja saada aikaan todellista vaikutusta ihmisten elämään.”

Kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden edustajat korostivat, että kansalaisyhteiskunnat ovat muutakin kuin pelkkiä palveluntarjoajia: ne ovat olennainen osa demokratiaa ja edistävät osallisuutta. Serbian Centre for Democracy Foundation -keskuksen pääsihteeri Nataša Vučković suhtautui optimistisesti kansalaisyhteiskunnan keskeiseen rooliin pyrittäessä puuttumaan demokratian ja Euroopan vastaisten asenteiden perimmäisiin syihin ja estämään tällaisten asenteiden leviäminen EU:ssa ja ehdokasmaissa. Näihin tavoitteisiin voitaisiin päästä tekemällä Euroopan unionia tutuksi ja varmistamalla, että kaikki kansalaiset voivat hyötyä unionin tuomista eduista arkielämässään. (at)

ETSK varoitti demokratiasta, oikeusasioista, oikeusvaltioperiaatteesta ja kuluttajansuojasta vastaavan komission jäsenen Michael McGrathin kanssa käydyssä keskustelussa siitä, että demokratiaa, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja perusoikeuksia puolustavia toimijoita yritetään jatkuvasti vaientaa, heikentää ja saattaa huonoon valoon, ja ilmaisi olevansa valmis yhdistämään voimansa komission kanssa Euroopan kansalaisyhteiskunnan suojelemiseksi ja polarisoitumisen torjumiseksi.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) on valmis ottamaan konkreettisen roolin Euroopan komission tulevassa kansalaisyhteiskuntastrategiassa, jota valmistellaan parhaillaan ja jonka on tarkoitus auttaa vahvistamaan demokratiaa ja kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksia ja yhdistämään jakautuneita yhteisöjä kaikkialla EU:ssa. Kansalaisyhteiskunnan ryhmät ja riippumattomat tiedotusvälineet ovat yhä useammin hyökkäysten kohteena, ja ETSK on sitoutunut torjumaan tällaista toimintaa ja auttamaan vapaan ja avoimen yhteiskunnan perustan suojelemisessa.

”ETSK on sitoutunut vakaasti kansalaisyhteiskunnan puolustamiseen, suojelemiseen ja voimaannuttamiseen. Komitea ei Euroopan kansalaisyhteiskunnan edustajana ole vain passiivinen tarkkailija vaan torjuu aktiivisesti toimia kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksien heikentämiseksi. Peräänkuulutamme tuen lisäämistä, suojelun parantamista ja kansalaisyhteiskunnan roolin tunnustamista demokratioidemme vahvistamisessa”, ETSK:n puheenjohtaja Oliver Röpke korosti 27. maaliskuuta pidetyssä komitean täysistunnossa, jossa käytiin yhteiskunnan polarisoitumisen hillitsemistä käsitellyt korkean tason keskustelu komission jäsenen Michael McGrathin kanssa.

Oliver Röpke totesi, että kansalaisjärjestöt ja ruohonjuuritason liikkeet joutuvat yhä enemmän kamppailemaan demokratian taantumisen, rajoittavan lainsäädännön sekä mustamaalauskampanjoiden ja strategisten kanteiden kanssa, joiden tarkoituksena on saada toisinajattelijat vaiennettua ja jotka ovat osa laajempaa pyrkimystä saattaa demokratiaa, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja perusoikeuksia puolustavat toimijat huonoon valoon ja heikentää niitä.

Röpke kiinnitti huomiota syytteisiin, joita muutamat Euroopan parlamentin jäsenet ovat hiljattain esittäneet ympäristöalan kansalaisjärjestöjä vastaan, ja piti erittäin hälyttävänä, että tällaiset hyökkäykset eivät aina ole lähtöisin EU:n toimielinten ulkopuolelta vaan toisinaan jopa niiden sisältä.

Komission jäsenen Michael McGrathin mukaan ETSK:lla on ainutlaatuiset edellytykset antaa erittäin arvokas panos komission pyrkimyksiin vahvistaa demokratiaa ja poistaa yhteiskunnan jakolinjoja. Hänen mielestään paras tapa hillitä polarisoitumista on lisätä eurooppalaisten vaikutusmahdollisuuksia ja saada heidät tuntemaan itsensä edustetuiksi: ”Jos onnistumme tässä, saamme tuotua yhteisöt, yhteiskunnat ja EU:n lähemmäs toisiaan. Mitä tahansa teemmekin, on selvää, että kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden osallistuminen on jatkossakin ratkaisevan tärkeää.”

Komission vuoden 2025 työohjelmassa ilmoitetun EU:n kansalaisyhteiskuntastrategian tarkoituksena on tukea, suojella ja voimaannuttaa kansalaisyhteiskunnan organisaatioita ja ihmisoikeuksien puolustajia.

Täysistuntokeskustelussa tuotiin esiin myös ETSK:n kansalaisyhteiskuntaviikon 2025 keskeistä antia. Viikon aiheena oli tänä vuonna ”Yhteenkuuluvuuden ja osallistumisen vahvistaminen polarisoituneissa yhteiskunnissa”. Keskusteluun osallistuivat yhteysryhmän toinen puheenjohtaja Brikena Xhomaqi, joka esitteli viikon aikana kootut keskeiset kehotukset, kansalaisyhteiskuntapalkinnon voittaneen slovakialaisen keskustelujärjestön edustaja Richard Vaško ja nuorisoaktivisti Kristýna Bulvasová, joka esitteli ETSK:n vuotuisen ”Sinun Eurooppasi, sinun mielipiteesi” -nuorisotapahtuman (YEYS) tärkeimmät suositukset.(II)

”Opetamme opiskelijoille, että tosiasiat on todennettava, mutta mielipiteistä pitää keskustella kunnioittavasti. Todellinen kriittinen ajattelu kunnioittaa näkemysten moninaisuutta”, sanoo Richard Vaško Slovak Debate Associationista (SDA), joka voitti ETSK:n kansalaisyhteiskuntapalkinnon yhteiskunnan polarisoitumista torjuvasta ”Critical Thinking Olympiad” ‑hankkeestaan. Richard, jonka hanke voitti pääpalkinnon, kertoi meille näistä kriittisen ajattelun olympialaisista ja siitä, miksi kriittisen ajattelun opettaminen on ratkaisevan tärkeää nykypäivän polarisoituneessa, disinformaatiovetoisessa maailmassa.

Kuvailisitko kriittisen ajattelun olympialaisten yhtä peliä tai kierrosta? Voitko antaa esimerkin jostakin tehtävästä tai kysymyksestä?

Kriittisen ajattelun olympialaisten koulu- ja alueellisilla kierroksilla opiskelijat osallistuvat yhdestä kahden tunnin pituisiin testeihin. Heillä on niissä rajoittamaton pääsy internetiin ja sieltä löytyviin faktantarkistustyökaluihin, ja he ratkaisevat erilaisia tehtäviä. Tehtävissä keskitytään medialukutaitoon, manipuloinnin ja ennakkoasenteiden havaitsemiseen, tiedon ja tutkimusten tulkitsemiseen, loogisten virhepäätelmien tunnistamiseen ja omien argumenttien muotoiluun.

Äskettäisellä kierroksella opiskelijoita pyydettiin esimerkiksi kirjoittamaan kannanotto siihen, pitäisikö kouluihin asentaa valvontakameroita turvallisuuden lisäämiseksi. Se on ajankohtainen kysymys Slovakiassa käytävässä julkisessa keskustelussa. Toinen tehtävä oli analysoida viraalia TikTok-videota, jossa levitetään salaliittoteoriaa Taylor Swiftistä, ja tunnistaa salaliittoajattelulle ominaisia piirteitä. Kolmannessa haasteessa oli pääteltävä, kumpi kahdesta videosta oli tehty tekoälyllä ja kumpi oli aito.

Kaikki aiemmat testit ovat julkisesti saatavilla slovakiksi osoitteessa www.okm.sk.

Mitä kriittisen ajattelun olympialaisilla yritetään saavuttaa? Mikä sai sinut käynnistämään hankkeen?

Tavoitteenamme on auttaa opiskelijoita siinä iässä, jossa he alkavat käyttää sosiaalista mediaa ja kuluttaa digitaalista sisältöä, kehittämään taitoja, joita tarvitaan kyseisen tilan kriittiseen, vastuulliseen ja harkitsevaan käyttöön. Opiskelijoille annetaan jokaisen kierroksen jälkeen palautetta, ja heillä on käytössään valmistavat verkkokurssit. He omaksuvat niiden kautta tapoja ja keinoja, joita he voivat soveltaa arjessa. Tavoitteemme on viime kädessä kasvattaa nuorten sukupolvi, joka on tietoinen, osaa torjua disinformaatiota ja kykenee käymään tosiasioihin perustuvaa, rakentavaa vuoropuhelua.

Käynnistimme tämän hankkeen puuttuaksemme koulutusjärjestelmässämme olevaan kriittiseen aukkoon, koska medialukutaito ja kriittinen ajattelu ovat edelleen hyvin aliedustettuja virallisissa opetussuunnitelmissa. Yli puolet slovakialaisista opiskelijoista ei koskaan opi arvioimaan, onko tieto luotettavaa. Vain 16 prosenttia slovakialaisista nuorista vahvistaa säännöllisesti mediasta saamansa tiedon. Tämän seurauksena 56 prosentilla väestöstä on taipumus uskoa salaliittoteorioihin tai suoranaisiin valheisiin. Halusimme saada aikaan muutoksen skaalautuvalla ja vaikuttavalla toiminnalla, joka voidaan tuoda kouluihin ympäri maata.

Miksi kriittisen ajattelun kehittäminen on mielestäsi niin tärkeää nykytilanteessa? Onko meillä mitään mahdollisuutta voittaa sota valeuutisia vastaan?

Valeuutisia on aina ollut jossakin muodossa, mutta elämme nyt ennennäkemätöntä tiedon ylikuormituksen aikakautta. Sosiaalinen media on monien nuorten ensisijainen tietolähde, joten kuka tahansa voi helposti levittää disinformaatiota, väärää tietoa tai vihapuhetta. Niinpä nykyään on olennainen elämäntaito osata suodattaa ja suunnistaa tässä kaoottisessa tietoympäristössä.

Emme kaikesta huolimatta voi koskaan täysin ”voittaa” sotaa valeuutisia vastaan, koska ne ovat liikkuva kohde, joka muuttuu jatkuvasti. Voimme kuitenkin opettaa nuorille keinoja, jotka auttavat heitä liikkumaan tässä ympäristössä, kysymään hyviä kysymyksiä ja harkitsemaan ennen jonkin tiedon jakamista.

Oletko saanut hankkeestasi palautetta? Millaista esimerkiksi?

Keräämme yksityiskohtaista palautetta jokaisen kierroksen jälkeen, ja arviot ovat olleet suunnattoman positiivisia. Esimerkiksi 93 prosenttia olympialaisiin osallistuneiden opiskelijoiden opettajista kertoi, että tehtävät parantavat opiskelijoiden kykyä torjua disinformaatiota ja huijauksia. Lisäksi suositteluindeksimme, joka on käyttäjätyytyväisyyden keskeinen mittari, oli viime kierroksella yli 76, mikä on erinomainen tulos.

Millaisia neuvoja antaisit muille kansalaisyhteiskunnan organisaatioille vastaavien toimien ja ohjelmien tuloksellisuuden saavuttamiseksi?

Jokainen maa ja alue on erilainen, ja paikalliset järjestöt tietävät parhaiten, mikä toimii heidän yhteisöissään. Seuraavat periaatteet ovat kuitenkin toimineet meillä.

Ensimmäinen on se, ettemme kerro nuorille, mitä ajatella. Todellinen kriittinen ajattelu on näkemysten moninaisuuden kunnioittamista. Jos opiskelijat kokevat, että heidän mielipiteensä sivuutetaan tai sanellaan, heidän kiinnostuksensa lopahtaa. Opetamme heille, että tosiasiat on todennettava, mutta mielipiteistä pitää keskustella kunnioittavasti.

Toiseksi saavutettavuus ja osallistavuus ovat avainasemassa. Toimillamme on todellista merkitystä vain, jos ”puhkaisemme kuplan” ja saavutamme muutkin kuin huippukouluissa opiskelevat. Ohjelmamme on maksuton, se on kokonaan verkossa, siihen osallistumiseen on matala kynnys, ja se on saatavilla myös suurimman etnisen vähemmistömme kielellä. Tänä vuonna 53 prosenttia osallistujista oli ammatillisista lukioista.

Kolmas periaate on miettiä skaalautuvuutta alusta alkaen ja hyödyntää uutta teknologiaa sen saavuttamiseksi. Arvioimme avoimet vastaukset tekoälyn avulla ja pidämme siten yllä laadukasta koulutuskokemusta turvautumatta monivalintatesteihin. Digitaalinen aikakausi on tuonut mukanaan vakavia haasteita, mutta se tarjoaa myös tehokkaita työkaluja niihin vastaamiseksi.

Richard Vaško on ollut mukana Slovak Debate Association (SDA) ‑järjestössä 12-vuotiaasta lähtien. Hän voitti Slovakian kansallisen väittelysarjan lukiossa ja edusti Slovakiaa koulujen välisissä väittelyn maailmanmestaruuskisoissa. Hän valmistui huippuarvosanoin laki-, politiikka- ja filosofiaopinnoista Warwickin yliopistosta Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja opiskelee parhaillaan koulutuksen (tieto, valta, politiikka) maisteriohjelmassa Cambridgen yliopistossa.

Richard on työskennellyt vuodesta 2021 lähtien SDA:ssa, jossa hän kehitti kriittisen ajattelun olympialaiset (Critical Thinking Olympiad), joita hän koordinoi. Hän on työskennellyt myös Slovakian opetusministeriön strategisen viestinnän ryhmässä (StratCom) ja laatinut yhdessä muiden kanssa kansalliselle opetus- ja nuorisoinstituutille medialukutaitoa koskevia opettajan käsikirjoja. Hän tekee tutkimusta ja pitää monietnistä kesäkoulua heikossa asemassa oleville lapsille yhdessä Mathias Bel ‑instituutin kanssa. Mathias Bel ‑instituutti on Slovakian etnisiin vähemmistöihin ja marginalisoituneisiin romaniyhteisöihin keskittyvä kansalaisjärjestö.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) on kehottanut Euroopan komissiota keskittymään vuoden 2025 työohjelmassa, jossa esitetään EU:n lainsäädännön ja politiikan painopisteet, talouden häiriönsietokykyyn, sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja kestävyyteen. ETSK, jolla on keskeinen rooli työohjelman muotoilussa, vahvisti talouspolitiikasta ja tuottavuudesta vastaavan komissaarin Valdis Dombrovskisin kanssa täysistunnossa käymässään keskustelussa olevansa sitoutunut edistämään sellaisen ohjelman kehittämistä, joka auttaa vastaamaan kiireellisiin haasteisiin ja rakentamaan samalla osallistavampaa ja tulevaisuuteen suuntaavaa Euroopan unionia.

ETSK esitti joulukuussa 2024 kannanottonsa työohjelmaan, jonka otsikkona on ”Yhdessä eteenpäin: rohkeammin, yksinkertaisemmin ja nopeammin toimiva unioni”. Tässä visiossa tarkoituksena on tarttua EU:n taloudellisiin ja geopoliittisiin haasteisiin. ETSK esittää joka vuosi laajojen kuulemisten ja suositusten pohjalta tarkennuksia työohjelmaan, jotta se palvelisi parhaalla mahdollisella tavalla Euroopan kansalaisia ja yrityksiä.

ETSK:n puheenjohtaja Oliver Röpke sanoi olevansa tyytyväinen tiiviiseen yhteistyöhön Euroopan komission kanssa. Hän antoi tunnustusta komission pyrkimyksille mutta peräsi kunnianhimoisempaa ja osallistavampaa lähestymistapaa. ”Olemme edelleen sitoutuneet olemaan mukana laatimassa toimintapolitiikkoja, joilla edistetään taloudellista vakautta, sosiaalista tasapuolisuutta ja demokraattisia arvoja”, hän totesi.

Valdis Dombrovskis vahvisti, että seuraavat viisi vuotta kattavalla komission työohjelmalla pyritään parantamaan taloudellista kilpailukykyä ja turvallisuutta. ”Byrokratian vähentäminen on tärkeää kilpailukykyisemmän Euroopan rakentamisessa. Yksinkertaistamisohjelman tavoitteena on varmistaa, että säännöt edistävät eivätkä haittaa taloudellisten ja sosiaalisten sekä ympäristöön ja turvallisuuteen liittyvien tavoitteiden saavuttamista”, hän sanoi.

Vuoden 2025 keskeiset painopisteet

Talouden kasvu ja kilpailukyky

Työohjelmassa keskitytään rakenneuudistuksiin, uuteen monivuotiseen rahoituskehykseen ja vahvempiin pääomamarkkinoihin. ETSK kannattaa laajempaa näkökulmaa talouden häiriönsietokykyyn siten, että puututaan hitaaseen kasvuun, elinkustannuskriisiin ja kasvavaan geopoliittiseen epävarmuuteen.

Sääntelyn järkeistäminen eikä vain karsiminen

ETSK kannattaa komission pyrkimystä vähentää hallinnollisia rasitteita, mutta varoittaa, että sääntelyn yksinkertaistaminen ei saa tapahtua sosiaalisen suojelun tai ympäristönormien kustannuksella.

Innovoinnin ja investointien vauhdittaminen

Työohjelmassa asetetaan etusijalle EU:n teknologinen johtoasema ja painotetaan siten voimakkaasti digitaalisia verkkoja, tekoälyä ja kvanttiteknologioita. ETSK kehottaa komissiota luomaan olosuhteet, jotka auttavat estämään pääoman ulosvirtauksen ja edistämään pitkäaikaisia investointeja Euroopassa.

Oikeudenmukaisempi ja vihreämpi Eurooppa

Työohjelman tavoitteena on vahvistaa sosiaalista kestävyyttä ja ympäristökestävyyttä siten, että tartutaan muun muassa sellaisiin kysymyksiin kuin osaamisvaje, elintarviketurva ja kestävä rahoitus. ETSK pitää tärkeinä toimintapolitiikkoja, joilla edistetään sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja oikeudenmukaista digitaalista siirtymää.

Laajentumiseen ja tulevaisuuteen valmistautuminen

EU:n valmistautuessa mahdolliseen laajentumiseen vuoden 2028 jälkeen työohjelmassa hahmotellaan suunnitelmia taloudellisen ja poliittisen vakauden tukemiseksi. ETSK tähdentää, että kansalaisyhteiskunnan näkemykset on otettava huomioon, jotta voidaan varmistaa, että toimintapolitiikat vastaavat kaikkien eurooppalaisten tarpeita. (tk)

Antonio García Del Riego, ETSK:n työnantajat-ryhmän jäsen

Eurooppa on kriittisessä käännekohdassa, sillä sitä koettelevat ennen näkemättömät haasteet, joihin kuuluvat mm. vihreä siirtymä, lähialueella käytävä sota ja maailmanlaajuisen kilpailun kiristyminen. Näihin haasteisiin vastaamiseen eivät pelkät poliittisia julistukset riitä, vaan siihen tarvitaan rahaa sekä kykyä saada rahoitusta liikkeelle, kanavoida se ja saada se moninkertaistettua. Lyhyesti sanottuna tarvitaan siis vahvaa, kilpailukykyistä ja riippumatonta rahoitusjärjestelmää, ja sitä meillä ei valitettavasti ole.

Rahoitus on kaiken nykyaikaisen talouden elinehto. Jokaista uutta tehdasta, sähköajoneuvoa, sairaalan laajennusta tai puhtaan teknologian alan startup-yritystä varten tarvitaan joku taho, joka ottaa riskin sen rahoittamisesta, ja Euroopassa tämä taho on usein pankki. EU:n yrityksistä 99 prosenttia on pk-yrityksiä, ja näiden kasvu-, investointi- ja vientimahdollisuudet riippuvat erittäin pitkälti pankkilainoista. Rahoitusekosysteemimme ytimen muodostavat rahoituslaitokset ovat kuitenkin vaarassa jäädä kilpailijoiden ja ylisääntelyn jalkoihin.

EU:ssa puhutaan usein ”strategisesta riippumattomuudesta” energian, puolustuksen ja digitaalisen infrastruktuurin alalla, mutta riippumattomuudesta rahoituksen suhteen ei juurikaan keskustella – vaikka pitäisi.

Yli 60 prosenttia Euroopan investointipankkitoiminnasta on tällä hetkellä neljän yhdysvaltalaisen pankin käsissä. Tulevia Basel IV -sääntöjä sovelletaan EU:ssa kaikilta osin, toisin kuin Yhdysvalloissa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa tai Japanissa. Tämä ero asettaa eurooppalaiset pankit epäedulliseen kilpailuasemaan. Jos haluamme, että eurooppalaiset pankit rahoittavat vihreää ja digitaalista siirtymää ja tukevat strategisia aloja, niiden on pystyttävä kilpailemaan muiden kanssa tasavertaisesti.

Pääomamarkkinaunionissa on siirryttävä sanoista tekoihin, ja sen kehityttävä todellisiksi säästöjen ja investointien sisämarkkinoiksi. Tätä varten tarvitaan älykästä, oikeasuhtaista ja suotuisaa sääntelyä, joka auttaa suojelemaan vakautta ja kuluttajia mutta myös vauhdittamaan kasvua ja parantamaan kilpailukykyä. Tämä tarkoittaa

• oikeasuhtaisuutta
• teknologianeutraaliutta ja
• tulospohjaisia sääntöjä.

Euroopalla ei ole varaa sinisilmäisyyteen. Valtapolitiikan ja talousryhmittymien yhä voimakkaammin muokkaamassa maailmassa taloudellinen voima tarkoittaa suvereniteettia. Yhdysvallat ja Kiina ovat ymmärtäneet tämän, ja niin meidänkin pitäisi.

Päivittäisten pommitusten aikana tärkeintä on pysyä elossa, eikä nuorilla ukrainalaisilla ole varaa ajatella kaukaista tulevaisuutta, sanoo 18-vuotias Jevhenija Senyk, YEYS 2025 ‑tapahtuman osallistuja ja nuorisoaktivisti Ukrainasta. Hän kertoo, miten sota on vaikuttanut hänen kotimaansa nuorisojärjestöihin ja miksi niille on tärkeää antaa mahdollisuus saada äänensä kuuluviin Euroopassa.

Miten Ukrainan sota on vaikuttanut järjestöönne kolmen viime vuoden aikana? Miten toimintanne on muuttunut?

Vuonna perustetun SD-foorumin tavoitteena on suojella vapauden, solidaarisuuden, tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden kaltaisia arvoja, sillä ne ovat mielestämme tärkeimpiä arvoja Ukrainan edistyksellisen tulevaisuuden luomiseksi. Meillä on myös paljon ulkomaisia jaostoja huolehtimassa niiden ukrainalaisten nuorten osallistumisesta, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa. 

Sota on vaikuttanut ensinnäkin alueellisten jaostojen työhön, sillä monet jaostoistamme, esimerkiksi Odessan ja Zaporižžjan jaostot, ovat hyvin lähellä rintamalinjoja ja siellä on pommi-iskuja päivittäin. Siellä on vaikea ajatella tapahtumien järjestämistä, sillä ihmisten tärkeimpänä tavoitteensa on pysyä hengissä. Päivittäiset pommi-iskut vaikuttavat nuoriin kaikkialla Ukrainassa, sillä heillä ei ole varaa ajatella kaukaista tulevaisuutta eivätkä he tiedä, mitä tapahtuu huomenna tai edes kahden tunnin päästä.

Lisäksi Ukrainan taloudellinen tilanne on sodan vuoksi epävakaa, mikä johtaa siihen, ettei nuorille ole työpaikkoja. Nuorten on löydettävä työpaikka samalla, kun he yrittävät opiskella ja olla mukana nuorisojärjestöissä. Siinä on paljon tasapainoteltavaa.

Täysimittaisen hyökkäyksen alkamisen jälkeen monet nuoret alkoivat taistella Venäjän hyökkäystä vastaan asein eikä nuorisovaltuustojen tai nuorisojärjestöjen kautta. Nuorilla ei ole sen vuoksi poliittista kokemusta. Tulevaisuudessa on vaikeaa varmistaa, että kaikki pystyvät osallistumaan politiikkaan asianmukaisesti.

SD-foorumi tarjoaa maksutonta ja epävirallista poliittista koulutusta, jolla varmistetaan, että nuoret tietävät, miten he voivat vaikuttaa politiikkaan alueellisella ja kansallisella tasolla.

Miksi nuorisojärjestöjen tai järjestöjen edustajien on tärkeää osallistua sellaisiin tapahtumiin YEYS?

Nämä kansainväliset tapahtumat osoittavat ensinnäkin ukrainalaisille, että Eurooppa ei ole unohtanut meitä. Meidän on tärkeää olla täällä, saada äänemme kuuluviin, kysyä muilta heidän kokemuksistaan ja viedä mukanamme kotiin uusia ideoita.

Osoitamme samalla, että olemme kyvykkäitä ja sitoutuneita tulemaan osaksi Euroopan unionia. Kun olemme täällä, eurooppalaiset nuoret voivat kuunnella meitä ja me voimme kuunnella heitä. Välillämme on ikään kuin kumppanuus.

Millaista tukea ja apua nuoret tarvitsevat, jotta heitä voidaan kannustaa jatkamaan nuorisotyötä ja nuorisoaktivismia?

On hyvin tärkeää, että Euroopan unioni kuulee ukrainalaisia nuoria. Uskon, että jos Euroopan unioni tarjoaa meille edelleen tällaisia mahdollisuuksia saada äänemme kuuluviin EU:n politiikan muotoilussa, voimme antaa yhteisiä päätelmiä, jotka hyödyttävät molempia osapuolia. Olemme osa Eurooppaa, ja sen on oltava yhteinen päätelmä kaikilla politiikan aloilla. Jos Euroopan unioni jatkaa lisäksi taloudellisen tuen antamista ukrainalaisille nuorille, jotta he voivat osallistua tämänkaltaisiin tapahtumiin, se kannustaa heitä jatkamaan politiikan parissa, koska osallistumisesta ei silloin aiheudu taloudellista taakkaa.

Jevhenija Senyk on nuorisoaktivisti SD-foorumissa, joka on Ukrainan kansallisen nuorisoneuvoston jäsenjärjestö. Hän opiskelee kansainvälisiä suhteita Lvivin polyteknisessä yliopistossa.  

17-vuotias opiskelija Adam Mokhtari oli yksi Irlannin edustajista Sinun Eurooppasi, sinun mielipiteesi! -tapahtumassa (YEYS), joka järjestettiin maaliskuussa Brysselissä teemalla ”Nuorten ääni kuuluville”. Hän esitteli YEYS-suositukset myöhemmin ETSK:n kansalaisyhteiskuntaviikolla, jossa hän puhui istunnossa, jonka otsikkona oli Euroopan suunnan kartoittaminen – Polarisoituneiden yhteiskuntien uudelleen yhdistäminen yhteisöoppimisen ja kansalaiskasvatuksen keinoin. Adam kuvailee, mistä hän piti YEYSissä, ja kertoo henkilökohtaisen tarinansa korostaakseen, miksi hän haluaa Euroopan, johon kaikki tuntevat kuuluvansa.

Tekijä: Adam Mokhtari

Hei! Nimeni on Adam Mokhtari, ja minulla oli mahtava kokemus Irlannin edustajana vuoden 2025 Sinun Eurooppasi, sinun mielipiteesi! -tapahtumassa (YEYS). Noin 90 nuorta eri puolilta Eurooppaa kokoontui jakamaan ideoita ja muokkaamaan tulevaisuutta.  

Yksi lempihetkistäni oli, kun jakaannuimme ryhmiin keskustelemaan tärkeistä asioista ja tekemään päätöksiä. Nautin myös todella paljon aktiviteetista, jossa toimimme vuorotellen kuuntelijana, puhujana ja tarkkailijana ja keskustelimme siitä, mitä Eurooppa merkitsi meille jokaiselle henkilökohtaisesti. Jokaisella meistä oli seitsemän minuuttia aikaa puhua – näin varmistettiin, että kuulimme kaikkia.

Lopuksi sovimme viidestä keskeisestä suosituksesta. Suosituksemme ovat seuraavat: tehdään hallituksista avoimempia ja osallistetaan nuoria, opetetaan aktiivista kansalaisuutta kouluissa, varmistetaan tasa-arvo kaikille, annetaan nuorille todellista sananvaltaa politiikassa ja laaditaan vahva ilmastoa koskeva toimintasuunnitelma.

Minulla oli kunnia edustaa kaikkia YEYSin osallistujia ETSK:n kansalaisyhteiskuntaviikolla ja jakaa suosituksemme poliittisten päättäjien kanssa. Sain nähdä, että nuorten äänillä on väliä!

Koulutuksen voima

Koulutuksella on valtava merkitys nuorten auttamisessa osallistumaan demokratiaan. Se opettaa meitä ajattelemaan kriittisesti, havaitsemaan valeuutiset ja toimimaan. Ilman kouluni tukea minulla ei olisi ollut tätä mahdollisuutta. Haluan nyt rohkaista muitakin osallistumaan.

YEYSissä ETSK:n puheenjohtaja Oliver Röpke ja EU:n nuorisokoordinaattori Biliana Sirakova kuuntelivat ajatuksiamme ja rohkaisivat meitä jatkamaan muutoksen puolesta taistelemista.

Tarinani & miksi osallisuudella on merkitystä

Synnyin Irlannissa, mutta vanhempani muuttivat tänne 90-luvun lopulla. Saapuessaan he saivat osakseen Irlannin kansan rakkauden ja kunnioituksen. Äitini ja isäni kertoivat minulle, että tuona aikana Irlannissa oli hyvin vähän monimuotoisuutta. Tästä huolimatta vanhempani menestyivät 90-luvulla.

Olen irlantilainen ja eurooppalainen. Minulla on algerialaiset juuret.  Olen joskus tuntenut oloni erilaiseksi, mutta useimmiten tunnen olevani kuin kaikki muut.  Olen oppinut paljon eri kulttuureista, ja uskon tämän parantavan elämää. Jos olisimme kaikki samanlaisia, se olisi tylsää.  Kaikki on kiinni siitä, että olemme avoimia eriäväisyyksille ja ymmärrämme toisiamme.

Valitettavasti jotkut maahanmuuttajat ja nuoret kohtaavat nykyään syrjintää, vihaa ja epäoikeudenmukaista kohtelua, joihin sosiaalinen media voi kannustaa. Tähän on saatava muutos. Tilanne saa minut surulliseksi. Joidenkin maahanmuuttajien elämä Irlannissa on tällä hetkellä vaikeaa, he elävät kaduilla ja heitä pidetään ongelmana. Se ei ole helppoa. Tilanne on todella surullinen.

Olen ollut onnekas ja saanut käydä kouluja, joissa kaikki tuntevat olevansa osallisia, mutta kaikilla nuorilla ei ole tällaista kokemusta. Meidän on varmistettava, että kaikki nuoret tuntevat hyväksyntää ja yhteenkuuluvuuden tunnetta, jotta he eivät tunne jäävänsä yhteiskunnan ulkopuolelle tai siitä irralleen.

Paremman tulevaisuuden rakentaminen

Jotta Irlannista ja Euroopan unionista tulisi osallistavampi, tarvitsemme parempaa koulutusta eri kulttuureista ja siitä, mitä EU tekee meidän puolestamme.  Tämä kasvattaa ymmärrystä ja parantaa osallisuutta.

Tarvitsemme yhteisötapahtumia, joissa ihmiset pääsevät myönteisellä tavalla toistensa kanssa tekemisiin. Nuoria on oltava enemmän mukana tekemässä päätöksiä paikallistasolla, kuten nuorisoseuroissa, urheiluseuroissa ja kouluissakin, sekä EU:n tasolla. Tämä saa nuoret tuntemaan, että heidät otetaan mukaan heille tärkeissä asioissa. Näytetään nuorille, miten he voivat osallistua.

Tarvitsemme EU:n tukea, jotta osallisuudesta voidaan tehdä ensisijainen tavoite.  Oli hienoa kuulla, että osallisuus on yksi ETSK:n tärkeimmistä tavoitteista.

Mitä haluan Euroopalle

Monet nuoret eivät tiedä paljoakaan siitä, mitä EU tekee heidän hyväkseen. EU:n olisi tehtävä enemmän auttaakseen meitä osallistumaan politiikkaan ja äänestämään. 

Haluan yhtenäisen, oikeudenmukaisen ja vastaanottavaisen Euroopan, johon kaikki tuntevat kuuluvansa riippumatta heidän taustastaan.

YEYS osoitti minulle, että nuoret voivat vaikuttaa. Vaikka kaikkia ideoitamme ei hyväksytä heti, ainakin niitä kuullaan. Irlantilaisena nuorena, jolla on algerialaiset juuret, koen, että äänelläni on merkitystä. Haluan, että muutkin saavat saman mahdollisuuden.

Koulutus voi auttaa tuomaan ihmisiä yhteen, torjumaan syrjintää ja antamaan nuorille äänen. Aion kertoa tästä kokemuksestani Irlannissa ja rohkaista muita osallistumaan. Tulevaisuus on käsissämme!  Tämä on meidän Eurooppamme, ja meillä on sananvaltaa!

Adam Mokhtari on 17-vuotias opiskelija Irlannista. Hän käy Bremore Educate Together -koulua Balbrigganissa lähellä Dublinia. Adam suhtautuu EU:hun ja yhteiskuntien osallistamiseen ja menestymiseen intohimoisesti ja osallistui YEYS 2025 -tapahtumaan. Hän oli YEYSin edustaja tämän vuoden kansalaisyhteiskuntaviikolla.