Haluaisitko saada aikaan muutoksia koulutusjärjestelmässä? Pidätkö myrkkyjä elintarvikkeissa ongelmallisina? Oletko sitä mieltä, että rahti pitäisi saada siirrettyä kumipyöriltä rautateille? Tai onko yritykselläsi ongelmia rekisteröitymisessä toiseen maahan? EU:n kansalaisilla on monia oikeuksia, mutta heidän on myös tehtävä vaikeita valintoja. On tiedettävä, missä yhteyksissä ja miten voi vaikuttaa ja mitä vaihtoehtoja on tarjolla.

Vastauksia löytyy suositusta julkaisustamme ”Eurooppalainen demokratiapassi”, joka on juuri päivitetty. Se sisältää tietokoosteita, taustatietoa, ohjeita ja neuvoja kaikista modernin eurooppalaisen demokratian osa-alueista ja osallistumisvälineistä sekä yksityiskohtaisen oppaan eurooppalaisen kansalaisaloitteen käyttöön.

Uusi versio on jo saatavilla useilla kielillä, ja lisää kieliversioita julkaistaan lähiviikkoina. (cw)

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) käynnisti 15. helmikuuta virallisesti aloitteen, jonka tarkoituksena on ottaa EU:n ehdokasmaiden kansalaisyhteiskunnan edustajia mukaan komitean toimintaan. Työskentelyyn osallistuvien kansalaisyhteiskunnan asiantuntijoiden ryhmään valittiin yhteensä 131 jäsenehdokasmaiden edustajaa, ja näin ETSK:sta tuli ensimmäinen EU:n toimielin, joka avaa ehdokasmaille ovensa.

Aloite kuuluu ETSK:n puheenjohtajan Oliver Röpken poliittisiin painopisteisiin. Sen avulla luodaan uusia tapoja ottaa ehdokasmaita mukaan EU:n toimintaan ja helpotetaan niiden asteittaista ja konkreettista yhdentymistä unioniin.

Aloite käynnistettiin ETSK:n täysistunnossa, jossa se sai lämpimän vastaanoton Euroopan komission varapuheenjohtajalta Věra Jouroválta, Montenegron pääministeriltä Milojko Spajićilta ja Albanian pääministeriltä Edi Ramalta. Paikalla oli myös kansalaisyhteiskunnan edustajia yhdeksästä EU:n ehdokasmaasta (Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Georgia, Moldova, Montenegro, Pohjois-Makedonia, Serbia, Turkki ja Ukraina), ja lisäksi joukko muita jäsenehdokasmaiden edustajia osallistui täysistuntoon etäyhteyden välityksellä. He kaikki pääsivät nyt ensimmäistä kertaa mukaan komitean täysistuntokeskusteluihin.

Puheenjohtaja Oliver Röpke totesi tässä historiallisesta tilaisuudesta seuraavaa: ”Emme voi pitää ehdokasmaita odotushuoneessa enää pidempään. Siksi ETSK on päättänyt avata niille ovensa ja ottaa valitut jäsenehdokasmaiden edustajat mukaan toimintaansa.”

”Annamme erittäin paljon arvoa tällaiselle asteittaiselle yhdentymiselle”, pääministeri Milojko Spajić sanoi. ”Emme pidä tätä jäsenyyden korvikkeena vaan mahdollisuutena valmistella paitsi Länsi-Balkanin alueen maita (ansioihin perustuvan mallin pohjalta) myös EU:ta tulevaan yhdentymiseen.”

Pääministeri Edi Rama oli ”vakaasti sitä mieltä, että komitean omaksuma toimintamalli pitäisi ottaa käyttöön myös Euroopan parlamentissa, Euroopan komissiossa ja Eurooppa-neuvostossa. Vain näin kaikkien toiveet saadaan sovitettua yhteen ja prosessi saa konkreettisesti uutta pontta.”

Arvoista ja avoimuudesta vastaavan Euroopan komission varapuheenjohtajan Věra Jourován mukaan ”laajentuminen on yhteisen etumme mukaista ja se on unionille edelleen myös geostrateginen investointi. Siksi kannatamme tänään käynnistettyä aloitetta ja kaikkia muitakin aloitteita, jotka auttavat kumppanimaita onnistumaan uudistustoimissa, jotka johtavat paremmin toimivaan talouteen ja vahvempaan demokratiaan.”

Kattava luettelo valituista jäsenehdokasvaltioiden edustajista on saatavilla täällä. (at)

ETSK:n kansalaisyhteiskunnan organisaatiot -ryhmä

ETSK:n kansalaisyhteiskunnan organisaatiot -ryhmä järjestää Brysselissä 25. maaliskuuta kello 14.30–18.00 (Keski-Euroopan aikaa) konferenssin, jossa tarkastellaan sitä, miten EU kokonaisuudessaan ja jäsenvaltiot kukin tahollaan voivat edistää tehokasta ja kestävää kansalaisvuoropuhelua ja osallistavaa demokratiaa.

Konferenssiin osallistuvat vierailevina puhujina mm.

• Pedro Silva Pereira, Euroopan parlamentin varapuhemies, joka vastaa parlamentin puhemiehen Roberta Metsolan sijasta yhteydenpidosta kansalaisia edustaviin kansalaisyhteiskunnan organisaatioihin
• Willem van de Voorde, Belgian EU-suurlähettiläs ja pysyvä edustaja Euroopan unionissa.

Konferenssissa esitellään seuraavat kaksi tuoretta aloitetta:

• ETSK:n lausunto ”Tapoja vahvistaa kansalaisvuoropuhelua ja osallistavaa demokratiaa Euroopan unionissa” (SOC/782), jonka komitea laati EU:n neuvoston puheenjohtajavaltion Belgian pyynnöstä ja hyväksyi täysistunnossaan 15. helmikuuta
• kansalaisyhteiskunnan organisaatiot -ryhmän ja Civil Society Europe -järjestön aloitteesta laadittu avoin kirje, jota tuki 156 allekirjoittajaa 26:sta EU:n jäsenvaltiosta. Kirjeessä perätään EU:n keskeisiltä toimielimiltä konkreettisia toimia sen varmistamiseksi, että kaikilla politiikan aloilla käydään avointa ja säännöllistä vuoropuhelua kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa.

Konferenssiin kokoontuu institutionaalisten sidosryhmien ja suuren yleisön edustajia pohtimaan, millä tavoin näiden ja muiden aloitteiden yhteydessä ehdotettuja toimenpiteitä voidaan toteuttaa käytännössä.

Konferenssi on avoin yleisölle. Aktiivinen osallistuminen paikan päällä tai etäyhteyden välityksellä edellyttää ennakkoilmoittautumista. Tapahtuma lähetetään suoratoistona.

Lisätietoja, alustava ohjelma, ilmoittautumislomake ja suoratoistolinkki löytyvät tapahtuman verkkosivuilta.

Antonello Pezzini, ETSK:n neuvoa-antavan komitean ”teollisuuden muutokset” nimetty edustaja ja ETSK:n työnantajat-ryhmän entinen jäsen

Viime tammikuussa sisämarkkinoista vastaava Euroopan komission jäsen Thierry Breton muistutti tarpeesta vahvistaa puolustusalan sisämarkkinoita Euroopan turvallisuuden varmistamiseksi. ”Aloitimme ammuksista Ukrainalle”, hän totesi. ”Tätä toimintamallia on nyt laajennettava sisällyttämällä siihen mittava eurooppalainen puolustusteollisuusohjelma, jonka tuella voidaan laajentaa Euroopan teollista perustaa ja kehittää infrastruktuuria, jota tarvitaan kiistanalaisten alueiden suojelemiseksi.”

ETSK:lla on ollut tilaisuus muistuttaa useaan otteeseen tarpeesta tukea Euroopan puolustusteollisen kehittämisohjelman käynnistämistä yhteentoimivan ja integroidun yhteisen puolustusjärjestelmän luomiseksi.

Tämä tavoite on sitäkin kiireellisempi, kun otetaan huomioon nykyinen geopoliittinen tilanne, joka kannustaa vahvistamaan Euroopan strategista riippumattomuutta puolustuksen alalla ja kehittämään vakaan yhteisen teollisen ja teknologisen perustan.

Euroopan puolustusteollinen kehittämisohjelma tulee sisällyttää yhteiseen strategiseen teollisuuspoliittiseen näkemykseen, joka mahdollistaa eurooppalaisten tuottajien ja käyttäjien todellisen yhdentymisen siten, että siihen osallistuu vähintään kolme jäsenvaltiota.

On käymässä yhä selvemmäksi, että tarvitaan jäsenneltyä Euroopan tason vuoropuhelua – Naton kanssa synergiassa toimien ja koordinoiden – sekä puolustusministerineuvosto, joka kykenee tarjoamaan pitkäjänteistä poliittista ohjausta sekä foorumin neuvotteluja ja todellisten eurooppalaisten päätösten tekemistä varten.

Tätä koskevissa säännöissä on varmistettava suurten ja pienten maiden välinen tasapaino; pienempien yritysten osallistumismahdollisuus takaamalla niille 20 prosentin osuus osallistuvista yrityksistä; ammattitaitoisten työntekijöiden koulutusmahdollisuudet ja uudet toimenkuvat sekä sellaisen henkilöstön uudelleenkoulutus, jonka taidot ovat tulleet tarpeettomiksi tai vanhentuneet.

Nyt on aika laajentaa ja vahvistaa tätä toimintamallia sisällyttämällä siihen mittava eurooppalainen puolustusteollisuusohjelma, jonka tuella voidaan laajentaa Euroopan teollista perustaa kehittämällä kaksikäyttötuotteita. Kaksikäyttötuotteilla tarkoitetaan hyödykkeitä tai esimerkiksi ohjelmistoja ja teknologiaa, joita voidaan käyttää sekä siviili- että sotilastarkoituksiin. Niihin kuuluu mm. tuotteita, joita voidaan hyödyntää kemiallisten tai biologisten aseiden ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmien suunnitteluun, kehittämiseen, tuotantoon tai käyttöön.

Antonello Pezzinin artikkeli on luettavissa kokonaisuudessaan työnantajat-ryhmän uutiskirjeessä: https://europa.eu/!vYX7Wq

ETSK:n keskustelussa komission varapuheenjohtajan ja demokratiasta ja väestökehityksestä vastaavan komission jäsenen Dubravka Šuican kanssa perättiin kansalaisvuoropuhelustrategiaa, jonka pitäisi olla ensimmäinen askel pyrittäessä vahvistamaan kansalaisyhteiskunnan roolia ja lisäämään kansalaisten osallistumista EU:n päätöksentekoon.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) esittää vaatimuksensa täysistuntokeskustelun jälkeen 15. helmikuuta hyväksytyssä lausunnossa ”Tapoja vahvistaa kansalaisvuoropuhelua ja osallistavaa demokratiaa Euroopan unionissa”.

Komitea korostaa kiireellistä tarvetta tehostaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 11 artiklan täytäntöönpanoa. Kyseisen artiklan mukaan toimielimillä on yhteinen vastuu varmistaa, että järjestäytynyt kansalaisyhteiskunta kutsutaan aktiivisesti mukaan EU:n lainsäädännön muotoiluun.

Tätä tarvitaan Euroopan tulevaisuuskonferenssin jatkoksi. Konferenssi oli uraauurtava aloite ja merkittävä demokratiaa edistävä hanke, jonka yhteydessä käytiin kansalaisten johdolla keskusteluja suoraan heidän elämäänsä vaikuttavista asioista.

”Olemme kaikki yhtä mieltä siitä, että kansalaisten ääntä on kuultava muutenkin kuin vaaleissa. Pelkän tiedottamisen ja kuulemisen lisäksi EU:n kaikkien toimielinten ja elinten on osallistettava kansalaisyhteiskunta nykyistä paremmin merkityksellisen vuoropuhelun osapuolena”, totesi ETSK:n puheenjohtaja Oliver Röpke.

Avoimemman, osallistavamman ja demokraattisemman EU:n rakentaminen edellyttää kansalaistoiminnan lisäämistä ja vahvaa kumppanuutta EU:n toimielinten ja kansallisten hallintoelinten välillä. ”Voimme varmistaa yhteisillä toimillamme, että EU pysyy maailman mittakaavassa toivon linnakkeena ja malliesimerkkinä osallistavasta demokratiasta”, komissaari Šuica korosti.

”ETSK kehottaa tässä lausunnossa EU:n toimielimiä ottamaan konkreettisen askeleen eteenpäin: hyväksymään kansalaisvuoropuhelustrategian, jonka pohjalta laaditaan toimintasuunnitelma ja toimielinten välinen sopimus, johon osallistutaan EU:ssa kaikilla tasoilla”, sanoi lausunnon esittelijä Pietro Barbieri. ”ETSK viestittää sitoutumisellaan kiireellisestä tarpeesta, jota ei voida ohittaa tai lykätä.”

Yhteisesittelijä Miranda Ulens lisäsi: ”Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelusta on jo hyviä käytäntöjä. Ehdotuksillamme pyritään siihen, että myös muiden legitiimien ja edustavien organisaatioiden ääni saadaan varmasti kuuluviin. Rakentakaamme kansalaisten näkökulmasta aitoa ja demokraattista Eurooppaa! #TogetherStrong!” (ll)

Eurooppa ei ole ottanut tätä kovaa taistelua riittävän vakavasti ja on nyt jäänyt siinä jälkeen. Äärioikeiston nousevan kehityssuunnan kääntäminen on osoittautumassa vaikeaksi tehtäväksi. Kun natsit ja fasismi saatiin nujerrettua vuonna 1945, uskottiin, että ääriliikkeet eivät saisi enää vaikutusvaltaa eikä toimintatilaa. Näin ei käynyt. Demokraattinen malli on mahdollistanut sen, että äärioikeisto on pysynyt hengissä ja saanut polttoainetta ihmisten katkeruudesta ja turhautumisesta. Äärioikeisto on hyötynyt 80 vuoden ajan eurooppalaisten liberaalien demokratioiden suvaitsevaisuudesta ja itseriittoisuudesta. Se on ollut pelaavinaan demokraattista peliä, muttei koskaan luopunut tavoitteestaan nakertaa demokratiaa sisältä päin, kunhan se saa siihen tilaisuuden.

Ja nyt se on todella lähellä onnistumista: osana sitä, mitä äärioikeisto kutsuu ”kansalliseksi suvereniteetiksi”, se on jo päässyt hallitusvaltaan useissa maissa, kuten Orbanin Unkarissa ja Ficon Slovakiassa Puolassa se oli vallassa kahdeksan vuotta, kun Laki ja oikeus -puolue (PiS, Prawo i Sprawiedliwosc) oli hallituksessa viime lokakuussa pidettyihin vaaleihin asti.

Euroopan unionissa äärioikeisto pyrkii myös rapauttamaan demokratiaa ja ajamaan sen umpikujaan. Tieto- ja viestintäteknologian kehitys viimeksi kuluneiden 30 vuoden aikana on digitaalisten alustojen ja sosiaalisen median kautta lisännyt dramaattisesti uusnatsi- ja uusfasistiryhmien vuorovaikutusvalmiuksia, näkyvyyttä ja valtaa maailmanlaajuisesti. Ne käyttävät hyväksi demokratioiden sananvapautta vahvistaakseen ja levittääkseen muukalaisvihamielisiä ja rasistisia ideologioitaan. Ne koordinoivat strategioita ja haastavat reaaliajassa yhteiskuntajärjestystä, jonka osana ne ovat. Demokratia tarjoaa sitä tuhoamaan pyrkiville liikkeille objektiiviset edellytykset, jotka edistävät niiden kehitystä ja leviämistä yhteiskunnassa, ja myös valtion rahoitusta.

Äärioikeisto on löytänyt Euroopasta hedelmällisen maaperän kasvulle, sillä reaganismista omaksutut uusliberalistiset politiikat ja rahoituskapitalismi ovat keskeyttäneet keskiluokan ja sen sosiaalisen hyvinvoinnin kehityksen, joka on Euroopan rakentamisen ja sen menestyksen perusta. Uusliberalismi on purkanut sääntelyä ja haitannut taloudellista ja sosiaalista kehitystä, se on laskenut todellisia ansiotuloja pääoman hyväksi, leikannut sosiaalitukea ja julkisia palveluja ja ajanut asuntosektorin kiinteistökeinottelijoiden käsiin. Euroopan hallitukset kilpailevat kiivaasti keskenään kultaisten viisumien myymisessä kleptokraateille ja oligarkeille kaikkialta maailmasta. Markkinakriisi ja finanssipoliittinen polkumyynti, jotka tekevät kilpailusta sisämarkkinoilla epäreilua, Brysselin ja Frankfurtin heikko tuli pk-yrityksille sekä huono työsuhdeturva ja ostovoima ovat viidentoista viime vuoden aikana lisänneet tyytymättömyyttä Euroopassa.

Tämä traaginen poliittinen virhe on johtanut siihen, että Euroopan parlamentin vaaleihin osallistutaan aina vain heikommin ja että äärioikeisto vahvistuu Euroopan parlamentissa. Fasistisen ideologian nousu on seurausta Euroopassa toteutetusta tiukasta finanssipolitiikasta. Unioni on suojellut rahoitusjärjestelmää, muttei ole kyennyt varmistamaan taloudellista ja finanssipoliittista oikeudenmukaisuutta eikä reagoimaan kansalaisten ongelmiin, toiveisiin ja odotuksiin. Se on antanut tilaa ylivalta- ja identiteetti-ideologioiden vanhalle propagandalle, joka on lymynnyt jatkuvasti taustalla odottamassa tilaisuuttaan ja ihmiskunnan sivistyksen taantumista. Tämä kulttuurisen ja uskonnollisen vihan lietsominen näkyy nyt elämässämme, ruuduillamme, sosiaalisessa mediassamme ja disinformaatioissa, jota levitetään taukoamatta. Pelon ja turvattomuuden tunteen herättäminen kansalaisissa, islamisaatiosta sekä valkoisen ylivallan tai juutalaiskristillisen identiteetin lopusta puhuminen ja romaniyhteisön demonisointi etuuksista riippuvaisena ryhmänä ovat strategioita, joita on perinteisesti käytetty autoritaaristen diktaattorien tai johtajien nousun yhteydessä.

Euroopan hallitukset antavat niiden varoitella ”maahanmuuton vaarasta” ikääntyvässä Euroopassa, jonka on pakko tuoda osa työvoimastaan muualta selviytyäkseen ja kasvaakseen taloudellisesti. Näin siitä huolimatta, että EU:hun tulee tällä hetkellä vähän pakolaisia ja maahanmuuttajia – itse asiassa Euroopan väestö- ja työvoimatarpeita vähemmän. Muukalaisvihamielinen ja rasistinen retoriikka elää ja voi kuitenkin edelleen hyvin Euroopan unionissa, jolla ei edelleenkään ole varmaa ja tehokasta oikeudellista kehystä muuttajien vastaanottamista ja kotouttamista varten. Sen sijaan jatketaan ihmiskaupan mahdollistamista. Siirtotyöläisillä oli olennainen rooli sodanjälkeisen Euroopan jälleenrakentamisessa ja EU:n rakentamisessa. Maahanmuuttajien panos on edelleen ratkaisevan tärkeä, jotta Euroopan unioni voi kehittyä edelleen tulevina vuosikymmeninä. Äärioikeisto on tietoinen tästä – monet sen taloudellisista tukijoista käyttävät maahanmuuttajia teollisuudessaan ja yrityksissään.

Se jatkaa kuitenkin peliensä pelaamista, lietsoo pelkoa ja manipuloi ihmisiä sekä hyödyntää heikkojen ja epävakaiden kansallisten ja eurooppalaisten johtajien ponnettomuutta strategisen vision, arvojemme ja periaatteidemme suojelussa. Demokratian ja Eurooppa-aatteen puolustajilta vaaditaan vain yhtä asiaa: taistelua arvojemme puolesta, demokratian, vapauden, ihmisarvon ja rauhan puolesta.