Kansalaisyhteiskunnan organisaatiot -ryhmä

Terveydenhuollon ammattilaiset ja kansalaisyhteiskunnan edustajat kehottavat poliittisia päättäjiä ottamaan käyttöön kaikkien tulevien toimintapolitiikkojen ”terveystarkastuksen”. Heidän vaatimuksenaan on, että oikeus terveyteen säilyy uudella vaalikaudella EU:n ja jäsenvaltioiden prioriteettina, kuten Euroopan tulevaisuuskonferenssissa esitetiin. 

Jäsenvaltioiden ja unionin terveysalan toimenpiteitä on koordinoitava ja yhdenmukaistettava entistä paremmin niin, että terveydenhuoltoalasta voi tulla entistä kestävämpi ja paremmin tulevia häiriöitä kestävä ja että kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet laadukkaaseen terveydenhuoltoon. 

Investoinneilla, ennaltaehkäisyllä, teknologisella innovoinnilla ja varhaisella terveyskasvatuksella odotetaan olevan tässä keskeinen asema. Näin todettiin Liègessä 4. kesäkuuta järjestetyssä konferenssissa The State of Health in the EU. Tilaisuuden järjesti ETSK:n kansalaisyhteiskunnan organisaatiot -ryhmä yhdessä CHU Liège- ja Hôpital de la Citadelle -sairaaloiden kanssa Belgian EU-puheenjohtajakauden puitteissa. 

”Terveyden on oltava keskeinen strateginen prioriteetti uudelle Euroopan komissiolle, uudelle Euroopan parlamentille ja neuvostolle myös seuraavalla vaalikaudella 2024–2029”, huomautti kansalaisyhteiskunnan organisaatiot -ryhmän puheenjohtaja Séamus Boland. Unionin toimielinten olisi otettava käyttöön yhteinen terveys -malli, jonka tarkoituksena on edistää terveyspolitiikan sekä väestörakenteen muutoksen, digitaalisen ja ekologisen siirtymän, taloudellisen turvallisuuden ja teollisuuspolitiikan välisiä yhteyksiä. 

Boland korosti, että terveyspolitiikka voi toimia tehokkaasti vain, jos sen rinnalla on saavutettavat, asianmukaiset ja laadukkaat sosiaalipalvelut ja julkiset sosiaalipolitiikat ja jos alalla on riittävästi hyvin koulutettuja terveydenhuollon ammattilaisia. Hän painotti, että kansalaisyhteiskunnan organisaatiot, esimerkiksi potilasjärjestöt, on osallistettava suoraan ja niille on annettava vastuuta: ”Eurooppalaisten terveysaloitteiden ja -ohjelmien toteuttaminen ja onnistuminen edellyttävät avointa, säännöllistä ja jäsenneltyä vuoropuhelua kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa. Kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kyky suoriutua tästä tehtävästi riippuu puolestaan siitä, että ne saavat jatkuvaa ja ennakoitavaa rahoitusta. 

Konferenssissa keskusteltiin useista Euroopan terveysunionin vahvistamisen kannalta oleellisista tekijöistä: 

• sitoutuminen yhteinen terveys -malliin 
• digitaaliset innovaatiot ja niiden vaikutus terveyteen 
• terveydenhuoltojärjestelmien kestävyys ja sovittaminen tulevaisuuden vaatimuksiin sosiaalisten investointien avulla
• terveyserojen torjuminen maailmanlaajuisella tasolla eurooppalaisen solidaarisuuden näkökulmasta: harvinaisten sairauksien tapaus. 

Konferenssin päätelmät ja suositukset julkaistaan tapahtuman verkkosivulla. 

Lisätietoa konferenssista löytyy lehdistötiedotteesta.