Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö (EAY) on kieltäytynyt hyväksymästä kilpailukykykompassia, joka on Euroopan komission suunnitelma EU:n talouden vahvistamiseksi. EAY edustaa 45:tä miljoonaa työntekijää Euroopan tasolla. EAY:n mukaan se ei voi hyväksyä kilpailukykykompassia sen nykyisessä muodossa. Keskustelimme EAY:n pääsihteerin Esther Lynchin kanssa työntekijöiden tärkeimmistä kompassiin kohdistuvista vastalauseista sekä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin kohtalosta tilanteessa, jossa kehotetaan purkamaan sääntelyä voimakkaasti sekä keskittymään aiempaa enemmän kilpailukykyyn.

Ammattiliitot EU:ssa ovat jo ilmaisseet tyytymättömyytensä Euroopan komission viimeisimpään suunnitelmaan EU:n talouden elvyttämiseksi. Mikä mielestäsi on komission kilpailukykykompassin suurin ongelma? Mitkä suunnitelman ehdotuksista ovat mielestäsi erityisen huolestuttavia?

Euroopan komission kilpailukykykompassin suurin ongelma on se, että siinä pidetään sääntelyn purkamista tärkeämpänä kuin investointeja, joita tarvitaan laadukkaiden työpaikkojen luomiseen, vahvan eurooppalaisen teollisuuspolitiikan kehittämiseen ja korkealaatuisten julkisten palvelujen varmistamiseen. Lisäksi kompassissa kyllä tunnustetaan laadukkaiden työpaikkojen merkitys kilpailukykyiselle taloudelle, mutta sen sijaan, että siinä ehdotettaisiin tarvittavaa lainsäädäntöä oikeuksien ja työolojen parantamiseksi ja työehtosopimusneuvottelujen edistämiseksi, siinä horjutetaan tätä tavoitetta edistämällä sääntelyn purkamista. Sääntelyn purkaminen voi johtaa työolojen heikentymiseen ja työn epävarmuuteen.

Yksi huolestuttavimmista ehdotuksista koskee 28. yritysjärjestelmän käyttöönottoa. Sen myötä yritysten ei tarvitsisi noudattaa toiminnassaan kansallisia työlakeja. Tämä voisi heikentää vakavasti työlainsäädäntöä kaikkialla Euroopassa ja johtaa kilpailemiseen alhaisimmalla sääntelytasolla työntekijöiden oikeuksien ja heidän suojelunsa suhteen.

Samoin ylisääntelykielto – kielto lisätä kansallisiin säädöksiin EU:n direktiivien vähimmäisvaatimukset ylittäviä vaatimuksia – on erittäin ongelmallinen. EU:n direktiivien ajatuksena on, että niissä asetetaan vähimmäisvaatimukset kaikille maille (erona EU:n asetuksiin) Jos direktiivien vaatimuksia korkeampia vaatimuksia ei saisi säätää, se sekä horjuttaisi tätä ajatusta että olisi erittäin haitallista työntekijöiden kannalta. Se tarkoittaisi muun muassa terveydenhuollon, koulutuksen, työterveyden ja -turvallisuuden sekä oikeudenmukaisen palkkauksen suhteen kovalla työllä saavutetun edistyksen mitätöitymistä.

Lisäksi kompassissa esitetty kehotus tehdä pidempiin työuriin perustuvia eläkeuudistuksia on ongelmallinen, koska sillä aiheutetaan työntekijöille kohtuutonta taakkaa eikä vastata kestävien ja oikeudenmukaisten eläkejärjestelmien tarpeeseen.

Kompassi on myös painottunut aivan liikaa yritysten hyödyttämiseen. Siinä annetaan lukuisia lupauksia yritysryhmille muttei yhtään konkreettista sitoumusta säätää lainsäädäntöä, josta olisi hyötyä työntekijöille. Siinä ei siis myöskään määritetä toimenpiteitä, joilla varmistettaisiin, että julkisia investointeja käytetään laadukkaiden työpaikkojen luomiseen eikä pelkästään yritysten voittojen lisäämiseen.

Lyhyesti sanottuna kilpailukykykompassissa ei ole huomioitu tasapuolisesti yritysten tarpeita ja työntekijöiden oikeuksia ja hyvinvointia. Sen vuoksi sitä ei voida hyväksyä sen nykyisessä muodossa.

Onko Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpano mielestäsi nyt uhattuna?

Paperilla, hiljattain julkaistussa vuoden 2025 työohjelmassaan, komissio on sitoutunut jälleen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilariin. Käytännössä tämä työohjelma on kuitenkin vuoden 2019 jälkeen ensimmäinen työohjelma, joka ei sisällä yhtään sosiaalilainsäädäntöä koskevaa aloitetta.

Komissio on sitä vastoin ehdottanut kahdeksaa ”yksinkertaistavaa” säädöstä seuraavalle vuodelle. Kukaan ei pidä liiallisesta hallinnollisesta rasitteesta, ja ammattiyhdistykset ehdottavat tähän ongelmaan aktiivisesti ratkaisuja (esim. julkisia hankintoja koskevat säännöt).

On kuitenkin selvää, että Euroopan kohtaamia ongelmia ei ratkaista yksinkertaistamisella.

Suurin uhka sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanolle ovat joukkoirtisanomiset, joita toteutetaan kaikkialla Euroopassa. Tämä vaarantaa paitsi palkat ja työsuhdeturvan myös eläkkeet, sosiaalisen suojelun sekä monet muut pilarin periaatteet.

On välttämätöntä varmistaa investoinnit laadukkaiden työpaikkojen suojelemiseksi ja luomiseksi, SURE 2.0 -väline ja vahva EU:n investointimekanismi mukaan luettuina, sekä tehdä tarvittavia lainsäädäntöaloitteita laadukkaiden työpaikkojen takaamiseksi.

Millä tavalla EU:n tulisi pyrkiä parantamaan asemaansa nykyisessä maailmantalouden tilanteessa, jos ei vähentämällä sääntelytaakkaa?

Joukkoirtisanomisiin johtaneet olosuhteet aiheutuivat osaltaan sekä yksityisten että julkisten investointien puutteesta.

Yritykset ovat ohjanneet investointeja uudelleen ja siirtäneet niitä työntekijöiden palkoista ja kipeästi kaivatusta tutkimus- ja kehittämistoiminnasta hyötyä tuottamattomaan osinkojen maksuun ja osakkeiden takaisinostoon. Tämä haittaa Euroopan vihreää ja teknologista kehitystä.

Yhdysvallat ja Kiina ovat käynnistäneet viime vuosina mittavia julkisten investointien aaltoja. Sillä aikaa EU on hyväksynyt uusia sääntöjä, joilla se on pakottanut jäsenvaltionsa säästöleikkauksiin.

EU:n on vaihdettava suuntaansa nopeasti. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpano edellyttää julkisia massainvestointeja sekä sosiaalisia vaatimuksia sen varmistamisesta, että näillä investoinneilla tuotetaan laadukkaita työpaikkoja.

Esther Lynch on Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön (EAY) pääsihteeri. Hänellä on laaja kokemus ammattiyhdistyksistä Irlannin ja Euroopan tasolla sekä maailmanlaajuisesti, ja hän on toiminut sekä EAY:n apulaispääsihteerinä että liittosihteerinä. Hän on tehtävissään johtanut toimia työntekijöiden oikeuksien ja ammattiyhdistysoikeuksien parantamiseksi ja vaikuttanut keskeisiin direktiiveihin, jotka koskevat riittäviä vähimmäispalkkoja, avoimia ja ennakoitavia työoloja sekä väärinkäytösten ilmoittamista. Hän on myös johtanut Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria ja oikeudenmukaista palkkausta koskeneita kampanjoita. Hänen työnsä ansiosta lainsäädännössä on määritetty 15 oikeudellisesti sitovaa altistumisen raja-arvoa syöpää aiheuttaville aineille, ja lisäksi hänen työnsä on johtanut työmarkkinaosapuolten välisiin sopimuksiin digitalisaatiosta ja lisääntymiselle vaarallisista aineista. Ikuisena feministinä Esther puhuu sen puolesta, että pääasiassa naisten tekemän työn aliarvostaminen loppuisi.

EAY edustaa 45 miljoonaa jäsentä 94 ammattijärjestöstä 42:ssa Euroopan maassa sekä kymmenestä eurooppalaisesta ammattijärjestöjen keskusjärjestöstä.