Maria Nikolopoulou

Muutama päivä ennen kansainvälistä naistenpäivää ja naisten asemaa käsittelevän YK:n toimikunnan New Yorkissa pidettävää 69. istuntoa (UNCSW69) on hyvä hetki pohtia ja arvioida edistymistä sukupuolten tasa-arvon saavuttamisessa. Nyt on myös oikea hetki katsoa tulevaisuuteen ja pohjustaa tulevaa kehitystä.

Lainsäädäntökehyksen osalta voidaan havaita edistymistä, sillä yhä useammat naiset ovat aktiivisia työmarkkinoilla, ansaitsevat paremmin, saavuttavat korkeamman koulutustason, ovat poliittisesti edustettuina ja työskentelevät johtotehtävissä. Edistyminen on kuitenkin ollut hidasta, ja se vaihtelee jäsenvaltioittain.

Niin kauan kuin rakenteellinen eriarvoisuus, sukupuolistereotypiat ja naisten oikeuksien heikentäminen jatkuvat naiset pysyvät aliedustettuina julkisella sektorilla, politiikassa ja STEM-aineiden koulutuksessa, he joutuvat alttiiksi verkossa ja sen ulkopuolella tapahtuvalle väkivallalle eikä heillä ole mahdollisuuksia saada yrittäjyyteen tarvittavia resursseja ja pääomaa. Naiset kärsivät enemmän myös ajan ja rahan puutteesta, ja palkka- ja eläke-erojen umpeenkurominen vie liian monta vuotta.

Edistyminen tasa-arvon saavuttamisessa tapahtuu koulutuksen, rahoituksen ja sitoutumisen kautta. Tarvitaan resursseja, jotta voidaan parantaa oikeudenmukaisessa digitaalisessa ja vihreässä siirtymässä tarvittavia taitoja naisten osalta, rahoittaa kansallisia toimintasuunnitelmia naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi ja tarjota koulutusta kaikille väkivallan uhrien parissa työskenteleville työntekijöille.

On rahoitettava yrittäjyyshankkeita ja luotava kohtuuhintaisia, helposti saatavilla olevia ja laadukkaita lasten ja vanhusten hoitopalveluja, jotta palkattomasta hoitovelvollisuudesta naisille aiheutuva taakka voidaan poistaa heidän harteiltaan. Lisäksi tarvitaan vahvaa sitoutumista turvallisten tilojen luomiseen, naisten määrän lisäämiseen paikallisissa, kansallisissa ja EU:n parlamenteissa sekä sen varmistamiseen, että naiset voivat osallistua aktiivisesti väkivallattomiin konfliktinratkaisu- ja rauhanrakentamisprosesseihin, samalla kun näiden toimien yhteydessä edistetään sukupuolinäkökohdat huomioonottavia menetelmiä.

Myös kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelmaan liittyvä laaja eurooppalainen strategia nopeuttaisi sukupuolten tasa-arvon aseman lujittamista keskeisenä osana politiikkojamme. Kestävän kehityksen tavoitteisiin on tartuttava kokonaisuutena eikä yksittäin.

EU on edistynyt sukupuolten tasa-arvon saavuttamisessa hyvin. Se ei kuitenkaan riitä niille miehille, naisille ja tytöille, jotka ponnistelevat EU:ssa todellisen sukupuolten tasa-arvon saavuttamiseksi tulevaisuudessa. Meidän tehtävänämme kansalaisyhteiskunnan edustajina on lisätä painetta poliittisia päättäjiä kohtaan asioiden edistämiseksi nopeasti.