Vuonna 2025 Euroopan talous- ja sosiaalikomitean (ETSK) vuotuinen Sinun Eurooppasi, sinun mielipiteesi -nuorisotapahtuma järjestettiin 13. ja 14. maaliskuuta teemalla ”Nuorten ääni kuuluville”, ja siinä keskityttiin nuorten rooliin muovattaessa yhdessä selviytymiskykyistä tulevaisuutta.
Vuonna 2025 Euroopan talous- ja sosiaalikomitean (ETSK) vuotuinen Sinun Eurooppasi, sinun mielipiteesi -nuorisotapahtuma järjestettiin 13. ja 14. maaliskuuta teemalla ”Nuorten ääni kuuluville”, ja siinä keskityttiin nuorten rooliin muovattaessa yhdessä selviytymiskykyistä tulevaisuutta.
Tämän vuoden tapahtuma kokosi yhteen lähes 100 nuorta eri puolilta EU:ta, EU:n yhdeksästä ehdokasmaasta ja Yhdistyneestä kuningaskunnasta. Osallistujat edustivat nuorisojärjestöjä, kansallisia nuorisoneuvostoja ja toisen asteen oppilaitoksia, ja näin ollen tapahtumassa tuotiin esiin monenlaisten ryhmien huolenaiheita. Monilla osallistujista oli laaja kokemus nuorten oikeuksien puolestapuhujina, mutta toisille tapahtuma oli tärkeä ensimmäinen askel osallistavan demokratian edistämisessä heidän omissa yhteisöissään ja niiden ulkopuolella.
Useissa työpajoissa fasilitaattoreiden opastamat nuoret yksilöivät kiireellisimmät kysymykset, joihin poliittisten toimijoiden olisi heidän mielestään puututtava. Kysymykset vaihtelivat korruption torjunnasta johdonmukaisen ilmastostrategian laatimiseen ja yhtäläisten oikeuksien varmistamiseen kaikille. Koska korruptio rapauttaa luottamusta instituutioihin ja heikentää demokratiaa, on välttämätöntä tukea tutkivaa journalismia ja parantaa veronmaksajien rahojen käytön avoimuutta.
”Meidän on varmistettava vastuuvelvollisuus. Meillä ei ole varaa olla ainoastaan sivustakatsojia, koska toimimattomuudesta aiheutuvat kustannukset ovat liian korkeat. Meidän on taisteltava ja voitettava”, sanoi eräs YEYS-tapahtuman osallistuja.
Nuoret toivat esiin myös yhteisten tavoitteiden tarpeen ilmastonmuutoksen torjunnassa ja korostivat tarvetta ”turvata olemassaolo vailla ilmastonmuutoksen haitallisia vaikutuksia”. He peräänkuuluttivat arvoihin perustuvia opetussuunnitelmia, joilla olisi myönteinen vaikutus verkkokäyttäytymiseen ja jotka vähentäisivät disinformaation vaikutusta. YEYS-tapahtuman osallistujat kannattivat myös yhtäläisiä oikeuksia, yhtäläistä kohtelua ja yhtäläisiä mahdollisuuksia sekä kaikkien osallistamista kaikilla aloilla. Mitä tulee nuorten puutteelliseen edustukseen poliittisissa päätöksentekoprosesseissa, nuoret korostivat, että demokratia edellyttää kaikkien äänten kuulluksi tulemista.
Puolentoista päivän mittainen tapahtuma huipentui päätösistuntoon, jossa sitoutuneiden ja määrätietoisten nuorten joukko esitteli suosituksensa ETSK:n puheenjohtajalle Oliver Röpkelle ja EU:n nuorisokoordinaattorille Biliana Sirakovalle. Nuorisotapahtuman osallistujat asettivat äänestyksessä viisi painopistettä tärkeysjärjestykseen.
1) Korruption torjunta avoimuuden ja nuorten osallistumisen avulla
2) Aktiivinen kansalaisuus, joka ulottuu luokkahuoneista yhteisöihin
Puheenjohtaja Röpke korosti, että nämä suositukset voisivat muovata ETSK:n neuvoa-antavaa työtä, ja painotti sukupuolten tasa-arvoa komitean keskeisenä painopisteenä. Biliana Sirakova totesi, että suositukset vaikuttaisivat myös osaltaan EU:n työskentelyyn. (cpwb)
Nyt kun tulee kuluneeksi kolme vuotta siitä, kun Venäjä aloitti raa'an ja provosoimattoman hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan – hyökkäyksen, joka ei kohdistu vain itsenäiseen valtioon vaan myös sellaisiin perusarvoihin kuin demokratia, ihmisarvo ja sääntöihin perustuva kansainvälinen järjestys, seisomme edelleen solidaarisina Ukrainan kansan rinnalla, ETSK:n puheenjohtaja Oliver Röpke totesi komitean täysistunnossa helmikuussa antamassaan julkilausumassa.
Nyt kun tulee kuluneeksi kolme vuotta siitä, kun Venäjä aloitti raa'an ja provosoimattoman hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan – hyökkäyksen, joka ei kohdistu vain itsenäiseen valtioon vaan myös sellaisiin perusarvoihin kuin demokratia, ihmisarvo ja sääntöihin perustuva kansainvälinen järjestys, seisomme edelleen solidaarisina Ukrainan kansan rinnalla, ETSK:n puheenjohtaja Oliver Röpke totesi komitean täysistunnossa helmikuussa antamassaan julkilausumassa.
Olemme hyökkäyksen ensimmäisestä päivästä lähtien seisseet Ukrainan rinnalla paitsi symbolisesti myös toteuttamalla konkreettisia toimia. Vahvistamme tänään jälleen kerran horjumattoman sitoumuksemme tukea Ukrainan itsenäisyyttä, demokratiaa ja eurooppalaista tulevaisuutta ja kehotamme EU:ta jatkamaan ja lisäämään poliittista, taloudellista ja sotilaallista tukeaan ja humanitaarista apuaan.
Ukrainan kansa on osoittanut poikkeuksellista rohkeutta ja sitkeyttä puolustaessaan maataan sekä periaatteita, jotka yhdistävät meitä eurooppalaisia. ETSK, sen jäsenet ja sen edustama eurooppalainen kansalaisyhteiskunta ovat hyökkäyksen alkamisesta lähtien tukeneet Ukrainaa paitsi symbolisesti myös konkreettisin toimin.
Geopoliittisen epävarmuuden lisääntyessä Yhdysvaltojen edustajien viimeaikaiset lausunnot, joissa kyseenalaistetaan Naton kollektiivinen puolustussitoumus, ovat erittäin huolestuttavia. Euroopalla ei kuitenkaan ole varaa itsetyytyväisyyteen.
Ukraina ei taistele vain oman selviytymisensä vaan koko Euroopan mantereen turvallisuuden puolesta.
ETSK kehottaa EU:n johtajia tarttumaan tilaisuuteen ja vahvistamaan Euroopan turvallisuus- ja puolustusvalmiuksia, määrittelemään strategisen riippumattomuuden uudelleen, puolustamaan monenvälisyyttä ja syventämään yhteistyötä Yhdistyneiden kansakuntien kanssa sekä luomaan vankempia maailmanlaajuisia kumppanuuksia Euroopan ulkopuolisten demokraattisten liittolaisten kanssa.
Euroopan on toimittava nyt.
Päättämättömyys ei ole vaihtoehto, sillä itsevaltiaat ja hyökkääjät hyötyvät epäröinnistä.
Demokraattisten valtioiden on pysyttävä yhtenäisinä ja lujina.
ETSK kehottaa EU:ta vahvistamaan strategista riippumattomuuttaan, puolustamaan demokratiaa ja perusoikeuksia sekä seisomaan päättäväisesti Ukrainan rinnalla. Unionin on nyt aika ryhtyä strategisiin geopoliittisiin toimiin.
Julkilausuma kokonaisuudessaan on luettavissa täällä. (at)
Yli 800 kansalaisjärjestöjen ja sidosryhmien edustajaa eri puolilta Eurooppaa osallistui 17.–20. maaliskuuta 2025 Euroopan talous- ja sosiaalikomitean järjestämään kansalaisyhteiskuntaviikkoon. Osallistujien joukossa oli nuorisojärjestöjä, kansalaisjärjestöjä ja toimittajia. Avausistunnossa käsiteltiin kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksien suojelua oikeudellisin keinoin ja tuotiin jälleen esiin kansalaisyhteiskunnan keskeinen rooli vallanpitäjien vastuuseen saattamisessa, siltojen rakentamisessa, sosiaalisen selviytymiskyvyn tukemisessa ja äänen antamisessa niille, jotka jäävät liian usein huomiotta.
Yli 800 kansalaisjärjestöjen ja sidosryhmien edustajaa eri puolilta Eurooppaa osallistui 17.–20. maaliskuuta 2025 Euroopan talous- ja sosiaalikomitean järjestämään kansalaisyhteiskuntaviikkoon. Osallistujien joukossa oli nuorisojärjestöjä, kansalaisjärjestöjä ja toimittajia. Avausistunnossa käsiteltiin kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksien suojelua oikeudellisin keinoin ja tuotiin jälleen esiin kansalaisyhteiskunnan keskeinen rooli vallanpitäjien vastuuseen saattamisessa, siltojen rakentamisessa, sosiaalisen selviytymiskyvyn tukemisessa ja äänen antamisessa niille, jotka jäävät liian usein huomiotta.
keskustella lisääntyvästä polarisaatiosta, jota finanssikriisin, ilmastonmuutoksen ja kasvavien tuloerojen vaikutukset ovat viime vuosina vauhdittaneet
tuoda esiin kansalaisyhteiskunnan keskeistä roolia asian hoitamisessa
koota yhteen kansalaisyhteiskunnan ratkaisuja ja vaatimuksia EU:n päätöksentekijöille, jotta polarisoitumista saataisiin Euroopassa vähennettyä vahvistamalla yhteiskunnallista yhteenkuuluvuutta ja demokraattista osallistumista yhteiskunnan keskeisillä aloilla.
ETSK:n puheenjohtaja Oliver Röpke totesi avauspuheenvuorossaan seuraavaa: ”Kansalaisyhteiskunnan on vastattava haasteeseen. Osallistuminen, vuoropuhelu ja yhteisvastuu eivät ole vain ihanteita, vaan ne luovat perustan selviytymiskykyiselle ja yhtenäiselle Euroopalle. Kokoontuessamme viettämään kansalaisyhteiskuntaviikkoa vahvistamme sitoutumisemme osallisuuteen ja aktiiviseen kansalaisuuteen. Vahva demokratia ei ole riippuvainen vain toimielimistä vaan kaikkien kansalaisten osallistumisesta.”
Albena Azmanova, valtio- ja yhteiskuntatieteiden professori Lontoon City Saint George’s -yliopistosta käsitteli pääpuheenvuorossaan epävarmuuden epidemiaksi kutsumaansa ilmiötä eli kasvavaa taloudellista epävarmuutta, josta valtaosa ihmisistä kärsii. Hän selitti, miksi kansalaisyhteiskunnalla on käsissään ratkaisun avaimet tänä valtavan turvattomuuden aikana.
”Taloudellinen epävarmuus on vienyt useimmilta ihmisiltä tahdon taistella. Kansalaisyhteiskunta tahtoo taistella. Kansalaisyhteiskunnan aktivisteja ohjaa erityisistä epäkohdista kumpuava päämäärätietoisuus. He ovat ne näkyvät kädet ja jalat, jotka vievät demokratiaa eteenpäin”, Azmanova sanoi.
Kuten Euroopan parlamentin varapuhemies Younous Omarjee totesi, ”individualismin lisääntyessä tarvitsemme kansalaisyhteiskuntaa liimaksi kansalaisten välille ja suojamuuriksi äärioikeistolaisten ajatusten leviämistä vastaan”.
EU:n puheenjohtajavaltion Puolan kansalaisyhteiskuntaministeri Adriana Porowska korosti, että kansalaisjärjestöillä on ratkaiseva rooli sosiaalisen selviytymiskyvyn edistämisessä ja että ne tukevat haavoittuvia ja syrjäisillä alueilla asuvia ryhmiä. Hän kertoi myös, millaisia kokemuksia Puolassa on saatu kansalaisyhteiskunnasta kansallisen selviytymiskyvyn turvaajana.
ETSK:n perustaman kansalaisyhteiskunnan eurooppalaisten organisaatioiden ja verkostojen yhteysryhmän toinen puheenjohtaja Brikena Xhomaqi korosti, että EU:n ylpeänä toistamaa mantraa ”moninaisuudessaan yhtenäinen” vaalitaan ruohonjuuritasolla. Hän huomautti kuitenkin, että kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ja kansalaisjärjestöt ovat hyökkäysten kohteena ja että niiden rahoitusta ja roolia on ryhdytty kyseenalaistamaan. ”Kansalaisjärjestöt eivät pysty toimimaan ilman resursseja. Toimielinten on suojeltava kansalaisyhteiskuntaa – kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksia on suojeltava oikeudellisen keinoin, jotta yhteiskuntamme pysyy yhtenäisenä ja monimuotoisena.”
Liiketoiminnan laajentaminen EU:ssa yli rajojen tarkoittaa luovimista ristiriitaisten arvonlisäverosääntöjen sokkeloissa ja huomattavaa paperityötä, mikä nostaa kustannuksia. Sääntöjen noudattamisesta aiheutuu pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yrityksille) suhteettoman suurta rasitetta, mikä vaikeuttaa niiden mahdollisuuksia kasvaa ja kehittää kilpailukykyään. ETSK vaatii helmikuun täysistunnossa hyväksytyissä kahdessa lausunnossaan toteuttamaan kiireellisiä uudistuksia Enrico Lettan ja Mario Draghin raporttien pohjalta. Lausunnoissa ehdotetaan muun muassa yhdenmukaistettuja rahoitussääntöjä, tekoälyä hyödyntävää raportointia ja koordinoitua teollisuuspolitiikkaa.
Liiketoiminnan laajentaminen EU:ssa yli rajojen tarkoittaa luovimista ristiriitaisten arvonlisäverosääntöjen sokkeloissa ja huomattavaa paperityötä, mikä nostaa kustannuksia. Sääntöjen noudattamisesta aiheutuu pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yrityksille) suhteettoman suurta rasitetta, mikä vaikeuttaa niiden mahdollisuuksia kasvaa ja kehittää kilpailukykyään. ETSK vaatii helmikuun täysistunnossa hyväksytyissä kahdessa lausunnossaan toteuttamaan kiireellisiä uudistuksia Enrico Lettan ja Mario Draghin raporttien pohjalta. Lausunnoissa ehdotetaan muun muassa yhdenmukaistettuja rahoitussääntöjä, tekoälyä hyödyntävää raportointia ja koordinoitua teollisuuspolitiikkaa.
”Sisämarkkinat ovat Euroopan taloudellisen vaurauden selkäranka, mutta niiden toteuttaminen on edelleen kesken rahoituksen, energian ja digitaalisten palvelujen kaltaisilla keskeisillä aloilla”, sanoi ETSK:n puheenjohtaja Oliver Röpke. ”Tämänpäiväisessä keskustelussa korostuu tarve toteuttaa kiireellisiä uudistuksia, jotta voidaan poistaa esteitä ja vahvistaa palvelualaa ja näin varmistaa yritysten tasapuoliset toimintaedellytykset kaikkialla EU:ssa.”
Rahoituspalveluista sekä säästö- ja investointiunionista vastaava komission jäsen Maria Luís Albuquerque kannatti tätä vaatimusta: ”Visioni on, että säästö- ja investointiunionin avulla kansalaisillemme luodaan vaurautta ja yrityksillemme kasvumahdollisuuksia yhdistämällä ne turvalliseen, kilpailukykyiseen, hyvin säänneltyyn ja valvottuun ympäristöön.”
Yrityksiä kuormittaa kaikkialla Euroopassa monimutkainen ja päällekkäinen sääntely, joka tarkoittaa ajan ja rahan hukkaa, hidastaa vihreän kehityksen ohjelmaa ja rajoittaa keskisuurten yritysten mahdollisuutta saada rahoitusta. Samalla yritykset turhautuvat, kuluttajille aiheutuu korkeampia kustannuksia ja talouskasvu heikentyy.
Sääntelytaakan lisäksi Euroopalla on syvempiä rakenteellisia haasteita, jotka nakertavat sen kilpailukykyä. Sisämarkkinoiden hidas toteuttaminen, erot digitaalisissa infrastruktuureissa ja energiainfrastruktuureissa sekä koordinoidun teollisuuspolitiikan puute rajoittavat EU:n kykyä kilpailla maailmanlaajuisesti. Muiden talousalueiden kyetessä houkuttelemaan nopeasti investointeja ja edistämään innovointia Eurooppa uhkaa jäädä jälkeen.
Miten tilanne voidaan korjata?
Kilpailukyvyn vahvistaminen edellyttää kokonaisvaltaista toimintapolitiikkaa, johon kuuluu esteiden poistaminen rahoituksen ja energian kaltaisilta keskeisiltä aloilta, digitaalisen siirtymän vauhdittaminen ja sen varmistaminen, että pk-yritykset voivat kasvaa ja kilpailla tasapuolisin toimintaedellytyksin.
ETSK:n lausunnoissa ehdotetaan seuraavaa:
Yksinkertaistetaan sääntelyä sosiaali- tai ympäristönormeja heikentämättä.
Luodaan tekoälypohjainen alusta, jonka avulla yksinkertaistetaan pk-yritysten ja markkina-arvoltaan keskisuurten yritysten raportointia ja tehdään sääntöjen noudattamisesta nopeampaa ja helpompaa.
Yhdenmukaistetaan eri aloilla sovellettavia sääntöjä ja vähennetään näin toistuvaa paperityötä.
Standardoidaan rahoitussäännöt kaikissa jäsenvaltioissa EU:n koordinoidun teollisuuspolitiikan avulla.
Uudistetaan hiilirajamekanismia ja tehdään siitä oikeudenmukaisempi ja hallinnollisesti kevyempi järjestelmä. (gb)
Kansalaisyhteiskunnan organisaatioita vastaan hyökätään kautta Euroopan ja Amerikan. EU:n on toimittava nyt puolustaakseen niitä ja turvatakseen demokratian. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) antoi kansainvälisenä kansalaisjärjestöjen päivänä täysistuntokeskustelussaan selkeän viestin: kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ovat demokratian ensisijaisia puolustajia. Koska rahoitusleikkaukset uhkaavat niiden selviytymistä, EU:n on ryhdyttävä välittömästi toimiin suojellakseen ja tukeakseen niitä.
Kansalaisyhteiskunnan organisaatioita vastaan hyökätään kautta Euroopan ja Amerikan. EU:n on toimittava nyt puolustaakseen niitä ja turvatakseen demokratian. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) antoi kansainvälisenä kansalaisjärjestöjen päivänä täysistuntokeskustelussaan selkeän viestin: kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ovat demokratian ensisijaisia puolustajia. Koska rahoitusleikkaukset uhkaavat niiden selviytymistä, EU:n on ryhdyttävä välittömästi toimiin suojellakseen ja tukeakseen niitä.
ETSK järjesti 27. helmikuuta keskustelun aiheesta EU ja kansalaisyhteiskunta: demokratian vahvistaminen ja osallistumisen lisääminen ja tarjosi näin siihen osallistuneille kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden edustajille ja asiantuntijoille sekä Euroopan parlamentin jäsenille tilaisuuden käsitellä ja arvioida kansalaisjärjestöjen roolia tällä tärkeällä alalla.
Renew Europe -ryhmään kuuluva Euroopan parlamentin jäsen Raquel García Hermida-Van Der Walle huomautti, että kansalaisyhteiskunnan organisaatiot edistävät usein keskinäistä valvontajärjestelmää. Kansalaisyhteiskunnan organisaatiot tarjoavat myös erilaisia sosiaalisen vuorovaikutuksen menetelmiä, jotka voivat mahdollisesti korvata puutteellisia viranomaispalveluja. Tämän seurauksena kansalaisyhteiskunnan organisaatiot joutuvat ensimmäisinä maalitauluiksi, koska ne voivat olla poliittisesti hankalia joillekin hallituksille.
Transparency International EU:n johtaja Nicholas Aiossa totesi, että ”Euroopan parlamentissa on käynnissä järjestetty poliittinen kampanja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden roolin ja toiminnan heikentämiseksi ja häiritsemiseksi sekä niiden rahoituksen lakkauttamiseksi. Taloudellisista väärinkäytöksistä ei ole löytynyt todisteita.”
Euroopan parlamentin keskustaoikeistolainen Euroopan kansanpuolue (EPP) syytti tammikuussa ympäristö- ja ilmastoalan kansalaisjärjestöjä siitä, että Euroopan komissio rahoittaa niiden harjoittamaa parlamentin, muiden EU:n toimielinten ja Euroopan parlamentin jäsenten lobbausta. Syytös herätti närkästystä eurooppalaisten kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden keskuudessa.
Kansalaisyhteiskunnan organisaatioihin kohdistuva kritiikki ei ole uutta, mutta viimeaikaiset hyökkäykset ovat lisääntyneet valeuutisten ja misinformaation vuoksi. Kuten ETSK:n yhteysryhmän toinen puheenjohtaja Brikena Xhomaqi totesi, tilanne on kaikille kansalaisyhteiskunnan organisaatioille varoitussignaali tarpeesta toimia yhdessä ja saada aikaan muutos. ”Ihmisillä tulisi olla tieto siitä, että useimmat kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ovat riippuvaisia vapaaehtoistyöstä, joten emme tuhlaa veronmaksajien rahoja.”
Osallistujat kehottivat myös Euroopan komissiota ottamaan voimakkaammin kantaa tähän aiheeseen ja ehdottivat useita ratkaisuja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden roolin vahvistamiseksi.
García Hermida-Van Der Walle sanoi aikovansa vaatia, että kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden rooli mahdollistavana edellytyksenä tunnustetaan entistä selvemmin ja sitä vahvistetaan oikeusvaltiota koskevassa kertomuksessa ja ehdollisuusmekanismissa.
EPP-ryhmään kuuluva Euroopan parlamentin jäsen Michał Wawrykiewicz sanoi, että hänen tehtävänään on lisätä tietoisuutta näistä keskeisistä aiheista ryhmänsä sisällä. Toinen asia, jonka hän otti esille, oli päätöksentekijöille tiedottaminen siitä, että kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ja kansalaisjärjestöt ovat paikan päällä toimivia järjestöjä, jotka tarjoavat suoraan ihmisten elämään vaikuttavia elintärkeitä palveluja.
ETSK:n puheenjohtaja Oliver Röpke ilmaisi tukensa kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden edustajien kannanotoille ja totesi, että ”meidän on vastustettava pyrkimyksiä poistaa näiltä organisaatioilta legimiteetti tai rajoittaa niiden mahdollisuuksia saada käyttöönsä demokraattisen osallistumisen kannalta välttämättömiä resursseja. On selvää, että kansalaisyhteiskunnan organisaatiot tarvitsevat vahvempaa ja ennustettavampaa tukea jatkaakseen elintärkeää työtään, sillä niihin kohdistuu niin rahoitukseen liittyviä rajoituksia kuin kasvavaa poliittista painostusta.” (at)
Euroopan unionin neuvoston nykyisen puheenjohtajavaltion Puolan päätavoitteena on saada EU pysymään yhtenäisenä, viedä asioita eteenpäin ja tehdä nopeita päätöksiä.
Euroopan unionin neuvoston nykyisen puheenjohtajavaltion Puolan päätavoitteena on saada EU pysymään yhtenäisenä, viedä asioita eteenpäin ja tehdä nopeita päätöksiä.
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea kävi helmikuun täysistunnossaan keskustelun Puolan puheenjohtajakauden painopisteistä maan EU-asioista vastaavan alivaltiosihteerin Magdalena Sobkowiak-Czarneckan kanssa.
Sobkowiak-Czarnecka totesi EU:n ulkoiseen turvallisuuteen ja erityisesti Venäjän Ukrainaa vastaan käymään hyökkäyssotaan viitaten, että ”tavoitteenamme on saada Ukrainalle annettava apu jatkumaan ja EU:n sisäinen yhtenäisyys säilymään”. Hän mainitsi 16. Venäjän vastaisen pakotepaketin yhtenä Puolan puheenjohtajakauden ensimmäisistä saavutuksista.
ETSK:n puheenjohtaja Oliver Röpke korosti Puolan ryhtyneen hoitamaan EU:n neuvoston kiertävää puheenjohtajuutta aikana, jota leimaavat geopoliittisten jännitteiden ja energiakriisien kaltaiset vaikeat haasteet.
Lisäksi Röpke totesi, että ”tämänpäiväinen keskustelu on jälleen kerran vahvistanut vakauden, kestokyvyn ja yhtenäisyyden olevan ratkaisevan tärkeää Euroopan unionin tulevaisuuden rakentamisessa. Puolan puheenjohtajakauden painopisteet ovat hyvin linjassa yhteisten tavoitteidemme kanssa, erityisesti kun on kyse moniulotteisen turvallisuusmallin edistämisestä. Sitoumuksemme päättäväiseen ja yhteistyöpohjaiseen toimintaan on horjumatonta myös näinä maailmanlaajuisen epävarmuuden aikoina.”
Puheenjohtajavaltio Puolan mottona on ”Turvallisuus, Eurooppa!”, ja se aikookin työskennellä seuraavien seitsemän turvallisuusulottuvuuden parissa: ulkoinen turvallisuus, sisäinen turvallisuus, taloudelliset näkökohdat, elintarviketurva, energiaturvallisuus, terveysturvallisuus ja tiedotus.
Michal Pintér, ETSK:n neuvoa-antavan valiokunnan ”teollisuuden muutokset” (CCMI) nimetty edustaja
Äskettäin julkistetussa puhtaan teollisen kehityksen ohjelmassa tunnustetaan energiavaltaisten teollisuudenalojen strateginen merkitys EU:n taloudelle ja tunnistetaan oikein niiden keskeiset haasteet. Siinä esitetään huomionarvoisia ideoita esimerkiksi vihreistä edelläkävijämarkkinoista, kiertotalouden tukemisesta ja vähähiilistämisen rahoituksesta, mutta toimenpiteet eivät ole tarpeeksi ripeitä ja rohkeita Euroopan energiavaltaisen teollisuuden vähenemiskehityksen kääntämiseksi.
Michal Pintér, ETSK:n neuvoa-antavan valiokunnan ”teollisuuden muutokset” (CCMI) nimetty edustaja
Äskettäin julkistetussa puhtaan teollisen kehityksen ohjelmassa tunnustetaan energiavaltaisten teollisuudenalojen strateginen merkitys EU:n taloudelle ja tunnistetaan oikein niiden keskeiset haasteet. Siinä esitetään huomionarvoisia ideoita esimerkiksi vihreistä edelläkävijämarkkinoista, kiertotalouden tukemisesta ja vähähiilistämisen rahoituksesta, mutta toimenpiteet eivät ole tarpeeksi ripeitä ja rohkeita Euroopan energiavaltaisen teollisuuden vähenemiskehityksen kääntämiseksi.
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea toteaa hiljan antamassaan lausunnossa ”EU:n energiavaltaisen teollisuuden tulevaisuus korkeiden energianhintojen ja siirtymäkustannusten valossa”, että EU:n energiavaltaisten teollisuudenalojen kilpailukyky on huomattavasti heikompi kuin niiden maailmanlaajuisten kilpailijoiden. Komissio on aivan oikein tunnistanut energian hinnat kilpailukykyeron pääsyyksi. Puhtaan teollisen kehityksen ohjelmassa ja kohtuuhintaista energiaa koskevassa toimintasuunnitelmassa ei kuitenkaan ehdoteta sähkömarkkinoiden rakenteen uudistamista. Marginaalihinnoittelu toimi silloin, kun EU hyötyi Venäjältä tulevan suhteellisen halvan putkikaasun vakaasta tarjonnasta. Valitettavasti todellisuus on muuttunut: nyt kalliit ja epävakaat nesteytetyn maakaasun toimitukset ovat Euroopalle riskitekijä, ja tilanne jatkuu tällaisena todennäköisesti vielä vuosia. Huolimatta siitä, että edullisella, fossiilittomalla sähköllä on EU:n energialähteiden yhdistelmässä yhä suurempi osuus, sähkön hinnat määräytyvät edelleen pitkälti sen mukaan, miten fossiilisten polttoaineiden hinnat kehittyvät.
Poliittiset toimet uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiseksi ovat tervetulleita, mutta sähkölaskua ne eivät energiamarkkinoiden nykyisen rakenteen vuoksi pienennä. Tarvitaan välittömiä toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön kustannushyödyt välittyvät teollisuusaloille. On punnittava kaikkia hintojen alentamisen mahdollisuuksia, myös sähkön hintakytkösten purkamista.
Puhtaan teollisen kehityksen ohjelmassa tunnustetaan lisäksi hiilirajamekanismin porsaanreiät (vientiä koskevan ratkaisun puuttuminen, resurssijärjestelyt ja mekanismin kiertäminen) ja kaupan suojatoimien aukot. Ohjelmaan sisältyy kuitenkin valitettavan vähän viitteitä siitä, miten EU:n markkinoita aiotaan suojella, mikä jättää elintärkeät teollisuudenalat tuuliajolle globaalissa kauppasodassa.
ETSK vetoaa EU:n toimielimiin, jotta ne ryhtyisivät määrätietoisiin alakohtaisiin toimenpiteisiin, joilla ehkäistään teollisuustoiminnan taantuminen entisestään ja turvataan eurooppalaisen teollisuuden kyky toteuttaa muodonmuutos.
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) vaatii järeää EU:n teollisuusstrategiaa, jolla parannetaan kilpailukykyä ja edistetään laadukkaiden työpaikkojen luomista ja joka on linjassa vihreän kehityksen ohjelman kanssa. Jotta strategia onnistuisi, sitä on seurattava tiiviisti ja mukautettava uusiin haasteisiin.
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) vaatii järeää EU:n teollisuusstrategiaa, jolla parannetaan kilpailukykyä ja edistetään laadukkaiden työpaikkojen luomista ja joka on linjassa vihreän kehityksen ohjelman kanssa. Jotta strategia onnistuisi, sitä on seurattava tiiviisti ja mukautettava uusiin haasteisiin.
ETSK korostaa lausunnossaan, että tarvitaan vahva taloudellinen ja sääntelykehys, jonka avulla voidaan hillitä korkeita energia- ja raaka-ainekustannuksia, vastata vihreän siirtymän investointihaasteisiin, korjata infrastruktuurin puutteet ja osaamisvajeet sekä vahvistaa sisäistä kysyntää, joka on heikkoa. Investointeihin ja innovointiin painottuva kilpailukykypolitiikka on keskeistä sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden edistämiseksi.
ETSK perää kiireellisiä toimia, sillä huoli Euroopan taloudellisesta turvallisuudesta ja sen ulkoisista riippuvuuksista kasvaa. Geopoliittisten ja kaupallisten epävarmuustekijöiden lisääntyessä EU:n kauppapolitiikan on oltava joustavaa, jotta teollisuuden kestävä pohja voidaan turvata epäsymmetristen vähähiilistämistavoitteiden, maailmanlaajuisen ylikapasiteetin ja kasvavien kauppajännitteiden vallitessa. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on olennaisen tärkeää lisätä riippumattomuutta kriittisten raaka-aineiden hankinnassa.
Investointien lisääminen, kuten Draghin raportissa korostetaan, ja hallintouudistukset ovat ratkaisevan tärkeitä. Yhtenäiset sisämarkkinat, erityisesti energia-alalla, vahvistavat EU:n taloutta. Sääntelytaakan keventäminen, sähkömarkkinoiden puitteiden hienosäätö ja rahoitusvälineiden, kuten sähkönhankintasopimusten, parantaminen tukevat teollisuuden muutosprosesseja.
Oikeudenmukainen siirtymä edellyttää vahvaa työmarkkinavuoropuhelua ja työehtosopimusneuvotteluja. Teollisuuspolitiikka on sovitettava yhteen koulutus- ja työvoimastrategioiden kanssa, ja siinä on painotettava tutkimusta, innovointia ja osaamisen kehittämistä. Investoinnit energiainfrastruktuuriin, uusiutuvaan energiaan ja kiertotalouteen edistävät ilmastotavoitteiden saavuttamista.
ETSK hyväksyi lisäksi täydentävän lausunnon ”EU:n energiavaltaisen teollisuuden tulevaisuus”. Siinä ehdotetaan räätälöityjä ratkaisuja tällaisten teollisuudenalojen pitkän aikavälin kestävyyden varmistamiseksi. Niiden erityishaasteisiin vastaaminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta EU:n teollisuuden tulevaisuus voidaan turvata. (ll)
Yllätysvieraamme on ranskalainen toimittaja, kirjailija ja puolustus- ja ulkopolitiikan asiantuntija Nicolas Gros-Verheyde. Hän käy läpi viisi Euroopan komission äskettäin esittelemään ReArm Europe -suunnitelmaan sisältyvää ehdotusta. Suunnitelman avulla pyritään vahvistamaan Euroopan puolustusta tilanteessa, jossa huoli Yhdysvaltojen sitoutumisesta Euroopan turvallisuuteen kasvaa.
Yllätysvieraamme on ranskalainen toimittaja, kirjailija ja puolustus- ja ulkopolitiikan asiantuntija Nicolas Gros-Verheyde. Hän käy läpi viisi Euroopan komission äskettäin esittelemään ReArm Europe -suunnitelmaan sisältyvää ehdotusta. Suunnitelman avulla pyritään vahvistamaan Euroopan puolustusta tilanteessa, jossa huoli Yhdysvaltojen sitoutumisesta Euroopan turvallisuuteen kasvaa.
Ranskalainen Nicolas Gros-Verheyde on työskennellyt toimittajana vuodesta 1989 lähtien. Hän on ollut EU- ja Nato-kirjeenvaihtajana muun muassa Ouest France -sanomalehdessä sekä ARTE-, LCI- ja France Culture -kanavilla. Gros-Verheyde tunnetaan ja häntä arvostetaan EU-piireissä Eurooppa-asioihin sekä ulko- ja puolustuspolitiikkaan liittyvän laaja-alaisen tietämyksensä ansiosta. Hän on vuonna 2008 perustetun Euroopan puolustusta ja diplomatiaa käsittelevän vaikutusvaltaisen ja kattavan B2-verkkojulkaisun päätoimittaja. Julkaisua hallinnoi toimittajien osuuskunnan muodossa toimiva voittoa tavoittelematon järjestö, joka saa rahoituksensa tilausmaksuista. https://club.bruxelles2.eu/
Teosten ”La défense européenne à l'heure de la guerre en Ukraine” ja ”La politique européenne de sécurité et de défense commune. Parce que l'Europe vaut bien une défense” tekijä, joka on kirjoittanut myös artikkelin ”Europe de la défense” ja työskentelee poliittisten uutisten kommentaattorina LN24-, France Info- ja RTBF-kanavilla.
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) ja Afrikan unionin talous-, sosiaali- ja kulttuurineuvosto (AU ECOSOCC) vahvistivat horjumattoman sitoutumisensa sukupuolten tasa-arvon ja naisten toimintamahdollisuuksien edistämiseen New Yorkissa järjestetyssä Yhdistyneiden kansakuntien naisten asemaa käsittelevän toimikunnan 69. istunnossa (CSW69).
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) ja Afrikan unionin talous-, sosiaali- ja kulttuurineuvosto (AU ECOSOCC) vahvistivat horjumattoman sitoutumisensa sukupuolten tasa-arvon ja naisten toimintamahdollisuuksien edistämiseen New Yorkissa järjestetyssä Yhdistyneiden kansakuntien naisten asemaa käsittelevän toimikunnan 69. istunnossa (CSW69).
Pekingin julistuksen ja toimintaohjelman hyväksymisestä on pian kulunut 30 vuotta, ja tämän vuosipäivän lähestyessä ETSK ja AU ECOSOCC tunnustavat sekä saavutetun edistyksen että olemassa olevat haasteet, jotka ovat edelleen sukupuolten täydellisen tasa-arvon saavuttamisen tiellä.
Toisessa yhteisessä julkilausumassa korostetaan keskeisiä painopisteitä, kuten naisten johtajuuden lisäämistä sukupuolikiintiöiden avulla, sukupuoleen perustuvan väkivallan lopettamista kansainvälisten yleissopimusten avulla, sukupuolten välisen digitaalisen kuilun kuromista umpeen ja naisten taloudellisen vaikutusvallan lisäämistä.
Julkilausumassa kehotetaan vahvistamaan politiikkoja, jotka koskevat palkatonta hoitotyötä, naisten osallistumista rauhanpyrkimyksiin ja datavetoista päätöksentekoa. Siinä korostetaan lisäksi maailmanlaajuista yhteistyötä systeemisen eriarvoisuuden purkamiseksi ja naisten oikeuksien puolustamiseksi. ETSK kehottaa myös EU:ta torjumaan sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa, varmistamaan sukupuolten tasapuolinen edustus ja vahvistamaan kansalaisyhteiskunnan roolia tasa-arvon edistämisessä.
ETSK:n puheenjohtaja Oliver Röpke totesi, että ”Samalla kun juhlistamme Pekingin julistuksen 30-vuotispäivää, meidän on siirryttävä sanoista tekoihin. Sukupuolten tasa-arvo ei ole etuoikeus vaan perusoikeus, ja sen saavuttaminen on ratkaisevan tärkeää kestävien ja osallistavien yhteiskuntien kannalta. ETSK on vakaasti sitoutunut poistamaan esteitä sukupuolten tasa-arvon toteutumisen tieltä, varmistamaan naisten täysimääräisen osallistumisen päätöksentekoon ja edistämään naisten taloudellisia vaikutusmahdollisuuksia. Hallitusten, toimielinten ja kansalaisyhteiskunnan on aika toimia päättäväisesti, sillä tasa-arvo ei toteudu ilman vastuuvelvollisuutta.”
Naisten asemaa käsittelevä toimikunta on tärkein kansainvälinen ja hallitustenvälinen elin, joka työskentelee sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi. Tämä oli toinen kerta, kun ETSK osallistui YK:n suurimpaan vuosittaiseen naisten vaikutusvallan lisäämistä käsittelevään tapaamiseen. (tk)
