Päivittäisten pommitusten aikana tärkeintä on pysyä elossa, eikä nuorilla ukrainalaisilla ole varaa ajatella kaukaista tulevaisuutta, sanoo 18-vuotias Jevhenija Senyk, YEYS 2025 ‑tapahtuman osallistuja ja nuorisoaktivisti Ukrainasta. Hän kertoo, miten sota on vaikuttanut hänen kotimaansa nuorisojärjestöihin ja miksi niille on tärkeää antaa mahdollisuus saada äänensä kuuluviin Euroopassa.

Miten Ukrainan sota on vaikuttanut järjestöönne kolmen viime vuoden aikana? Miten toimintanne on muuttunut?

Vuonna perustetun SD-foorumin tavoitteena on suojella vapauden, solidaarisuuden, tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden kaltaisia arvoja, sillä ne ovat mielestämme tärkeimpiä arvoja Ukrainan edistyksellisen tulevaisuuden luomiseksi. Meillä on myös paljon ulkomaisia jaostoja huolehtimassa niiden ukrainalaisten nuorten osallistumisesta, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa. 

Sota on vaikuttanut ensinnäkin alueellisten jaostojen työhön, sillä monet jaostoistamme, esimerkiksi Odessan ja Zaporižžjan jaostot, ovat hyvin lähellä rintamalinjoja ja siellä on pommi-iskuja päivittäin. Siellä on vaikea ajatella tapahtumien järjestämistä, sillä ihmisten tärkeimpänä tavoitteensa on pysyä hengissä. Päivittäiset pommi-iskut vaikuttavat nuoriin kaikkialla Ukrainassa, sillä heillä ei ole varaa ajatella kaukaista tulevaisuutta eivätkä he tiedä, mitä tapahtuu huomenna tai edes kahden tunnin päästä.

Lisäksi Ukrainan taloudellinen tilanne on sodan vuoksi epävakaa, mikä johtaa siihen, ettei nuorille ole työpaikkoja. Nuorten on löydettävä työpaikka samalla, kun he yrittävät opiskella ja olla mukana nuorisojärjestöissä. Siinä on paljon tasapainoteltavaa.

Täysimittaisen hyökkäyksen alkamisen jälkeen monet nuoret alkoivat taistella Venäjän hyökkäystä vastaan asein eikä nuorisovaltuustojen tai nuorisojärjestöjen kautta. Nuorilla ei ole sen vuoksi poliittista kokemusta. Tulevaisuudessa on vaikeaa varmistaa, että kaikki pystyvät osallistumaan politiikkaan asianmukaisesti.

SD-foorumi tarjoaa maksutonta ja epävirallista poliittista koulutusta, jolla varmistetaan, että nuoret tietävät, miten he voivat vaikuttaa politiikkaan alueellisella ja kansallisella tasolla.

Miksi nuorisojärjestöjen tai järjestöjen edustajien on tärkeää osallistua sellaisiin tapahtumiin YEYS?

Nämä kansainväliset tapahtumat osoittavat ensinnäkin ukrainalaisille, että Eurooppa ei ole unohtanut meitä. Meidän on tärkeää olla täällä, saada äänemme kuuluviin, kysyä muilta heidän kokemuksistaan ja viedä mukanamme kotiin uusia ideoita.

Osoitamme samalla, että olemme kyvykkäitä ja sitoutuneita tulemaan osaksi Euroopan unionia. Kun olemme täällä, eurooppalaiset nuoret voivat kuunnella meitä ja me voimme kuunnella heitä. Välillämme on ikään kuin kumppanuus.

Millaista tukea ja apua nuoret tarvitsevat, jotta heitä voidaan kannustaa jatkamaan nuorisotyötä ja nuorisoaktivismia?

On hyvin tärkeää, että Euroopan unioni kuulee ukrainalaisia nuoria. Uskon, että jos Euroopan unioni tarjoaa meille edelleen tällaisia mahdollisuuksia saada äänemme kuuluviin EU:n politiikan muotoilussa, voimme antaa yhteisiä päätelmiä, jotka hyödyttävät molempia osapuolia. Olemme osa Eurooppaa, ja sen on oltava yhteinen päätelmä kaikilla politiikan aloilla. Jos Euroopan unioni jatkaa lisäksi taloudellisen tuen antamista ukrainalaisille nuorille, jotta he voivat osallistua tämänkaltaisiin tapahtumiin, se kannustaa heitä jatkamaan politiikan parissa, koska osallistumisesta ei silloin aiheudu taloudellista taakkaa.

Jevhenija Senyk on nuorisoaktivisti SD-foorumissa, joka on Ukrainan kansallisen nuorisoneuvoston jäsenjärjestö. Hän opiskelee kansainvälisiä suhteita Lvivin polyteknisessä yliopistossa.  

17-vuotias opiskelija Adam Mokhtari oli yksi Irlannin edustajista Sinun Eurooppasi, sinun mielipiteesi! -tapahtumassa (YEYS), joka järjestettiin maaliskuussa Brysselissä teemalla ”Nuorten ääni kuuluville”. Hän esitteli YEYS-suositukset myöhemmin ETSK:n kansalaisyhteiskuntaviikolla, jossa hän puhui istunnossa, jonka otsikkona oli Euroopan suunnan kartoittaminen – Polarisoituneiden yhteiskuntien uudelleen yhdistäminen yhteisöoppimisen ja kansalaiskasvatuksen keinoin. Adam kuvailee, mistä hän piti YEYSissä, ja kertoo henkilökohtaisen tarinansa korostaakseen, miksi hän haluaa Euroopan, johon kaikki tuntevat kuuluvansa.

Tekijä: Adam Mokhtari

Hei! Nimeni on Adam Mokhtari, ja minulla oli mahtava kokemus Irlannin edustajana vuoden 2025 Sinun Eurooppasi, sinun mielipiteesi! -tapahtumassa (YEYS). Noin 90 nuorta eri puolilta Eurooppaa kokoontui jakamaan ideoita ja muokkaamaan tulevaisuutta.  

Yksi lempihetkistäni oli, kun jakaannuimme ryhmiin keskustelemaan tärkeistä asioista ja tekemään päätöksiä. Nautin myös todella paljon aktiviteetista, jossa toimimme vuorotellen kuuntelijana, puhujana ja tarkkailijana ja keskustelimme siitä, mitä Eurooppa merkitsi meille jokaiselle henkilökohtaisesti. Jokaisella meistä oli seitsemän minuuttia aikaa puhua – näin varmistettiin, että kuulimme kaikkia.

Lopuksi sovimme viidestä keskeisestä suosituksesta. Suosituksemme ovat seuraavat: tehdään hallituksista avoimempia ja osallistetaan nuoria, opetetaan aktiivista kansalaisuutta kouluissa, varmistetaan tasa-arvo kaikille, annetaan nuorille todellista sananvaltaa politiikassa ja laaditaan vahva ilmastoa koskeva toimintasuunnitelma.

Minulla oli kunnia edustaa kaikkia YEYSin osallistujia ETSK:n kansalaisyhteiskuntaviikolla ja jakaa suosituksemme poliittisten päättäjien kanssa. Sain nähdä, että nuorten äänillä on väliä!

Koulutuksen voima

Koulutuksella on valtava merkitys nuorten auttamisessa osallistumaan demokratiaan. Se opettaa meitä ajattelemaan kriittisesti, havaitsemaan valeuutiset ja toimimaan. Ilman kouluni tukea minulla ei olisi ollut tätä mahdollisuutta. Haluan nyt rohkaista muitakin osallistumaan.

YEYSissä ETSK:n puheenjohtaja Oliver Röpke ja EU:n nuorisokoordinaattori Biliana Sirakova kuuntelivat ajatuksiamme ja rohkaisivat meitä jatkamaan muutoksen puolesta taistelemista.

Tarinani & miksi osallisuudella on merkitystä

Synnyin Irlannissa, mutta vanhempani muuttivat tänne 90-luvun lopulla. Saapuessaan he saivat osakseen Irlannin kansan rakkauden ja kunnioituksen. Äitini ja isäni kertoivat minulle, että tuona aikana Irlannissa oli hyvin vähän monimuotoisuutta. Tästä huolimatta vanhempani menestyivät 90-luvulla.

Olen irlantilainen ja eurooppalainen. Minulla on algerialaiset juuret.  Olen joskus tuntenut oloni erilaiseksi, mutta useimmiten tunnen olevani kuin kaikki muut.  Olen oppinut paljon eri kulttuureista, ja uskon tämän parantavan elämää. Jos olisimme kaikki samanlaisia, se olisi tylsää.  Kaikki on kiinni siitä, että olemme avoimia eriäväisyyksille ja ymmärrämme toisiamme.

Valitettavasti jotkut maahanmuuttajat ja nuoret kohtaavat nykyään syrjintää, vihaa ja epäoikeudenmukaista kohtelua, joihin sosiaalinen media voi kannustaa. Tähän on saatava muutos. Tilanne saa minut surulliseksi. Joidenkin maahanmuuttajien elämä Irlannissa on tällä hetkellä vaikeaa, he elävät kaduilla ja heitä pidetään ongelmana. Se ei ole helppoa. Tilanne on todella surullinen.

Olen ollut onnekas ja saanut käydä kouluja, joissa kaikki tuntevat olevansa osallisia, mutta kaikilla nuorilla ei ole tällaista kokemusta. Meidän on varmistettava, että kaikki nuoret tuntevat hyväksyntää ja yhteenkuuluvuuden tunnetta, jotta he eivät tunne jäävänsä yhteiskunnan ulkopuolelle tai siitä irralleen.

Paremman tulevaisuuden rakentaminen

Jotta Irlannista ja Euroopan unionista tulisi osallistavampi, tarvitsemme parempaa koulutusta eri kulttuureista ja siitä, mitä EU tekee meidän puolestamme.  Tämä kasvattaa ymmärrystä ja parantaa osallisuutta.

Tarvitsemme yhteisötapahtumia, joissa ihmiset pääsevät myönteisellä tavalla toistensa kanssa tekemisiin. Nuoria on oltava enemmän mukana tekemässä päätöksiä paikallistasolla, kuten nuorisoseuroissa, urheiluseuroissa ja kouluissakin, sekä EU:n tasolla. Tämä saa nuoret tuntemaan, että heidät otetaan mukaan heille tärkeissä asioissa. Näytetään nuorille, miten he voivat osallistua.

Tarvitsemme EU:n tukea, jotta osallisuudesta voidaan tehdä ensisijainen tavoite.  Oli hienoa kuulla, että osallisuus on yksi ETSK:n tärkeimmistä tavoitteista.

Mitä haluan Euroopalle

Monet nuoret eivät tiedä paljoakaan siitä, mitä EU tekee heidän hyväkseen. EU:n olisi tehtävä enemmän auttaakseen meitä osallistumaan politiikkaan ja äänestämään. 

Haluan yhtenäisen, oikeudenmukaisen ja vastaanottavaisen Euroopan, johon kaikki tuntevat kuuluvansa riippumatta heidän taustastaan.

YEYS osoitti minulle, että nuoret voivat vaikuttaa. Vaikka kaikkia ideoitamme ei hyväksytä heti, ainakin niitä kuullaan. Irlantilaisena nuorena, jolla on algerialaiset juuret, koen, että äänelläni on merkitystä. Haluan, että muutkin saavat saman mahdollisuuden.

Koulutus voi auttaa tuomaan ihmisiä yhteen, torjumaan syrjintää ja antamaan nuorille äänen. Aion kertoa tästä kokemuksestani Irlannissa ja rohkaista muita osallistumaan. Tulevaisuus on käsissämme!  Tämä on meidän Eurooppamme, ja meillä on sananvaltaa!

Adam Mokhtari on 17-vuotias opiskelija Irlannista. Hän käy Bremore Educate Together -koulua Balbrigganissa lähellä Dublinia. Adam suhtautuu EU:hun ja yhteiskuntien osallistamiseen ja menestymiseen intohimoisesti ja osallistui YEYS 2025 -tapahtumaan. Hän oli YEYSin edustaja tämän vuoden kansalaisyhteiskuntaviikolla.

Javier Garat Pérez

Vastauksena puheenjohtaja Ursula von der Leyenin eurooppalaista valtamerisopimusta koskevaan aloitteeseen Euroopan talous- ja sosiaalikomitea on esittänyt keskeiset suosituksensa, joilla pyritään edistämään kattavaa ja tasapainoista lähestymistapaa valtamerten hallinnointiin. Komitean visiossa pääpaino on valtamerten hyvinvoinnin ja tuottavuuden varmistamisessa, EU:n sinisen talouden edistämisessä, merentutkimuksen ja merialan innovoinnin vahvistamisessa sekä meriekosysteemien turvaamisessa tuleville sukupolville.

Sinisen talouden potentiaalin hyödyntäminen

ETSK korostaa, että on tärkeää kehittää vakaata ja kilpailukykyistä sinistä taloutta. Tähän kuuluu sääntelykehysten yksinkertaistaminen, strategisen riippumattomuuden varmistaminen, innovoinnin tukeminen ja hiilestä irtautumisessa edistyminen.

Meriteollisuuden vauraan tulevaisuuden turvaamiseksi suositamme investoimaan pikaisesti sähköpolttoaineisiin, merellä tuotettavaan uusiutuvaan energiaan ja innovatiivisiin meriteknologioihin. Lisäksi vahvan meriklusterin perustaminen ja sille asetettava selkeät kestävyystavoitteet auttavat Eurooppaa säilyttämään johtoasemansa meriteollisuudessa. Onkin perustettava ”sinisen talouden arvoketjujen teollinen allianssi” ja vahvistettava EU:n meriturvallisuusstrategiaa.

Tämän lisäksi suosittelemme, että arvioidaan nykyisiä politiikkoja, kuten yhteistä kalastuspolitiikkaa. Kestävää kalastusta olisi tuettava systemaattisesti ja riippuvuutta kaloista ja äyriäisistä olisi vähennettävä. Kaikkeen tuontiin olisi sovellettava samoja sosiaalisia ja ympäristönormeja. Lisäksi ETSK kehottaa Euroopan komissiota laatimaan sinistä elintarvikealaa koskevan EU:n toimintasuunnitelman vuoteen 2026 mennessä.

Merialan osaamisen, tutkimuksen ja innovoinnin parantaminen

ETSK kehottaa lisäämään rahoitusta merentutkimukseen ja merialan innovointiin ja korostaa, että meriala tarvitsee maailmanlaajuista tieteellistä yhteistyötä ja parempaa teknologiaa. Tämän mahdollistamiseksi ehdotamme sinisen talouden keskusten ja EU:n valtamerten seurantakeskuksen perustamista.

Valtamerten kestävyyttä edistävien investointien ja rahoituksen lisääminen

Korostamme, että kestävän kehityksen tavoitteen 14 (vedenalainen elämä) tueksi on tarpeen mobilisoida merkittävä määrä julkista ja yksityistä rahoitusta. Tätä varten EU:n rahoitusohjelmiin, kuten Horisontti Eurooppa -ohjelmaan, olisi sisällytettävä valtamerihankkeita koskevia budjettikohtia. Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston (EMKVR) olisi myös saatava vahvempaa taloudellista tukea kilpailukykyisten ja vähähiilisten alojen tukemiseksi.

Sosiaalisesti osallistava ja oikeudenmukainen siirtymä

Kestävässä valtameritaloudessa on varmistettava merialan työntekijöiden oikeudenmukainen kohtelu. ETSK suosittaa, että toteutetaan toimenpiteitä, joilla puututaan työvoimapulaan, kannustetaan sukupolvenvaihdoksiin ja tarjotaan mahdollisuuksia kouluttautua uuteen ammattiin. Työntekijöiden suojelemiseksi tulisi olla käytössä kattavat sosiaalitukijärjestelmät. Tämä koskee erityisesti työntekijöitä, jotka eivät voi siirtyä uusiin tehtäviin teknologisten muutosten vuoksi.

Terveiden ja kestävien valtamerten turvaaminen

Valtameriämme uhkaavat monet ilmastonmuutoksesta, saasteista, muoveista ja ihmisten aiheuttamista paineista johtuvat tekijät. Vaadimmekin entistä vahvempia merten ennallistamis- ja suojelutoimia sekä kestävää suojelua, joka on linjassa maailmanlaajuisten biologista monimuotoisuutta koskevien sitoumusten kanssa. Ympäristön hyvän tilan saavuttaminen on myös ratkaisevan tärkeää talouden vakauden ja ilmastokestävyyden kannalta. Lisäksi meidän olisi investoida kiireesti vihreään infrastruktuuriin, saastumisen vähentämiseen ja eurooppalaiseen ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevaan suunnitelmaan ja vahvistettava samalla EU:n johtoasemaa maailmanlaajuisessa merihallinnossa.

Valtamerten kattavan hallinnointikehyksen varmistaminen

Jotta voidaan edistää taloudellista vaurautta planeettamme kestokykyä kunnioittaen, ETSK kehottaa tekemään alueellista yhteistyötä paikallisyhteisöjen kanssa toimintapolitiikkojen yhtenäisyyden varmistamiseksi. On myös tehtävä parempia kansainvälisiä sopimuksia, vahvistettava EU:n valtameridiplomatiaa ja perustettava EU:n toimielimiin erityisiä meriaiheisia työryhmiä.

ETSK suosittaa myös, että parannetaan merten aluesuunnittelua erilaisten intressien (esim. merienergia-alan laajentuminen, kalastus ja vesiviljely) tasapainottamiseksi. Tavoitteena on edistää rinnakkaiseloa ja kestävyyttä samalla kun varmistetaan perinteisten kalastusyhteisöjen säilyminen ja osallistuminen päätöksentekoon.

Kysyimme ETSK:n lausunnon Kansalaisyhteiskunnan suositukset eurooppalaisen valtamerisopimuksen laadintaa varten esittelijältä Javier Garat Péreziltä, mitkä ovat ETSK:n tärkeimmät suositukset Euroopan komission aloitteesta, jossa esitetään kattava visio kaikista valtameriin liittyvistä toimintapolitiikoista. Mihin konkreettisiin toimiin on ryhdyttävä merten suojelemiseksi tuhoutumiselta ja saastumiselta ja niiden biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseksi? Mitkä ovat suurimmat uhat valtamerten hyvinvoinnille ja mitä ratkaisuja komitea ehdottaa? 

Euroopassa ei ole koskaan ennen ollut yhtä koulutettua sukupolvea, jolla on valtavasti mahdollisuuksia mutta samalla myös paljon paineita ja epäilyksiä siitä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, sanoo nuorisoasiantuntija ja Sinun Eurooppasi, sinun mielipiteesi 2025 -tapahtuman pääpuhuja Bruno António. Hän puhui ETSK-infolle siitä, miten nuorten ääntä voidaan vahvistaa ja miksi nyt, kun syrjintä ja muukalaisviha lisääntyvät Euroopassa, on ratkaisevan tärkeää, että tulevissa EU:n nuoriso-ohjelmissa opetetaan edelleen demokratian merkityksestä.

1. Ovatko nuoret nykyään poliittisessa ja yhteiskuntaelämässä passiivisia tai aktiivisia? Millä tavoin nuoret voivat osallistua päätöksentekoon enemmän?

Eri tutkimukset osoittavat, että nuoret ovat kiinnostuneita ja osallistuvat aktiivisesti. Jos poliittinen aktiivisuus määritellään tietoisuudeksi kriittisistä yhteiskunnallisista kysymyksistä, on selvää, että nuoret ovat ryhtyneet toimeen muutoksen edistämiseksi. Heidän tapansa olla aktiivinen on erityisen kiinnostava. Perinteisiä politiikkaan osallistumisen tapoja ovat äänestäminen, vapaaehtoistoiminta kansalaisjärjestöissä tai liittyminen poliittisten puolueiden nuorisosiipiin. Nämä tavat eivät näytä enää olevan nuorten suosiossa, vaan he haluavat vaikuttaa julkiseen päätöksentekoon allekirjoittamalla vetoomuksia, osallistumalla mielenosoituksiin tai toimimalla muilla innovatiivisilla tavoilla. Tutkimme DYPALL-verkostossa näitä osallistumisen välineitä, kuten konsultointia, paikallisiin nuorisovaltuustoihin osallistumista ja muita paikallisia nuorisodialogimekanismeja. Nuoret ovat nähdäksemme erittäin kiinnostuneita osallistumaan, mutta useimmat valtavirran mekanismit eivät vieläkään ole nuorisoystävällisiä eivätkä todella merkityksellisiä.

2. Viimeisimpien Euroopan parlamentin vaalien tulokset ja kansalliset kyselyt osoittavat, että monet nuoret ovat äänestäneet äärioikeistopuolueita. Mistä luulet sen johtuvan? Pidätkö tätä huolestuttavana suuntauksena, joka voi vaarantaa tasa-arvon ja osallisuuden kaltaiset eurooppalaiset arvot?

Nuorten lisääntyvä äärioikeistopuolueiden äänestäminen on huolestuttava suuntaus. Uskomme sen johtuvan tyytymättömyydestä valtavirtapolitiikkaan, syvästä epäluottamuksesta poliittisia instituutioita kohtaan, halusta vahvaan kansalliseen identiteettiin sekä taloudelliseen ja sosiaaliturvaan liittyviin pelkoihin. Näiden hälyttävien äänestyssuuntausten perimmäiset syyt täytyy ymmärtää. Nuorten sukupolvi on kasvanut jatkuvien kriisien ja tulevaisuuden epävarmuuden keskellä. Euroopassa ei ole koskaan ennen ollut yhtä koulutettua sukupolvea, jolla on paljon potentiaalia ja samalla paljon paineita ja epäilyksiä siitä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Sosiaalisen median algoritmit korostavat polarisoivaa sisältöä ja muokkaavat näkökulmia.

Kaikki tämä luo epävarmuutta tulevaisuudesta. Populististen puolueiden äänestäminen voi olla protesti tai yleisen tyytymättömyyden osoitus. Toisaalta se voi myös heijastaa halua saada vahva ääni valtaan, sillä se tuo turvallisuudentunteen. Historia on kuitenkin osoittanut, että kun tällaiset populistiset oikeistopuolueet saavat valtaa, nuoret menettävät usein toivonsa ja tuntevat itsensä petetyiksi. Ymmärrys tulee yleensä liian myöhään, kun he huomaavat, että oikeudet, vapaudet ja muut tärkeät arvot viedään pois tai asetetaan kyseenalaisiksi.

Tämä suuntaus vaarantaa eurooppalaiset arvomme jo nyt. Se näkyy poliittisessa keskustelussa ja myös ihmisten jokapäiväisessä elämässä yhteisöissämme, joissa muukalaisviha tai erilaisiin ihmisiin kohdistuva syrjintä normalisoituu. Siksi on olennaisen tärkeää, että tulevilla EU:n nuoriso-ohjelmilla tuetaan edelleen nuoria demokratian merkityksen ymmärtämisessä, siitä oppimisessa ja sen kokemisessa sekä autetaan heitä kehittämään taitoja, joita tarvitaan resilienssin kehittämiseksi demokratian vastaisten liikkeiden aiheuttamia uhkia vastaan.

3. Kuinka tietoisia nuoret eurooppalaiset ovat siitä, mitä EU tekee heidän hyväkseen? Miten heitä voidaan kannustaa kiinnostumaan EU:sta enemmän? Miten arvioisit EU:n kykyä viestiä asiasta?

On selvää, että nuorten tietoisuus siitä, mitä EU tekee heidän hyväkseen, on ehdottomasti suurempaa kuin vanhemmilla sukupolvilla. Euroopan solidaarisuusjoukkojen, Erasmus+- ja DiscoverEU‑ohjelmien kaltaiset nuoriso-ohjelmat edistävät eurooppalaisen identiteetin tunnetta, ja niitä olisi vahvistettava ja ne olisi asetettava kaikkien eurooppalaisten nuorten saataville.

Tietävätkö nuoret sitten täysin, mitä EU tekee heidän hyväkseen? Mielestämme ei. EU:n on osoitettava näkyvämmin ja selkeämmin, millainen vaikutus sillä on yhteiskuntaan ja erityisesti nuoriin. EU:n toimielinten päätöksillä on valtava vaikutus, ja sen vuoksi nuorten pitäisi kiinnostua EU-asioista enemmän. Miten se onnistuu? Mieleen tulee kaksi ajatusta. EU:n toimielinten on ensinnäkin lähetettävä silmiä avaava viesti siitä, että EU:n tasolla tehtävät päätökset vaikuttavat nuorten elämään suoraan. EU:n toimielinten olisi myös laajennettava ohjelmia, joissa nuorille tarjotaan mahdollisuuksia oppia EU:sta, kokea se ja tutustua siihen. Se voi lisätä eurooppalaisten yhteenkuuluvuuden, empatian, yhteyden ja ystävyyden tunnetta.

EU:n eri toimielimet ovat tehneet valtavasti työtä kansalaisten tavoittamisen eteen, mutta vaikka erilaisia kampanjoita ja välineitä on parannettu merkittävästi, ne eivät vielä riitä. Ne ovat käytännössä usein kaukana nuorten todellisuudesta.

Vaikka EU on edistynyt sosiaalisen median näkyvyydessä ja nuorille suunnatuissa kampanjoissa, sen viestintään on yhä vaikea samastua, ja tämä koskee erityisesti yhteiskuntiemme nuorten hyvin heterogeenistä ryhmää. EU:n viestintätoimia on kehitettävä ja jäsenneltävä edelleen ottamalla käyttöön uusia tiedotusmenetelmiä, kuten käyttää nuorten kansalaisjärjestöjä nuorten äänen lähettiläinä, perustaa hajautettuja alustoja tavoitettavuuden lisäämiseksi ja järjestää tarinankerrontakampanjoita, joilla EU:n politiikkoja esitellään jokapäiväisten kokemusten kautta. Tässä yhteydessä on olennaisen tärkeää kokeilla uusia viestintätapoja ja saada nuoret osallistumaan suoraan kampanjoiden ja muiden viestintätoimien luomiseen ja toteuttamiseen. 

2. Miten nuorten ääntä voidaan vahvistaa?

Heidät pitää ottaa vakavasti ja heidän arvonsa täytyy tunnustaa. Toimielimillä on valtaa ja kykyä vahvistaa nuorten ääntä, mutta toisinaan puuttuu halu tarjota tilaa, tukea, mahdollisuuksia ja välineitä, joiden avulla nuoret saadaan osallisiksi mielekkäällä tavalla. Nuorten osallistumista ei tule katsoa muistilistan tapaan. Ei riitä, että nuoria kutsuu yleisötilaisuuksiin tai heistä ottaa kuvia sosiaaliseen mediaan, jos heidän panoksensa lopulta laiminlyödään. Nuorten osallistumisen on oltava vaikuttavaa, ja sen vuoksi nuorten täytyy nähdä aktiivisuutensa tulokset ja siitä seuraavat muutokset.

Nuorten äänen vahvistaminen edellyttää institutionaalista tukea, kuten nuorten edustusta päätöksentekoelimissä. Se edellyttää myös luottamuksen rakentamista, johon tarvitaan aikaa, laadukkaita tiloja ja yhteistyöprosesseja. Tähän tarkoitukseen on osoitettava asianmukaista rahoitusta, ja toimielimet tarvitsevat valmiuksia työskennellä paremmin ja saada nuoret osallistumaan päätöksentekoon. Se edellyttää investointeja, aitoa sitoutumista ja aikaa.

Bruno António on DYPALL-verkoston toiminnanjohtaja. Verkosto on kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden, paikallisviranomaisten ja tutkimuslaitosten eurooppalainen foorumi, joka pyrkii edistämään nuorten osallistumista paikalliseen päätöksentekoon. Viimeisten 12 vuoden aikana Bruno on toiminut nuorisoasiantuntijana ja ulkopuolisena konsulttina useissa elimissä, esimerkiksi Euroopan komissiossa ja Euroopan neuvostossa. Hän toimi aiemmin Youth for Exchange and Understanding ‑järjestön pääsihteerinä sekä ECOS – Cooperativa de Educação, Cooperação e Desenvolvimento ‑järjestön toiminnanjohtajana. Hänellä on sosiaalialan tutkinto Farossa, Portugalissa sijaitsevasta Algarven yliopistosta.

Kristýna Bulvasová

Epävarmassa maailmassa, jossa pitkään olemassa olleet ajatusmallit ovat murenemassa ja jossa aiemmin jaetut arvot eivät enää yhdistä vaan jakavat meitä, nuorille on annettava tässä ja nyt mahdollisuus mielekkääseen osallistumiseen, jotta voidaan tarttua lukuisiin kiireellisiin kysymyksiin, joiden määrä kasvaa jatkuvasti. YEYS 2025 -tapahtuman keskustelut osoittivat selvästi, että yhtä erillistä aihetta ei voida määritellä ”nuorten aiheeksi” ja että nuoret ovat syystäkin huolissaan monista erilaisista ongelmista, jotka vaihtelevat korruption torjunnasta ja tasa-arvon edistämisestä ilmastonmuutoksen torjuntaan, kirjoittaa YEYS-tapahtumaan osallistunut tšekkiläinen opiskelija Kristýna Bulvasová.

Kuinkahan monta kertaa olen Z-sukupolven nuorena kuullut sanat ”sukupolvellanne on ennennäkemättömiä ongelmia” tai ”teidän on autettava ratkaisemaan nykyiset haasteet”.  Panokset ovat kovat, mutta niin ovat myös edessämme olevat haasteet: vertaansa vailla oleva demokratian taantuminen, yhteiskuntiemme polarisoituminen asioissa, jotka ovat aiemmin olleet ”yhteisiä arvoja”, pitkäaikaisten ajatusmallien ja järjestelmien horjuminen sekä epävarmuuden lisääntyminen.

Korkeat odotukset kohdistuvat paitsi nuoriin myös alirahoitettuihin kansalaisyhteiskunnan organisaatioihin ja niiden ratkaisevaan rooliin nuorten arvojen ohjaamisessa sekä koulutusjärjestelmiin. Virallisessa koulutuksessa nuorille olisi voitava antaa taidot ja välineet, joita he tarvitsevat tullakseen nykypäivän ja tulevaisuuden ongelmanratkaisijoiksi ja johtajiksi. Pelkäänpä, että monet koulutusjärjestelmät ovat liian jäykkiä täyttääkseen 2000-luvun vaatimukset, koska kouluissa ei anneta opetusta ilmastonmuutoksesta tai terveyteen liittyvistä kattavista kysymyksistä – olipa kyse sitten mielenterveydestä tai lisääntymisterveydestä. Kouluissa ei ole myöskään käytössään uusinta teknologiaa eivätkä ne pysty saavuttamaan asianmukaisesti haavoittuvassa asemassa olevia ryhmiä.

Jopa kysymys siitä, kenen katsotaan olevan haavoittuvassa asemassa, on politisoitunut – tai mikä vielä pahempaa, välineellistynyt – ja se on aiheuttanut lisärasitusta niille, joilla on siihen vähiten varaa ja joita ei pitäisi jättää jälkeen.

Yhteiskuntamme eivät enää ole samaa mieltä siitä, mitä haavoittuvuus tarkoittaa tai miten se tunnistetaan. Sain tästä ensi käden kokemusta, kun johdin lähellä Tšekin ja Slovakian rajaa sijaitsevassa koulussa työpajaa, jossa käsittelin sukupuolten palkkaeroa ja muuta sukupuoleen liittyvää eriarvoisuutta. Opiskelijat ja opettajat suhtautuivat tähän syvästi epäillen ja jopa torjuivat jyrkästi ajatuksen siitä, että yhteiskunnassamme olisi eriarvoisuutta. Olenkin sitä mieltä, että on tarpeen keskustella lisää nykyisistä haavoittuvuuksista ja eriarvoisuudesta ja kehittää niihin liittyviä valmiuksia ikäryhmästä riippumatta.

Nuorten – myös heikommassa asemassa olevien naisten ja tyttöjen, vammaisten henkilöiden ja maahanmuuttajataustaisten nuorten – yhtäläiset koulutusmahdollisuudet ja muut mahdollisuudet ovat edelleen kaukainen unelma. Jos yhteinen tavoitteemme on tarjota nuorille vankka perusta, jotta he voivat hyödyntää mahdollisuuksiaan ja saavuttaa unelmansa, meidän on ryhdyttävä toimiin. Ratkaisua ei ole helppoa löytää, mutta vahvistamalla EU:n jäsenvaltioiden ja kansalaisyhteiskunnan välisiä suhteita erityisesti epävirallisen koulutuksen alalla voitaisiin auttaa kuromaan eroja umpeen, kunhan on ensin määritelty, missä ovat suurimmat haavoittuvuudet. Opettajien ja kaikkien nuorisotyöntekijöiden uudelleenkoulutus yhteisöjen kehittämistä koskevien käytäntöjen alalla voisi luoda kehyksen joillekin kohdennetuille ja systeemisille ratkaisuille.

Kansalaisyhteiskunta on ottanut roolin aktiiviseen kansalaisvaikuttamisen kannustamisessa, mutta nuorten osallistuminen päätöksentekoon ja demokraattiseen hallintoon on edelleen vähäistä. Nuorten toiveiden ja niiden täyttämiseksi käytettävissä olevien tilojen ja mahdollisuuksien välillä on selvä kuilu. Pelkillä vaaleilla ei saavuteta toivottuja tuloksia, koska taistelu vallitsevaa poliittista kulttuuria ja disinformaatiota vastaan on joissakin maissa edelleen haastavaa. Äänestämättä jättäminen ei kuitenkaan tarkoita, ettei olisi mielipiteitä tai ratkaistavia ongelmia. Nuorten kannustamiseksi aktiivisen kansalaisuuteen nuoret tarvitsevat paitsi myönteisiä kokemuksia demokraattisesta toiminnasta myös konkreettisia tuloksia ilman nuorten näennäistä edustusta, tokenismia tai valikoivuutta. Olen edelleen toiveikas sen suhteen, että EU:n jäsenvaltiot pystyvät luomaan tällaisia tiloja ja kenties pääsemään yli siitä, että nuorten on odotettava, että heille annetaan tilaisuuksia mielekkääseen osallistumiseen yhteiskehittämiseen. On kuitenkin varmistettava, että tähän ei mene kolmea, viittä tai kymmentä vuotta. Muutoksen on tapahduttava nyt, jotta estetään yhteiskunnallisia eroja kasvamasta entisestään.

YEYS 2025 -tapahtumassa minulla oli ilo osallistua erityisesti ilmastonmuutokseen liittyvän suosituksen laatimiseen; olen nimittäin itse sitä mieltä, että maapallon kolminkertainen kriisi on yksi ihmiskunnan suurimmista haasteista. Yhtenäisen ilmastonmuutosstrategian laatiminen EU:lle oli yksi viidestä YEYS-tapahtuman suosituksesta samoin kuin korruption torjuminen avoimuuden ja nuorten osallistumisen avulla, aktiivinen kansalaisuus, tasa-arvo ja ajatus, jonka mukaan ”nuoret ansaitsevat oman paikkansa”. Koska asia päätyi yleisesti hyväksyttyjen suositusten joukkoon, on selvää, että YEYS-tapahtumaan osallistuneet nuoret pitävät sitä ratkaisevana haasteena, johon on vastattava. Tämä on kuitenkin jo jossakin määrin vaikutusvaltaisen nuorisoryhmän näkökulma, eikä sitä voida pitää kaikkia EU:n jäsenvaltioita edustavana. Jotkut saattavat ajatella, että juuri tämä suositus olisi YEYS 2025 -tapahtuman osallistujille tärkein, mutta lopullisessa äänestyksessä se sijoittui viimeiselle sijalle. Tämä saa toimia muistutuksena siitä, että mitään yksittäistä aihetta ei voida pitää ”nuorten aiheena”. Nuoret ovat oikeutetusti huolissaan kaikista ajankohtaisista ongelmista, ja nuorten asialista on luonnostaan laaja ja monialainen.

Osa nuorista tiedostaa ympäristön suojelun ja kestävyyden merkityksen, kun taas toisilla ei ole varaa priorisoida sitä, koska he kamppailevat täyttääkseen perustarpeensa. Olen maininnut maapallon kolminkertaisen kriisin yhtenä ihmiskunnan suurimmista haasteista, mutta tilanne näyttää erilaiselta, kun otetaan huomioon tarve puuttua kaikkiin tärkeisiin kysymyksiin samanaikaisesti tehokkaiden ratkaisujen löytämiseksi. Nykyinen geopoliittinen tilanne ja EU:n pyrkimykset saavuttaa maailmanlaajuinen kilpailukyky suuntaavat huomion toisaalle ja hidastavat siirtymäprosesseja. Loppujen lopuksi meillä ja tulevilla sukupolvilla ei ole kuitenkaan planeetta B:tä, jossa nämä ongelmat voitaisiin ratkaista, eikä meillä ole enää varaa ylittää maapallon kestävyyden rajoja.

Palatakseni suuriin panoksiin nuorten olisi kaikessa moninaisuudessaan pystyttävä edelleen nauttimaan nuoruudestaan ja kaikista siihen liittyvistä etuoikeuksista ja haasteista ja elämän kauneudesta. YK:n tuore raportti osoittaa kuitenkin, että nuorten aikuisten onnellisuus ja tyytyväisyys elämäänsä ovat heikentyneet selvästi viime vuosikymmenen aikana. Vaikka meillä on vakavia haasteita, olen vakaasti sitä mieltä, että jos voimme innostaa nuoria osoittamalla, että heidän toimensa tuottavat konkreettisia tuloksia, meillä on hyvät mahdollisuudet puuttua kiireellisiin ongelmiin ja parantaa kaikkien elämänlaatua.

Kristýna Bulvasová on kestävän kehityksen alalla toimivan European Sustainable Development Youth Network -verkoston jäsen. Hän on toiminut Euroopan neuvoston paikallis- ja aluehallintoasiain kongressin nuorisovaltuutettuna ja Tšekkiä edustavana YK:n nuorisovaltuutettuna. Hän on Tšekin ja Saksan yhteisen nuorisofoorumin entinen tiedottaja ja edelleen aktiivisesti mukana vahvistamassa Tšekin ja Saksan välistä yhteistyötä. Kristýna on nuorisoaktivisti, jonka erikoisaloja ovat tulevaisuuteen suuntautuva koulutus ja kestävyys. Hän johtaa nykyään tšekkiläistä valtiosta riippumatonta ”MOB – Young Citizens” -järjestöä ja suorittaa opintoja Kaarlen yliopistossa Prahassa ja Regensburgin yliopistossa. Sen lisäksi, että Kristýna osallistui aktiivisesti YEYS-tapahtuman ohjelmaan, hän käytti myös puheenvuoron ETSK:n kansalaisyhteiskuntaviikolla istunnossa, jossa käsiteltiin ennakointia osallistavan oikeudenmukaisen siirtymän ja vihreän ja sinisen kasvun edistämiseksi.

Nuori moldovalainen Mădălina-Mihaela Antoci oli yksi EU:n ehdokasmaiden edustajista tämän vuoden ETSK:n vuotuisessa nuorisotapahtumassa Sinun Eurooppasi, sinun mielipiteesi (YEYS). Hän osallistui myös ETSK:n kansalaisyhteiskuntaviikkoon, jossa hän piti avauspaneelissa inspiroivan puheen Yhä moninaisuudessaan yhtenäinen. Moldovan Erasmus-opiskelijoiden verkoston puheenjohtaja ja maan kansallisen nuorisoneuvoston hallituksen jäsen Mădălina-Mihaela kertoi, mitä EU merkitsee nuorille moldovalaisille ja kuvaili tehtäväkseen kannustaa maansa nuoria opiskelemaan ulkomailla ja omaksumaan maailmanlaajuisen ajattelutavan.

1. Kannustaako Moldovan kansallinen nuorisoneuvosto nuoria keskustelemaan EU:hun yhdentymisestä? Miten nuoret moldovalaiset suhtautuvat EU:hun?

Ilman muuta kannustaa! Moldovan kansallinen nuorisoneuvosto varmistaa, että nuorten ääni kuuluu Moldovan EU:n yhdentymisprosessissa kuulemisten, vaikuttamiskampanjoiden ja suoraan päätöksentekijöiden kanssa tehtävän yhteistyön kautta. EU edustaa monille nuorille moldovalaisille edistystä, uusia näkökulmia ja tulevaisuutta, jossa heidän lahjakkuutensa tunnustetaan ja sitä arvostetaan. Tietoisuudessa on kuitenkin edelleen puutteita, ja työmme liittyy juuri siihen: muutamme uteliaisuuden aktiiviseksi osallistumiseksi.

Järjestämme foorumeita, keskusteluja ja työpajoja EU:hun yhdentymisestä, politiikasta ja nuorten oikeuksista.
Kehotamme ottamaan nuoret mukaan kansallisiin päätöksentekoprosesseihin.
Käynnistämme kampanjoita tiedottaaksemme ja valistaaksemme nuoria moldovalaisia EU:n jäsenyyden eduista.

2. Esittelisitkö lyhyesti työtäsi Moldovan Erasmus-opiskelijoiden verkostossa?

Moldovan Erasmus-opiskelijoiden verkoston puheenjohtajana tehtäväni on saattaa nuoret elämää muuttavien kansainvälisten mahdollisuuksien ääreen. Ryhmämme pyrkii edistämään liikkuvuutta, luomaan vaihto-opiskelijoille kutsuvan ympäristön ja edistämään kansainvälistä koulutusta. Yksi tärkeimmistä aloitteistani on Erasmus kouluissa, jossa innostamme lukiolaisia ulottamaan haaveensa maan rajojen ulkopuolelle ja omaksumaan maailmanlaajuisen ajattelutavan.

3. Kertoisitko, kuinka moni moldovalainen opiskelija on tähän mennessä hyötynyt Erasmus+-ohjelmasta joko kaiken kaikkiaan tai vuosittain?

Moldovassa ei ole tällä hetkellä Erasmus+-opiskelijoita, mutta omat nuoremme ovat tarttuneet tilaisuuteen. Vuosittain 500–700 moldovalaista opiskelijaa opiskelee tai suorittaa harjoitteluja EU:n parhaissa oppilaitoksissa Erasmus+-ohjelman kautta. Ohjelman käynnistymisen jälkeen tuhannet ovat saaneet kansainvälistä kokemusta ja palanneet kotimaahansa mukanaan innovaatioita, johtajuutta ja uusia näkökulmia. Erasmus kouluissa ‑ohjelman myötä pyrin tekemään liikkuvuudesta nuorille moldovalaisille aiempaa todellisemman mahdollisuuden ja osoittamaan, että maailma on heille avoin.

4. Mikä on mielestäsi tällaisten akateemisten vaihto-ohjelmien arvo Moldovan kaltaisessa ehdokasvaltiossa asuville nuorille?

Erasmus+ on koulutusohjelma ja toisaalta Moldovan tulevaisuuden ponnahduslauta. Nuoret saavat siinä enemmän kuin vain koulutuksen. He omaksuvat sopeutumiskyvyn, selviytymiskyvyn ja eurooppalaisen perspektiivin. Moldovan kaltaisessa ehdokasvaltiossa on tärkeää luoda sukupolvi, joka näkee rajoitteiden yli, innovoi, tekee yhteistyötä ja on valmis johtamaan maatamme kohti eurooppalaista tulevaisuutta.

5. Millaisia odotuksia sinulla oli YEYS-tapahtumasta ja kansalaisyhteiskuntaviikosta?

Odotin vahvaa keskustelua, rohkeita ideoita ja todellista sitoumusta siihen, että nuoret otetaan mukaan päätöksentekoon. Tällaiset tapahtumat eivät ole pelkkiä kokouksia, vaan ne ovat foorumeita, joissa nuoret muutoksentekijät haastavat vallitsevan tilanteen ja vaativat vahvempaa ja osallistavampaa Eurooppaa. Moldovalle tämä on jälleen yksi askel kohti paikallisen todellisuuden ja eurooppalaisten tavoitteiden välisen kuilun umpeen kuromista. Osoitamme, että nuoremme eivät odota tulevaisuutta – me luomme sen itse.

Mădălina-Mihaela Antoci on 21-vuotias nuorisojohtaja, joka suhtautuu intohimoisesti koulutukseen, kansalaisvaikuttamiseen ja nuorten voimaannuttamiseen. Hän toimii tällä hetkellä Moldovan Erasmus-opiskelijoiden verkoston puheenjohtajana ja on Moldovan kansallisen nuorisoneuvoston hallituksen jäsen.

Erasmus+-ohjelman väsymättömänä puolestapuhujana hän on menestynyt loistavasti työssään, jossa hän kannustaa nuoria tarttumaan kansainvälisiin mahdollisuuksiin ja korostaa samalla koulutuksen arvoa kotimaassa. Hän on ponnisteluillaan innostanut satoja opiskelijoita lähtemään opiskelemaan ulkomaille ja olemaan aktiivisesti mukana paikallisyhteisöissään.

Vuoden 2025 Sinun Eurooppasi, sinun mielipiteesi tapahtuma (YEYS) kokosi yhteen noin 90 opiskelijaa EU:sta, ehdokasmaista ja Yhdistyneestä kuningaskunnasta. Ukrainalainen Valeriia Makarenko tuli edustamaan maataan sodan runtelemasta Harkovasta. Hän kertoi meille, miksi YEYS-tapahtumaan osallistuminen on erittäin tärkeää ukrainalaisnuorille. Makarenko toivoo, että hänen sukupolveaan, jonka selviytymiskykyä ja yhtenäisyyttä sota-aika on vahvistanut, odottaa valoisampi tulevaisuus.

1) Miksi on mielestäsi tärkeää, että nuoret osallistuvat YEYS-tapahtuman kaltaisiin EU:n tapahtumiin?

Minusta on ratkaisevan tärkeää, että nuoret osallistuvat tällaisiin tapahtumiin, koska niissä he pääsevät ilmaisemaan mielipiteensä, käymään merkityksellisiä keskusteluja ja muokkaamaan aktiivisesti Euroopan tulevaisuutta. Nämä tapahtumat tarjoavat korvaamattomia mahdollisuuksia oppia päätöksentekoprosesseista, kehittää johtamistaitoja ja luoda yhteyksiä eri maista tuleviin nuoriin. Ukrainalaisten nuorten osallistuminen on vieläkin merkityksellisempää, koska sen myötä voimme jakaa aitoja kokemuksiamme, edistää Ukrainan yhdentymistä Euroopan unioniin ja vahvistaa eurooppalaisten nuorten välistä solidaarisuutta.

2) Miten sota on mielestäsi vaikuttanut Ukrainan nuoriin?
Täysimittainen sota on epäilemättä muuttanut merkittävästi nuorten elämää Ukrainassa ja vaikuttanut heidän koulutukseensa, mielenterveyteensä ja yleiseen turvallisuuden tunteeseen. Monet ovat esimerkiksi joutuneet sopeutumaan opiskeluun verkossa tai muuttamaan uudelle paikkakunnalle, ja olosuhteet ovat usein epävakaat. Sota on kuitenkin myös vahvistanut selviytymiskykyä, ja nuorista ukrainalaisista on tullut vahvuuden ja voiman symboleja. Lisäksi nuoret osallistuvat aiempaa enemmän vapaaehtoistoimintaan, aktiiviseen poliittiseen toimintaan ja jälleenrakentamiseen, kuten kaupunkisuunnitteluhankkeisiin. Vaikeuksista huolimatta suojelemme edelleen määrätietoisesti identiteettiämme ja edistämme maamme tulevaisuutta.

3) Mitä toiveita sinulla on ukrainalaisnuorten tulevaisuuden suhteen?
Kysymys tulevaisuudesta askarruttaa varmasti lähes jokaista ukrainalaista teini-ikäistä. Minä ja edustamani yhteisö toivomme, että kaikilla Ukrainan nuorilla on mahdollisuus laadukkaaseen koulutukseen, ammatilliseen kasvuun ja turvalliseen tulevaisuuteen vahvassa, itsenäisessä Ukrainassa. Toivon myös, että kansainvälinen yhteisö tukee edelleen Ukrainan jälleenrakentamista, jotta nuoret voivat menestyä pelkän selviytymisen sijaan. Ukrainalaiset nuoret ovat todella vahvoja, joten on innostavaa nähdä yhä useampien nuorten osallistuvan erilaisiin hankkeisiin esimerkiksi koulutuksen, tieteen ja infrastruktuurin kunnostamisen parissa. Ennen kaikkea toivon, että edustamani selviytymiskykyinen ja yhtenäinen sukupolvi vie Ukrainaa kohti valoisampaa, innovatiivisempaa ja demokraattisempaa tulevaisuutta.

4) Mitä haluaisit lopuksi sanoa tapahtumasta?  

Minusta tapahtuma oli todella innostava. Keskusteltuani muiden osallistujien kanssa ja kuunneltuani ja analysoituani heidän puheitaan, olen vakuuttunut siitä, että tapahtumalla on merkittävästi vaikutusvaltaa. Yhdistämällä voimamme me nuoret voimme näyttää, mihin todella kykenemme. Tiettyjen tapahtumassa tehtyjen projektitöiden yhteydessä myös opimme ymmärtämään muita maita paremmin. En ollut koskaan aiemmin saanut niin paljon eri maita koskevaa tietoa. Olen ylpeä siitä, että sain olla mukana. 

Valeriia Makarenko on 16-vuotias opiskelija Ukrainan Harkovasta. Hän on 10. luokalla Harkovan lukiossa numero 99.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) on antanut talouspolitiikan EU-ohjausjakson 2025 syyspakettia koskevia keskeisiä suosituksia, joissa kehotetaan tekemään strategisia investointeja ja tiiviimpää yhteistyötä ja parantamaan sitä kautta EU:n häiriönsietokykyä ja kilpailukykyä.

ETSK esitti suosituksensa helmikuun täysistunnossa hyväksymässään lausunnossa, jossa painotetaan kestävyyttä, työmarkkinauudistuksia sekä kansallisten ja EU:n toimintapolitiikkojen parempaa yhteensovittamista ja vaaditaan kansalaisyhteiskunnalle parempia osallistumismahdollisuuksia.

ETSK piti valitettavana, ettei kestävästä kasvusta ollut julkaistu vuotuista selvitystä, vaikka se on tärkeä poliittinen asiakirja. Komitea korosti, että EU:n toimielinten olisi varauduttava geopoliittisiin riskeihin, jotka voivat vaikuttaa kauppaan, inflaatioon ja kasvuun.

ETSK antoi tukensa kilpailukykykompassia koskevalle aloitteelle ja kehotti tekemään investointeja energia- ja digitaalialoille sekä perustamaan Euroopan strategisten investointien rahaston. Lisäksi se kehotti parantamaan talouspolitiikkaa ja tuottavuutta edistämällä kansalaisyhteiskunnan tiiviimpää osallistumista, tekemällä käytännönläheisen arvioinnin elpymis- ja palautumistukivälineestä ja tehostamalla jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä. (tk)