Annamme sanan ETSK:n jäsenelle ja lausunnon Demokratian suojeleminen disinformaatiolta esittelijälle Carlos Trindadelle. EU-vaalien alla hän kertoo haitallisista seurauksista, joita disinformaatiolla voi olla demokratialle, ja siitä, miten sitä tulee torjua, jos haluamme demokratiassa elää.
Annamme sanan ETSK:n jäsenelle ja lausunnon Demokratian suojeleminen disinformaatiolta esittelijälle Carlos Trindadelle. EU-vaalien alla hän kertoo haitallisista seurauksista, joita disinformaatiolla voi olla demokratialle, ja siitä, miten sitä tulee torjua, jos haluamme demokratiassa elää.
EU:n luomupalkinnot jaetaan nyt kolmatta kertaa. Hakuaika on alkanut, ja se päättyy 12. toukokuuta 2024.
EU:n luomupalkinnoilla annetaan tunnustusta luomuarvoketjun erilaisille osaajille, joiden kehittämät innovatiiviset, kestävät ja inspiroivat hankkeet ovat tuottaneet todellista lisäarvoa luonnonmukaisten elintarvikkeiden tuotannon ja kulutuksen edistämiseksi.
Palkintojenjakotilaisuus järjestetään EU:n luomupäivänä 23. syyskuuta 2024.
Hakemus tehdään verkossa, ja hakuaika päättyy 12. toukokuuta 2024 kello 23.59.59 Keski-Euroopan aikaa.
”Freedom is just another word for nothing left to lose…” (vapaus on vain sana, jolla ilmaista, ettei ole mitään menetettävää...) sanoo Kris Kristoffersonin vuonna 1969 kirjoittama erittäin suosittu kantrikappale, josta monet artistit Janis Joplinista Kenny Rogersiin ovat esittäneet oman versionsa. Toisin kuin laulussa ”Me and Bobby McGee”, nykypäivän Euroopassa vapaus merkitsee kuitenkin sitä, että meillä on paljonkin menetettävää, ellemme puolusta vapauttamme – etenkin Unkarissa.
”Freedom is just another word for nothing left to lose…” (vapaus on vain sana, jolla ilmaista, ettei ole mitään menetettävää...) sanoo Kris Kristoffersonin vuonna 1969 kirjoittama erittäin suosittu kantrikappale, josta monet artistit Janis Joplinista Kenny Rogersiin ovat esittäneet oman versionsa. Toisin kuin laulussa ”Me and Bobby McGee”, nykypäivän Euroopassa vapaus merkitsee kuitenkin sitä, että meillä on paljonkin menetettävää, ellemme puolusta vapauttamme – etenkin Unkarissa.
Ihmiset tottuvat hyviin asioihin varsin nopeasti. He eivät katso taaksepäin ja pysähdy miettimään, miten arvokkaita matkustusvapauden, lehdistönvapauden ja työllistymisen tai koulutuksen vapauden kaltaiset Euroopassa saavutetut vapaudet ovatkaan. Minun sukupolveni ihmiset (boomerit, jotka syntyivät 50-luvun lopulla, jolloin Unkari kuului vielä Varsovan liittoon) muistavat hyvinkin sen pitkän tien, joka johti Berliinin muurin kaatumisen ja vuonna 2004 toteutuneen Unkarin EU-jäsenyyden kautta nykyiseen vapauteen. Kommunismin romahtamisen jälkeen kului 14 vuotta, ennen kuin maamme pystyi liittymään EU:hun yhdessä Tšekin, Slovakian ja Puolan kanssa. Mielestäni nyt takana ovat toiset 14 vuotta, joiden aikana Unkari on hitaasti taantunut ja jäänyt jälkeen: kun maa vielä 1990-luvun alussa kuului kansalaisvapauksien ja lehdistönvapauden puolustajien eturintamaan, siellä vallitsee tätä nykyä populismi, autokratia ja perustuslaillinen diktatuuri, joka itsessään on ristiriita.
Maan hallitus on lähes avoimesti julistanut sodan yhteisiä eurooppalaisia arvoja vastaan esittäen ”Brysselin” vihollisena ja EU:n itse piruna, ja tätä on jatkunut lähes 14 vuotta. Tämä tekee EU-myönteisten kampanjoiden tukemisesta vaikeaa niin oppositiolle (tai sille, mitä siitä on jäljellä) kuin (jäljellä olevalle) kansalaisyhteiskunnalle ja kansalaisjärjestöille. Emme kuitenkaan suostu luovuttamaan. Emme suostu siihen, että eurooppalaisten arvojen annetaan mennä hukkaan vain siksi, että jotkut unkarilaiset poliitikot ovat päättäneet tanssia kaukaa, ehkä Kremlistä asti, kuuluvan pillin mukaan.
Viimeaikaiset Unkarissa järjestetyt kyselyt osoittavat edelleen, että lähes 68–70 prosenttia äänioikeutetuista tukee Euroopan unioniin ja yhteisiin eurooppalaisiin arvoihin liittyviä etuja ja hyödyntää niitä. Kysymys kuuluu, ovatko he valmiita käymään joukolla vaaliuurnilla 9. kesäkuuta 2024. Unkarissa EU-vaalit käydään samana päivänä kuin kunnallisvaalit, eivätkä näkymät ole huonot, sillä tyytymättömyys maassa kasvaa. Protestiääni hallituksen politiikkaa vastaan merkitsee myös ääntä EU:n puolesta.
Mihály Hardy on unkarilainen toimittaja ja Klubrádión päätoimittaja
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) on EU:n neuvoston puheenjohtajavaltion Belgian pyynnöstä esittänyt ratkaisevan tärkeitä suosituksia, joilla pyritään vahvistamaan sosiaalista yhteenkuuluvuutta, hillitsemään velkaantumista ja asettamaan etusijalle investoinnit terveydenhuoltoon ja työllisyyteen kaikkialla Euroopassa. ETSK on ilmaissut huolensa siitä, että talousarvioiden tiukkuus saattaa hidastaa edistymistä köyhyyden ja ilmastonmuutoksen torjunnassa.
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) on EU:n neuvoston puheenjohtajavaltion Belgian pyynnöstä esittänyt ratkaisevan tärkeitä suosituksia, joilla pyritään vahvistamaan sosiaalista yhteenkuuluvuutta, hillitsemään velkaantumista ja asettamaan etusijalle investoinnit terveydenhuoltoon ja työllisyyteen kaikkialla Euroopassa. ETSK on ilmaissut huolensa siitä, että talousarvioiden tiukkuus saattaa hidastaa edistymistä köyhyyden ja ilmastonmuutoksen torjunnassa.
ETSK esittää suosituksensa lausunnossa ”Pitkän aikavälin osallistavan kasvun edistäminen uudistusten ja investointien avulla”, joka hyväksyttiin ja josta keskusteltiin komitean maaliskuun täysistunnossa työllisyydestä ja sosiaalisista oikeuksista vastaavan komission jäsenen Nicolas Schmitin ja Belgian eläke- ja sosiaalisen integraation ministerin Karine Lalieux’n läsnä ollessa.
Lausunnossa korostetaan tarvetta sovittaa yhteen nykyiset kehykset, kuten eurooppalainen ohjausjakso ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari. Korkean tason keskustelussa puhujat painottivat tarvetta edistää sosiaalista Eurooppaa ja puuttua sukupuolten välisen eläke-eron ja digitaalisen osallisuuden kaltaisiin kiireellisiin kysymyksiin. Lähiaikoina Belgiassa järjestettävä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria käsittelevä korkean tason konferenssi on osoitus sitoutumisesta tämän välineen täytäntöönpanon edistämiseen.
Komitean ehdotuksissa tähdennetään taloudellisten resurssien tehokasta käyttöä, työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan osallistamista päätöksentekoprosesseihin sekä sitä, että on tärkeää varmistaa, että vihreä ja digitaalinen siirtymä on oikeudenmukainen. Osallistavuus on keskeinen teema samoin kuin sosiaalisten investointien vaikutuksen maksimointi samalla kun edistetään taloudellista vakautta ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta EU:ssa. (tk)
Tässä numerossa yllätysvieraanamme on professori Danuta Hübner, Euroopan parlamentin jäsen Euroopan kansanpuolueen ryhmästä. Hän luettelee meille kaikki syyt, joiden vuoksi vuoden 2024 vaaleissa on kyse taistelusta Euroopan puolesta. Lisäksi hän kertoo, miksi poliittisilla puolueilla on suuri vastuu kannustaa mahdollisia äänestäjiään äänestämään. Vuonna 2024 meillä ei ole varaa antaa muiden päättää, ketkä edustavat meitä EU:n päätöksenteossa. Tällä kertaa panokset ovat liian korkeat.
Tässä numerossa yllätysvieraanamme on professori Danuta Hübner, Euroopan parlamentin jäsen Euroopan kansanpuolueen ryhmästä. Hän luettelee meille kaikki syyt, joiden vuoksi vuoden 2024 vaaleissa on kyse taistelusta Euroopan puolesta. Lisäksi hän kertoo, miksi poliittisilla puolueilla on suuri vastuu kannustaa mahdollisia äänestäjiään äänestämään. Vuonna 2024 meillä ei ole varaa antaa muiden päättää, ketkä edustavat meitä EU:n päätöksenteossa. Tällä kertaa panokset ovat liian korkeat.
EU:ssa valitaan joka viides vuosi edustajat Euroopan parlamenttiin. Parlamentti on ainoa suorilla vaaleilla valittu Euroopan unionin toimielin. Vuonna 2024 käynnistyvälle kymmenennelle vaalikaudelle valitaan 720 jäsentä. Viisivuotiskauden aikana heidän roolinsa on ratkaiseva: he ovat määrittämässä, millaiseksi EU, sen toimielimet ja politiikat muotoutuvat, mikä on EU:n asema polarisoituneessa maailmassa ja missä määrin EU sitoutuu yhteisiin arvoihin.
EU:ssa valitaan joka viides vuosi edustajat Euroopan parlamenttiin. Parlamentti on ainoa suorilla vaaleilla valittu Euroopan unionin toimielin. Vuonna 2024 käynnistyvälle kymmenennelle vaalikaudelle valitaan 720 jäsentä. Viisivuotiskauden aikana heidän roolinsa on ratkaiseva: he ovat määrittämässä, millaiseksi EU, sen toimielimet ja politiikat muotoutuvat, mikä on EU:n asema polarisoituneessa maailmassa ja missä määrin EU sitoutuu yhteisiin arvoihin.
Kaikki vaalit ovat tärkeitä. Vaalit ovat demokratian alkupiste, vaikka demokratia on tietysti paljon muutakin kuin vaalit. Meillä on esimerkkejä demokraattisesti valituista hallituksista, jotka toimivat demokraattisesti mutta rikkovat silti oikeusvaltioperiaatetta. Vaikka vaalit olisivat rehelliset ja vapaat, ne eivät yksin takaa demokratiaa, eivätkä ne ole ainoa demokratiaa määrittävä seikka. Siksi äänestäjien tulisi osallistua aktiivisesti vaaleihin.
Euroopan unionilla on ollut viimeisten viiden vuoden aikana ratkaistavanaan ongelmia, jotka ovat milteipä asettaneet vaakalaudalle sen koko olemassaolon. Kun brexitistä ja sen seurauksista päästiin, alkoi koronaviruspandemia, jota seurasi Venäjän Ukrainaan kohdistama raaka epäinhimillinen hyökkäys ja sen aiheuttamat taloudelliset ongelmat, mukaan lukien energiakriisi ja korkea inflaatio. EU on selviytynyt kaikista näistä odottamattomista häiriöistä ja pyrkinyt samalla saavuttamaan keskeiset strategiset tavoitteensa eli toteuttamaan siirtymisen vihreään ja digitaalisesti kilpailukykyiseen talouteen. Muuttuva geopoliittinen toimintaympäristö on johtanut siihen, että EU ja sen demokraattiset kumppanit ovat määränneet Venäjälle kauaskantoisia pakotteita. Lisäksi EU on toteuttanut toimia, joiden tarkoituksena on vähentää EU:n riippuvuutta Kiinasta ja luoda ennennäkemättömän vakaa perusta EU:n ja Yhdysvaltojen suhteille. Unioni on myös käynnistänyt kaikkien aikojen ensimmäisen Euroopan puolustusteollisuusohjelman, joka toteutetaan tulevina vuosina.
Vuoden 2024 vaalit merkitsevät taistelua Euroopan puolesta. Vaalikampanjassa on vastattava kansalaisten odotuksiin ja kunnioitettava heidän rooliaan EU:n päätöksenteossa. On sanomattakin selvää, että muuttoliike, ilmastonmuutos ja tuki isänmaataan Venäjän hyökkäykseltä puolustavalle Ukrainalle puhuttavat kaikkia niitä, joille vapaus, demokratia ja rauha ovat tärkeitä. Vaaleilla valittujen poliitikkojen on tehtävä kaikkensa sen eteen, että laajentumispolitiikka käynnistyy uudelleen tehokkaasti. Kun ehdokkaiden kanssa keskustellaan heidän tehtävästään seuraavien viiden vuoden aikana, heidät on saatava tietoisiksi siitä, että jos heidät valitaan, heidän on otettava huomioon, että Euroopan unioni on osa murenevaa maailmaa, joka jakautuu demokratioihin ja autoritaarisiin hallintoihin. Vuosi 2024 on vaalivuosi, jonka kuluessa yhteensä 4 miljardia ihmistä äänestää eri maissa eri puolilla maailmaa.
Euroopassa aiotaan seurata tiiviisti, millaisia valintoja amerikkalaiset tekevät presidentinvaaleissaan. Transatlanttiset suhteet on tärkeä kysymys EU-vaalien yhteydessä käytävissä keskusteluissa. Eurooppalaisten poliitikkojen ja poliittisten puolueiden velvollisuutena on tehdä kaikkensa kansalaisten osallistamiseksi ja kannustaa heitä saamaan äänensä kuuluviin. Geopoliittinen epävarmuus tekee siitä tärkeämpää kuin koskaan. Ehdokkaitaan vaaleihin asettavat poliittiset puolueet ovat keskenään usein eri mieltä arjen kannalta ratkaisevan tärkeistä asioista. Äänestäjillä on sananvaltaa ja valtaa vaikuttaa Euroopan tulevaisuuteen. Euroopan tulevaisuus on meidän tulevaisuutemme, jos me äänioikeutetut osallistumme keskusteluihin ehdokkaiden kanssa ja äänestämme vaaleissa. Toisinaan esiin nousevat turhautumisen ja vihastumisen tunteet ovat normaaleja, ja juuri siksi aktiivinen osallistuminen vaalien yhteydessä käytävään vuoropuheluun on niin tärkeää.
Vuonna 2019 Euroopan parlamentin vaalien äänestysprosentti oli ensimmäistä kertaa hieman yli 50 prosenttia. Nuorten eurooppalaisten äänestysaktiivisuus auttoi nostamaan äänestysprosenttia. On hyvä, että puolet äänioikeutetuista käytti äänioikeuttaan. Toisaalta se kuitenkin myös tarkoittaa sitä, että puolet Euroopan äänioikeutetuista jätti äänensä käyttämättä. Vuonna 2024 meillä ei ole varaa antaa muiden päättää, kuka edustaa meitä eurooppalaisessa päätöksenteossa ja lainsäädännässä. Alhainen äänestysosallistuminen rapauttaa vaaleilla valittujen legitimiteettiä ja heikentää heidän asemaansa Euroopan parlamentissa. Poliittisten puolueiden päävastuu on kannustaa mahdollisia äänestäjiään osallistumaan vaaleihin.
Vuosikymmenten ajan eurooppalaiset ovat pitäneet hallituksia edustajinaan EU:ssa. Vuoden 2024 vaalit tarjoavat tilaisuuden osoittaa, että Euroopan parlamentilla on todellista valtaa toimia kansalaisten äänitorvena. Vaaleihin osallistuu myös ensikertalaisia. Viidessä jäsenvaltiossa 16-vuotiaat saavat äänestää. Nuorten poliitikkoihin kohdistamat odotukset ovat erilaisia. Tämä on nähty Europan tulevaisuuskonferenssissa, ja sama viesti toistuu nyt Euroopan komission järjestämissä seurantapaneeleissa. Poliitikkojen olisi hyödynnettävä tulevia EU-vaaleja prosessina, jossa luodaan uuden sukupolven äänestäjiä ja poliitikkoja, ja nähtävä vaalit tilaisuutena lisätä avointa poliittista kasvatusta sekä rakentaa identiteettiä ja luottamusta.
Euroopan parlamentin vuoden 2024 EU-vaalien viestintästrategian keskiössä on saada liikkeelle äänestämättä jättäviä ja ensi kertaa äänestäviä. Tavoitteena on myös auttaa muita vaaleihin osallistuvia tahoja, kuten tiedostusvälineitä, kansalaisjärjestöjä, yrityksiä ja yksityishenkilöitä, ja tukea EU:n kansalaisten ja järjestöjen puolueetonta toimintaa, jolla ne pyrkivät tuomaan esiin äänestämisen tärkeyttä.
Ulkomaista vaikuttamista on havaittavissa jo nyt EU-vaalien edellä: disinformaatioon liittyviä hybridioperaatioita, jotka murentavat luottamusta instituutioihin ja poliitikkoihin ja tuottavat vastakkainasettelua aiheuttavia narratiiveja. Lisää on epäilemättä luvassa vaalien aikana ja niiden jälkimainingeissa. Disinformaation vastaisia lakeja on vahvistettava. Kansalliset ja EU:n toimet eivät yksin riitä. Niiden ohella tarvitaan tarkoituksenmukaista rahoitusta, jolla tuetaan koko yhteiskunnan kattavaa lähestymistapaa disinformaation ja siihen syyllistyvien paljastamiseksi, koska se vaikuttaa ihmisten arkeen ja heidän strategisiin valintoihinsa.
Näissä vaaleissa käydään taistelua demokratian, vapauden ja turvallisuuden kohtalosta. Siksi jokaisella äänellä on väliä.
Danuta Hübner, Euroopan parlamentin jäsen (EPP-ryhmä)
Yhä useammat eurooppalaiset ovat huolissaan siitä, etteivät he pysty löytämään kunnollista asuntoa, johon heillä on varaa, ja että he altistuvat sen myötä seuraaville riskeille: puutteelliset asuinolot, taloudelliset vaikeudet, asumiseen liittyvä epävarmuus ja jopa asunnottomuus. Kohtuuttomat asumiskustannukset voivat vaikuttaa ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin, johtaa epätasa-arvoisiin elinoloihin ja -mahdollisuuksiin sekä aiheuttaa kustannuksia terveydenhuoltoalalla, tuottavuuden heikkenemistä ja ympäristövahinkoja.
Yhä useammat eurooppalaiset ovat huolissaan siitä, etteivät he pysty löytämään kunnollista asuntoa, johon heillä on varaa, ja että he altistuvat sen myötä seuraaville riskeille: puutteelliset asuinolot, taloudelliset vaikeudet, asumiseen liittyvä epävarmuus ja jopa asunnottomuus. Kohtuuttomat asumiskustannukset voivat vaikuttaa ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin, johtaa epätasa-arvoisiin elinoloihin ja -mahdollisuuksiin sekä aiheuttaa kustannuksia terveydenhuoltoalalla, tuottavuuden heikkenemistä ja ympäristövahinkoja.
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean (ETSK) Brysselissä äskettäin järjestämässä konferenssissa annettiin selkeä varoitus: Euroopan asuntokriisi on pahenemassa, ja sillä on useita sivuvaikutuksia.
Eurofoundin tuoreen tutkimuksen mukaan asuntokriisi vaikuttaa erityisesti nuoriin estäen heitä muuttamasta pois kotoaan. Ikä, josta lähtien vähintään 50 prosenttia ihmisistä EU:ssa asuu vanhempiensa kodin ulkopuolella, on noussut 26 vuodesta 28 vuoteen vuosina 2007–2019. Vanhempiensa luona asuvien 25–34-vuotiaiden määrä kasvoi vuosina 2010–2019 eniten Espanjassa, Kroatiassa, Italiassa, Kyproksessa, Belgiassa, Kreikassa ja Irlannissa.
ETSK aikoo konferenssin suositusten avulla antaa poliittista pontta keskustelulle ja varmistaa, että EU:n asuntokriisi näkyy uuden Euroopan parlamentin ja uuden komission vuosien 2024–2029 asialistalla. Euroopan unionin on yhdistettävä voimavarat kunnollisten ja kohtuuhintaisten asuntojen pulan torjumiseksi. (mp)
EU:n sisämarkkinoiden strateginen uudelleentarkastelu on nyt välttämätöntä. Maailma ei ole enää sama kuin 30 vuotta sitten – sisämarkkinat on mukautettava uuteen kansainväliseen toimintaympäristöön, totesi Italian entinen pääministeri Enrico Letta ETSK:n täysistunnossa 20. maaliskuuta 2024.
EU:n sisämarkkinoiden strateginen uudelleentarkastelu on nyt välttämätöntä. Maailma ei ole enää sama kuin 30 vuotta sitten – sisämarkkinat on mukautettava uuteen kansainväliseen toimintaympäristöön, totesi Italian entinen pääministeri Enrico Letta ETSK:n täysistunnossa 20. maaliskuuta 2024.
Jacques Delors -instituutin nykyinen puheenjohtaja Enrico Letta esitteli sisämarkkinoiden tulevaisuutta koskevan korkean tason raporttinsa keskeiset tausta-ajatukset ja korosti, että sisämarkkinoilla on tulevaisuudessa noudatettava geopoliittista lähestymistapaa ja painotettava Euroopan strategista riippumattomuutta sekä puolustuksen, televiestinnän, energian ja rahoituksen kaltaisia keskeisiä aloja.
”Geopoliittinen toimintaympäristö on nyt täysin erilainen kuin 30 vuotta sitten. On pohdittava, mitä vaikutuksia uudella maailmantilanteella on sisämarkkinoihin ja niiden tulevaisuuteen. Tarvitaan uutta lähestymistapaa, jossa on otettava huomioon muun muassa puolustus ja laajentuminen”, hän totesi.
ETSK:n puheenjohtaja Oliver Röpke korosti, että sisämarkkinoiden menestystä ei voida mitata pelkästään talouden mittareilla, vaan sen on kuvastettava myös Euroopan kansalaisten toiveita ja hyvinvointia: ”Me ETSK:ssa uskomme, että sisämarkkinoilla on pohjimmiltaan kyse ihmisistä – ja oikeus liikkua merkitsee myös vapautta pysyä sijoillaan”.
Enrico Letta huomautti, että ihmiset ovat sekä sisämarkkinoiden toiminnan kohde että edunsaaja. Taloudellinen kilpailukyky on sovitettava yhteen sosiaalisen suojelun kanssa, ja liikkumisvapaus tarkoittaa myös oikeutta olla muuttamatta mihinkään: ”Aivovuodolla on eräissä maissa tuhoisia vaikutuksia. On kiinnitettävä huomiota ihmisten oikeuteen pysyä omilla asuinseuduillaan ja vapauteen palata sinne. Tätä nykyä liike tapahtuu vain yhteen suuntaan, mikä vaikuttaa kilpailukykyyn ja aiheuttaa suuria ongelmia Euroopassa.” (mp)
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea ja Euroopan komissio järjestivät 8. maaliskuuta 2024 Brysselissä konferenssin aiheesta Harvinaiset sairaudet EU:ssa: Yhteinen toiminta eurooppalaisten osaamisverkostojen tulevaisuuden muovaamiseksi (JARDIN-hankkeen käynnistyskokous). Tavoitteena oli käynnistää harvinaisia sairauksia koskeva yhteinen aloite eurooppalaisten osaamisverkostojen integroimiseksi kansallisiin terveydenhuoltojärjestelmiin ja muodostaa samalla EU:n toimielinten, Euroopan maiden, kansalaisjärjestöjen, potilasjärjestöjen, tutkijoiden, lääkäreiden ja sairaaloiden johtajien yhteinen rintama.
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea ja Euroopan komissio järjestivät 8. maaliskuuta 2024 Brysselissä konferenssin aiheesta Harvinaiset sairaudet EU:ssa: Yhteinen toiminta eurooppalaisten osaamisverkostojen tulevaisuuden muovaamiseksi (JARDIN-hankkeen käynnistyskokous). Tavoitteena oli käynnistää harvinaisia sairauksia koskeva yhteinen aloite eurooppalaisten osaamisverkostojen integroimiseksi kansallisiin terveydenhuoltojärjestelmiin ja muodostaa samalla EU:n toimielinten, Euroopan maiden, kansalaisjärjestöjen, potilasjärjestöjen, tutkijoiden, lääkäreiden ja sairaaloiden johtajien yhteinen rintama.
EU:n terveydenhuoltojärjestelmillä on vaikeuksia tarjota laadukasta ja kustannustehokasta hoitoa, kun on kyse harvinaisista tai esiintymistiheydeltään alhaisista monitekijäisistä sairauksista, jotka vaikuttavat noin 30 miljoonan eurooppalaisen jokapäiväiseen elämään. Tämän vuoksi on tärkeää hyödyntää eurooppalaisten osaamisverkostojen potentiaalia. Ne ovat terveydenhuollon tarjoajien virtuaalisia verkostoja eri puolilla Eurooppaa, joiden tarkoituksena on helpottaa keskustelua monimutkaisista tai harvinaisista sairauksista ja terveydentiloista, jotka edellyttävät pitkälle erikoistunutta hoitoa ja keskitettyä tietämystä ja resursseja.
Yhteisessä JARDIN-toimintahankkeessa integroidaan eurooppalaiset osaamisverkostot kansallisiin terveydenhuoltojärjestelmiin ja pyritään tekemään niistä kestäviä. Hankkeessa kehitetään kansallisia potilasväyliä, jotka liittyvät eurooppalaisiin osaamisverkostoihin, kansallisia osaamisverkostoja, jotka heijastavat ja täydentävät eurooppalaisia osaamisverkostoja, sekä rakenteita diagnosoimattomille potilaille.
Hankkeeseen osallistuvat 27 EU:n jäsenvaltion lisäksi Norja ja Ukraina. Sitä koordinoi Itävalta, ja sen kokonaisrahoitus on 18,75 miljoonaa euroa (15 miljoonaa euroa EU:lta ja 3,75 miljoonaa euroa jäsenvaltioilta) kolmen vuoden aikajaksolle. JARDIN-hankkeen tulosten, mukaan lukien suositukset, suunnitelmat ja raportit konkreettisista pilottihankkeista, odotetaan parantavan harvinaisia sairauksia koskevia kansallisia suunnitelmia EU:n jäsenvaltioissa. (mp)
Demokratioitamme ovat koetelleet Venäjän Ukrainaa vastaan käynnistämästä aggressiivisesta sodasta lähtien useat tekijät, joilla on vakavia yhteiskunnallisia, poliittisia ja taloudellisia vaikutuksia kaikkiin jäsenvaltioihin ja itse unioniin. Olen kuitenkin ollut aina vakuuttunut siitä, että haastavina aikoina EU:n kansalaiset seisovat rinta rinnan yhtenäisinä, pyrkivät päättäväisesti eteenpäin ja ovat valmiita muovaamaan Eurooppaa siihen suuntaan, mitä he toivovat itselleen ja tuleville sukupolville. Tämän he tekevät käyttämällä äänioikeuttaan valitakseen uudet eurooppalaiset johtajat.
Demokratioitamme ovat koetelleet Venäjän Ukrainaa vastaan käynnistämästä aggressiivisesta sodasta lähtien useat tekijät, joilla on vakavia yhteiskunnallisia, poliittisia ja taloudellisia vaikutuksia kaikkiin jäsenvaltioihin ja itse unioniin. Olen kuitenkin ollut aina vakuuttunut siitä, että haastavina aikoina EU:n kansalaiset seisovat rinta rinnan yhtenäisinä, pyrkivät päättäväisesti eteenpäin ja ovat valmiita muovaamaan Eurooppaa siihen suuntaan, mitä he toivovat itselleen ja tuleville sukupolville. Tämän he tekevät käyttämällä äänioikeuttaan valitakseen uudet eurooppalaiset johtajat.
Koska tulevat EU-vaalit vaikuttavat suuresti unionin seuraavien viiden vuoden kurssiin, ETSK on yhdistänyt voimansa Euroopan parlamentin kanssa allekirjoittamalla 6.–9. kesäkuuta 2024 pidettävien EU-vaalien valmistelemiseksi tehtävää yhteistyötä koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan.
Kokemuksesta tiedämme, että EU-vaaleissa äänestysprosentti on alhaisempi kuin kansallisissa vaaleissa. Tästä syystä ETSK aikoo hyvin aktiivisesti lisätä tietoisuutta tulevista EU-vaaleista. Mobilisoimalla 90 miljoonan ihmisen verkostomme – työnantaja- ja työntekijäjärjestöt ja muut kansalaisyhteiskunnan organisaatiot – voimme osaltaan edistää äänestysaktiivisuutta.
Useita toimia on jo käynnistetty alkaen 4.–7. maaliskuuta 2024 järjestetystä kansalaisyhteiskuntaviikosta, johon osallistui yli 800 edustajaa kansalaisyhteiskunnan organisaatioista ja nuorisoryhmistä keskustelemaan tulevista vaaleista ja EU:n tulevaisuudesta.
Maaliskuussa pidetyssä täysistunnossa antamassaan päätöslauselmassa ETSK kannustaa kansalaisia äänestämään. On luotu erityinen verkkosivusto, jonka tunnuslauseena on #USEYOURVOTE (#KäytäÄäntäsi) ja johon kootaan yhteen ETSK:n jäsenten ja henkilöstön toteuttamia toimia sekä tapahtumia ja aloitteita. Jäsenten paikallisilla tiedotustoimilla on keskeinen merkitys!
Toukokuun 4. päivänä kaikki EU:n toimielimet avaavat ovensa juhlistaakseen demokraattista osallistumista vaaleihin Schumanin julistuksen vuosipäivän kunniaksi. Lisäksi innokas ”Run for Europe” -tiimimme osallistuu 26. toukokuuta järjestettävään Brysselin 20 kilometrin juoksutapahtumaan tehdäkseen tunnetuksi ”Käytä ääntäsi” -kampanjaa. Ei pidä unohtaa, että mitä useammat äänestävät, sitä enemmän demokratia vahvistuu. Mitä useammat äänestävät, sitä legitiimimpiä tehdyt päätökset ovat. Tällä kertaa on entistäkin tärkeämpää, että kansalaiset ja erityisesti nuoret lähtevät äänestämään. Näin he voivat vaikuttaa asioihin ja antaa Euroopalle ”kasvot”, joista he voivat olla ylpeitä.
Koska kansalaisyhteiskunta ajaa EU:n kansalaisten yleistä etua, sillä voi olla keskeinen rooli tässä kampanjassa erityisesti, kun pyritään lisäämään tietoisuutta vaalien merkityksestä ja kannustamaan ihmisiä äänestämään.
Meidän on tehtävä yhteistyötä, tavoitettava kansalaiset ja kansalaisyhteiskunnan organisaatiot kaikilla tasoilla – unioni-, jäsenvaltio- ja aluetasolla –, käytävä aitoa vuoropuhelua, kuultava kansalaisten ja organisaatioiden ääntä ja kerrottava poliittisille johtajillemme, mitä edustamamme miljoonien kansalaisten organisaatiot odottavat uusilta Euroopan parlamentin jäseniltä ja uudelta komissiolta seuraavien viiden vuoden aikana.
Äänesi on tärkeä! #KäytäÄäntäsi
Ystävällisin terveisin
Laurenţiu Plosceanu, viestinnästä vastaava varapuheenjohtaja
