ETSK kehottaa komissiota tekemään omaishoitajia koskevasta kysymyksestä poliittisen painopisteen ja perustamaan foorumin parhaiden käytäntöjen vaihtamiseksi jäsenvaltioiden välillä.

ETSK antoi heinäkuussa lausunnon, jossa se kehottaa toteuttamaan sekä EU:n että jäsenvaltioiden tasolla lisätoimia omaishoitajien suojelemiseksi paremmin ja heidän yhteiskunnalle antamansa olennaisen panoksensa tunnustamiseksi.

Tarvittavia toimenpiteitä ovat muun muassa foorumin perustaminen parhaiden käytäntöjen vaihtamiseksi jäsenvaltioiden kesken, laadukkaiden ja helposti saatavilla olevien yhteisöperustaisten palvelujen tarjoaminen omaishoitajien taakan keventämiseksi ja tilapäishoitopalvelujen tarjoaminen. On myös ratkaisevan tärkeää, että omaishoitajat pääsevät hyödyntämään joustavia työoloja, jotta he eivät joudu luopumaan työstään huolehtiakseen perheensä jäsenistä.

Lausunnon esittelijän Pietro Barbierin mukaan ”ETSK on valmis antamaan äänen yhteiskunnassamme suuressa määrin näkymättömälle omaishoitajien ryhmälle. Nämä ihmiset joutuvat usein luopumaan työstään, minkä seurauksena he menettävät tulonsa ja monet oikeuksistaan. Omaishoitajat tekevät työtään piilossa muiden katseilta. Nyt on aika suunnata valokeila heidän ponnisteluihinsa.”

ETSK kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan asianmukaisia toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että omaishoidosta tehtävä päätös on vapaaehtoinen, että sukupuolten epätasa-arvoon puututaan ja että omaishoitajat voivat säilyttää työpaikkansa ja palkkansa entistä joustavampien työolojen ansiosta ja palata helposti työmarkkinoille, jos he ovat joutuneet poistumaan niiltä. On myös tärkeää turvata heille asianmukainen työ- ja yksityiselämän tasapaino.

Omaishoito ei kuormita samalla tavalla miehiä ja naisia. Huomattava osa omaishoitajista on naisia, joista noin 70 prosenttia hoitaa lapsiaan, puolisoaan tai sisaruksiaan. Sen lisäksi, että nämä naiset altistuvat suuremmalle työuupumuksen ja psykofyysisten häiriöiden riskille, he ovat vakavassa köyhyysvaarassa. ”Meillä on yksi maailman parhaista sosiaaliturvajärjestelmistä, mutta monissa tapauksissa se on riippuvainen naisten fyysisestä kestokyvystä, tarmosta ja tahdonvoimasta”, Barbieri totesi.

On olennaisen tärkeää, että saatavilla on omaishoitajien todellisia elinoloja kuvaavia laadullisia ja määrällisiä tietoja, jotta voidaan seurata asiaan liittyvien sääntöjen ja määräysten vaikutuksia. ETSK kehottaa ottamaan käyttöön uusia tutkimusstrategioita erityisesti yhteistyössä Eurofoundin kanssa ja osallistamaan asiaankuuluvat sidosryhmät toimintaan.

Lähes puolet EU:ssa työskentelevistä yli kolmesta miljoonasta harjoittelijasta ei saa työstään korvausta, ja miltei kolmanneksella ei ole mahdollisuutta päästä sosiaaliturvan piiriin.

ETSK järjesti heinäkuussa korkean tason keskustelun harjoittelua koskevan EU-lainsäädännön parantamisesta. Keskustelu liittyi kansalaisyhteiskunnan ja nuorisojärjestöjen kehotuksiin tehdä loppu yleisestä käytännöstä, että harjoittelijoille ei makseta työstä korvausta eikä heillä ole mahdollisuutta päästä sosiaaliturvan piiriin tai nauttia muista työntekijöiden oikeuksista ja sosiaalisista oikeuksista.

Työllisyydestä ja sosiaalisista oikeuksista vastaavan komission jäsenen Nicolas Schmitin kanssa käydyssä täysistuntokeskustelussa ETSK totesi suhtautuvansa myönteisesti komission tuoreimpiin ehdotuksiin työharjoittelujen parantamiseksi EU:ssa eli ehdotettuun harjoitteludirektiiviin ja harjoittelun vahvistettuihin laatupuitteisiin.

ETSK kehotti lainsäätäjiä kuitenkin tekemään ehdotetuista säädöksistä vieläkin jämerämpiä, jotta harjoitteluja ei enää voida käyttää halvan työvoiman hankkimiseen tai aloitustason työpaikkojen korvaamiseen. Komitea korosti, että on tärkeää maksaa harjoittelijoille oikeudenmukainen korvaus ja kattaa heille harjoitteluun osallistumisesta aiheutuvat elinkustannukset.

”Harjoittelut ovat nuorille keskeinen keino saada käytännön työkokemusta”, ETSK:n puheenjohtaja Oliver Röpke sanoi. ”Meidän on varmistettava, että yksikään nuori ei jää vaille näitä mahdollisuuksia taloudellisten rajoitteiden vuoksi, ja siksi harjoittelusta on maksettava kohtuullinen korvaus. EU:ssa on torjuttava sellaista harjoittelua, jossa on kyse työvoiman hyväksikäytöstä, ja esitänkin komissiolle kiitokset ehdotuksista, joita se on tehnyt tämän tavoitteen saavuttamiseksi.”

Komissaari Nicolas Schmit totesi seuraavaa: ”Harjoittelut voivat olla nuorille oiva tapa hankkia ensimmäisiä työkokemuksia, oppia uusia taitoja ja verkostoitua. Harjoittelun on kuitenkin oltava laadukasta, mikä tarkoittaa sitä, että harjoittelulla on oltava selkeä oppimistavoite, siitä on saatava korvaus ja harjoittelijoita on autettava siirtymään työelämään järjestämällä heille mentorointia ja ohjausta.”

ETSK korostaa harjoitteludirektiivistä ja harjoittelun vahvistetuista laatupuitteista antamassaan lausunnossa asiasta vastaavien viranomaisten keskeistä roolia harjoitteluiksi naamioitujen varsinaisten työsuhteiden torjumisessa. Myös työmarkkinaosapuolilla voi kansallisista käytännöistä riippuen olla tärkeä merkitys torjuntatoimissa.

”Harjoittelun laatupuitteiden parantaminen, ja erityisesti oppimis- ja koulutussisällön lisääminen, kaikkialla EU:ssa sekä harjoittelujen väärinkäytön torjuminen on olennaisen tärkeää. Kehotammekin komissiota tekemään esitettyihin ehdotuksiin parannuksia, jotta nämä tavoitteet onnistuttaisiin saavuttamaan”, lausunnon esittelijä Nicoletta Merlo totesi. (ll)

ETSK on antanut ennakkovaroituksen EU:n tulevan laajentumisen vaikutuksista maatalouteen. Tämän laajentumisen taustalla on merkittäviä maailmanlaajuisia haasteita geopoliittisista muutoksista ilmastonmuutokseen sekä siirtymiin energia- ja ympäristöpolitiikassa. ETSK korostaa perusteellisen valmistautumisen ja EU:n arvojen kunnioittamisen tärkeyttä uusien jäsenten unioniin liittymisen yhteydessä. 

ETSK antoi heinäkuun täysistunnossaan lausunnon, jossa korostetaan laajentumisprosessin monimutkaisuutta ja painotetaan varautumisen, kestävän kehityksen varmistamisen sekä niin nykyisten jäsenvaltioiden kuin jäsenehdokasvaltioiden maatalousalalle annettavan tasapainoisen tuen tarvetta. Laajentumisen tavoitteena on vahvistaa EU:n strategista riippumattomuutta ja pienentää maatalouden ympäristövaikutusta. Laajentumiset ovat kuitenkin aiemmin johtaneet vaihteleviin tuloksiin hyödyttäen usein suuria maatalousyrityksiä maaseudun pienten tilojen kustannuksella. 

Tämän tuo esiin lausunnossa sen esittelijä Stoyan Tchoukanov, joka totesi, että vaikka aiemmat laajentumiset ovat yleisesti ottaen onnistuneet, ne eivät ole hyödyttäneet maaseutualueita eivätkä pienviljelijöitä samassa määrin. Hän tähdensi, että maatalousjärjestelmää on hallinnoitava huolellisesti häiriöiden välttämiseksi. 

Mahdollisten virheellisten tietojen torjumiseksi ja sujuvan yhdentymisen varmistamiseksi ETSK kannattaa kattavaa tiedonkeruuta ja maatalousuudistusten seurantaa. Ehdokasmaiden on mukauduttava kehittyvään yhteiseen maatalouspolitiikkaan (YMP), jossa painotetaan nyt ekosysteemipalveluja perinteisten tukien sijasta. Laajentumisen odotetaan kasvattavan EU:n maatalousmaa-alaa merkittävästi erityisesti Ukrainan liittymisen myötä, joka pelkästään lisäisi sitä neljänneksellä. 

ETSK suosittaa asteittaiseen yhdentymiseen tähtäävää lähestymistapaa erillisine määrärahoineen, joilla olisi tuettava niitä maatalouden alasektoreita, joihin vaikutukset kohdistuvat eniten, erityisesti pk-yrityksiä. YMP:n tulevissa uudistuksissa olisi keskityttävä kestävään kehitykseen ja korvattava hehtaariperusteiset tuet kannustimilla, jotka perustuvat ympäristö- ja yhteiskunnallisiin hyötyihin. 

Kaiken kaikkiaan ETSK peräänkuuluttaa huolellista ja asianmukaisesti tuettua laajentumisprosessia sen varmistamiseksi, että kaikki jäsenvaltiot hyötyvät siitä ja että EU:n maatalouskäytännöt pysyvät kestävinä ja tasapuolisina kasvavien geopoliittisten jännitteiden tilanteessa.

ETSK arvostelee Euroopan komission nykyistä kehittyneiden materiaalien suunnitelmaa rahoituksen, määrällisten tavoitteiden ja kestävyysindikaattorien puutteesta. Asiaa koskevasta komission tiedonannosta antamassaan lausunnossa komitea perää kattavaa strategiaa, jonka turvin EU voi nousta maailmanlaajuiseen johtoasemaan tällä keskeisellä alalla. 

”Kehittyneillä materiaaleilla on ratkaiseva merkitys teollisuudelle, talouskasvulle ja kestävälle kehitykselle EU:ssa. Kaikkia tuotantoprosesseja varten tarvitaan kestävyysindikaattorit, ja on varmistettava, että Euroopassa on oikeanlaista osaamista ja ammattitaitoista työvoimaa”, lausunnon esittelijä Anastasis Yiapanis totesi. 

Komitea pitää komission suunnitelmaa liian ponnettomana ja tavoitetasoiltaan turhan epätarkkana, jotta sen avulla pystyttäisiin turvaamaan EU:n teollisuuden johtoasema. Yhteisesittelijä Gerardo Luís Arroyo Herranz kiinnitti huomiota nimenomaan määrällisten tavoitteiden, aikataulun ja keskeisten tulosindikaattoreiden puutteeseen. ETSK peräänkuuluttaa rohkeaa ja strategista otetta EU:n valmiuksien parantamiseen kehittyneissä materiaaleissa ja ehdottaa terveydenhuollon sisällyttämistä strategiseksi alaksi, koska sillä on merkittävää vaikutusta teollisuuteen. 

Keskeisenä suosituksena on siirtyminen kiertotalouteen riippuvuuden vähentämiseksi raaka-aineissa. Tämä edellyttää yhteistyön tiivistämistä teollisuuden, tiedemaailman ja poliittisten päättäjien välillä, huomattavia t&k-investointeja sekä osaamisen kehittämistä. ”Mikä tahansa hanke voi epäonnistua, jos ei ole työntekijöitä, joilla on tarvittava ammattitaito. EU:n on toteutettava täydennys- ja uudelleenkoulutusohjelmia ja ammatillisen koulutuksen aloitteita”, Arroyo Herranz totesi. 

ETSK pitää Horisontti Eurooppa -puiteohjelman puitteissa kehittyneisiin materiaaleihin ehdotettua 250 miljoonan euron rahoitusta riittämättömänä ja kehottaa lisäämään rahoitusvaroja, luomaan veropohjaisia kannustimia ja yksinkertaistamaan hallinnollisia menettelyjä investointien ja innovoinnin edistämiseksi. Huolena on myös kriittisten raaka-aineiden vakaan tarjonnan varmistaminen. 

ETSK kehottaa vahvistamaan EU:n omia valmiuksia ja monipuolistamaan hankintalähteitä mm. toteuttamalla kumppanuuksia Etelä-Korean ja Yhdysvaltojen kanssa sekä tekemällä pitkäaikaisia sopimuksia pienempien maiden kanssa, jotta mahdollisista toimitushäiriöistä ei aiheutuisi kohtuutonta haittaa. (gb)

Eurooppa-myönteinen enemmistö piti edelleen pintansa EU-vaaleissa, jotka osoittivat kuitenkin myös sen, että äänestäjät eri puolilta EU:ta vaativat pikaista poliittista ja lainsäädännöllistä reagointia vaalikampanjassa esiin tuotuihin haasteisiin. Jos näin ei tapahdu, Eurooppa-myönteinen enemmistö saattaa menettää kansalaisten tuen, ja kansalaiset voivat kääntää yhä enemmän selkänsä valtavirtaa edustaville poliittisille voimille. 

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) järjesti heinäkuun täysistunnossaan demokratian tilaa Euroopassa käsittelevän keskustelun, johon osallistuivat Euroopan parlamentin puhemies Roberta Metsola ja vastavalitun Euroopan parlamentin poliittisten ryhmien edustajat. 

ETSK:n puheenjohtaja Oliver Röpke totesi, että ”kesäkuussa pidetyt EU-vaalit olivat meille herätyksenä. Velvollisuutenamme on pohtia demokratian tilaa vaalitulosten perusteella. Olemme vakaasti yhtä mieltä siitä, että Euroopan unioni on ainoa vastaus, sillä unionin tarjoama demokratia parantaa selvästi elämää kaikkialla Euroopassa.” 

Vahvistaakseen tukea demokratialle Euroopassa EU:n on, kuten Roberta Metsola huomautti, osoitettava, että politiikka on edelleen paras vaihtoehto myönteisen muutoksen edistämiseksi yhteiskunnissa ja yhteisöissä ”Työnantajat, työntekijät ja kansalaisyhteiskunta ovat olennaisen tärkeitä Euroopan rakentamisessa Euroopan kunnissa ja alueilla, sillä juuri siellä on Euroopan juuret ja siellä demokratia toimii käytännössä.”

Poliittisten ryhmien edustajien kanssa käydyssä keskustelussa Euroopan parlamentin suurimman ryhmän eli Euroopan kansanpuolueen (EPP) varapuheenjohtaja Željana Zovko totesi ryhmän odottavan, että edellisellä toimikaudella aloitettuja politiikkoja jatketaan. Sosialistien ja demokraattien ryhmän (S&D) varapuheenjohtaja Ana Catarina Mendesin mukaan on erittäin tärkeää keskittyä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoon ja köyhyyden torjuntaan. Renew-ryhmän varapuheenjohtaja Dan Barna kehotti uutta Euroopan komissiota puolustamaan oikeusvaltioperiaatetta käyttäen nykyisiä välineitä entistä tehokkaammin. Vihreät/EVA-ryhmän varapuheenjohtaja Kira-Marie Peter-Hansen puhui siitä, miten tärkeää on säilyttää vihreän kehityksen ohjelma EU:n keskeisenä politiikkana. The Left -ryhmän puheenjohtaja Martin Schirdewan teki selväksi, että ryhmä kehottaa uutta komissiota puuttumaan asuntokriisin kustannuksiin. (mt)