Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) käsitteli tammikuun täysistunnossaan ilmastonmuutoksen ja ympäristön tilan heikkenemisen vaikutuksia rauhaan, turvallisuuteen ja puolustukseen. Komitea korostaa, että on investoitava kiireesti kriisinkestävien ratkaisujen kehittämiseen näihin maailmanlaajuisiin haasteisiin vastaamiseksi.
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) käsitteli tammikuun täysistunnossaan ilmastonmuutoksen ja ympäristön tilan heikkenemisen vaikutuksia rauhaan, turvallisuuteen ja puolustukseen. Komitea korostaa, että on investoitava kiireesti kriisinkestävien ratkaisujen kehittämiseen näihin maailmanlaajuisiin haasteisiin vastaamiseksi.
Euroopan yhdentymishankkeen perustehtävänä on rauhan edistäminen ja ylläpitäminen. Tämä edellyttää EU:lta rauhanrakentamistoimien tehostamista.
ETSK korostaa lausunnossaan, että rauhan edistäminen liittyy erottamattomasti perusoikeuksien ja demokratian suojaamiseen ja edistämiseen. Komitean kantana onkin, että ilmaston ja turvallisuuden välisen yhteyden huomioon ottamista EU:n ulkoisissa politiikoissa olisi vahvistettava. Tätä varten olisi luotava ennakoivia yhteyksiä ulkosuhteista, unionin sisäisestä yhteenkuuluvuudesta sekä jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspalveluista vastaavien elinten välille. Termillä ”ilmaston ja turvallisuuden välinen yhteys” tarkoitetaan sekä ilmastonmuutoksen että ympäristön tilan heikentymisen rauhaan, turvallisuuteen ja puolustukseen kohdistuvia vaikutuksia.
Lausunnon esittelijä, ETSK:n jäsen Ozlem Yildirim totesi seuraavaa: ”ETSK ehdottaa myös konkreettisia toimenpiteitä, joiden avulla voidaan tehostaa ennakointia erityisesti investoimalla kriisinkestäviin ratkaisuihin, valmistelemalla päätöksentekoprosesseja tulevaisuuden jännitteitä varten ja ennen kaikkea laatimalla asiaa koskeva todellinen strategia EU:n tasolla. Myös se, että kaikki osapuolet täyttävät ilmastositoumukset nopeasti ja tehokkaasti, on tärkeä ennaltaehkäisevä keino.”
Euroopan komission ehdotuksessa otetaan huomioon ilmaston ja turvallisuuden välinen yhteys. ETSK toteaa kuitenkin, ettei asiakirjassa käsitellä tämän yhteyden muuttuvaa luonnetta, ja katsoo, että siinä olisi pitänyt määritellä maantieteelliset, poliittiset ja sotilaalliset muuttujat. Tilanne tulee nimittäin heikkenemään, ja se voi synnyttää vakavia jännitteitä jäsenvaltioiden välillä. Komission ja jäsenvaltioiden on käytävä jatkuvaa vuoropuhelua ilmaston ja turvallisuuden välisestä yhteydestä. (at)
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) kannattaa komission ehdotusta päätoimipaikkaverotukseen perustuvasta järjestelmästä, sillä tällaisen järjestelmän käyttöönotto edistäisi pienyritysten kasvua EU:ssa. ETSK ehdottaa neuvoa-antavassa lausunnossaan lisätoimenpiteitä ja korostaa, että komission, jäsenvaltioiden sekä mikroyritysten ja pienten ja keskisuurten yritysten (mikro- ja pk-yritysten) edustajien on vahvistettava yhteistyötään, jotta voidaan varmistaa täytäntöönpanon tehokkuus ja lisätä tietämystä.
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) kannattaa komission ehdotusta päätoimipaikkaverotukseen perustuvasta järjestelmästä, sillä tällaisen järjestelmän käyttöönotto edistäisi pienyritysten kasvua EU:ssa. ETSK ehdottaa neuvoa-antavassa lausunnossaan lisätoimenpiteitä ja korostaa, että komission, jäsenvaltioiden sekä mikroyritysten ja pienten ja keskisuurten yritysten (mikro- ja pk-yritysten) edustajien on vahvistettava yhteistyötään, jotta voidaan varmistaa täytäntöönpanon tehokkuus ja lisätä tietämystä.
EU:ssa melkein kaikki rahoitusalan ulkopuoliset yritykset (99,8 %) ovat pk-yrityksiä. Ne tuottavat merkittävän osan työpaikoista (66,6 %) ja arvonlisästä (56,8 %). Komission ehdotus päätoimipaikkaverotukseen perustuvasta järjestelmästä on osa laajempaa pk-yritysten apupakettia. Järjestelmän avulla on tarkoitus keventää pk-yritysten sääntelytaakkaa ja yksinkertaistaa niiden verotusmenettelyjä. ETSK korostaa, että mikro- ja pk-yritysten kasvun vauhdittamiseksi ehdotus päätoimipaikkaverotukseen perustuvasta järjestelmästä olisi hyväksyttävä kiireellisesti. Se koskee erityisesti rajojen yli toimivia itsenäisiä pk-yrityksiä. Ehdotettu taakan keventäminen vastaa ETSK:n tavoitetta edistää BKT:n ja työllisyyden kasvua pitkällä aikavälillä.
ETSK kannattaa toimien kohdentamista aluksi vain itsenäisiin mikro- ja pk-yrityksiin mutta ehdottaa, että viiden vuoden kuluttua tehtävän jälkiarvioinnin yhteydessä arvioitaisiin mahdollisuutta ottaa järjestelmän piiriin myös tytäryritykset, mikä laajentaisi osallistujajoukkoa. ETSK panee merkille, että päätoimipaikkaverotukseen perustuva järjestelmä ja ehdotettu yritysten tuloverotusta Euroopassa koskeva kehys (BEFIT) täydentävät toisiaan, mutta korostaa tarvetta tarkkailla tilannetta, jotta vältyttäisiin eroilta oikeudellisessa kehyksessä. Jäsenvaltioiden veroviranomaisten yhteistyö on ratkaisevan tärkeää päätoimipaikkaverotukseen perustuvan järjestelmän onnistumisen kannalta, ja ETSK kehottaakin tekemään yhteistyötä järjestelmän asianmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi. Jäsenvaltioiden tulee mukauttaa tietotekniikkajärjestelmänsä mahdollisimman nopeasti ja edistää tiedon jakamista mikro- ja pk-yrityksille. (tk)
Kilpailukyky, pk-yritykset ja sosiaalinen osallisuus ovat Belgian puheenjohtajakauden ohjelman ytimessä. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) antaa poliittisia suosituksia talouden ohjausjärjestelmän, pitkän aikavälin osallistavan kasvun ja kestävän turvallisuuden välisistä suhteista sekä yhteisötalouden potentiaalista köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnassa.
Kilpailukyky, pk-yritykset ja sosiaalinen osallisuus ovat Belgian puheenjohtajakauden ohjelman ytimessä. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) antaa poliittisia suosituksia talouden ohjausjärjestelmän, pitkän aikavälin osallistavan kasvun ja kestävän turvallisuuden välisistä suhteista sekä yhteisötalouden potentiaalista köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnassa.
Belgia toimii vuoden 2024 alkupuoliskolla kolmannentoista kerran Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajavaltiona, ja sen painopisteistä keskusteltiin ETSK:n tammikuun täysistunnossa järjestetyssä kahdessa keskustelussa.
ETSK:n puheenjohtaja Oliver Röpke kiitti puheenjohtajavaltiota siitä, että se on ottanut työmarkkinaosapuolet mukaan työhönsä. Puheenjohtajavaltio Belgia saattaa päätökseen EU:n institutionaalisen syklin, mikä edellyttää, että se johdattaa EU:n lainsäädännöllisiin kompromisseihin ja opastaa EU:n neuvostoa Euroopan parlamentin vaalikampanjan ja vaalien aikana.
Belgian varapääministeri David Clarinval esitteli puheenjohtajavaltion näkemyksiä yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksesta, itsenäisten ammatinharjoittajien suojelusta ja EU:n teollisuuspolitiikasta. Pyytämällä ETSK:lta 13 valmistelevaa lausuntoa puheenjohtajavaltio pohjustaa panostaan vuosien 2024–29 strategisesta ohjelmasta käytäviin keskusteluihin. Huhtikuussa annettavassa toimielinten yhteisessä julistuksessa keskitytään EU:n tulevaan sosiaaliseen toimintaohjelmaan. Puheenjohtajavaltion prioriteetteihin kuuluvat vihreä ja sosiaalinen siirtymä sekä ilmasto- ja biodiversiteettikriisien ratkaiseminen. ETSK:n työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun ytimessä on työvoiman oikeudenmukaisen liikkuvuuden ja kestävän sosiaalisen suojelun painottaminen. Keskeisiä painopistealoja ovat Euroopan kilpailukyvyn vahvistaminen, pk-yritysten tukeminen ja Globaali Eurooppa -strategian tasapainoisen kauppapolitiikan edistäminen. (tk)
Rajatylittävät energiavirrat ovat avainasemassa toimitettaessa sähköä ja kaasua EU:n eri jäsenvaltioihin. Tämä tarkoittaa, että energiainfrastruktuuria on parannettava naapurimaiden välisten rajayhdysjohtojen avulla unionin kestävän energian kapasiteetin lisäämiseksi.
Rajatylittävät energiavirrat ovat avainasemassa toimitettaessa sähköä ja kaasua EU:n eri jäsenvaltioihin. Tämä tarkoittaa, että energiainfrastruktuuria on parannettava naapurimaiden välisten rajayhdysjohtojen avulla unionin kestävän energian kapasiteetin lisäämiseksi.
EU:n neuvoston puheenjohtajavaltion Belgian pyytämässä lausunnossa, joka hyväksyttiin täysistunnossa 18. tammikuuta 2024, ETSK lähettää tästä asiasta selkeän viestin.
EU:n olisi kiinnitettävä erityistä huomiota verkkojen kehittämiseen, ja on tehtävä huomattavia investointeja Euroopan talouden vauhdittamiseksi ja ympäristöä kunnioittavien laadukkaiden työpaikkojen luomiseksi.
”ETSK katsoo, että vihreän siirtymän toteuttamiseksi ja strategisen energiaomavaraisuuden saavuttamiseksi on olennaisen tärkeää saada aikaan rakenteellinen muutos unionin energiajärjestelmässä”, totesi ETSK:n puheenjohtaja Oliver Röpke lausunnon hyväksymisen yhteydessä käydyssä keskustelussa.
Belgian energiaministeri Tinne Van der Straeten painotti, että puhtaaseen energiaan siirtymisestä, joka syntyi tarpeesta vastata ilmastonmuutoksen haasteisiin, on nyt tullut talouden ja turvallisuuden kannalta välttämätöntä ja että liittämällä energiaverkkoja yhteen luodaan joustavampi järjestelmä, jonka avulla voidaan tasapainottaa maantieteellisiä eroja tuuli- ja aurinkoenergian tuotannossa.
”EU:n uusiutuvan energian tavoitteissa mennään tällä hetkellä infrastruktuuria koskevia unionin suunnitelmia pidemmälle, joten tätä Euroopan laajuista infrastruktuuria tarvitaan nopeasti. Tässä yhteydessä on otettava huomioon kustannustehokkuus, turvallisuus, kestävyys ja joustavuus”, hän sanoi. (mp)
Kansalaisyhteiskunnalla tarkoitetaan lyhyesti sanottuna järjestäytyneitä yhteisöjä, jotka pyrkivät tiettyihin asettamiinsa tavoitteisiin. Kansalaisyhteiskunnan ryhmiä on demokraattisissa järjestelmissä monenlaisia, sillä ne edustavat mahdollisimman pitkälle jäsentensä erilaisia tilanteita ja mielipiteitä. Epädemokraattisissa järjestelmissä kansalaisjärjestöt ovat useimmiten hallinnon vastustajia. Kansalaisyhteiskunnan toiminta perustuu kansalaisaktivismiin ja haluun tehdä yhteistyötä yhteisen hyvän puolesta valtiollisista instituutioista riippumatta.
Kansalaisyhteiskunnalla tarkoitetaan lyhyesti sanottuna järjestäytyneitä yhteisöjä, jotka pyrkivät tiettyihin asettamiinsa tavoitteisiin. Kansalaisyhteiskunnan ryhmiä on demokraattisissa järjestelmissä monenlaisia, sillä ne edustavat mahdollisimman pitkälle jäsentensä erilaisia tilanteita ja mielipiteitä. Epädemokraattisissa järjestelmissä kansalaisjärjestöt ovat useimmiten hallinnon vastustajia. Kansalaisyhteiskunnan toiminta perustuu kansalaisaktivismiin ja haluun tehdä yhteistyötä yhteisen hyvän puolesta valtiollisista instituutioista riippumatta.
Kun Laki ja oikeus -puolue oli vallassa, kansalaisyhteiskunnan organisaatiot vastustivat muutoksia, jotka heikensivät maan hallintojärjestelmää ja ihmisoikeuksien suojelua. Valtiosta riippumattomat yhteisöt järjestivät vuosien 2016–2022 aikana useita joukkomielenosoituksia oikeusvaltion puolesta ja perusarvojen loukkauksia vastaan ja tarjosivat oikeudellista apua syrjinnän tai vainon uhkaamille väestöryhmille. Tämä käy ilmi Helsinki Foundation for Human Rights -järjestön raportista Pressure and mobilisation: Civil society and the rule of law crisis. Valtiosta riippumaton sektori on jatkanut uusien kanavien etsimistä voidakseen osallistua päätöksentekoprosesseihin muun muassa toteuttamalla tukiliittoumia ihmisoikeusvaltuutetun ja lapsiasiavaltuutetun valitsemiseksi sekä järjestämällä kansalaispaneeleja.
Lokakuun 15. päivänä 2023 pidettyjen parlamenttivaalien tulokset ovat osoitus Puolan kansalaisyhteiskunnan vahvuudesta. Historiallisen korkea äänestysaktiivisuus, 74,38 %, ja oppositioryhmien vaalivoitto ovat tulosta tehokkaasta kansalaisaktivismista, joka johti hallituksen vaihtumiseen. Laki ja oikeus -puolueen ehdokkaat saivat 35,38 % äänistä. Puolue oli näin ensimmäinen sitten vuoden 1989, joka voitti parlamenttivaalit kolmannen kerran peräkkäin, mutta toisin kuin vuosien 2015 ja 2019 vaaleissa, sen ehdokkaat eivät saaneet hallituksen muodostamiseen tarvittavaa enemmistömäärää paikoista. Parlamenttiin pääsivät myös seuraavat puolueet: Kansalaiskoalitio (30,7 %), Kolmas tie PSL-PL (14,4 %), Uusi vasemmisto (8,61 %) ja Vapaus ja itsenäisyys -konfederaatio (7,16 %). Kolme liittoutunutta ryhmää – Kansalaiskoalitio, Kolmas tie PSL-PL ja Uusi vasemmisto – saivat yhteensä 51,72 % äänistä eli hallituksen muodostamiseen tarvittavan enemmistön. Hallitus saatiin muodostettua Laki ja oikeus -puolueen epäonnistuneen yrityksen jälkeen, ja pääministeriksi nousi Donald Tusk.
Mikään kysely ei ennakoinut näin suurta äänestysaktiivisuutta. Vuoden 2019 parlamenttivaaleissa se oli 61,74 % ja vuoden 1989 historiallisissa vaaleissa 62,7 %. Kyselyjen (esim. CBOS ja Batory-säätiö) tulokset osoittavat, että kansalaisia ajoi vaaliuurnille muutoksen halu, joka kumpusi yhteiskunnassa pitkään jatkuneesta turhautumisesta. Vaaleja ennen oli havaittavissa voimakasta yhteiskunnallista liikehdintää: ennätyksellinen määrä kansalaisia ilmoittautui äänestämään asuinpaikkansa ulkopuolelta (960 000 ihmistä oli 12. lokakuuta klo 15:een mennessä vaihtanut äänestyspaikkaansa ja noin 1 200 000 oli jättänyt hakemuksen). Ulkomailla asuvien äänestäjiksi ilmoittautuneiden puolalaisten määrä lähes kaksinkertaistui (noin 600 000, kun se oli vuoden 2019 vaaleissa 350 000).
Toinen tekijä, joka on saattanut lisätä kansalaisten aktiivisuutta parlamenttivaaleissa, saattoi olla ilmoitus valtakunnallisesta kansanäänestyksestä ja sen pitäminen. Kansanäänestyksen äänestysprosentti oli 40,91, joten sen tulos ei ollut sitova. Aktiivisuutta lisännyt tärkeä tekijä oli myös kansalaisjärjestöjen kampanjointi äänestysaktiivisuuden edistämiseksi. Erityisesti kannattaa mainita naisille ja nuorille kohdistetut kampanjat (Naisten ääni -hankkeen ”Sinun valintasi”, Wschód-hankkeen [”Itä”] ”Vaikeneminen riittää” ja SexEd-järjestön ”Sinun päätökseksi”), jotka auttoivat parantamaan äänestysaktiivisuutta. Vuoden 2019 parlamenttivaaleissa äänesti naisista 61,5 % ja miehistä 60,8 %. 18–29-vuotiaiden nuorten äänestysprosentti oli 46,4 %. Vuoden 2023 vaaleissa äänesti enemmän naisia (73,7 %) kuin miehiä (72,0 %) sekä 68,8 % nuorista (18–29-vuotiaat). Yhteisölliset järjestöt toteuttivat ennen vaaleja ainakin 20 kampanjaa, joissa kannustettiin äänestämään.
Kampanjoita toteutettiin pääasiassa internetissä, mutta myös televisiossa, radiossa ja jopa elokuvateattereissa. Niihin osallistuneet julkisuuden henkilöt, mielipidevaikuttajat, näyttelijät ja muut tunnetut ihmiset auttoivat saavuttamaan erilaisia yleisöjä. Lokakuussa 2023 tehdyn CBOS-kyselyn ”Äänestysmotiivit ja -päätökset vuonna 2023” mukaan enemmistö äänestäjistä (70 %) oli päättänyt jo ainakin muutama viikko ennen vaaleja, ketä äänestää. Loput päättivät myöhemmin: viimeisellä viikolla ennen vaaleja (28 %), vasta vaalipäivänä (9 %) tai vaaleja edeltävänä päivänä (4 %). Puolueen suhde Euroopan unioniin oli erityisen tärkeää Kansalaiskoalition äänestäjille (80 %). Lähes yhtä usein syynä äänestää Kansalaiskoalitiota (77 %) mainittiin halu vaihtaa johtajia. Suuri osa tähän ryhmään kuuluvista äänestäjistä (64 %) katsoi, että puolue edustaa itselle tärkeitä arvoja ja periaatteita. Laki ja oikeus -puolueen äänestäjät katsoivat, että puolue edustaa heidän etujaan (”huolehtii minun kaltaisistani ihmisistä”, 66 %) ja kannattaa samoja arvoja ja periaatteita (62 %). He myös suhtautuivat myönteisesti siihen, miten puolue on johtanut maata tähän asti (64 %), ja kannattivat sen talousohjelmaa (59 %).
Kesäkuussa 2024 puolalaiset valitsevat Puolaa edustavat Euroopan parlamentin jäsenet. Euroopan parlamentin vaaleja voidaan pitää yhtenä vuoden 2023 parlamenttivaaleista alkaneen vaalisyklin vaiheena, sillä huhtikuussa 2024 Puolassa järjestetään paikallisvaalit. Eurooppa on esillä paikallishallinnon kampanjoinnissa, joskin vähemmässä määrin kuin parlamenttivaalien aikana. EU-vaalien äänestysaktiivisuuteen saattaa vaikuttaa myös se, että Puolan liittymisestä EU:hun on nyt kulunut 20 vuotta. Edellisissä EU-vaaleissa vuonna 2019 äänestysaktiivisuus oli Puolassa 45,68 %.
Puolalaiset kannattavat voimakkaasti maansa jäsenyyttä Euroopan unionissa. Huhtikuussa 2023 tehdyn CBOS-tutkimuksen mukaan EU-jäsenyyttä kannattaa 85 %. Luku on laskenut mutta on edelleen hyvin korkea. Kymmenen prosenttia vastustaa Puolan EU-jäsenyyttä, ja viidellä prosentilla ei ole mielipidettä asiasta.
On myös muistettava, että tämä on ensimmäinen kerta, kun Euroopan parlamentin vaalit pidetään monien kriisien varjostamassa tilanteessa: on Ukrainan sota, ilmastokriisi, talouskriisi ja populistisen oikeiston nousu. Onkin tärkeää, että kampanjoinnin viestintäpolitiikka on tehokasta ja johdonmukaista ja mukautettu eri äänestäjäryhmille, sillä disinformaatiotoiminnan odotetaan lisääntyvän. Euroopan unionin kannattajat panevat toivonsa näiden kansainvälisten jännitteiden pelossa yhteisöön, joka takaa eurooppalaisten turvallisuuden.
Małgorzata Molęda-Zdziech
Varsovan kauppakorkeakoulu – Team Europe Direct Poland
Joulukuusta lähtien olemme alkaneet julkaista kutsuvieraidemme mielipiteitä Euroopan parlamentin vaaleista otsikolla ”Minä aion äänestää. Aiotko sinä?” Tällä kertaa vieraanamme on puolalainen sosiologi, politiikan tutkija ja aktiivinen Puolan tapahtumien kommentoija Malgorzata Molęda-Zdziech.
Joulukuusta lähtien olemme alkaneet julkaista kutsuvieraidemme mielipiteitä Euroopan parlamentin vaaleista otsikolla ”Minä aion äänestää. Aiotko sinä?” Tällä kertaa vieraanamme on puolalainen sosiologi, politiikan tutkija ja aktiivinen Puolan tapahtumien kommentoija Malgorzata Molęda-Zdziech.
Hän on politiikan tutkimuksen laitoksen johtaja Varsovan kauppakorkeakoulussa (Warsaw School of Economics) ja rehtorin edustaja Euroopan unionin kanssa tehtävää yhteistyötä varten. Hän kommentoi artikkelissaan Puolan kansalaisyhteiskunnan merkittävää roolia lokakuussa 2023 pidettyjen Puolan viimeisimpien kansallisten vaalien tulokseen vaikuttamisessa. Hän viittaa myös yhteen EU:n neuvoston tulevan puheenjohtajavaltion Puolan painopisteistä, joka koskee kansalaisyhteiskunnan roolia oikeusvaltioperiaatteen suojelussa. (ehp)
