Euroopan talous- ja sosiaalikomitean (ETSK) puheenjohtaja Oliver Röpke ja Euroopan parlamentin (EP) puhemies Roberta Metsola allekirjoittivat 27. helmikuuta yhteisymmärryspöytäkirjan yhteistyöstä ennen Euroopan parlamentin vaaleja.

Kumppanuuden tavoitteena on syventää komitean ja parlamentin välistä yhteistyötä tiedon levittämiseksi EU-vaaleista, äänestysaktiivisuuden edistämiseksi varsinkin nukkuvien äänestäjien ja ensi kertaa äänestävien keskuudessa sekä tiedonmanipuloinnin torjumiseksi.

Toimielimet päättivät muun muassa tiivistää vaaliviestintäyhteistyötään, koordinoida tapahtumien, kuten avointen ovien päivien ja kansalaisyhteiskuntaviikon, järjestämistä ja jakaa tietoa yhdessä.eu-alustaan ja Näin EU toimii hyväkseni -verkkosivuihin liittyen.

ETSK:n puheenjohtaja Oliver Röpke totesi: ”EU-vaalit ovat testi eurooppalaiselle demokratialle. ETSK voi toimia foorumina, jolla kansalaisyhteiskunta puolustaa demokratiaa. Olen tyytyväinen siihen, että olemme tänään allekirjoittaneet Euroopan parlamentin kanssa yhteisymmärryspöytäkirjan, jonka pohjalta voimme toimia yhä aktiivisemmin vaalien edellä ja kannustaa äänioikeutettuja äänestämään. ETSK ja Euroopan parlamentti ovat kumppaneita ja liittolaisia.”

Yhteisymmärryspöytäkirjassa hahmotellaan sitä, millä osa-alueilla komitean ja parlamentin olisi jatkettava ja vahvistettava yhteistyötään ennen vuoden 2024 EU-vaaleja. (kn/ll)

Keskustelimme georgialais-ranskalaisen toimittajan Régis Gentén kanssa keskeisimmistä EU-vaaleihin liittyvistä huolenaiheista: äärioikeiston noususta, nuorten äänestäjien motivaation puutteesta ja disinformaatiosta. Neuvostoliiton alueeseen erikoistuneena politiikan asiantuntijana Genté raportoi valtamedialle Radio France Internationalelle, France 24 TV:lle ja Le Figarolle.

ETSK-info: Äärioikeistopuolueiden kannatus on nousussa kaikkialla Euroopassa. Arveletko, että se näkyy Euroopan parlamentin vaaleissa?

Eurooppalainen äärioikeisto ei ole lainkaan erikoisalaani, mutta kotimaassani (Ranskassa) parhaillaan tehtävät kyselyt osoittavat kyllä, että äärioikeisto on nousussa. Euroopan parlamentin vaalit on poliittinen keino, jolla äänestäjät voivat kertoa näkemyksensä omasta maastaan tai välittää siitä viestiä poliitikoille. Kunkin maan äänestäjät ajattelevat ensisijaisesti oman maansa poliittista tilannetta ja vasta sitten Euroopan tilannetta. Tällä perusteella on siis todennäköistä, että äärioikeistolaisten puolueiden suosio näkyy näissä vaaleissa. Elämme maailmantilanteessa, jossa maiden suvereniteetti ja Euroopan yhdentymiseen liittyvät kysymykset ovat pinnalla.

Uskotko, että nuoret ovat motivoituneita äänestämään Euroopan parlamentin vaaleissa?

Vastaan tähän kysymykseen tavallisen ihmisen näkökulmasta, joka on asunut entisen Neuvostoliiton alueella 22 vuotta. Vastaukseeni vaikuttavat myös keskustelut, joita käyn usein nuorten kanssa. Näkemykseni on, etteivät nuoret ole kovin motivoituneita osallistumaan vaaleihin. Asun Georgiassa, ja sama ilmiö näkyy myös siellä. Georgialaiset nuoret ovat poliittisesti aktiivisia mutta eivät ole hallituksen eivätkä opposition kannalla. He haluavat osallistua maansa poliittiseen elämään mutta kieltäytyvät äänestämästä, koska yksikään puolueista tai niiden johtajista ei edusta heidän näkemyksiään. Pidän tätä asennetta mielenkiintoisena ja arvostettavana, sillä se saattaa johtaa siihen, että politiikkaa aletaan tehdä toisin, edustuksellisen demokratian ja puoluepolitiikan rajoja mullistavalla tavalla. Sitä odotellessa poliittinen kenttä on kuitenkin poliitikkojen ja erilaisten poliittisten voimien hallussa, ja siellä nuoret loistavat poissaolollaan.

Missä määrin disinformaatio voi vaikuttaa äänestäjiin tulevissa EU-vaaleissa?

Disinformaatio osuu maaliinsa, jos kohde on heikko. Tässä tapauksessa me eurooppalaiset olemme sen tähtäimessä. Venäjän disinformaatio ei aiheuta ongelmia; se kohdistuu jo olemassa oleviin ongelmiin. Tiedämme, että yhteiskunnissamme on käynnissä syvä poliittinen ja moraalinen kriisi. Se tarkoittaa valitettavasti sitä, että maaperä on suotuisa disinformaation vaikutuksille. Ajattelen kuitenkin niin, että eurooppalaisina ja maailmankansalaisina me olemme nykyään valistuneempia ja kokeneempia suhtautumisessamme sosiaalisen median uutisiin. Olemme oppineet paljon viimeisen vuosikymmenen aikana. Osaamme hieman paremmin suodattaa sosiaalisen median alustoilla olevia uutisia, koska tiedämme, että ne toimivat manipuloinnin ja valeuutisten pelikenttänä. Liialliseen pessimismiin ei kuitenkaan kannata vajota, koska se on jo tehnyt meistä disinformaation uhreja. Yhteiskunnat eivät ole enää yhtä sinisilmäisiä kuin ennen, ja ihmiset ovat tietoisia siitä, että valtiot ja muut poliittiset tahot voivat käyttää sosiaalisia verkostoja manipuloidakseen yleistä mielipidettä. Vain pieni vähemmistö ihmisistä on äänessä sosiaalisessa mediassa. Keskivertoväestön suuri enemmistö, koulutetut ihmiset, ovat hiljaa. Sanoisin, että hyvin suuri osa ihmisistä ei niele kaikkea sosiaalisessa mediassa kirjoitettua hölynpölyä.

ETSK antoi 20. maaliskuuta 2024 päätöslauselman, jossa kehotetaan EU:n kansalaisia käyttämään demokraattista äänioikeuttaan ja äänestämään nopeasti lähestyvissä EU-vaaleissa.

”Olemme käyneet läpi vaikeita aikoja, mutta kukaan ei voi kiistää sitä, että Euroopan unioni on taannut jäsenvaltioilleen ja kansalaisilleen rauhan, demokratian, taloudellisen vaurauden ja sosiaalisen edistyksen. Unionin ansiosta meillä on vapaus työskennellä, opiskella ja harjoittaa liiketoimintaa kaikissa EU-maissa”, ETSK toteaa päätöslauselmassaan.

”Nationalismi, populismi ja pelkkä kansallisen edun tavoittelu eivät ole ratkaisu, vaan tarvitaan yhteistoimintaa, yhteistyötä ja lähentymistä”, ETSK totesi ja korosti, ettei mikään EU-maa voi selvitä inflaation nousun, sotien, muuttoliikkeen ja ilmastohätätilan kaltaisista haasteista yksin.

Päätöslauselma hyväksyttiin ETSK:n maaliskuun täysistunnossa aiheesta ”Vuoden 2024 EU-vaalit kansalaisyhteiskunnan näkökulmasta tarkasteltuina” käydyn keskustelun jälkeen. Keskusteluun osallistui kansalaisyhteiskunnan aktivisteja sekä Ranskan ja Bulgarian talousneuvostojen edustajia.

ETSK totesi, että se haluaa mobilisoida vähintään 90 miljoonan ihmisen verkostonsa eri EU-maissa aktivoimaan eurooppalaisia äänestämään ja valitsemaan siten edustajansa Euroopan parlamenttiin seuraavien viiden vuoden ajaksi.

ETSK:n puheenjohtaja Oliver Röpke kertoi täysistunnossa, että ETSK:n jäsenten edustamien organisaatioiden juuret ovat syvällä jäsenvaltioiden kansalaisyhteiskunnissa: ”Pystymme tavoittamaan kaikki ja saamaan ihmiset äänestämään, ja niin meidän on myös tehtävä. Se on moraalinen velvollisuutemme.”

ETSK on myös yhdistänyt voimansa Euroopan parlamentin kanssa äänestysaktiivisuuden lisäämiseksi, sillä osallistuminen on varsinkin eräissä jäsenvaltioissa yleensä paljon laimeampaa kuin kansallisissa vaaleissa.

ETSK:n puheenjohtaja korosti, että vuoden 2024 vaaleissa on erityisen paljon pelissä, koska demokratia taantuu eri puolilla maailmaa ja myös joissakin jäsenvaltioissa.

”Nämä vaalit eivät yksistään ratkaise ongelmiamme, hälvennä pelkojamme tai lievitä kansalaisten huolia, mutta ne ovat legitiimi tapa ilmaista toiveita ja vaatia parempaa tulevaisuutta sekä vallassa olevia vastuuseen”, Röpke sanoi.

Myös päätöslauselman kolme esittelijää eli ETSK:n työnantajat-, työntekijät- ja kansalaisyhteiskunnan organisaatiot -ryhmiä edustavat komitean jäsenet Christa Schweng, Cinzia del Rio ja Ioannis Vardakastanis kehottivat unionin kansalaisia käyttämään äänioikeuttaan ja valitsemaan edustajia, jotka puolustavat yhtenäistä, demokraattista, kestävää ja sosiaalista Eurooppaa.

ETSK antaa heinäkuussa uuden päätöslauselman, jossa esitetään vasta valitulle Euroopan parlamentille ja komissiolle kansalaisyhteiskunnan odotukset. (ll)

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean (ETSK), Euroopan parlamentin jäsenten vesiryhmän ja Euroopan alueiden komitean (AK) edustajat laativat yhteisen vastauksen Euroopan komission ilmoitukseen lykätä vesiresilienssialoitetta. He kirjoittivat johtavalle varapuheenjohtajalle Maroš Šefčovičille avoimen kirjeen, jossa komissiota pyydetään käsittelemään vesiasioita kokonaisvaltaisesti ja toistettiin vaatimus laatia EU:n sinisen kehityksen ohjelma.

Kirjeessä esitetään näiden toimielinten yhteinen huoli vesiresilienssialoitteen lykkäämisestä, jota ne pitävät huolestuttavana signaalina siitä, ettei EU ole sitoutunut vastaamaan Euroopan paheneviin vesihaasteisiin. Kyseiset toimielimet edustavat EU:n kansalaisyhteiskuntaa, EU:n kansalaisia ja paikallishallintoa.

Ne ehdottavat kokonaisvaltaista ja yhteistyöhön perustuvaa lähestymistapaa, jossa vesi otetaan huomioon kaikissa toimintapolitiikoissa ja jossa varmistetaan veden oikeudenmukainen sosiaalinen saatavuus ja sen saatavuus maataloudelle, teollisuudelle ja infrastruktuurille sekä kiinnitetään huomiota vesiasioiden sosiaalisiin, taloudellisiin ja ympäristönäkökohtiin.

Tavoitteena on siirtyä nykyisestä lokeroituneesta toiminnasta kattavampaan ja toimivampaan itsenäiseen vesistrategiaan. Toimielinten välisessä kehotuksessa komissiota pyydetään jatkamaan työtään vesiresilienssialoitteen edistämiseksi ja tekemään vesiasioista EU:n prioriteetti seuraavalla toimikaudella (2024–2029).

Kirje kokonaisuudessaan on luettavissa (englanniksi) täällä.(gb)

ETSK on julkaissut esitteen valottaakseen kansalaisyhteiskunnan pyrkimyksiä hillitä mielenterveyden häiriöiden hiipivää epidemiaa EU:ssa. Julkaisussa esitellään useita hankkeita, joita ehdotettiin mielenterveyttä koskevan kansalaisyhteiskuntapalkinnon saajiksi. Esite on luettavissa täällä.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) isännöi 4.–7. maaliskuuta kaikkien aikojen ensimmäistä kansalaisyhteiskuntaviikkoa, joka kokosi yhteen yli 800 kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja nuorisoryhmien edustajaa keskustelemaan tulevista vaaleista ja EU:n tulevaisuudesta. Keskustelujen anti sisällytetään heinäkuussa annettavaan ETSK:n päätöslauselmaan, jossa hahmotellaan, mitä kansalaisyhteiskunta odottaa Euroopan parlamentin ja komission tulevalta johdolta.

Kansalaisyhteiskuntaviikon ja siihen liittyvien viiden tärkeän aloitteen – kansalaisyhteiskuntapäivät, eurooppalaisen kansalaisaloitteen teemapäivä, ”Sinun Eurooppasi, sinun mielipiteesi” ‑nuorisotapahtuma, kansalaisyhteiskuntapalkinto ja toimittajaseminaari – tavoitteena on

• lisätä kansalaisten mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä EU:n kanssa ja käyttää demokraattisia oikeuksiaan
• tunnistaa demokraattisiin arvoihin kohdistuvia uhkia, kuten disinformaatio ja välinpitämättömyys äänestämistä kohtaan, ja puuttua niihin
• kerätä kansalaisyhteiskunnalta suosituksia, joita voidaan hyödyntää tulevissa EU:n suunnitelmissa.

Ensimmäisten havaintojen perusteella kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden EU:n uusille johtajille laatimissa viesteissä painottuvat erityisesti reagointikykyinen hallinto, osallistavat politiikat ja kestäväpohjainen tulevaisuus kaikille eurooppalaisille.

Disinformaation torjunta

Nuorten edustajat ja toimittajat toivat EU-vaalien edellä esiin huolensa disinformaation voimakkaasta leviämisestä ja verkossa tapahtuvan polarisoitumisen syvenemisestä ja korostivat vankkojen oikeudellisten kehysten tarvetta. Kansalaisyhteiskunta kehottaa hallituksia, kouluja ja teknologiayrityksiä tekemään yhteistyötä edistääkseen digitaalista lukutaitoa sekä tietorikasta ja osallistavaa verkkoympäristöä.

Ihmisten ja maapallon hyväksi toimiva talous

Kansalaisyhteiskunta kehotti siirtymään kasvukeskeisistä malleista kokonaisvaltaisiin lähestymistapoihin, joissa asetetaan etusijalle hyvinvointi, vauraus ja ympäristön kestokyvyn rajat. Tämän mukaisesti nuorisojärjestöt kannattivat yritysten kestävää toimintaa koskevaa direktiiviä ja ehdottivat erityisiä veroja ympäristölle haitallisille hyödykkeille.

Osallistujat korostivat myös EU:n roolia digitalisaatiossa ja peräänkuuluttivat kansalaiskasvatusta sekä eettistä johtajuutta tekoälyn alalla. Näillä toimenpiteillä olisi pyrittävä varmistamaan vastuullinen talouskasvu ja antamaan kansalaisille eväät kehittyvässä teknologiaympäristössä toimimiseen.

Nuorten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen

Kansalaisyhteiskunnan edustajat vaativat, että nuorille on annettava mahdollisuus vaikuttaa Euroopan tulevaisuuteen. He kehottivat soveltamaan kaikkiin EU:n toimintapolitiikkoihin ”nuorisotestiä”, jonka avulla arvioitaisiin niiden vaikutuksia nuorempiin sukupolviin. Nuorisoryhmät ehdottivat etenkin, että Euroopan parlamentin vaaleissa otettaisiin käyttöön nuorisokiintiö nuorten edustuksen lisäämiseksi.

Demokratian vahvistaminen

Osallistujat peräänkuuluttivat kriisinkestävämpää ja osallistavampaa demokratiaa ja korostivat jäsennellyn kansalaisvuoropuhelun merkitystä kaikilla hallintotasoilla. Vuoropuhelun ja valmiuksien kehittämisen tavoitteena on vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa EU:n ehdokasmaissa ja edistää turvallista ja suotuisaa toimintaympäristöä, jossa kansalaisyhteiskunta voi kukoistaa Euroopassa.

Ehdotusten eteenpäin vieminen

Teemaviikko toi esiin eurooppalaisen kansalaisaloitteen vahvuudet ja heikkoudet. Vaikka sen saavutukset saivat tunnustusta, esiin tuli myös turhautuminen EU:n toimielinten reagoinnin riittämättömyyteen. Keskusteluissa peräänkuulutettiin konkreettisia vastauksia kansalaisaloitteisiin ja kehotettiin vahvistamaan kumppanuuksia sekä lisäämään kansalaisten osallistumismahdollisuuksia yhteisten parhaiden käytäntöjen avulla.

Mitä seuraavaksi?

Näitä suosituksia hyödynnetään tulevassa ETSK:n päätöslauselmassa, jossa esitetään kansalaisyhteiskunnan odotukset seuraavaa Euroopan parlamenttia ja komissiota kohtaan. (gb)

• Kansalaisyhteiskuntaviikko: Euroopan kansalaisyhteiskunnan asialista EU:n seuraaville johtajille
• Irlannin Third Age -säätiö voitti mielenterveysaiheisen ETSK:n kansalaisyhteiskuntapalkinnon
• Christian Moos: Demokratian puolustuspaketti: komission pitäisi perua direktiivi
• Bruno Kaufmann: Miksi eurooppalaisella kansalaisaloitteella on paljon suurempi merkitys kuin uskommekaan

Uudella palstallamme ”Minä aion äänestää. Entä sinä?” julkaisemme kesäkuuhun 2024 asti haastatteluvieraidemme näkemyksiä siitä, miten ja miksi osallistua Euroopan parlamentin vaaleihin. Tällä kertaa vieraanamme on 19-vuotias kreikkalainen opiskelija Konstantina Manoli, joka osallistui tämänvuotiseen ”Sinun Eurooppasi, sinun mielipiteesi” -tapahtumaan. 

ETSK:n ”Sinun Eurooppasi, sinun mielipiteesi” -nuorisotapahtuma järjestettiin nyt ensi kertaa kansalaisyhteiskuntaviikolla. Tapahtumaan osallistui yli 100 nuorta EU:sta, ehdokasmaista ja Yhdistyneestä kuningaskunnassa, ja sen aikana käytiin vilkasta keskustelua demokratiasta ja Euroopan tulevaisuudesta.

Konstantina Manoli opiskelee vieraita kieliä, kääntämistä ja tulkkausta Joonian yliopistossa Kreikassa. Hän on vannoutunut lingvisti, joka on erittäin kiinnostunut poliittisista keskusteluista ja globaaleista asioista.