Euroopan talous- ja sosiaalikomitean (ETSK), Euroopan parlamentin jäsenten vesiryhmän ja Euroopan alueiden komitean (AK) edustajat laativat yhteisen vastauksen Euroopan komission ilmoitukseen lykätä vesiresilienssialoitetta. He kirjoittivat johtavalle varapuheenjohtajalle Maroš Šefčovičille avoimen kirjeen, jossa komissiota pyydetään käsittelemään vesiasioita kokonaisvaltaisesti ja toistettiin vaatimus laatia EU:n sinisen kehityksen ohjelma.
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean (ETSK), Euroopan parlamentin jäsenten vesiryhmän ja Euroopan alueiden komitean (AK) edustajat laativat yhteisen vastauksen Euroopan komission ilmoitukseen lykätä vesiresilienssialoitetta. He kirjoittivat johtavalle varapuheenjohtajalle Maroš Šefčovičille avoimen kirjeen, jossa komissiota pyydetään käsittelemään vesiasioita kokonaisvaltaisesti ja toistettiin vaatimus laatia EU:n sinisen kehityksen ohjelma.
Kirjeessä esitetään näiden toimielinten yhteinen huoli vesiresilienssialoitteen lykkäämisestä, jota ne pitävät huolestuttavana signaalina siitä, ettei EU ole sitoutunut vastaamaan Euroopan paheneviin vesihaasteisiin. Kyseiset toimielimet edustavat EU:n kansalaisyhteiskuntaa, EU:n kansalaisia ja paikallishallintoa.
Ne ehdottavat kokonaisvaltaista ja yhteistyöhön perustuvaa lähestymistapaa, jossa vesi otetaan huomioon kaikissa toimintapolitiikoissa ja jossa varmistetaan veden oikeudenmukainen sosiaalinen saatavuus ja sen saatavuus maataloudelle, teollisuudelle ja infrastruktuurille sekä kiinnitetään huomiota vesiasioiden sosiaalisiin, taloudellisiin ja ympäristönäkökohtiin.
Tavoitteena on siirtyä nykyisestä lokeroituneesta toiminnasta kattavampaan ja toimivampaan itsenäiseen vesistrategiaan. Toimielinten välisessä kehotuksessa komissiota pyydetään jatkamaan työtään vesiresilienssialoitteen edistämiseksi ja tekemään vesiasioista EU:n prioriteetti seuraavalla toimikaudella (2024–2029).
Kirje kokonaisuudessaan on luettavissa (englanniksi) täällä.(gb)
ETSK on julkaissut esitteen valottaakseen kansalaisyhteiskunnan pyrkimyksiä hillitä mielenterveyden häiriöiden hiipivää epidemiaa EU:ssa. Julkaisussa esitellään useita hankkeita, joita ehdotettiin mielenterveyttä koskevan kansalaisyhteiskuntapalkinnon saajiksi. Esite on luettavissa täällä.
ETSK on julkaissut esitteen valottaakseen kansalaisyhteiskunnan pyrkimyksiä hillitä mielenterveyden häiriöiden hiipivää epidemiaa EU:ssa. Julkaisussa esitellään useita hankkeita, joita ehdotettiin mielenterveyttä koskevan kansalaisyhteiskuntapalkinnon saajiksi. Esite on luettavissa täällä.
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) isännöi 4.–7. maaliskuuta kaikkien aikojen ensimmäistä kansalaisyhteiskuntaviikkoa, joka kokosi yhteen yli 800 kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja nuorisoryhmien edustajaa keskustelemaan tulevista vaaleista ja EU:n tulevaisuudesta. Keskustelujen anti sisällytetään heinäkuussa annettavaan ETSK:n päätöslauselmaan, jossa hahmotellaan, mitä kansalaisyhteiskunta odottaa Euroopan parlamentin ja komission tulevalta johdolta.
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) isännöi 4.–7. maaliskuuta kaikkien aikojen ensimmäistä kansalaisyhteiskuntaviikkoa, joka kokosi yhteen yli 800 kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja nuorisoryhmien edustajaa keskustelemaan tulevista vaaleista ja EU:n tulevaisuudesta. Keskustelujen anti sisällytetään heinäkuussa annettavaan ETSK:n päätöslauselmaan, jossa hahmotellaan, mitä kansalaisyhteiskunta odottaa Euroopan parlamentin ja komission tulevalta johdolta.
lisätä kansalaisten mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä EU:n kanssa ja käyttää demokraattisia oikeuksiaan
tunnistaa demokraattisiin arvoihin kohdistuvia uhkia, kuten disinformaatio ja välinpitämättömyys äänestämistä kohtaan, ja puuttua niihin
kerätä kansalaisyhteiskunnalta suosituksia, joita voidaan hyödyntää tulevissa EU:n suunnitelmissa.
Ensimmäisten havaintojen perusteella kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden EU:n uusille johtajille laatimissa viesteissä painottuvat erityisesti reagointikykyinen hallinto, osallistavat politiikat ja kestäväpohjainen tulevaisuus kaikille eurooppalaisille.
Disinformaation torjunta
Nuorten edustajat ja toimittajat toivat EU-vaalien edellä esiin huolensa disinformaation voimakkaasta leviämisestä ja verkossa tapahtuvan polarisoitumisen syvenemisestä ja korostivat vankkojen oikeudellisten kehysten tarvetta. Kansalaisyhteiskunta kehottaa hallituksia, kouluja ja teknologiayrityksiä tekemään yhteistyötä edistääkseen digitaalista lukutaitoa sekä tietorikasta ja osallistavaa verkkoympäristöä.
Ihmisten ja maapallon hyväksi toimiva talous
Kansalaisyhteiskunta kehotti siirtymään kasvukeskeisistä malleista kokonaisvaltaisiin lähestymistapoihin, joissa asetetaan etusijalle hyvinvointi, vauraus ja ympäristön kestokyvyn rajat. Tämän mukaisesti nuorisojärjestöt kannattivat yritysten kestävää toimintaa koskevaa direktiiviä ja ehdottivat erityisiä veroja ympäristölle haitallisille hyödykkeille.
Osallistujat korostivat myös EU:n roolia digitalisaatiossa ja peräänkuuluttivat kansalaiskasvatusta sekä eettistä johtajuutta tekoälyn alalla. Näillä toimenpiteillä olisi pyrittävä varmistamaan vastuullinen talouskasvu ja antamaan kansalaisille eväät kehittyvässä teknologiaympäristössä toimimiseen.
Nuorten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen
Kansalaisyhteiskunnan edustajat vaativat, että nuorille on annettava mahdollisuus vaikuttaa Euroopan tulevaisuuteen. He kehottivat soveltamaan kaikkiin EU:n toimintapolitiikkoihin ”nuorisotestiä”, jonka avulla arvioitaisiin niiden vaikutuksia nuorempiin sukupolviin. Nuorisoryhmät ehdottivat etenkin, että Euroopan parlamentin vaaleissa otettaisiin käyttöön nuorisokiintiö nuorten edustuksen lisäämiseksi.
Demokratian vahvistaminen
Osallistujat peräänkuuluttivat kriisinkestävämpää ja osallistavampaa demokratiaa ja korostivat jäsennellyn kansalaisvuoropuhelun merkitystä kaikilla hallintotasoilla. Vuoropuhelun ja valmiuksien kehittämisen tavoitteena on vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa EU:n ehdokasmaissa ja edistää turvallista ja suotuisaa toimintaympäristöä, jossa kansalaisyhteiskunta voi kukoistaa Euroopassa.
Ehdotusten eteenpäin vieminen
Teemaviikko toi esiin eurooppalaisen kansalaisaloitteen vahvuudet ja heikkoudet. Vaikka sen saavutukset saivat tunnustusta, esiin tuli myös turhautuminen EU:n toimielinten reagoinnin riittämättömyyteen. Keskusteluissa peräänkuulutettiin konkreettisia vastauksia kansalaisaloitteisiin ja kehotettiin vahvistamaan kumppanuuksia sekä lisäämään kansalaisten osallistumismahdollisuuksia yhteisten parhaiden käytäntöjen avulla.
Mitä seuraavaksi?
Näitä suosituksia hyödynnetään tulevassa ETSK:n päätöslauselmassa, jossa esitetään kansalaisyhteiskunnan odotukset seuraavaa Euroopan parlamenttia ja komissiota kohtaan. (gb)
Uudella palstallamme ”Minä aion äänestää.Entä sinä?” julkaisemme kesäkuuhun 2024 asti haastatteluvieraidemme näkemyksiä siitä, miten ja miksi osallistua Euroopan parlamentin vaaleihin. Tällä kertaa vieraanamme on 19-vuotias kreikkalainen opiskelija Konstantina Manoli, joka osallistui tämänvuotiseen ”Sinun Eurooppasi, sinun mielipiteesi” -tapahtumaan.
Uudella palstallamme ”Minä aion äänestää.Entä sinä?” julkaisemme kesäkuuhun 2024 asti haastatteluvieraidemme näkemyksiä siitä, miten ja miksi osallistua Euroopan parlamentin vaaleihin. Tällä kertaa vieraanamme on 19-vuotias kreikkalainen opiskelija Konstantina Manoli, joka osallistui tämänvuotiseen ”Sinun Eurooppasi, sinun mielipiteesi” -tapahtumaan.
ETSK:n ”Sinun Eurooppasi, sinun mielipiteesi” -nuorisotapahtuma järjestettiin nyt ensi kertaa kansalaisyhteiskuntaviikolla. Tapahtumaan osallistui yli 100 nuorta EU:sta, ehdokasmaista ja Yhdistyneestä kuningaskunnassa, ja sen aikana käytiin vilkasta keskustelua demokratiasta ja Euroopan tulevaisuudesta.
Konstantina Manoli opiskelee vieraita kieliä, kääntämistä ja tulkkausta Joonian yliopistossa Kreikassa. Hän on vannoutunut lingvisti, joka on erittäin kiinnostunut poliittisista keskusteluista ja globaaleista asioista.
Tässä numerossa keskitytään ETSK:n maaliskuun alussa järjestämään lippulaivatapahtumaan, kansalaisyhteiskuntaviikkoon.
Kansalaisyhteiskuntaviikosta EU-vaaleihin oli alle 100 päivää, ja tämä olikin ETSK:lle ainutlaatuinen tilaisuus koota yhteen ihmisiä kaikilta elämänaloilta keskustelemaan heille tärkeistä asioista ja siitä, millaisen tulevaisuuden he haluavat Euroopalle. Yli 800 kansalaisyhteiskunnan järjestöjen ja nuorisoryhmien edustajaa osallistui viikon aikana käytyihin keskusteluihin, joiden pohjalta muotoiltiin tuleville EU-johtajille osoitettavat viestit ja odotukset. Viesti, jonka olen luvannut välittää, on selkeä: ihmiset haluavat enemmän demokratiaa ja nuorten osallistumista, vähemmän valeuutisia ja kaikkien hyväksi toimivan talousjärjestelmän. Euroopalla ei ole varaa sivuuttaa kansalaisyhteiskunnan ääntä, sillä se on demokratian todellinen valvoja.
Vaaleihin valmistautumiseen liittyy myös suhteiden tiivistäminen Euroopan parlamenttiin. Allekirjoitimme 27. helmikuuta Euroopan parlamentin puhemiehen Roberta Metsolan kanssa yhteisymmärryspöytäkirjan, jonka tarkoituksena on tiivistää toimielintemme välistä yhteistyötä EU-vaaleja koskevan tiedotustyön tehostamiseksi, äänestysaktiivisuuden nostamiseksi – erityisesti yleensä äänestämättä jättävien ja ensimmäistä kertaa äänestävien joukossa – ja tiedon manipuloinnin torjumiseksi. ETSK aikoo mobilisoida koko laajan verkostonsa, joka ulottuu kaikkialle EU:n alueelle ja jossa ovat edustettuina työnantajat, työntekijät ja kansalaisyhteiskunnan organisaatiot, jotta nämä voivat hoitaa oman osuutensa. Sopimus on ratkaiseva askel, joka tehostaa toimintaa vuoden 2024 EU-vaalien lähestyessä.
ETSK pyrkii lisäämään kansalaisyhteiskunnan vaikutusmahdollisuuksia sekä Euroopan unionissa että sen ulkopuolella. Käynnistimme helmikuussa virallisesti jäsenehdokasmaiden edustajien osallistamishankkeen, joka on käännekohta ETSK:n historiassa. Käynnistystilaisuuteen osallistuivat Euroopan komission varapuheenjohtaja Věra Jourová, Montenegron pääministeri Milojko Spajić ja Albanian pääministeri Edi Rama. He kannattivat lämpimästi jäsenehdokasmaiden edustajien ottamista mukaan ETSK:n työskentelyyn. Kansalaisyhteiskunnan asiantuntijoiden ryhmään valittiin 131 jäsenehdokasmaiden edustajaa, jotka osallistuvat komitean työhön lähikuukausina. Yhteisenä tavoitteenamme on, että kaikki ehdokasmaat pääsevät asteittain lähemmäksi EU:ta ja osallistumaan yhä tiiviimmin EU:n työskentelyyn neuvottelujen edetessä.
Elinvoimainen kansalaisyhteiskunta ja vahva työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu ovat demokratian toimivuudelle välttämättömiä osatekijöitä. Ovien avaaminen ehdokasmaille on myönteinen ja looginen askel demokratian puolustamiseksi Euroopassa.
Palstallamme ”Kysymyksen kohteena...” ETSK:n jäsen ja lausunnon ”EU:n metsät – Uusi metsien seurantaa ja strategista suunnittelua koskeva EU:n kehys” esittelijä Florian Marin kertoo, mitä vaatimuksia ETSK asettaa kehykselle, kun otetaan huomioon, miten tärkeitä metsät ovat EU:n ilmasto- ja kestävyystavoitteiden saavuttamiseksi.
Palstallamme ”Kysymyksen kohteena...” ETSK:n jäsen ja lausunnon ”EU:n metsät – Uusi metsien seurantaa ja strategista suunnittelua koskeva EU:n kehys” esittelijä Florian Marin kertoo, mitä vaatimuksia ETSK asettaa kehykselle, kun otetaan huomioon, miten tärkeitä metsät ovat EU:n ilmasto- ja kestävyystavoitteiden saavuttamiseksi.
Kirjoittajavieraanamme on ETSK:n jäsen ja demokratian puolustuspakettia käsittelevän lausunnon esittelijä Christian Moos. Hän kertoo, miksi ETSK ei kannata tätä komission ehdotusta, josta nousi melkoinen kohu, kun se vihdoin julkaistiin viime joulukuussa.
Kirjoittajavieraanamme on ETSK:n jäsen ja demokratian puolustuspakettia käsittelevän lausunnon esittelijä Christian Moos. Hän kertoo, miksi ETSK ei kannata tätä komission ehdotusta, josta nousi melkoinen kohu, kun se vihdoin julkaistiin viime joulukuussa.
