Sarjassamme ”Minä aion äänestää. Entä sinä?” on luettavana unkarilaisen toimittajan ja Klubrádión päätoimittajan Mihály Hardyn laatima artikkeli, josta voimme saada aavistuksen vaaleja edeltävästä ilmapiiristä Unkarissa. Klubrádió on maan viimeinen suuri riippumaton radioasema, joka lähettää uutisia ympäri vuorokauden ja esittää tausta-analyyseja ajankohtaisista asioista ja kulttuurista. Valtion mediaviranomainen poisti radioaseman taajuuden, mutta asema onnistui selviämään suosionsa ja joukkorahoituksen ansiosta.
Sarjassamme ”Minä aion äänestää. Entä sinä?” on luettavana unkarilaisen toimittajan ja Klubrádión päätoimittajan Mihály Hardyn laatima artikkeli, josta voimme saada aavistuksen vaaleja edeltävästä ilmapiiristä Unkarissa. Klubrádió on maan viimeinen suuri riippumaton radioasema, joka lähettää uutisia ympäri vuorokauden ja esittää tausta-analyyseja ajankohtaisista asioista ja kulttuurista. Valtion mediaviranomainen poisti radioaseman taajuuden, mutta asema onnistui selviämään suosionsa ja joukkorahoituksen ansiosta.
ETSK on antanut päätöslauselman, jossa se kannustaa eurooppalaisia äänestämään Euroopan parlamentin vaaleissa. Päätöslauselman kolme esittelijää eli ETSK:n työnantajat-, työntekijät- ja kansalaisyhteiskunnan organisaatiot -ryhmiä edustavat komitean jäsenet Christa Schweng, Cinzia Del Rio ja Ioannis Vardakastanis kehottavat unionin kansalaisia käyttämään demokraattista äänioikeuttaan ja valitsemaan edustajia, jotka puolustavat yhtenäistä, demokraattista, kestävyysperiaatteita kunnioittavaa ja sosiaalista Eurooppaa. Pyysimme palstallemme Kysymyksen kohteena... kaikilta esittelijöiltä näkemyksen siitä, miten paljon näissä vaaleissa on pelissä ja miksi kaikkien pitäisi käydä kesäkuussa äänestämässä.
ETSK on antanut päätöslauselman, jossa se kannustaa eurooppalaisia äänestämään Euroopan parlamentin vaaleissa. Päätöslauselman kolme esittelijää eli ETSK:n työnantajat-, työntekijät- ja kansalaisyhteiskunnan organisaatiot -ryhmiä edustavat komitean jäsenet Christa Schweng, Cinzia Del Rio ja Ioannis Vardakastanis kehottavat unionin kansalaisia käyttämään demokraattista äänioikeuttaan ja valitsemaan edustajia, jotka puolustavat yhtenäistä, demokraattista, kestävyysperiaatteita kunnioittavaa ja sosiaalista Eurooppaa. Pyysimme palstallemme Kysymyksen kohteena... kaikilta esittelijöiltä näkemyksen siitä, miten paljon näissä vaaleissa on pelissä ja miksi kaikkien pitäisi käydä kesäkuussa äänestämässä.
ETSK:n entinen puheenjohtaja ja ETSK:n työnantajat-ryhmän jäsen Christa Schweng
EU-vaaleissa eurooppalaiset pääsevät päättämään, kuka Euroopan unionia johtaa seuraavien viiden vuoden ajan. Tällä kertaa vaalit pidetään dramaattisesti muuttuvassa geopoliittisessa tilanteessa, jota leimaa unionin lähellä Ukrainaa vastaan käytävä perusteeton sota. Maat, jotka olivat aiemmin toistensa vihollisia, muodostavat uusia liittoutumia ja ovat alkaneet uhata eurooppalaista elämäntapaa. Demokratian tila on vähintäänkin huolestuttava, sillä demokratiat taantuvat maailmanlaajuisesti. Oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen ja lehdistönvapaus, jotka ovat vain kaksi yhteistä indikaattoria, ovat heikentymässä. Kaikkialla Euroopassa tapahtuu yhä enemmän hyökkäyksiä liberaaleja demokratioita vastaan. Useissa jäsenvaltioissa on heikennetty keskeisiä eurooppalaisia arvoja, kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksia ja tiedotusvälineiden vapautta.
Disinformaatio ja valeuutiset aiheuttavat jakolinjoja yhteiskunnassamme ja johtavat epäluottamukseen ja vihaan.
EU:n perustana ovat yhteiset arvot – demokratia, ihmisoikeuksien suojelu, sananvapaus, oikeusvaltioperiaate, suvaitsevaisuus, oikeudenmukaisuus, syrjimättömyys, tasa-arvo, yhteisvastuullisuus ja demokraattinen osallistuminen. Näitä arvoja ei pitäisi koskaan pitää itsestäänselvyytenä, vaan niitä on jatkuvasti vahvistettava, puolustettava ja suojeltava.
Euroopan parlamentin vaalit ovat tilaisuus osoittaa, että välitämme demokratiasta ja perusarvoistamme. Tämän vuoksi on tärkeää, että eurooppalaiset käyttävät äänioikeuttaan.
ETSK:n työntekijät-ryhmän jäsen Cinzia Del Rio
Kehotamme kansalaisia äänestämään Euroopan puolesta, Euroopan yhdentymishankkeen puolesta, yhdentyneemmän ja solidaarisemman Euroopan puolesta. Euroopan unioni perustuu arvoihin, periaatteisiin, oikeusvaltioon, oikeuksiin ja osallistumiseen, eikä niistä saa lipsua, koska ne ovat demokratian kulmakivi ja osallistavan ja kestävän kasvun mallin keskeisiä osatekijöitä ja Euroopan demokraattinen perusta on turvattava.
Euroopalla on edessään uusia haasteita:
Sen on selviydyttävä pirstaleisesta ja konfliktivetoisesta geopoliittisesta tilanteesta uusien maailmanlaajuisten taloudellisten ja poliittisten toimijoiden ja kilpailijoiden kanssa.
Sen on tuettava vihreää, digitaalista ja demografista siirtymää sekä teknologista muutosta, innovointia ja tekoälyn ihmiskeskeistä kehittämistä ja otettava nuoret mukaan näihin prosesseihin.
Sen on luotava uudistettu yhteinen eurooppalainen teollisuuspolitiikka sekä uusia yhteisiä rahoitusvälineitä.
Sen on varmistettava sosiaaliset investoinnit, jotta voidaan panna Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari kaikilta osin täytäntöön, parantaa sosiaalista yhteenkuuluvuutta, luoda laadukkaita työpaikkoja ja torjua köyhyyttä, eriarvoisuutta ja sosiaalista syrjäytymistä.
Yksikään Euroopan maa ei pysty tähän yksin. Kehotamme kansalaisia käyttämään ääntään Euroopan unionin tiiviimmän yhdentymisen varmistamiseksi, jotta voimme rakentaa pysyvää rauhaa ja toimia sen hyväksi sekä ylläpitää Euroopan taloudellista ja sosiaalista mallia.
ETSK:n kansalaisyhteiskunnan organisaatiot -ryhmän jäsen Ioannis Vardakastanis
Tulevat Euroopan parlamentin vaalit ovat erittäin tärkeät unionin ja koko maanosamme tulevaisuuden kannalta. Kyse on EU:n ytimestä – yhtenäisyydestä, demokratiasta, kilpailukyvystä, kestävästä kehityksestä ja sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta. On ratkaisevan tärkeää, että EU:n kansalaiset käyttävät äänioikeuttaan, sillä parlamentti muovaa suoraan huomisen EU:ta.
EU symboloi yhteistyötä ja mahdollisuuksia ja on rauhan, demokratian, osallistavuuden ja vaurauden tae. Erilaiset haasteet – esimerkiksi elinkustannusten ja energian hintojen nousu, ilmastonmuutos ja konfliktit – ovat lisänneet epävarmuutta eurooppalaisten keskuudessa, ja näihin haasteisiin tarvitaan yhtenäisiä yleiseurooppalaisia ratkaisuja.
Nationalismi ei tarjoa vastauksia. Tarvitsemme näiden ongelmien ratkaisemiseksi ja demokraattisten arvojemme säilyttämiseksi yhteistyötä, solidaarisuutta ja tehokasta kansalaisvuoropuhelua. EU:n on myös näytettävä esimerkkiä maailmanlaajuisesti edistämällä rauhaa, monenvälisyyttä ja ympäristönsuojelua. Siirtyminen digitaaliseen ja vihreään talouteen on välttämätöntä ja osallistavuus ehdottoman tärkeää. Kaikille kansalaisille on annettava mahdollisuus vaikuttaa tulevaisuuteen. Ajamme Euroopan talous- ja sosiaalikomitean jäseninä näitä periaatteita. Vaalien tulos on ratkaisevan tärkeä unionin tulevaisuuden muovaamisen kannalta. Äänestäkäämme demokraattisen, kilpailukykyisen, kestävyysperiaatteita kunnioittavan ja sosiaalisen Euroopan unionin puolesta. Äänelläsi on merkitystä – käytä sitä valoisamman tulevaisuuden turvaamiseksi Euroopassa!
Päätöslauselma on luettavissa EU-vaaleille omistetuilla ETSK:n verkkosivuilla.
Annamme sanan ETSK:n jäsenelle ja lausunnon Demokratian suojeleminen disinformaatiolta esittelijälle Carlos Trindadelle. EU-vaalien alla hän kertoo haitallisista seurauksista, joita disinformaatiolla voi olla demokratialle, ja siitä, miten sitä tulee torjua, jos haluamme demokratiassa elää.
Annamme sanan ETSK:n jäsenelle ja lausunnon Demokratian suojeleminen disinformaatiolta esittelijälle Carlos Trindadelle. EU-vaalien alla hän kertoo haitallisista seurauksista, joita disinformaatiolla voi olla demokratialle, ja siitä, miten sitä tulee torjua, jos haluamme demokratiassa elää.
EU:n luomupalkinnot jaetaan nyt kolmatta kertaa. Hakuaika on alkanut, ja se päättyy 12. toukokuuta 2024.
EU:n luomupalkinnoilla annetaan tunnustusta luomuarvoketjun erilaisille osaajille, joiden kehittämät innovatiiviset, kestävät ja inspiroivat hankkeet ovat tuottaneet todellista lisäarvoa luonnonmukaisten elintarvikkeiden tuotannon ja kulutuksen edistämiseksi.
Palkintojenjakotilaisuus järjestetään EU:n luomupäivänä 23. syyskuuta 2024.
Hakemus tehdään verkossa, ja hakuaika päättyy 12. toukokuuta 2024 kello 23.59.59 Keski-Euroopan aikaa.
”Freedom is just another word for nothing left to lose…” (vapaus on vain sana, jolla ilmaista, ettei ole mitään menetettävää...) sanoo Kris Kristoffersonin vuonna 1969 kirjoittama erittäin suosittu kantrikappale, josta monet artistit Janis Joplinista Kenny Rogersiin ovat esittäneet oman versionsa. Toisin kuin laulussa ”Me and Bobby McGee”, nykypäivän Euroopassa vapaus merkitsee kuitenkin sitä, että meillä on paljonkin menetettävää, ellemme puolusta vapauttamme – etenkin Unkarissa.
”Freedom is just another word for nothing left to lose…” (vapaus on vain sana, jolla ilmaista, ettei ole mitään menetettävää...) sanoo Kris Kristoffersonin vuonna 1969 kirjoittama erittäin suosittu kantrikappale, josta monet artistit Janis Joplinista Kenny Rogersiin ovat esittäneet oman versionsa. Toisin kuin laulussa ”Me and Bobby McGee”, nykypäivän Euroopassa vapaus merkitsee kuitenkin sitä, että meillä on paljonkin menetettävää, ellemme puolusta vapauttamme – etenkin Unkarissa.
Ihmiset tottuvat hyviin asioihin varsin nopeasti. He eivät katso taaksepäin ja pysähdy miettimään, miten arvokkaita matkustusvapauden, lehdistönvapauden ja työllistymisen tai koulutuksen vapauden kaltaiset Euroopassa saavutetut vapaudet ovatkaan. Minun sukupolveni ihmiset (boomerit, jotka syntyivät 50-luvun lopulla, jolloin Unkari kuului vielä Varsovan liittoon) muistavat hyvinkin sen pitkän tien, joka johti Berliinin muurin kaatumisen ja vuonna 2004 toteutuneen Unkarin EU-jäsenyyden kautta nykyiseen vapauteen. Kommunismin romahtamisen jälkeen kului 14 vuotta, ennen kuin maamme pystyi liittymään EU:hun yhdessä Tšekin, Slovakian ja Puolan kanssa. Mielestäni nyt takana ovat toiset 14 vuotta, joiden aikana Unkari on hitaasti taantunut ja jäänyt jälkeen: kun maa vielä 1990-luvun alussa kuului kansalaisvapauksien ja lehdistönvapauden puolustajien eturintamaan, siellä vallitsee tätä nykyä populismi, autokratia ja perustuslaillinen diktatuuri, joka itsessään on ristiriita.
Maan hallitus on lähes avoimesti julistanut sodan yhteisiä eurooppalaisia arvoja vastaan esittäen ”Brysselin” vihollisena ja EU:n itse piruna, ja tätä on jatkunut lähes 14 vuotta. Tämä tekee EU-myönteisten kampanjoiden tukemisesta vaikeaa niin oppositiolle (tai sille, mitä siitä on jäljellä) kuin (jäljellä olevalle) kansalaisyhteiskunnalle ja kansalaisjärjestöille. Emme kuitenkaan suostu luovuttamaan. Emme suostu siihen, että eurooppalaisten arvojen annetaan mennä hukkaan vain siksi, että jotkut unkarilaiset poliitikot ovat päättäneet tanssia kaukaa, ehkä Kremlistä asti, kuuluvan pillin mukaan.
Viimeaikaiset Unkarissa järjestetyt kyselyt osoittavat edelleen, että lähes 68–70 prosenttia äänioikeutetuista tukee Euroopan unioniin ja yhteisiin eurooppalaisiin arvoihin liittyviä etuja ja hyödyntää niitä. Kysymys kuuluu, ovatko he valmiita käymään joukolla vaaliuurnilla 9. kesäkuuta 2024. Unkarissa EU-vaalit käydään samana päivänä kuin kunnallisvaalit, eivätkä näkymät ole huonot, sillä tyytymättömyys maassa kasvaa. Protestiääni hallituksen politiikkaa vastaan merkitsee myös ääntä EU:n puolesta.
Mihály Hardy on unkarilainen toimittaja ja Klubrádión päätoimittaja
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) on EU:n neuvoston puheenjohtajavaltion Belgian pyynnöstä esittänyt ratkaisevan tärkeitä suosituksia, joilla pyritään vahvistamaan sosiaalista yhteenkuuluvuutta, hillitsemään velkaantumista ja asettamaan etusijalle investoinnit terveydenhuoltoon ja työllisyyteen kaikkialla Euroopassa. ETSK on ilmaissut huolensa siitä, että talousarvioiden tiukkuus saattaa hidastaa edistymistä köyhyyden ja ilmastonmuutoksen torjunnassa.
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) on EU:n neuvoston puheenjohtajavaltion Belgian pyynnöstä esittänyt ratkaisevan tärkeitä suosituksia, joilla pyritään vahvistamaan sosiaalista yhteenkuuluvuutta, hillitsemään velkaantumista ja asettamaan etusijalle investoinnit terveydenhuoltoon ja työllisyyteen kaikkialla Euroopassa. ETSK on ilmaissut huolensa siitä, että talousarvioiden tiukkuus saattaa hidastaa edistymistä köyhyyden ja ilmastonmuutoksen torjunnassa.
ETSK esittää suosituksensa lausunnossa ”Pitkän aikavälin osallistavan kasvun edistäminen uudistusten ja investointien avulla”, joka hyväksyttiin ja josta keskusteltiin komitean maaliskuun täysistunnossa työllisyydestä ja sosiaalisista oikeuksista vastaavan komission jäsenen Nicolas Schmitin ja Belgian eläke- ja sosiaalisen integraation ministerin Karine Lalieux’n läsnä ollessa.
Lausunnossa korostetaan tarvetta sovittaa yhteen nykyiset kehykset, kuten eurooppalainen ohjausjakso ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari. Korkean tason keskustelussa puhujat painottivat tarvetta edistää sosiaalista Eurooppaa ja puuttua sukupuolten välisen eläke-eron ja digitaalisen osallisuuden kaltaisiin kiireellisiin kysymyksiin. Lähiaikoina Belgiassa järjestettävä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria käsittelevä korkean tason konferenssi on osoitus sitoutumisesta tämän välineen täytäntöönpanon edistämiseen.
Komitean ehdotuksissa tähdennetään taloudellisten resurssien tehokasta käyttöä, työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan osallistamista päätöksentekoprosesseihin sekä sitä, että on tärkeää varmistaa, että vihreä ja digitaalinen siirtymä on oikeudenmukainen. Osallistavuus on keskeinen teema samoin kuin sosiaalisten investointien vaikutuksen maksimointi samalla kun edistetään taloudellista vakautta ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta EU:ssa. (tk)
Tässä numerossa yllätysvieraanamme on professori Danuta Hübner, Euroopan parlamentin jäsen Euroopan kansanpuolueen ryhmästä. Hän luettelee meille kaikki syyt, joiden vuoksi vuoden 2024 vaaleissa on kyse taistelusta Euroopan puolesta. Lisäksi hän kertoo, miksi poliittisilla puolueilla on suuri vastuu kannustaa mahdollisia äänestäjiään äänestämään. Vuonna 2024 meillä ei ole varaa antaa muiden päättää, ketkä edustavat meitä EU:n päätöksenteossa. Tällä kertaa panokset ovat liian korkeat.
Tässä numerossa yllätysvieraanamme on professori Danuta Hübner, Euroopan parlamentin jäsen Euroopan kansanpuolueen ryhmästä. Hän luettelee meille kaikki syyt, joiden vuoksi vuoden 2024 vaaleissa on kyse taistelusta Euroopan puolesta. Lisäksi hän kertoo, miksi poliittisilla puolueilla on suuri vastuu kannustaa mahdollisia äänestäjiään äänestämään. Vuonna 2024 meillä ei ole varaa antaa muiden päättää, ketkä edustavat meitä EU:n päätöksenteossa. Tällä kertaa panokset ovat liian korkeat.
EU:ssa valitaan joka viides vuosi edustajat Euroopan parlamenttiin. Parlamentti on ainoa suorilla vaaleilla valittu Euroopan unionin toimielin. Vuonna 2024 käynnistyvälle kymmenennelle vaalikaudelle valitaan 720 jäsentä. Viisivuotiskauden aikana heidän roolinsa on ratkaiseva: he ovat määrittämässä, millaiseksi EU, sen toimielimet ja politiikat muotoutuvat, mikä on EU:n asema polarisoituneessa maailmassa ja missä määrin EU sitoutuu yhteisiin arvoihin.
EU:ssa valitaan joka viides vuosi edustajat Euroopan parlamenttiin. Parlamentti on ainoa suorilla vaaleilla valittu Euroopan unionin toimielin. Vuonna 2024 käynnistyvälle kymmenennelle vaalikaudelle valitaan 720 jäsentä. Viisivuotiskauden aikana heidän roolinsa on ratkaiseva: he ovat määrittämässä, millaiseksi EU, sen toimielimet ja politiikat muotoutuvat, mikä on EU:n asema polarisoituneessa maailmassa ja missä määrin EU sitoutuu yhteisiin arvoihin.
Kaikki vaalit ovat tärkeitä. Vaalit ovat demokratian alkupiste, vaikka demokratia on tietysti paljon muutakin kuin vaalit. Meillä on esimerkkejä demokraattisesti valituista hallituksista, jotka toimivat demokraattisesti mutta rikkovat silti oikeusvaltioperiaatetta. Vaikka vaalit olisivat rehelliset ja vapaat, ne eivät yksin takaa demokratiaa, eivätkä ne ole ainoa demokratiaa määrittävä seikka. Siksi äänestäjien tulisi osallistua aktiivisesti vaaleihin.
Euroopan unionilla on ollut viimeisten viiden vuoden aikana ratkaistavanaan ongelmia, jotka ovat milteipä asettaneet vaakalaudalle sen koko olemassaolon. Kun brexitistä ja sen seurauksista päästiin, alkoi koronaviruspandemia, jota seurasi Venäjän Ukrainaan kohdistama raaka epäinhimillinen hyökkäys ja sen aiheuttamat taloudelliset ongelmat, mukaan lukien energiakriisi ja korkea inflaatio. EU on selviytynyt kaikista näistä odottamattomista häiriöistä ja pyrkinyt samalla saavuttamaan keskeiset strategiset tavoitteensa eli toteuttamaan siirtymisen vihreään ja digitaalisesti kilpailukykyiseen talouteen. Muuttuva geopoliittinen toimintaympäristö on johtanut siihen, että EU ja sen demokraattiset kumppanit ovat määränneet Venäjälle kauaskantoisia pakotteita. Lisäksi EU on toteuttanut toimia, joiden tarkoituksena on vähentää EU:n riippuvuutta Kiinasta ja luoda ennennäkemättömän vakaa perusta EU:n ja Yhdysvaltojen suhteille. Unioni on myös käynnistänyt kaikkien aikojen ensimmäisen Euroopan puolustusteollisuusohjelman, joka toteutetaan tulevina vuosina.
Vuoden 2024 vaalit merkitsevät taistelua Euroopan puolesta. Vaalikampanjassa on vastattava kansalaisten odotuksiin ja kunnioitettava heidän rooliaan EU:n päätöksenteossa. On sanomattakin selvää, että muuttoliike, ilmastonmuutos ja tuki isänmaataan Venäjän hyökkäykseltä puolustavalle Ukrainalle puhuttavat kaikkia niitä, joille vapaus, demokratia ja rauha ovat tärkeitä. Vaaleilla valittujen poliitikkojen on tehtävä kaikkensa sen eteen, että laajentumispolitiikka käynnistyy uudelleen tehokkaasti. Kun ehdokkaiden kanssa keskustellaan heidän tehtävästään seuraavien viiden vuoden aikana, heidät on saatava tietoisiksi siitä, että jos heidät valitaan, heidän on otettava huomioon, että Euroopan unioni on osa murenevaa maailmaa, joka jakautuu demokratioihin ja autoritaarisiin hallintoihin. Vuosi 2024 on vaalivuosi, jonka kuluessa yhteensä 4 miljardia ihmistä äänestää eri maissa eri puolilla maailmaa.
Euroopassa aiotaan seurata tiiviisti, millaisia valintoja amerikkalaiset tekevät presidentinvaaleissaan. Transatlanttiset suhteet on tärkeä kysymys EU-vaalien yhteydessä käytävissä keskusteluissa. Eurooppalaisten poliitikkojen ja poliittisten puolueiden velvollisuutena on tehdä kaikkensa kansalaisten osallistamiseksi ja kannustaa heitä saamaan äänensä kuuluviin. Geopoliittinen epävarmuus tekee siitä tärkeämpää kuin koskaan. Ehdokkaitaan vaaleihin asettavat poliittiset puolueet ovat keskenään usein eri mieltä arjen kannalta ratkaisevan tärkeistä asioista. Äänestäjillä on sananvaltaa ja valtaa vaikuttaa Euroopan tulevaisuuteen. Euroopan tulevaisuus on meidän tulevaisuutemme, jos me äänioikeutetut osallistumme keskusteluihin ehdokkaiden kanssa ja äänestämme vaaleissa. Toisinaan esiin nousevat turhautumisen ja vihastumisen tunteet ovat normaaleja, ja juuri siksi aktiivinen osallistuminen vaalien yhteydessä käytävään vuoropuheluun on niin tärkeää.
Vuonna 2019 Euroopan parlamentin vaalien äänestysprosentti oli ensimmäistä kertaa hieman yli 50 prosenttia. Nuorten eurooppalaisten äänestysaktiivisuus auttoi nostamaan äänestysprosenttia. On hyvä, että puolet äänioikeutetuista käytti äänioikeuttaan. Toisaalta se kuitenkin myös tarkoittaa sitä, että puolet Euroopan äänioikeutetuista jätti äänensä käyttämättä. Vuonna 2024 meillä ei ole varaa antaa muiden päättää, kuka edustaa meitä eurooppalaisessa päätöksenteossa ja lainsäädännässä. Alhainen äänestysosallistuminen rapauttaa vaaleilla valittujen legitimiteettiä ja heikentää heidän asemaansa Euroopan parlamentissa. Poliittisten puolueiden päävastuu on kannustaa mahdollisia äänestäjiään osallistumaan vaaleihin.
Vuosikymmenten ajan eurooppalaiset ovat pitäneet hallituksia edustajinaan EU:ssa. Vuoden 2024 vaalit tarjoavat tilaisuuden osoittaa, että Euroopan parlamentilla on todellista valtaa toimia kansalaisten äänitorvena. Vaaleihin osallistuu myös ensikertalaisia. Viidessä jäsenvaltiossa 16-vuotiaat saavat äänestää. Nuorten poliitikkoihin kohdistamat odotukset ovat erilaisia. Tämä on nähty Europan tulevaisuuskonferenssissa, ja sama viesti toistuu nyt Euroopan komission järjestämissä seurantapaneeleissa. Poliitikkojen olisi hyödynnettävä tulevia EU-vaaleja prosessina, jossa luodaan uuden sukupolven äänestäjiä ja poliitikkoja, ja nähtävä vaalit tilaisuutena lisätä avointa poliittista kasvatusta sekä rakentaa identiteettiä ja luottamusta.
Euroopan parlamentin vuoden 2024 EU-vaalien viestintästrategian keskiössä on saada liikkeelle äänestämättä jättäviä ja ensi kertaa äänestäviä. Tavoitteena on myös auttaa muita vaaleihin osallistuvia tahoja, kuten tiedostusvälineitä, kansalaisjärjestöjä, yrityksiä ja yksityishenkilöitä, ja tukea EU:n kansalaisten ja järjestöjen puolueetonta toimintaa, jolla ne pyrkivät tuomaan esiin äänestämisen tärkeyttä.
Ulkomaista vaikuttamista on havaittavissa jo nyt EU-vaalien edellä: disinformaatioon liittyviä hybridioperaatioita, jotka murentavat luottamusta instituutioihin ja poliitikkoihin ja tuottavat vastakkainasettelua aiheuttavia narratiiveja. Lisää on epäilemättä luvassa vaalien aikana ja niiden jälkimainingeissa. Disinformaation vastaisia lakeja on vahvistettava. Kansalliset ja EU:n toimet eivät yksin riitä. Niiden ohella tarvitaan tarkoituksenmukaista rahoitusta, jolla tuetaan koko yhteiskunnan kattavaa lähestymistapaa disinformaation ja siihen syyllistyvien paljastamiseksi, koska se vaikuttaa ihmisten arkeen ja heidän strategisiin valintoihinsa.
Näissä vaaleissa käydään taistelua demokratian, vapauden ja turvallisuuden kohtalosta. Siksi jokaisella äänellä on väliä.
Danuta Hübner, Euroopan parlamentin jäsen (EPP-ryhmä)
Yhä useammat eurooppalaiset ovat huolissaan siitä, etteivät he pysty löytämään kunnollista asuntoa, johon heillä on varaa, ja että he altistuvat sen myötä seuraaville riskeille: puutteelliset asuinolot, taloudelliset vaikeudet, asumiseen liittyvä epävarmuus ja jopa asunnottomuus. Kohtuuttomat asumiskustannukset voivat vaikuttaa ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin, johtaa epätasa-arvoisiin elinoloihin ja -mahdollisuuksiin sekä aiheuttaa kustannuksia terveydenhuoltoalalla, tuottavuuden heikkenemistä ja ympäristövahinkoja.
Yhä useammat eurooppalaiset ovat huolissaan siitä, etteivät he pysty löytämään kunnollista asuntoa, johon heillä on varaa, ja että he altistuvat sen myötä seuraaville riskeille: puutteelliset asuinolot, taloudelliset vaikeudet, asumiseen liittyvä epävarmuus ja jopa asunnottomuus. Kohtuuttomat asumiskustannukset voivat vaikuttaa ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin, johtaa epätasa-arvoisiin elinoloihin ja -mahdollisuuksiin sekä aiheuttaa kustannuksia terveydenhuoltoalalla, tuottavuuden heikkenemistä ja ympäristövahinkoja.
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean (ETSK) Brysselissä äskettäin järjestämässä konferenssissa annettiin selkeä varoitus: Euroopan asuntokriisi on pahenemassa, ja sillä on useita sivuvaikutuksia.
Eurofoundin tuoreen tutkimuksen mukaan asuntokriisi vaikuttaa erityisesti nuoriin estäen heitä muuttamasta pois kotoaan. Ikä, josta lähtien vähintään 50 prosenttia ihmisistä EU:ssa asuu vanhempiensa kodin ulkopuolella, on noussut 26 vuodesta 28 vuoteen vuosina 2007–2019. Vanhempiensa luona asuvien 25–34-vuotiaiden määrä kasvoi vuosina 2010–2019 eniten Espanjassa, Kroatiassa, Italiassa, Kyproksessa, Belgiassa, Kreikassa ja Irlannissa.
ETSK aikoo konferenssin suositusten avulla antaa poliittista pontta keskustelulle ja varmistaa, että EU:n asuntokriisi näkyy uuden Euroopan parlamentin ja uuden komission vuosien 2024–2029 asialistalla. Euroopan unionin on yhdistettävä voimavarat kunnollisten ja kohtuuhintaisten asuntojen pulan torjumiseksi. (mp)
ETSK:n työntekijät-ryhmän jäsen Cinzia Del Rio
