• EU-vaaleista esteettömien vaalien malliesimerkki: tällä kertaa on jo liian myöhäistä
• Laajentuminen: EU:n vahvin ja menestyksekkäin poliittinen väline – kirjoittanut Pat Cox
• Pohjois-Makedonian liittyminen EU:hun: haasteet, lupaukset ja tulevat toimet
• Jaroslaw Pietras: 20 vuotta EU:n suuresta laajentumisesta

Laajentuminen on looginen askel eteenpäin Euroopalle 

Tässä kuussa juhlistamme EU:n suuren laajentumisen 20-vuotispäivää. Toukokuussa 2004 Kyproksen, Latvian, Liettuan, Maltan, Puolan, Slovakian, Slovenian, Tšekin, Unkarin ja Viron kansalaisista tuli EU:n kansalaisia. Helppoa se ei ollut, sillä EU:hun liittymisen tiedetään olevan raskas ja aikaa vievä prosessi. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin voimme kuitenkin todeta, että vuoden 2004 laajentuminen on ollut menestystarina. 

Sen lisäksi, että EU:sta on tullut yksi maailman suurimmista sisämarkkinoista, laajentuminen on johtanut 26 miljoonan uuden työpaikan syntymiseen. Onnistumista ei voida kuitenkaan mitata ainoastaan taloudellisena hyötynä. Laajentuminen on sittemmin johtanut rajojen avautumiseen niin, että miljoonat ihmiset voivat matkustaa, työskennellä ja asua vapaasti missä tahansa EU:ssa. Siitä, mikä oli aiemmin ollut muutamien etuoikeus, on tullut kaikkien oikeus. Tähän mennessä yli 2,7 miljoonaa opiskelijaa kymmenestä uudesta jäsenmaasta on osallistunut Erasmus+-vaihto-ohjelmaan. Laajentunut EU on tarjonnut kaikille yhtäläiset mahdollisuudet menestyä. 

Suuren laajentumisen onnistuminen ei tarkoita sitä, etteikö siitä ole mitään opiksi otettavaa. Kyseessä oli ensimmäinen tämäntyyppinen ja tämän suuruusluokan laajentuminen, ja on varmasti monia aihealueita, joilla EU voisi ja sen pitäisi tehdä enemmän. Ensinnäkin EU:n on aloitettava siitä, että se ottaa ehdokasmaat mahdollisimman pian mukaan työskentelyynsä. Asteittainen integroituminen ei korvaa tosiasiallista liittymistä, mutta se tarjoaa molemmille osapuolille mahdollisuuden rakentaa vankka perusta keskinäisen oppimisen, kokemusten jakamisen ja näkemystenvaihdon ansiosta. Se on keino luoda ihmisten välisiä yhteyksiä ja edistää todellista Eurooppa-henkeä. 

Toiseksi EU:n perusperiaatteet eli demokratia, oikeusvaltioperiaate ja perusoikeudet ja -vapaudet eivät ole neuvoteltavissa, eikä niitä voida katsoa läpi sormien. EU:hun liittymisen käsikirjassa esitetään selkeät perusperiaatteita koskevat kriteerit, mutta on myös asioita, joita ei mainita missään käsikirjassa. ETSK katsoo kansalaisyhteiskunnan edustajana, että elinvoimainen kansalaisyhteiskunta ja vahva työmarkkinavuoropuhelu ovat keskeisiä tekijöitä hyvin toimivien demokratioiden kannalta. Ehdokasmaiden kansalaisyhteiskunnan asteittainen integroiminen EU:hun antaa näille maille mahdollisuuden tulla riittävän vahvoiksi liittymisajankohtaan mennessä. Tästä syystä ETSK on käynnistänyt aloitteensa EU:n ehdokasmaiden integroimiseksi. Jäsenehdokasmaita edustavat jäsenet tekevät nyt yhteistyötä ETSK:n jäsenten kanssa laadittaessa lausuntoja aiheista, jotka ovat erityisen merkityksellisiä tulevien laajentumiskierrosten kannalta. 

Tämä on myös syy siihen, miksi ETSK:n jäsenet keskustelevat toukokuun täysistunnossa EU:n laajentumisen 20-vuotispäivästä ja luovat siinä yhteydessä katsauksen menneeseen ja luotaavat selviytymiskykyisemmän, demokraattisemman ja yhtenäisemmän EU:n yhteistä tulevaisuutta.

Oliver Röpke 

ETSK:n puheenjohtaja

Istuimme alas EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan nuorisotoimintaa käsittelevän lausunnon esittelijän Cillian Lohanin kanssa ja pyysimme häntä kertomaan Euroopan komission ehdottaman ja ETSK:n tuleman nuorten liikkuvuusohjelman mahdollisista hyödyistä. Ohjelmalla on tarkoitus helpottaa Yhdistyneen kuningaskunnan ja EU:n nuorten mahdollisuuksia asua, opiskella ja tehdä työtä EU:ssa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Nyt kun Yhdistynyt kuningaskunta on hylännyt ehdotuksen nuorten liikkumista koskevasta EU:n laajuisesta sopimuksesta, mitä muita mahdollisia keinoja on palauttaa siteet, jotka brexit katkaisi?

ETSK isännöi 24. huhtikuuta ukrainalaisen ”20 päivää Mariupolissa” -dokumenttielokuvan näytöstä. Dokumentti palkittiin tänä vuonna parhaan pitkän dokumentin Oscar-palkinnolla.

Elokuvassa seurataan elokuvan ohjaajaa, toimittaja Mstyslav Tšernovia ja hänen kollegoitaan 20 dramaattisen päivän ajan helmi-maaliskuussa 2022, jolloin ryhmä dokumentoi Venäjän asevoimien toteuttamaa Mariupolin – joka on Asovanmeren rannalla sijaitseva merkittävä ukrainalainen satamakaupunki – julmaa piiritystä. Associated Press (AP) -uutistoimistolle työskentelevä Tšernov ja hänen tiiminsä olivat viimeiset ulkomaiset toimittajat, jotka jäivät kaupunkiin ennen sen joutumista Venäjän armeijan valtaamaksi. Heidän viiltävät tallenteensa ja kuvansa, joihin on ikuistettu muun muassa synnytyssairaalaan ja lasten suojana toimineeseen kaupunginteatteriin kohdistuneet massiiviset pommitukset, levisivät pian ympäri maailman todisteina maahan hyökänneen Venäjän armeijan Ukrainan siviiliväestöön kohdistamista kauheuksista.

Oscar-palkinnon lisäksi ”20 päivää Mariupolissa” on voittanut myös monia muita arvostettuja palkintoja, kuten Bafta-palkinnon parhaasta dokumenttielokuvasta sekä dokumenttielokuvien yleisöpalkinnon Sundance-elokuvajuhlien kansainvälisessä sarjassa. 

Näytöstilaisuuteen osallistui ETSK:n puheenjohtaja Oliver Röpke sekä muita arvovieraita, kuten Ukrainan EU-edustuston päällikkö Vsevolod Tšentsov ja yksi dokumentin päähenkilöistä Jevhen Tuzov.

”Meillä on velvollisuus pitää yllä muistoa historian tapahtumista. Tällä elokuvalla on selvä sanoma: on näytettävä maailmalle, mitä viha voi saada aikaan. Emme saa unohtaa ukrainalaisten tekemiä uhrauksia emmekä peräänantamattomuutta, jota he ovat osoittaneet vastoinkäymisten edessä. Näkymä Ukrainan tulevasta EU-jäsenyydestä on paitsi osoitus yhteisistä arvoistamme myös toivonpilkahdus, joka valaa uskoa valoisampaan tulevaisuuteen”, puheenjohtaja Röpke painotti. 

”'20 päivää Mariupolissa' on raaka mutta samalla erittäin tärkeä silminnäkijätodistus Venäjän hyökkäyksen aiheuttamasta kärsimyksestä. Olen ylpeä siitä, että ETSK on pysynyt järkähtämättä Ukrainan ja sen elinvoimaisen kansalaisyhteiskunnan puolella näinä vaikeina aikoina. Sillä, että olette täällä tänään, on suuri merkitys”, sanoi viestinnästä vastaava ETSK:n varapuheenjohtaja Laurentiu Plosceanu. ETSK on tukenut määrätietoisesti Ukrainaa ja sen kansalaisyhteiskuntaa Venäjän hyökkäyssodan ensimmäisestä päivästä alkaen ja tiivistänyt yhteistyötään Ukrainan kansalaisjärjestöjen kanssa EU:n ja Ukrainan kansalaisyhteiskuntafoorumin kautta. Komitea on perustanut Ukrainan auttamiseen keskittyvän foorumin, joka antaa Belgiassa toimivien ukrainalaisten kansalaisjärjestöjen käyttöön työskentelytilan, ja se on käynnistänyt jäsenehdokasmaita edustavia jäseniä koskevan aloitteen ETSK:n asiantuntemuksen jakamiseksi ukrainalaisten kansalaisjärjestöjen kanssa. Röpken johtama ETSK:n korkean tason valtuuskunta vieraili marraskuussa Ukrainassa, missä se tapasi talousministeri Julija Svyrydenkon sekä Ukrainan parlamentin (Verh’ovna Rada) ja kansalaisyhteiskunnan edustajia. Vierailun aikana ETSK:n jäsenillä oli tilaisuus osoittaa kunniaa ukrainalaisille sodan uhreille sotamuistomerkeillä eri puolilla maata. 

ETSK:n latvialaisjäsenen Andris Gobiņšin aloitteesta järjestetty näytös oli jälleen kerran osoitus Euroopan kansalaisyhteiskunnan solidaarisuudesta Ukrainaa ja sen kansaa kohtaan. Päätapahtuman yhteydessä yleisöllä oli myös tilaisuus tutustua Mariupolin piiritykselle omistettuun valokuvanäyttelyyn, joka järjestettiin yhteistyössä Ukra-Bel-yhdistyksen kanssa.

Tervetuloa Euroopan talous- ja sosiaalikomitean (ETSK) Ihmisten tasalta -podcastiin. Vuoden 2024 EU-vaalit lähestyvät kovaa vauhtia, ja tällä kertaa aiheena ovatkin kolmen sellaisen ryhmän toiveet ja huolenaiheet, joiden näkemykset jäävät poliittisilta päättäjiltä usein huomioimatta. Kyse on vammaisista henkilöistä, ikäihmisistä ja nuorista. 

Vierainamme ovat Inclusion Europe -järjestön puheenjohtaja Milan Šveřepa, joka puhuu vuoden 2024 EU-vaalien esteettömyydestä ja saavutettavuudesta, nuorisoaktivisti ja sosiaalisen median vaikuttaja Nina Skočak, joka kertoo, miksi vaaleilla on nuorten kannalta väliä, ja ikäihmisten etuja ajavan AGE Platform -verkoston puheenjohtaja Heidrun Mollenkopf, jolta saamme kuulla, tuntevatko ikääntyvät ihmiset pääsevänsä osallisiksi vaalikeskusteluista vai kokevatko he tulevansa sivuutetuiksi ja poliitikkojen kävelevän ylitseen. Lisäksi viestinnästä vastaava ETSK:n varapuheenjohtaja Laurențiu Plosceanu kertoo, miten komitea pyrkii jatkuvasti saamaan kansalaisyhteiskunnan äänen paremmin kuuluviin ja varmistamaan, että muita heikommassa asemassa olevat eivät jää syrjään. 

Kuuntele komitean podcastia, käytä ääntäsi ja tuo mielipiteesi esiin. Vaikuta ja tee Euroopasta toiveittesi mukainen!

Cillian Lohan 

Ihmisten liikkuminen EU:n alueella on hyödyttänyt kaikkia osapuolia monin eri tavoin. Nuorten liikkumisella on ollut erityisen tärkeä merkitys, sillä se on antanut nuorille mahdollisuuden tutustua Euroopan eri kulttuureihin ja nähdä, miten muissa Euroopan maissa eletään. Nuorille on myös tarjoutunut näin mahdollisuus havaita, miten paljon meillä on yhteistä. Vieraileminen toisessa maassa työn tai opiskelun takia auttaa meitä kaikkia ymmärtämään yhteistä ihmisyyttämme. Riippumatta siitä, mitä kieltä puhumme, mitä syömme tai millaisissa ilmasto-oloissa elämme, jaamme monia asioita: meillä on perhe- ja ystävyyssuhteita, toiveita, ongelmia, haasteita ja mahdollisuuksia. 

Vaihtotoiminta maiden välillä on mukana luomassa yhteiskuntaa, jossa aikuiset ymmärtävät muita ihmisiä ja suhtautuvat heihin suopeasti. Emme pidä enää naapurimaiden kansalaisia vieraina vaan ystävinämme. 

Meidän ei pidä aliarvioida roolia, joka tällä toiminnalla on rauhan ja vakauden ylläpitämisessä Euroopassa. Nuorten liikkuminen on jatkuvan yhteistyön kulmakivi.

Tätä taustaa vasten ehdotin oma-aloitteisen lausunnon laatimista nuorten liikkumisesta ja nuorten välisistä suhteista brexitin jälkeisessä EU:ssa. Kuulimme asianomaisia ryhmiä laaja-alaisesti, ja tässä saimme apua kollegoilta, henkilöstöltä ja jäseniltä. Mukana oli edustajia EU:sta ja Yhdistyneestä kuningaskunnasta, tapasimme verkossa ja kasvokkain, järjestimme kyselyjä ja kävimme sähköpostivaihtoa. Saimme työllemme vahvan tuen ETSK:n täysistunnossa, kun lausunto hyväksyttiin ylivoimaisella äänten enemmistöllä. 

EU:n toimielimet ovat vastanneet tilanteeseen tuomalla Yhdistyneen kuningaskunnan nuorten ulottuville laajan tarjonnan parannettuja liikkumisjärjestelyjä. Yhdistyneen kuningaskunnan ensireaktio on ollut torjuva, mutta pyrimme jatkossakin tuomaan esille, mitä hyötyä näistä järjestelyistä on molemmille osapuolille,

ja tekemään selväksi, että myös muut kuin yliopisto-opiskelijat ja täysipäiväiset opiskelijat voivat hyötyä muun muassa sellaisten ohjelmien kuin Erasmus+ tai Luova Eurooppa varoista. Tällaisten EU:n aloitteiden ansiosta kaikilla nuorilla on mahdollisuus osallistua vaihto-ohjelmiin ja hankkia kokemuksia, mikä olisi muutoin hyvin vaikeaa.

Taloudellisista kustannuksista ja tuotoista tehdään kylmiä laskelmia. Taloudellinen puoli on kuitenkin vain osa tuotettua arvoa. Liikkumisen ja vaihtotoiminnan todellinen arvo perustuu yhteisiin kokemuksiin ja keskinäiseen ymmärrykseen. Elinvoimainen ja monikulttuurinen Eurooppa edellyttää ihmisten vuorovaikutusta ja liikkumista. ETSK aikoo tehdä työtä tämän eteen jatkossakin. Jatkamme yhteistyötä Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisyhteiskunnan kanssa ja annamme näin tekojen puhua puolestaan ja pyrimme toimimaan esimerkkinä. 

Olemme allekirjoittaneet yhteisymmärryspöytäkirjan Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisyhteiskunta-allianssin ja myös Skotlannin neuvoa-antavan Eurooppa-asioiden foorumin kanssa (ETSK:n entisen jäsenen Irene Oldfatherin myötävaikutuksella). Jatkamme tätä työtä entistä vakaammin. Nuorisoala on osoittanut johtajuutta epävakaina aikoina etenkin ilmastoasioissa. On tehtävä yhteistyötä institutionaalisella tasolla, jotta alalle voitaisiin tarjota kaikki tarvittavat välineet työn tehostamiseksi ja jotta voitaisiin hyödyntää nuorten voimaa valoisamman tulevaisuuden luomiseksi meille kaikille.

Stefano Mallia, Euroopan talous- ja sosiaalikomitean työnantajat-ryhmän puheenjohtaja

Kuluneilta kahdelta vuosikymmeneltä ja Eurooppa-hankkeen käynnistymisen jälkeisistä seitsemästä laajentumiskierroksesta saatujen kokemusten pohjalta lienee paikallaan esittää vuoden 2004 suuren laajentumisen vuosipäivän kunniaksi muutamia fakta- ja numerotietoja, jotta kesäkuussa pidettävien EU-vaalien edellä käytäviä tunnepohjaisia keskusteluja saataisiin ohjattua asiakeskeisempään suuntaan.

Kolme vuotta jatkunut sota Ukrainassa on nostanut laajentumiskysymyksen jälleen Euroopan geopoliittisen asialistan kärkeen. Ukrainalle, Moldovalle, Bosnia ja Hertsegovinalle ja Georgialle ripeästi myönnetty ehdokasmaan asema sekä Pohjois-Makedonian ja Albanian kanssa vihdoinkin aloitetut liittymisneuvottelut ovat ratkaisevia edistysaskeleita politiikassa, joka on ollut pysähdyksissä vuosien ajan.

Jotta uusi kehitysvauhti saataisiin jatkumaan suunnitellusti, laajentumista puoltavat taloudelliset perusteet olisi tuotava selvästi esiin.

Demokratisoituminen ja oikeusvaltioperiaate ovat tietysti koskemattomia periaatteita samoin kuin laajentumisprosessin ansioperusteinen eteneminenkin: oikotietä ei ole. Viime kädessä ihmiset on kuitenkin saatava vakuuttuneiksi mahdollisesta taloudellisesta hyödystä ja vauraudesta, josta seuraavan sukupolven eurooppalaiset pääsevät nauttimaan.

Jos vanhoihin merkkeihin on uskominen, voidaan huoletta sanoa, että laajentumista puoltavat taloudelliset perusteet ovat kiistattomat. Vanhojen ja uusien jäsenvaltioiden välinen kauppa lähes kolminkertaistui virallisen liittymistä valmistelleen prosessin aikana vuosina 1994–2004, ja uusien jäsenvaltioiden keskinäinen kauppa viisinkertaistui. Silloisten 15 jäsenvaltion muodostaman EU:n talous kasvoi liittymisprosessin alkamisen ja vuoden 2008 välisenä aikana keskimäärin 4 prosenttia, ja tästä puolet oli liittymisprosessin ansiota. Lisäksi prosessin myötä saatiin vuosina 2002–2008 luotua 3 miljoonaa uutta työpaikkaa.

Covid-19-pandemia ja Ukrainan sota ovat osoittaneet, että EU:n on pohdittava taloudellista selviytymiskykyään uudelleen erityisesti vihreän ja digitaalisen siirtymän yhteydessä. REPowerEU-suunnitelman avulla pyritään lisäämään uusiutuvan energian tuotantoa Euroopassa, ja lisäksi nettonollateollisuutta koskevassa säädöksessä ja kriittisiä raaka-aineita koskevassa säädöksessä edellytetään, että 40 prosenttia vihreistä arvoketjuista ja raaka-aineiden arvoketjuista siirretään unioniin. EU:n jäsenehdokasvaltioilla, erityisesti Ukrainalla, voi olla tärkeä merkitys taloudellisen turvallisuuden parantamisessa.

Luonnonvaroista todettakoon, että Ukrainalla on Norjan jälkeen Euroopan suurimmat kaasuvarannot. Lisäksi se kuuluu Euroopan suurimpiin vesivoiman tuottajiin ja pystyy lisäämään sekä vesivoiman että muiden vihreiden energiamuotojen, esimerkiksi tuuli-, aurinko- ja bioenergian, tuotantoaan. Ukraina on myös ollut merkittävä metallien viejä, ja sen alueella on litiumin ja harvinaisten maametallien esiintymiä. Nämä metallit ovat ratkaisevan tärkeitä vihreän teollisuuden ja digitaaliteollisuuden kannalta.

Lisäksi Ukrainan maataloustoimiala on yksi maailman suurimmista, ja sen yhdentyminen sisämarkkinoihin parantaisi merkittävästi EU:n elintarviketurvaa.

Myös hyödyt, joita Länsi-Balkanin maille koituu entistä tiiviimmästä osallistumisesta sisämarkkinoille, ovat ilmiselvät. Esimerkiksi Kroatian BKT on kasvanut tasaisesti maan liityttyä EU:hun vuonna 2013, mikä on merkinnyt aiempaa suurempia tuloja maan asukkaille. Asukaskohtainen BKT on kasvanut vuoden 2013 jälkeen keskimäärin 67 prosenttia (10 440 eurosta yli 17 240 euroon).

EU:n jäsenyyttä tavoittelee jopa yhdeksän uutta maata, eikä taival tule olemaan helppo. Muita vaihtoehtoja ei kuitenkaan ole: jos EU haluaa olla maailmanmahti, siitä on ensin tultava alueellinen mahti.