Kirjoittanut Antoine Fobe

EU-vaalit ovat jo aivan pian. Euroopan sokeain liitto (EBU) kannustaa kaikkia äänestämään, niin vaikeaa kuin se edelleen ehkä onkin, ja tarkkailemaan vaaleissa sitä, miten ehdokkaat ja puolueet pitävät esillä YK:n vammaisyleissopimuksessa tarkoitettua osallisuutta. Näkövammaisillakin kansalaisilla on oltava mahdollisuus ilmaista odotuksensa.

Euroopan sokeain liitto EBU on sokeiden ja näkövammaisten ihmisten äänenkannattaja Euroopassa. Tavoitteenamme on esteetön ja osallistava yhteiskunta, jossa näkövammaisilla ihmisillä on yhtäläiset mahdollisuudet osallistua täysipainoisesti kaikkiin elämänaloihin. Poliittinen osallistuminen on tietysti olennainen osa-alue, sillä sitä kautta näkövammaiset kansalaiset voivat tukea vammaisasiat huomioon ottavaa politiikkaa ja lainsäädäntöä äänestämällä ja osallistumalla itse poliittiseen toimintaan.

Vammaisten ihmisten osallistuminen sekä äänestäjinä että ehdokkaina on tärkeä ja ajankohtainen aihe Euroopan parlamentin vuoden 2024 vaalien lähestyessä.

Noin 400 000 vammaista henkilöä ei pystynyt käyttämään äänioikeuttaan edellisissä Euroopan parlamentin vaaleissa Euroopan talous- ja sosiaalikomitean (ETSK) vuonna 2019 antaman raportin mukaan. Euroopan parlamentin jäsenistä alle viidellä prosentilla on jokin vamma.

EBU on antanut tulevista EU-vaaleista julkilausuman, jossa se pyytää jälleen asettamaan vähimmäisvaatimukset esteettömyydestä äänestämisessä (äänestysmenettelyt), vaalitiedotuksessa (vaalikampanjoinnissa käytetyt tilat ja aineisto, vaaliväittelyt, puolueiden ohjelmat ja verkkosivut) ja vaalien jälkeisissä menettelyissä (esim. valitusmekanismit) sekä turvaamaan yhdenvertaiset vaalikelpoisuusoikeudet.

Keskitymme Euroopan parlamentin vaaleihin, koska Euroopan unionin toimivaltaan kuuluvat vain EU-vaalit EU:n kansalaisuuteen liittyvänä osa-alueena sekä vammaisten henkilöiden yhtäläisten oikeuksien varmistaminen EU:n toimivalta-aloilla. Koska vaalien järjestäminen kuuluu kuitenkin jäsenvaltioiden vastuulle, EU-tason hyvät käytännöt vaikuttaisivat automaattisesti kaikkiin muihinkin vaaleihin.

Valitettavasti tämänkertaisista EU-vaaleista ei enää ehditä tehdä malliesimerkkiä, vaikka Euroopan parlamentti olisi ollut vahvasti tällä kannalla. Se ehdotti toukokuussa 2022 EU:n vaalilainsäädännön uudistamista nimenomaan niin, että turvattaisiin vammaisten henkilöiden oikeus äänestää itsenäisesti ja salaisella äänestyksellä ja valita vapaasti avustajansa. Lisäksi ehdotus koski postiäänestysmahdollisuutta ja vaalikampanjoiden esteettömyyttä. EU:n neuvosto ei kuitenkaan ole vielä reagoinut, harmillista kyllä. 

EBU pyytää uutta Euroopan parlamenttia jatkamaan neuvoston painostamista seuraavien viiden vuoden ajan, jotta ehdotettu uudistus hyväksyttäisiin ja vuoden 2029 vaaleissa saataisiin aikaan konkreettista edistystä. Voimme luottaa ETSK:n tukeen, sillä se vaati jo vuonna 2020 parlamentilta virallista lainsäädäntöaloitetta, jolla turvattaisiin vammaisille henkilöille todelliset oikeudet äänestää EU-vaaleissa. Voimme luottaa myös Euroopan komission tukeen: komissio julkaisi viime joulukuussa oppaan hyvistä vaalikäytännöistä ja laatii parhaillaan koostetta sähköisen äänestyksen käytännöistä ja tieto- ja viestintätekniikan käytöstä vaaleissa. Näissä molemmissa käsitellään myös esteettömyyttä.

Alena Mastantuono

Euroopassa joka vuosi yli kymmenen miljoonaa potilasta hyötyy isotooppilääketieteestä, jota voidaan käyttää sairauksien, kuten syövän sekä sydän- ja verisuonitautien ja hermostosairauksien, diagnosoinnissa ja hoidossa.

Radioisotooppeja hyödyntävällä säteily- ja ydinteknologialla on olennainen merkitys syövän torjunnassa kaikissa hoitovaiheissa, kuten syövän varhaisessa havaitsemisessa, diagnosoinnissa, varsinaisessa hoidossa ja palliatiivisessa hoidossa.

Isotooppilääketieteestä hyötyvien potilaiden määrä kasvaa, mikä on ennen kaikkea seurausta tieteellisistä läpimurroista. Eurooppalaiset tutkijat ja yritykset ovat olleet kehittämässä uusimpia innovatiivisia syövän radionuklidihoitoja, kuten lääkkeitä, joita käytetään kohdennetusti hormonaalisen ja eturauhassyövän kasvaimien sekä etäpesäkkeiden leviämisen torjumiseen. Esimerkiksi lutetium-177 on erittäin lupaava radioisotooppi eturauhassyövän hoidossa. Kyseinen syöpätyyppi aiheuttaa Euroopassa vuosittain 90 000 kuolemantapausta. Perinteisiin hoitoihin verrattuna nykyaikainen radionuklidihoito kohdentuu tarkasti syöpäsoluihin ja aiheuttaa vähemmän haittaa elimistölle. Kymmenet tuhannet potilaat saavat kohdennettua radionuklidihoitoa, usein sellaisiin syöpämuotoihin, joihin ei ole tarjolla vaihtoehtoisia hoitoja.

Hoitovaihetta edeltävä isotooppilääketieteen toimitusketju on kuitenkin hyvin monimutkainen. Se kattaa lähtöaineiden hankinnan ja varastoinnin, niiden säteilytyksen, prosessoinnin, logistiikan ja käytön. Kun radioisotoopit on valmistettu, ne on käsiteltävä, lähetettävä ja käytettävä suhteellisen lyhyessä ajassa, osa samana päivänä, toiset muutamassa päivässä niiden puoliintumisajan mukaan. Ne ovat erittäin lyhytikäisiä.

Yllättävää kyllä, näitä ominaisuuksia ei huomioida rajatylittävissä kuljetuksissa ja tullimenettelyissä. Esimerkiksi rajatylittäviin kuljetuksiin liittyy useita esteitä, jotka saattavat johtaa tilanteisiin, joissa vaikkapa katkaravut asetetaan radioisotooppien edelle, vaikka kyse voi olla potilaan hengestä.

ETSK kehottaakin lääketieteellisten isotooppien toimituksia koskevassa lausunnossaan parantamaan jäsenvaltioiden yhteistyötä sääntelyesteiden poistamiseksi. Lausunnossa tarkastellaan radioisotooppien toimitusketjun kaikkia vaiheita Euroopassa ja kartoitetaan rajatylittävien toimitusten esteitä sekä riippuvuuksia kolmansista maista. Siinä esitetään myös ratkaisuja Euroopan puuttuvaan infrastruktuuriin ja koordinoidun tutkimuksen ja kehittämisen tarpeeseen.

Lausunnossa esitetyt suositukset ovat linjassa huhtikuussa pidetyn EU:n valtionpäämiesten huippukokouksen päätelmien kanssa. Päätelmissä korostettiin tarvetta vähentää Euroopan strategista riippuvuutta terveydenhuollon ja kriittisen teknologian kaltaisilla herkillä aloilla ja painotettiin Enrico Lettan raportin mukaisesti tarvetta keskittyä rajatylittävään palvelujen tarjontaan sekä tavaroiden, myös lääkkeiden kaltaisten välttämättömien hyödykkeiden, liikkumiseen rajojen yli.

Euroopan on tarjottava tuotantokannustimia, sillä niiden avulla voidaan varmistaa yhä suurempi strateginen riippumattomuus radioisotooppien toimituksissa. Vaikka Eurooppa on johtava toimija radioisotooppien maailmanlaajuisessa tarjonnassa, sillä on kuitenkin kriittisiä riippuvuuksia Yhdysvalloista ja Venäjästä metallisen korkea-asteisen matalarikasteisen uraanin toimituksissa, ja sama koskee joitakin rikastettuja isotooppeja, joita käytetään radioisotooppien tuotannon kohteissa.

EU on edelleen myös erittäin riippuvainen Venäjästä toimituksissa, jotka koskevat pysyviä isotooppikohteita, jotka mahdollistavat tiettyjen nykyaikaisten tai kehittyvien molekyylisäteilyhoitojen radioisotooppien, kuten lutetium-177:n tuotannossa käytettävän ytterbium-176:n, tuotannon.

Venäjä-riippuvuus on todellinen ongelma kyseisen radioisotoopin toimitusketjussa etenkin, kun sen maailmanlaajuisen kysynnän odotetaan kolminkertaistuvan tulevina vuosina.

Toimitusketju on riippuvainen myös tuotantomalleista (tuotanto reaktorissa tai kiihdyttimien avulla) sekä prosessoinnista ja toimittamisesta sairaaloihin. Jäsenvaltioiden ja erityisesti tutkimuskeskusten ja sairaaloiden olisi tiivistettävä yhteistyötään hoidon yhdenvertaisen saatavuuden varmistamiseksi. Säteilyhoitojen saatavuudessa on etenkin niiden kehittämis- ja koevaiheissa kiistattomia eroja jäsenvaltioiden välillä. Tavoitteena on, että tutkimusvaiheessa tai erityisluvallisessa käytössä olevia lääkkeitä olisi mahdollista saada nopeammin ja että niitä olisi entistä paremmin saatavilla pienissä sairaaloissa, joilla saattaa olla puutetta asiantuntemuksesta ja infrastruktuurista. Joidenkin potilaiden kohdalla saatavuus voi ratkaista, jääkö ihminen henkiin.

Isotooppilääketieteen tutkimukseen, kehittämiseen ja innovointiin myönnettävä EU:n rahoitus, erityisesti Horisontti- ja Euratom-ohjelmista myönnettävä rahoitus, on ratkaisevan tärkeää potilaiden tarpeisiin vastaamiseksi. Euroopalla olisi oltava tämän alan strategisia, yhteistä etua ajavia hankkeita, joita rahoitettaisiin EU:n tulevasta monivuotisesta rahoituskehyksestä. Euroopan komission EU:n syöväntorjuntasuunnitelmaan yhteydessä oleva SAMIRA-strategia (ydin- ja säteilyteknologiaan perustuvan ionisoivan säteilyn lääketieteellisiä sovelluksia koskeva strateginen suunnitelma) ja radioisotooppeja koskeva eurooppalainen aloite (ERVI) ovat hyödyllisiä hankkeita. Komission olisi mentävä toimissaan pidemmälle ja sisällytettävä isotooppilääketiede entistä näkyvämmin EU:n syöväntorjuntasuunnitelmaan sekä Horisontti Eurooppa -puiteohjelman syöväntorjunnan missioon.

Jäsenvaltioiden olisi myös keskityttävä kansanterveystoimien rahoittamisessa lääketieteelliseen säteily- ja ydinteknologiaan. Näin annettaisiin vahva signaali teollisuudelle ja mahdollistettaisiin tutkimus ja innovointi sekä teollisen infrastruktuurin kehittäminen ja kasvu Euroopassa. Tämä olisi myös keino houkutella alalle lisää työntekijöitä.

Yhteenvetona voidaan todeta, että vain tekemällä rohkeita poliittisia päätöksiä voidaan turvata paremmin radioisotooppien toimitukset Euroopassa ja vastata niiden kasvavaan kysyntään terveydenhuollossa. 

Vaikka Eurooppa on johtava toimija lääketieteellisten radioisotooppien maailmanlaajuisessa tarjonnassa, se on erittäin riippuvainen kolmansista maista keskeisten lähtöaineiden saannissa ja tietyissä prosessointitoimissa. Tämä voi aiheuttaa häiriöitä toimitusketjuissa ja uhata monien eurooppalaisten mahdollisuuksia saada elintärkeitä diagnooseja ja hoitoa. Tarvitaan julkisia ja yksityisiä investointeja tutkimukseen ja kehittämiseen sekä investointeja uuteen tuotantoinfrastruktuuriin, jotta voidaan kääntää tämä suuntaus ja vastata kasvavaan kysyntään terveydenhuollossa. Lisäksi tarvitaan järkevää sääntelyä ja rohkeita poliittisia päätöksiä. Näin kirjoittaa lääketieteellisten radioisotooppien toimituksia käsittelevän ETSK:n lausunnon esittelijä Alena Mastantuono. 

Viimeisessä ”Minä aion äänestää – entä sinä?” -kolumnin artikkelissa Euroopan sokeain liiton edunvalvonta- ja kampanjapäällikkö Antoine Fobe kirjoittaa, mitä hänen järjestönsä vaatii vaalien esteettömyyden parantamiseksi. Vammaisjärjestöjen, ETSK:n ja Euroopan parlamentin yrityksistä huolimatta näistäkään EU-vaaleista ei enää ehditä tehdä malliesimerkkiä.

Biljana Spasovska,

Balkanin kansalaisyhteiskunnan kehittämisverkosto (BCSDN)

Pohjois-Makedonian pyrkimys liittyä EU:hun on kriittisessä vaiheessa, sillä matkaa ovat hankaloittaneet takaiskut ja viivästykset, jotka johtuvat ratkaisemattomista kahdenvälisistä kiistoista ja kansalaisten tuen hiipumisesta. Näistä esteistä huolimatta lupaus taloudellisesta vauraudesta ja alueellisesta vakaudesta kannattelee edelleen kansakunnan toiveita EU-jäsenyydestä.

Mielipidekyselyt osoittavat huolestuttavan suuntauksen, jonka mukaan EU-jäsenyyden kannatus on viime vuosina vähentynyt. Kannatuksen lasku johtuu hitaan etenemisvauhdin ja EU:n jäsenvaltioiden puutteellisen sitoutumisen herättämästä laajemmasta turhautumisesta.

Maan tiellä kohti EU-jäsenyyttä on noussut esiin monimutkaisia ongelmia, jotka ulottuvat Pohjois-Makedonian rajojen ulkopuolelle. Demokratiakriisi ja poliittinen epävakaus alueella ja EU:n jäsenvaltioiden välillä sekä oikeistolaisen nationalismin nousu aiheuttavat merkittäviä haasteita yhdentymisprosessille. Näiden haasteiden keskellä on kuitenkin tilaa myös optimismille ja uudistumiselle, sillä monet ihmiset näkevät yhdentymisprosessin polkuna kohti tulevaa vaurautta ja parempaa elintasoa. On myös lupaavaa, että maan lainsäädäntö on jo melko hyvin linjassa EU:n lainsäädännön kanssa.

Pohjois-Makedonian on asetettava etusijalle edistyminen uudistuksissa ja neuvotteluluvuissa, jotka koskevat oikeusvaltion, oikeuden, demokratian ja paremman julkishallinnon kaltaisia kriittisiä aloja. Näkyvä edistyminen näillä EU:hun liittymisen prosessin vaatimilla aloilla vahvistaisi myös julkista tukea EU:lle. Sitoutuminen demokraattisiin arvoihin, alueelliseen yhteistyöhön ja yhteisen eurooppalaisen kohtalon tavoitteluun ovat ratkaisevan tärkeitä, kun maa seuraa mutkittelevaa polkua kohti EU:hun liittymistä.

Vaikka maan on saavutettava poliittinen kypsyys ja toteutettava tarvittavat uudistukset, EU:n on osoitettava Pohjois-Makedonian kansalle, että liittymisprosessi on oikeudenmukainen, ansioihin perustuva ja etenemässä. On osoitettava poliittista tahtoa edistää liittymistä, kuten Ukrainan kohdalla on tehty. Edistymisestä on palkittava ja on toteutettava toimia, joilla varmistetaan, että molemmilla osapuolilla on riittävät valmiudet edistää prosessia.

Lopuksi olisi oltava selvää, että kaikille osapuolille paras vaihtoehto on Pohjois-Makedonian ja koko alueen liittyminen EU:hun. Vaikka Pohjois-Makedonia onkin pieni maa, sen rikas kulttuuriperintö, strateginen sijainti ja sitoutuminen demokraattisiin arvoihin toisivat alueellista vakautta ja talouskasvun mahdollisuuksia sekä vahvistaisivat EU:n monimuotoisuutta ja yhteenkuuluvuutta.

Tervetuloa Euroopan talous- ja sosiaalikomitean (ETSK) Grassroots View -podcastiin. Tässä jaksossa paneudumme talouden ohjausjärjestelmään liittyviin mutkikkaisiin kysymyksiin ja Euroopan talousympäristön haasteisiin. Saat tietoa siitä, missä määrin EU-maat ovat päässeet yhteisymmärrykseen talouden ohjauksesta ja hallinnasta sekä niistä vaikeista valinnoista, joita EU:n on tehtävä mukauttaessaan talouttaan 2000-luvun vaatimuksiin.

Mukana ovat ETSK:n entinen puheenjohtaja ja eurooppalaista ohjausjaksoa käsittelevän ETSK:n ryhmän nykyinen puheenjohtaja Luca Jahier, sosialistien ja demokraattien ryhmään kuuluva Euroopan parlamentin jäsen Margarida Marques, Bruegel-ajatushautomon vanhempi tutkija Maria Demertzis ja Brysselissä toimiva kirjeenvaihtaja Maria Tadeo. (tk)

Komitea toivotti suuren yleisön tervetulleeksi perinteisenä avointen ovien päivänään lauantaina 4. toukokuuta 2024. Tapahtumassa yleisön tietämystä ja kiinnostusta pyrittiin lisäämään kertomalla komitean tehtävästä EU:n toimielinkentässä ja tulevista Euroopan parlamentin vaaleista.

ETSK järjesti päivän aikana useita tapahtumia toimipaikassaan, Jacques Delors -rakennuksessa Brysselissä. Osallistujilla oli tilaisuus vierailla komitean toimitiloissa ja tutustua siihen, mitä ETSK voi tehdä ihmisten hyväksi, sekä saada tietoa komitean tehtävästä EU:n päätöksentekoprosessissa. Lisäksi heillä oli mahdollisuus vaihtaa ajatuksia kiinnostuksenkohteistaan ja huolenaiheistaan ETSK:n jäsenten kanssa.

Vierailijat pääsivät myös tutustumaan siihen, mitä ETSK:n jäsenet tekevät kotimaassaan, sekä osallistumaan aktiviteetteihin, kuten interaktiivisiin peleihin ja EU-tietovisaan. Lapsille oli tarjolla muun muassa kasvomaalausta.

Aamupäivällä komiteassa otettiin lisäksi vastaan sen jäsenistä ja henkilöstöstä muodostunut pyöräilijäryhmä, joka oli polkenut satoja kilometrejä eri puolilla Ranskaa ja Belgiaa lisätäkseen tietoisuutta Euroopan parlamentin vaalien merkityksestä.

Ryhmä taittoi ETSK:n jäsenen, työnantajat-ryhmää edustavan Bruno Choix’n johdolla yhteensä noin 500 kilometrin matkan Caenista (Ranska) Brysseliin. Yli neljä päivää kestäneen taipaleen viimeisellä osuudella – Waterloosta komitean toimipaikkaan Brysselissä – joukon jatkoksi liittyi myös muita ETSK:n ja sen henkilöstön jäseniä. (mp)

ETSK:n ”ulkosuhteet”-jaosto (REX) järjesti toisen kampanjansa ja konferenssin disinformaation torjunnasta osana yleistä disinformaatiota koskevaa hankettaan, joka toteutetaan kansalaisyhteiskunnan tuella.

Bulgariassa toteutetun onnistuneen kampanjan jälkeen tapahtuma järjestettiin tällä kertaa Moldovassa 18. huhtikuuta. Maa on äskettäin vahvistanut valmiuksiaan strategisen viestinnän ja vuoropuhelun alalla perustamalla kaksi erityiselintä: strategisen viestinnän ja disinformaation torjunnan keskuksen sekä kansallisten vähemmistöjen kansalaisaloitteiden keskuksen.

Konferenssi järjestettiin yhteistyössä Chișinăussa sijaitsevan Moldovan valtiollisen yliopiston kanssa.

Konferenssissa puhunut ETSK:n puheenjohtaja Oliver Röpke korosti vuoropuhelun merkitystä ja sitä, miten tärkeää on, että ulkomaisen sekaantumisen ja disinformaation torjuntaan otetaan mukaan kaikki eri taustoista ja yhteisöistä tulevat kansalaiset.

Disinformaatio leviää tyypillisesti väestön keskuudessa, usein horisontaalisesti, mikä tarkoittaa, että paras tapa puuttua ongelmaan ei ole ylhäältä alaspäin suuntautuva ohjaus vaan asian pohdinta kansalaisten keskuudessa ja heidän suora osallistumisensa. Järjestäytyneellä kansalaisyhteiskunnalla voi olla tässä ratkaiseva rooli, sillä disinformaatio repii yhteiskuntiemme rakennetta hajalle.

Yksi konferenssin tärkeimmistä puhujista, strategisen viestinnän ja disinformaation torjunnan keskuksen johtaja Ana Revenco korosti, että kansalaiset eivät pysty yksin torjumaan disinformaatiota ja että keskus voisi parantaa heidän taitojaan vahingollisen disinformaation torjumiseksi pitkällä aikavälillä.

”Disinformaation poistaminen kokonaan on epärealistinen tavoite. Yhteisillä toimillamme pyritään kumoamaan ja ehkäisemään valeuutisia sekä lieventämään niiden haitallisia vaikutuksia yhteiskuntiimme”, hän lisäsi.

Kansallisten vähemmistöjen kansalaisaloitteiden keskuksen johtaja Mihai Peicov totesi, että se, että hallitus on perustanut keskuksen, on tärkeä askel kohti kaikkien integroitumista yhteiskuntaan. Hän lisäsi, että vähemmistöjä varten tarvitaan uutta koulutuspolitiikkaa.

Konferenssissa korostettiin koulutuksen roolia ja huomion keskittämistä nuoriin, sillä monet esitetyistä näkemyksistä tulivat konferenssin nuorimmilta osanottajilta, opiskelijoilta ja toimittajilta.

Konferenssia koskeva videoraportti on nähtävissä täällä.

#EUvsDisinfo (at)

EU:n odotushuoneessa vietetyn 20 vuoden jälkeen julkinen tuki Pohjois-Makedonian EU-jäsenyydelle on hiipumassa. Huolimatta hitaasta edistymisestä, takaiskuista ja viivästyksistä (Pohjois-Makedonialle myönnettiin ehdokasmaan asema joulukuussa 2005, eli peräti 15 vuotta ennen liittymisneuvottelujen aloittamista, mikä on pisin aikaväli EU:n historiassa), lupaus taloudellisesta vauraudesta ja alueellisesta vakaudesta kannattelee edelleen maan pyrkimystä liittyä ryhmittymään. EU:n on kuitenkin myös osoitettava olevansa valmis viemään liittymisprosessia eteenpäin ja palkitsemaan edistyksestä, kirjoittaa yllätysvieraamme, Balkanin kansalaisyhteiskunnan kehittämisverkoston toiminnanjohtaja ja Pohjois-Makedonian ”jäsenehdokasmaata edustava jäsen” ETSK:ssa Biljana Spasovska.

Biljana Spasovska on Balkanin kansalaisyhteiskunnan kehittämisverkoston (BCSDN) toiminnanjohtaja. Kyse on kansalaisjärjestöjen alueellisesta verkostosta, jossa pyritään yhteistyössä lisäämään Balkanin kansalaisyhteiskunnan vaikutusmahdollisuuksia ja vahvistamaan sen kehitystä. Hän on myös kansalaisjärjestöjen kehitysavun tehokkuutta koskevan kansainvälisen kehyksen nykyinen toinen puheenjohtaja, kansalaisjärjestöjen vastuuvelvollisuutta koskevaa maailmanlaajuista standardia edistävän kumppanuuden (Global Standard for CSO Accountability partnership) jäsen ja ”jäsenehdokasmaata edustava jäsen” ETSK:ssa.

Biljanalla on yli kymmenen vuoden kokemus sellaisten poliittisten ja edunvalvontatoimien johtamisesta, joilla pyritään vahvistamaan kansalaisyhteiskunnan roolia Balkanilla ja sen ääntä kansallisissa ja EU:n poliittisissa prosesseissa. Hän on toiminut johtajana ja osallistujana useissa alueellisissa, EU:n ja maailmanlaajuisissa yhteistyöhankkeissa, joilla pyritään edistämään suotuisampaa kansalaisyhteiskunnan toimintaympäristöä ja uskottavampaa EU:n laajentumispolitiikkaa sekä parantamaan kansalaisyhteiskunnan vastuuvelvollisuutta ja tehostamaan kehitysyhteistyötä.

Hän on valmistunut tieteidenvälisten opintojen maisteriksi Bolognan yliopistossa ja on suorittamassa tohtorintutkintoa globalisaation ja demokratian alalla.

Euroopan kiertotalouden sidosryhmäfoorumi on Euroopan talous- ja sosiaalikomitean (ETSK) ja Euroopan komission yhteinen aloite, jota komitea isännöi. Foorumi yhdisti tänä vuonna lippulaivakonferenssissaan 15. ja 16. huhtikuuta voimansa EU:n neuvoston puheenjohtajavaltion Belgian ja Suomessa toimivan maailman kiertotalousfoorumin (WCEF) kanssa.

Brysselin Square-konferenssikeskuksessa järjestetyssä konferenssissa oli yli 1 000 osallistujaa ja 150 puhujaa, ja siinä esiteltiin uusimpaan tieteelliseen kehitykseen perustuvia vaikuttavia kiertotalousratkaisuja. ETSK:n edustajat kertoivat Euroopan kiertotalouden sidosryhmäfoorumin hyvistä tuloksista.

ETSK:n jäsen ja yksi Euroopan kiertotalouden sidosryhmäfoorumin perustajista Cillian Lohan totesi, että foorumi on verkostojen verkosto, joka toimii yhdyssiteenä päätöksenteon ja kansalaisyhteiskunnan välillä kiertotalouden edistämisessä. Euroopan kiertotalouden sidosryhmäfoorumin jäsen Anders Ladefoged korosti foorumin roolia keskusteluissa, joissa käsitellään Euroopan kiertotalouden edistymistä ja sen puutteita, sillä foorumi tarjoaa alustan yhteistyölle ja oppimiselle. ETSK:n jäsen Maria Nikolopoulou painotti, että foorumi on entistä interaktiivisempi, ja se edistää vuoropuhelua erilaisin aloittein, joista voidaan mainita muun muassa #EUCircularTalks.

Konferenssin päätösistunnossa kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava komissaari Jutta Urpilainen ilmoitti kahdesta aloitteesta, joilla tuetaan kiertotalouteen siirtymistä maailmanlaajuisella tasolla: EU:n kiertotalousresurssikeskus, jota Euroopan komissio rahoittaa 15 miljoonalla eurolla, ja ”SWITCH to Circular Economy in East and Southern Africa” -ohjelma, jonka rahoittamiseen komissio osallistuu 40 miljoonalla eurolla viiden vuoden ajan. Euroopan kiertotalouden sidosryhmäfoorumi tukee molempia aloitteita.

ETSK:n ja Euroopan komission vuonna 2017 käynnistämä Euroopan kiertotalouden sidosryhmäfoorumi edistää vuoropuhelua, levittää hyviä käytäntöjä ja tarjoaa tietoa kiertotaloudesta, jotta visioista voitaisiin tehdä konkretiaa. ETSK on pyrkinyt edistämään aktiivisesti kiertotaloutta, ja se antoi vuonna 2015 tukensa kiertotaloutta koskevalle EU:n toimintasuunnitelmalle. Foorumi on yhteinen hanke, jonka tavoitteena on saada kaikki sidosryhmät mukaan kiertotalousvision toteuttamiseen ja nopeuttaa siirtymää vuoropuhelun ja yhteistyön avulla. (ks)