Suomalaiselle Ohjelmisto- ja e-business ry:lle ETSK:n kansalaisyhteiskuntapalkinto naisten osuuden lisäämisestä tietotekniikka-alalla

Suomalainen Ohjelmisto- ja e-business ry vastaanotti 12. joulukuuta ETSK:n vuoden 2019 kansalaisyhteiskuntapalkinnon #mimmitkoodaa-ohjelmansa johdosta. Sen avulla murretaan onnistuneesti myyttiä, jonka mukaan kaikki ohjelmistokehittäjät olisivat oletusarvoisesti miehiä, ja torjutaan koulutuksen ja työmarkkinoiden eriytymistä sukupuolen mukaan.

#mimmitkoodaa toi suomalaisyhdistykselle neljännen sijan ja 9 000 euron rahapalkinnon. Sama summa myönnettiin paremmuusjärjestyksestä riippumatta myös kolmelle muulle palkitulle hankkeelle Puolasta, Bulgariasta ja Belgiasta. Ensimmäisen palkinnon voittaja ”Women’s Toponymy” sai 14 000 euroa.

Ohjelmisto- ja e-business ry käynnisti ohjelman vuonna 2018 tavoitteenaan lisätä naisten määrää Suomen ohjelmistoalalla, joka on edelleen miesvaltainen. Suomalaisten ohjelmistoyritysten työntekijöistä vain 20 % on naisia, ja heistä vain puolet työskentelee varsinaisina ohjelmistokehittäjinä. Teknologiatiimeissä naisten ja miesten määrällinen suhde on 1:9.

Ohjelmassa kannustetaan naisia verkottumisen ja työpajojen avulla ottamaan selvää mahdollisuuksistaan ohjelmistoalalla ja opiskelemaan ohjelmistojen kehittämistä. Yhdistys uskoo esimerkin voimaan ja julkaisee kannustavia kuvauksia naisten urapoluista, jotta naiset voivat inspiroida ja tukea toisiaan ja alkaa nähdä tieto- ja viestintätekniikan uramahdollisuutena.

#mimmitkoodaa-verkostoon on liittynyt kahden vuoden aikana yli 4 000 naista ja liittyy jatkuvasti lisää. Yritykset rekrytoivat jo henkilökuntaa ja harjoittelijoita ohjelman kautta.

Palkinnon vastaanotti Brysselissä ETSK:n täysistunnon yhteydessä pidetyssä palkintojenjakotilaisuudessa Ohjelmisto- ja e-business ry:n toimitusjohtaja ja #mimmitkoodaa-ohjelman perustaja Rasmus Roiha. Hän totesi:

”Alkuperäisenä tavoitteenamme oli käynnistää hyvin yksinkertaista ohjelmistojen kehittämistoimintaa aikuisille naisille, jotka ovat jo työelämässä mutta joita kukaan – opettajat sen paremmin kuin kukaan muukaan – ei ole koskaan kannustanut hankkimaan koulutusta tai harkitsemaan työpaikkaa ohjelmistoalalta. Halusimme todistaa vääräksi myytin, että ohjelmistojen kehittäminen on jotain mystistä, jota vain miehet osaavat tehdä. Olemme onnistuneet tässä poikkeuksellisen hyvin. Nyt tavoitteenamme on parantaa tasa-arvoa ohjelmistoalalla Suomessa ja muualla Euroopassa. ”

”Aiemmin tukea ei ollut, mutta nyt viesti on muuttunut, ja naiset kokevat saavansa tukea ja ovat aloittaneet uudet opinnot ja löytäneet paikkansa ohjelmistoalalla. Viestimme onkin: Nyt puheet saavat riittää. On alettava osallistaa ja tukea näitä uskomattomia ja lahjakkaita naisia”, Milja Köpsi #mimmitkoodaa-ohjelmasta sanoi.

Ensimmäinen palkinto meni tänä vuonna italialaiselle Toponomastica femminile -järjestölle (naiset nimistössä), jonka uraauurtavassa hankkeessa lisätään tietoisuutta naisten panoksesta yhteiskunnassa ja historiassa ja annetaan heille julkista tunnustusta, joka on usein liian vähäistä tai jota on jouduttu odottelemaan turhan pitkään. Järjestö tavoittelee yhä useampien merkittävien naisten nimen näkymistä paikannimissä, koska paikannimistön tutkimus mittaa sen mielestä hyvin sitä, miten yhteiskunta arvostaa jäseniään. Järjestön selvitysten mukaan Italiassa on nimetty naisten mukaan vain 7,8 katua sataa miehen mukaan nimettyä katua kohti ja suurimmalla osalla naisiin viittaavista paikannimistä on uskonnollinen alkuperä.

Toiselle sijalle ylsi puolalainen hanke Ogólnopolski Strajk Kobiet (naisten lakko). Se on Puolan suurin naisliike, joka ylitti uutiskynnyksen maailmalla vuoden 2016 ”mustan maanantain” lakolla. Järjestämällä protesteja ja marsseja liike vaatii naisille lisää oikeuksia ja tuomitsee perusarvoja ja ‑vapauksia heikentävät hallituksen toimet. Tällä hetkellä se pyrkii voimaannuttamaan tavallisia naisia Puolan pienissä ja keskisuurissa kaupungeissa.

Kolmanneksi tuli satuhanke Bulgariasta. NAIA-järjestön vetämässä hankkeessa torjutaan perinteisten satujen avulla tyttöjen ja poikien mieliin jo hyvin nuorella iällä iskostuvia stereotyyppisiä sukupuolirooleja, jotka muokkaavat heidän ajatteluaan ja rajoittavat heidän tulevia mahdollisuuksiaan ja valintojaan.

Viidennen palkinnon sai belgialainen The Brussels Binder -hanke, jonka puitteissa pidetään yllä tietokantaa eri alojen naispuolisista asiantuntijoista. Hanketta vetää ryhmä vapaaehtoisia, jotka pyrkivät edistämään naisten parempaa edustusta unionin politiikoista käytävissä keskusteluissa, jotta olisi varmaa, että naisten tarpeet ja näkemykset otetaan huomioon EU:n lainsäädännössä ja politiikassa. Tavoitteena on kehittää toimiva ja helppokäyttöinen tietolähde, jonka avulla voidaan parantaa eri sukupuolten edustusta paneelikeskusteluissa ja tiedotusvälineissä Brysselissä ja koko EU:n alueella.

Palkinnot esitellyt ETSK:n puheenjohtaja Luca Jahier totesi: ”Haluan kiittää kaikkia hakijoita – läsnä olevia palkinnon saajia ja kaikkia osanottajia – vaikuttavista hakemuksista, jotka antoivat paljon ajattelemisen aihetta. Heidän hankkeensa osoittavat, että Eurooppa on valmis pitämään kiinni sitoumuksestaan tehdä yhteiskunnasta aidosti tasa-arvoinen naisille ja miehille. He torjuvat eriarvoisuutta ja paljastavat sukupuolistereotypioita ja syrjiviä käyttäytymismalleja, jotka estävät tyttöjä kehittämästä luontaisia kykyjään, vaikuttavat naisten uravalintoihin ja vievät heiltä mahdollisuudet hyödyntää koko potentiaalinsa. Tällaisten hankkeiden ansiosta asenteet muuttuvat pikku hiljaa. Naisten poissulkemista julkisesta elämästä ja vaikutusvaltaisista asemista paheksutaan yhä laajemmin, ja stereotypioita naisten rooleista pidetään vanhanaikaisina.”

Viestinnästä vastaava ETSK:n varapuheenjohtaja Isabel Caño Aguilar sanoi: ”Olen iloinen siitä, että tänä vuonna kansalaisyhteiskuntapalkinnon teemana on naisten vaikutusmahdollisuuksien parantaminen. Palkintoa hakeneissa hankkeissa tehdään työtä tällaisen voimaantumisen puolesta, alkaen pienten lasten parissa tehtävästä työstä ja niiden käsitysten työstämisestä, jotka vaikuttavat meihin epäsuorasti joka päivä kadulla kävellessä tai konferenssia kuunnellessa. Hankkeissa uurastetaan sen edestä, että tietotekniikan tapaisilla miesvaltaisilla aloilla päästäisiin eroon kahden kerroksen työmarkkinoista. Niissä torjutaan eriarvoisuutta vetoamalla ihmisiin alitajunnan tasolla kadunnimien kautta tai pitämällä meteliä, kuten Puolassa naiset, jotka haluavat äänensä kuuluviin kotikaupungeissaan.”

Tämänvuotinen teema ”Enemmän naisia Euroopan yhteiskunta- ja talouselämään” innosti mukaan 177 hakijaa, mikä on toiseksi eniten kansalaisyhteiskuntapalkinnon yhtenätoista järjestämisvuotena heti vuoden 2016 muuttoliiketeeman jälkeen. Ehdotuksia saatiin peräti 27 jäsenvaltiosta, mikä osoittaa lukuisten kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kiinnostuksen toimia Euroopassa edelleen yleisen sukupuolten eriarvoisuuden vähentämiseksi.

Kansalaisyhteiskuntapalkinnolla annetaan tunnustusta ”kansalaisyhteiskunnan huippualoitteille”. Palkinto liittyy eri vuosina ETSK:n toiminnan eri puoliin. Vuoden 2018 palkinnon teemana olivat Euroopan arvot, identiteetit ja kulttuuriperintö keinona saattaa eurooppalaisia yhteen.

Lisätietoja vuoden 2019 kansalaisyhteiskuntapalkinnosta on saatavilla täällä. Voit katsoa videon palkituista hankkeista täällä.

Work organisation