Eurooppa-neuvoston uusi puheenjohtaja António Costa esitteli ensimmäisellä vierailullaan Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaan (ETSK) keskeiset EU:ta koskevat painopisteensä. Hän korosti kilpailukyvyn merkitystä Euroopan vaurauden perustana ja painotti, että sen yhdistäminen sosiaalisiin oikeuksiin on keskeisen tärkeää rakennettaessa kestävää tulevaisuutta. ETSK:n puheenjohtaja Oliver Röpke yhtyi tähän toteamalla, että ”kilpailukyvyn on palveltava monia eikä vain harvoja”.

Tehtävässään 1. joulukuuta aloittanut António Costa puhui vain muutamaa päivää myöhemmin ETSK:n täysistunnossa, jossa hän kehotti ryhtymään kiireellisiin yhteisiin toimiin. ”Olemme oikealla tiellä. Meillä on käsissämme diagnoosi ja olemme tehneet kunnianhimoisia ehdotuksia, mutta meillä on oltava myös poliittista tahtoa. Paneutukaamme nyt kasvuun, työpaikkoihin ja sosiaaliseen Eurooppaan, jotta nykynuorten sukupolvi voi aikanaan katsoa taakseen ja sanoa: silloin turvasimme hyvinvointimme.”

Kilpailukyky ja räätälöidyt uudistukset ovat keskeisellä sijalla António Costan asialistalla. Hän mainitsi sisämarkkinoiden uudistamisen, tarpeettoman sääntelyn poistamisen ja investoimisen osaamiseen ja innovointiin pyrittäessä vahvistamaan Euroopan taloutta. ”Tarvitsemme vahvoja yrityksiä – ei siksi, että ne olisivat halvempia, vaan siksi, että niissä luodaan ideoiden ja ammattitaitoisen työvoiman avulla uusia innovaatioita”, hän sanoi. António Costa peräänkuulutti NextGenerationEU-välineen innoittamia tulosperusteisia uudistuksia, sillä ”niissä on järkeä tulevaisuutta ajatellen”. Hän kehotti jäsenvaltioita tarkastelemaan EU:n seuraavaa talousarviota avoimin mielin.

”Kilpailukyvyssä ei ole kyse pelkästään taloudellisista tavoitteista, vaan myös mahdollisuuksien luomisesta kaikille eurooppalaisille ja selviytymiskyvyn parantamisesta”, sanoi Oliver Röpke. ”Talouskasvun on kuljettava käsi kädessä sosiaalisen edistyksen kanssa, jotta voidaan varmistaa, että ketään ei jätetä jälkeen.”

António Costa ilmaisi arvostavansa ETSK:n roolia työmarkkinaosapuolten välisen vuoropuhelun edistämisessä ja kutsui sitä yleisöyhteyksien luomisen ”eurooppalaiseksi malliksi”. ”Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun avulla voimme löytää kestäviä ratkaisuja yhteiskuntiemme eri tahojen jatkuvien keskinäisten neuvottelujen kautta. Tämä on erityisen tärkeää juuri nyt”, hän sanoi.

Täysistuntokeskustelussa käsiteltiin keskeisiä huolenaiheita, kuten asumista, muuttoliikettä ja energiakustannuksia – kysymyksiä, joita António Costa pitää ensisijaisina. Oliver Röpke painotti käytännön ratkaisujen tarvetta ja korosti erityisesti koulutukseen, uudelleenkoulutukseen, kohtuuhintaiseen asumiseen ja vihreään siirtymään tehtäviä investointeja. ”ETSK on täysin sitoutunut tuomaan kansalaisyhteiskunnan äänen kuuluviin prosessissa, jossa muovataan osallistavaa, selviytymiskykyistä ja tuleviin haasteisiin valmistautunutta Eurooppaa.” (gb)

Tässä numerossa:

• Andrei Hnjot: Valtion vihollinen – vainotut journalistit Valko-Venäjällä
• ETSK:n valtuuskunta COP16- ja COP29-kokouksissa: Vedämme mattoa jalkojemme alta
• Adélaïde Charlier: Miljardien pettymys: COP29-kokouksen epäonnistuminen ilmasto-oikeudenmukaisuuden edistämisessä
• Luz Haro Guanga: Taistelu terveen planeetan puolesta on elämän ja kuoleman kysymys
• Mariya Mincheva: Schengenin ulkopuolelle jäämisen kustannukset ovat korkeat sekä Bulgarian ja Romanian että sisämarkkinoiden kannalta
   

Vuonna 2021 belgialainen Grootouders voor het Klimaat -yhdistys (isovanhemmat ilmaston puolesta) voitti ilmastotoimiin keskittyneen ETSK:n kansalaisyhteiskuntapalkinnon kampanjastaan ”Suunnataan säästömme heidän tulevaisuuteensa”. Kampanjalla kannustettiin noin 2,4 miljoonaa belgialaista isovanhempaa ohjaamaan säästönsä – joita arvioitiin tuolloin olevan noin 910 miljardin euron verran – kestävämpiin hankkeisiin. ETSK info keskusteli Grootouders voor het Klimaat -järjestön edustajien kanssa nykyisestä ilmastokysymysten ja kestävän rahoituksen tilanteesta sekä heidän odotuksistaan ja tulevaisuudensuunnitelmistaan.

Nyt kun kolme vuotta on kulunut, näettekö kampanjanne tuottaneen konkreettisia tuloksia? Miten arvioisitte yleensä nykyistä ilmastokysymysten ja kestävän rahoituksen tilannetta Belgiassa? Onko edistystä tapahtunut, ja ovatko ihmiset tulleet entistä tietoisemmiksi niiden merkityksestä?

ETSK:n palkinto teki meitä merkittävällä tavalla tunnetuksi ja antoi meille tukea. Olemme usein viitanneet siihen yhteyksissämme hallitukseen, muihin tukiorganisaatioihin ja muihin kansalaisiin. Se on auttanut meitä luomaan lisää yhteyksiä ja kehittämään kampanjaamme edelleen sekä muiden isovanhempien että nuorempien sukupolvien edustajien kanssa laatiessamme esityksiä, työpajoja ja kestävää rahoitusta käsitteleviä luentoja.

Vaikka tämä aihe ei edelleenkään ole yksinkertainen, Euroopassa on käynnistetty merkittäviä siihen liittyviä lainsäädäntötoimia (luokittelujärjestelmä, vihreän kehityksen ohjelma, yritysten kestävyysraportointia koskeva direktiivi, yritysten kestävää toimintaa koskeva huolellisuusvelvoite jne.). Tämä tarkoittaa, että yritykset ja toimialat käynnistävät yhä enemmän aloitteita, joihin voimme ottaa kantaa. Tämä herättää paljon kaivattua toivoa, koska Bakun COP-kokouksen saavutukset jäivät valitettavasti jälleen riittämättömiksi.

Äskettäin tehdyn tutkimuksen perusteella totesimme, että työmme tietoisuuden lisäämiseksi on edelleen hyvin tarpeellista. Vain 5–15 prosenttia sijoittajista hyödyntää oikeuttaan pyytää rahoituslaitoksia ottamaan sijoittajien kestävyysmieltymykset huomioon. Näin ollen meidän on jatkettava työtä tämän aiheen parissa.

Mitä odotatte COP29-kokoukselta? Osallistutteko kokoukseen joko suoraan tai tukemalla 12-vuotiasta Ferre-poikaa ja hänen isovanhempiaan? Uskotteko, että ilmastorahoitus on ratkaiseva kysymys oikeudenmukaisen siirtymän kannalta?

Tätä kirjoitettaessa COP29-kokous on juuri päättynyt. Alusta alkaen annoimme täyden tukemme sekä taloudellisesti että viestinnässä 12-vuotiaalle Ferrelle, joka matkusti Bakuun ilmaston puolesta toimivaan järjestöön kuuluvien isovanhempiensa kanssa, varmistaaksemme, että lasten ääntä kuullaan jatkossakin. Haluamme myös kiittää kaikkia muita isovanhempia ja viranomaisia, jotka tekivät matkan mahdolliseksi.

COP29-kokouksessa oli käsiteltävä ilmastorahoitusta, koska rahoitus on todellakin ratkaisevan tärkeää oikeudenmukaisen siirtymän kannalta. Valitettavasti tätä ei tuotu Bakussa riittävästi esiin. Viestimme on edelleen sama: rahaa on saatavilla, ja pyydämme niitä, joilla sitä on, tarttumaan tilanteeseen ja käyttämään varojaan kestävällä tavalla lastenlastemme tulevaisuuden turvaamiseksi.

Mitkä ovat ilmaston puolesta toimivan isovanhempien yhdistyksen viimeisimmät toimet, jotka haluaisitte mainita? Onko tulossa uusia hankkeita?

Olemme edelleen toiveikkaita tulevaisuuden suhteen. Grootouders voor het Klimaat -järjestö pyrkii vuonna 2025 – kymmenen vuotta Pariisin sopimuksen jälkeen – saamaan mukaan paljon muita isovanhempia, jotka kuuluvat suuriin seniorijärjestöihin Flanderissa. Valmistelemme toimia, joilla kymmeniä ilmaston puolesta toimivia isovanhempia koulutetaan ottamaan osaa ilmastokeskusteluihin luottavaisina ja valmiina osallistumaan ja kuuntelemaan.

Olemme laatineet useita työpajoja, joista yksi käsittelee kestävää säästämistä ja sijoittamista ja joita tarjoamme maksutta kaikille seniorijärjestöjen paikallisosastoille. Suurta innostusta on jo havaittavissa. Vuoden 2025 marraskuun lopulla järjestämme suuren lopputapahtuman, joka – näin toivomme – ei merkitse loppua vaan pikemminkin alkua kasvavalle sitoutumiselle tulevaisuuden puolesta.

Hugo Van Dienderen on yksi ”Grootouders voor het Klimaat” -järjestön perustajista ja puheenjohtajista. Vuonna 2019 perustettu ”Grootouders voor het Klimaat” on seniorikansalaisten, pääasiassa isovanhempien, riippumaton yhdistys, joka haluaa välittää elinkelpoisen maailman tuleville sukupolville.

Kuvassa: Ferre ja hänen ilmaston puolesta toimivat isovanhempansa Bakun COP29-kokouksessa. Ferrellä oli tilaisuus ilmaista huolensa ilmastokriisistä monille merkittäville ihmisille.

Voiko kestävällä sijoittamisella auttaa pelastamaan maailman? Rahoitusala on merkittävässä muutoksessa ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyvien haasteiden vuoksi. Tohtori Brigitte Bernard-Rau Hampurin yliopistosta tarkastelee vaikutusinvestoimista, uutta tehokasta investointistrategiaa. Se merkitsee perustavanlaatuista muutosta siinä, miten pääoman ja rahoituksen rooli yhteiskunnassa ymmärretään, ja haastaa perinteisen käsityksen, jonka mukaan sijoittajien on valittava rahan hankkimisen ja vaikuttamisen välillä.

Brigitte Bernard-Rau

Samalla kun maailmassa kohdataan ennennäkemättömiä ympäristöön liittyviä ja yhteiskunnallisia haasteita ilmastonmuutoksesta ja luonnon monimuotoisuuden häviämisestä ruokaturvaan, eriarvoisuuteen, hyvinvointiin ja terveydenhuoltoon, rahoitusalalla on käynnissä merkittävä muutos. Vaikutusinvestoiminen on noussut esiin voimakkaana toimintatapana, joka haastaa perinteisen käsityksen, jonka mukaan sijoittajien on valittava rahan hankkimisen ja vaikuttamisen välillä. Mutta mitä vaikutusinvestoiminen tarkalleen on ja miten se eroaa muista kestävän rahoituksen muodoista?

Vaikutusinvestoimisen periaatteet

Vaikutusinvestoiminen merkitsee keskeistä muutosta siinä, miten pääoman ja rahoituksen rooli yhteiskunnassa ymmärretään. Maailmanlaajuisen vaikutusinvestointiverkoston (Global Impact Investing Network, GIIN) määritelmän mukaan vaikutusinvestoiminen on investointistrategia, jossa investointien tarkoituksena on tuottaa taloudellisen tuoton lisäksi positiivisia, mitattavissa olevia yhteiskunnallisia ja ympäristövaikutuksia. Ilmeisen yksinkertaisesta määritelmästä huolimatta vaikutusinvestoimisen muutospotentiaali on monitahoinen.

Jotta voidaan täysin ymmärtää vaikutusinvestoimisen erityinen rooli nykyaikaisella rahoitusalalla – ja suhteessa sen materialistiseen lähestymistapaan – on nähtävä, mihin vaikutusinvestoiminen sijoittuu investointilähestymistapojen laajalla kirjolla. Kirjon toisessa päässä on perinteinen investoiminen, jossa tärkeintä on taloudellinen tuotto ja voiton maksimointi eikä sosiaalisilla tai ympäristöön liittyvillä näkökohdilla ole merkitystä päätöksenteossa. Sitä seuraa jatkumossa yhä kehittyneempiä lähestymistapoja, joissa otetaan huomioon yhteiskunnallisten vaikutusten ja ympäristönsuojelun tasoon liittyvät tekijät. Niitä seuraavat erilaiset kestävän rahoituksen investointimallit. Vaikutusinvestoiminen on näistä kehittynein investointistrategia, joka edistää myönteistä muutosta yhdistämällä taloudellisen tuoton yhteiskunnallisiin ja ympäristötavoitteisiin.

Investointilähestymistavat pähkinänkuoressa:

• Perinteisessä investoimisessa keskitytään yksinomaan taloudelliseen tuottoon ja jätetään sosiaaliset ja ympäristötekijät huomiotta. Se on pitkään ollut pääomamarkkinoiden kulmakivi.
• ESG-kriteerit huomioon ottavassa investoimisessa käytetään ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan (ESG) liittyviä tekijöitä riski-indikaattoreina investointipäätöksissä, mutta niitä ei pidetä investointien ensisijaisina lähtökohtina.
• Kestävässä rahoituksessa ESG-näkökohdat on otettu osaksi investointeja koskevaa päätöksentekoa, ja siinä kestävyyden katsotaan luovan arvoa. Kestävä rahoitus tukee investointeja, joilla puututaan kestävyyshaasteisiin sekä saadaan aikaan myönteistä yhteiskunnallista ja ympäristöön liittyvää muutosta. Siihen sisältyy myös siirtymään investoiminen rahoittamalla sekä jo valmiiksi ympäristöystävällisiä kohteita (vihreä rahoitus) että siirtymistä ympäristöystävälliseen suoritustasoon ajan mittaan (siirtymärahoitus).
• Vaikutusinvestoimisella viitataan rahoitusmarkkinoiden merkittävään muutokseen, ”merkittävään uudelleensuuntautumiseen kohti vaikuttamista”. Se vastaa kysymykseen ”Auttaako kestävyyteen investoiminen parantamaan maailmaa”? Vaikutusinvestoiminen onkin tarkoituksellisin lähestymistapa, jolla yhtäläisellä sitoutumisella pyritään aktiivisesti saavuttamaan sekä taloudellista tuottoa että mitattavissa olevaa myönteistä vaikutusta yhteiskuntaan ja ympäristöön.

Vaikutusinvestoimisen kaksi puolta: vaikutuksiin mukautettu ja vaikutuksia tuottava investoiminen

Vaikutusinvestoimisessa tehdään ratkaiseva ero vaikutuksiin mukautettujen ja vaikutuksia tuottavien investointien välillä. Tämä jako auttaa sijoittajia ymmärtämään, mihin niiden rahat menevät ja miten investoinneilla edistetään myönteistä muutosta.

• Vaikutuksiin mukautetuilla investoinneilla tuetaan yrityksiä, jotka ovat jo osoittaneet käyttävänsä myönteisiä ympäristö- tai yhteiskunnallisia käytäntöjä ja todistaneet sitoutumisensa myönteiseen vaikuttamiseen toiminnallaan ja tuloksillaan.
• Vaikutuksia tuottavilla investoinneilla luodaan aktiivisesti uusia ratkaisuja sosiaalisiin tai ympäristöhaasteisiin keskittyen usein muutokseen, muun muassa systeemiseen muutokseen.

Tämä teoreettinen erottelu ilmenee käytännössä eri toimialojen reaalimaailman sovellusten kautta.

Puhdas energia

Puhtaaseen energiaan siirtymisessä vaikutuksiin mukautetut investoinnit voivat olla osakkeiden ostamista vakiintuneista uusiutuvan energian yrityksistä tai sähköajoneuvojen valmistajista. Nämä yritykset edistävät jo ympäristön kestävyyttä ydinliiketoimintamalliensa kautta. Saman toimialan vaikutuksia tuottavat investoinnit voisivat sen sijaan keskittyä rahoittamaan varhaisessa vaiheessa olevia akkuteknologian startup-yrityksiä tai innovatiivisia ja yhteisöllisiä aurinkoenergiahankkeita alueilla, joissa aurinkoenergian käyttöönotto on vähäistä. Siten niillä voitaisiin luoda täysin uusia ratkaisuja energiahaasteisiin.

Kestävä maatalous

Kestävä maatalous tarjoaa toisen havainnollisen esimerkin. Vaikutuksiin mukautettuja investointeja tekevät sijoittajat voisivat tukea vakiintuneita luonnonmukaisten elintarvikkeiden tuottajia tai kestäviä maataloustoimia. Vaikutuksia tuottavat sijoittajat taas keskittyisivät kehittämään uusia uudistavan viljelyn tekniikoita tai vallankumouksellisia kaupunkiviljelyratkaisuja, jotka voisivat muuttaa tapaamme tuottaa elintarvikkeita.

Sosiaaliset vaikutukset

Sosiaalisten vaikutusten alalla vaikutuksiin mukautetuilla investoinneilla tuetaan usein yrityksiä, joilla on vahvat monimuotoisuuspolitiikat ja oikeudenmukaiset työkäytännöt. Sen sijaan vaikutuksia tuottavilla investoinneilla voitaisiin rahoittaa uusien kohtuuhintaisten asuinalueiden rakentamista tai uraauurtavia koulutusteknologiaratkaisuja yhteisöille, joilla on käytettävissään vähemmän palveluita, ja luoda siten aktiivisesti uusia polkuja sosiaaliseen tasa-arvoon.

Investointiprosessi: aikomuksesta vaikutukseen

Vaikutusinvestoimisen onnistuminen edellyttää tiukkaa prosessia, jonka tarkoituksena on saada aikaan positiivinen sosiaalinen ja ympäristömuutos ja joka alkaa selkeiden vaikutustavoitteiden asettamisesta. Sijoittajien on määriteltävä erityiset ympäristöön liittyvät tai yhteiskunnalliset tulokset, joita ne pyrkivät saavuttamaan, ja asetettava mitattavissa olevat tavoitteet. Usein nämä tavoitteet noudattavat vakiintuneita kehyksiä, kuten Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden globaalia indikaattoria ja Agenda 2030:n tavoitteita.

Tämä tarkoituksellisuus erottaa vaikutusinvestoimisen muista kestävän rahoituksen muodoista. Se edellyttää, että vaikutuksia painottavat sijoittajat aloittavat asianmukaista huolellisuutta koskevan prosessin, jossa arvioidaan perusteellisesti sekä taloudellista tulosta että kykyä tuottaa ja mitata merkityksellisiä yhteiskunnallisia tai ympäristöön liittyviä tuloksia.

Investoinnin taloudellinen arviointi on vakiintunut käytäntö, jota tuetaan standardoiduilla mittareilla ja vankoilla menetelmillä. Muiden kuin taloudellisten vaikutusten arviointi, mukaan lukien sosiaaliset ja ympäristövaikutukset, on kuitenkin verrattain vähemmän kehittynyttä, eikä sitä varten ole olemassa yleismaailmallisia puitteita. Sijoittajien on siis mentävä perinteistä taloudellista analyysiä pidemmälle arvioidakseen, kuinka syvästi yritys on sitoutunut vaikuttamiseen. Sitä varten niiden on arvioitava johdon sitoutuminen vaikutustavoitteiden saavuttamiseen, kyky mitata vaikutuksia tehokkaasti ja kyky julkistaa tulokset ja raportoida niistä avoimesti. Arviointiprosessissa tarkastellaan usein investoinnin tavoitteisiin räätälöityjä erityisiä vaikutusmittareita ja varmistetaan, että ne ovat yhdenmukaisia tunnustettujen viitekehysten, kuten IRIS+:n tai vaikutustenhallintahankkeen (Impact Management Project (IMP), 2024), kanssa.

Lisäksi asianmukaisen huolellisuuden prosessin tehostamiseksi on olennaisen tärkeää erottaa toisistaan ”yrityksen vaikutus” ja ”sijoittajien vaikutus”. Yrityksen vaikutus tarkoittaa yrityksen toiminnan ja tuotteiden välittömiä sosiaalisia tai ympäristövaikutuksia. Sijoittajien vaikutus puolestaan tarkoittaa vaikutusta, joka sijoittajilla on yrityksen käyttäytymiseen ja tuloksiin sijoitusvalintojensa ja sitouttamisstrategioidensa kautta. Tämän eron ymmärtäminen on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan arvioida investointien kokonaisvaikutusta tarkasti ja kehittää tehokkaita käytäntöjä vaikutusten mittaamiseksi.

Haasteet, monimutkaisuus ja merkillepantavat seikat

Lupaavuudestaan huolimatta vaikutusinvestoiminen kohtaa merkittäviä esteitä:

1. Vaikutusten mittaaminen: vakiomittareiden puuttuessa yhteiskunnallisia ja ympäristövaikutuksia on vaikea kvantifioida tai vertailla. Vaikutusmittareiden läpinäkyvyys ja tarkka seuranta ja raportointi ovat ratkaisevan tärkeitä johdonmukaisuuden ja vastuuvelvollisuuden kannalta sekä sen varmistamiseksi, että vaikutusväitteet perustuvat näyttöön.
2. Haasteet investoinnin ja vaikutuksen yhdistämisessä: on vaikea erotella tiettyjen investointien vaikutuksia laajempien systeemisten muutosten keskellä. Vaikutusinvestoimisen sitkeimpiä haasteita on edelleen sen määrittäminen, kuinka suuri osa havaitusta muutoksesta voidaan suoraan yhdistää tiettyyn investointiin. Esimerkiksi kestävän kehityksen tavoitteen 3 – Terveyttä ja hyvinvointia – edistäminen voi olla seurausta terveydenhuoltolaitoksiin, koulutukseen ja infrastruktuuriin tehtävien investointien yhdistelmästä eikä yhdestä kohdennetusta investoinnista. Kontrafaktuaalisen analyysin ja kontrolliryhmien vertailun kaltaisten menetelmien kehittäminen on tarpeen, mutta se voi vaatia paljon resursseja eikä menetelmiä ole aina mahdollista toteuttaa etenkään pienissä hankkeissa tai kehittyvillä markkinoilla.
3. Vaikutuspesu: yritysten tai rahastojen liioitellut tai valheelliset väitteet niiden sosiaalisista tai ympäristövaikutuksista heikentävät luottamusta alalla. On erittäin tärkeää, että raportointi on avointa ja vaikutusväitteet todennetaan, jotta säilytetään luottamus ja eheys koko vaikutusinvestointialalla (Impact Taskforce, ITF). Selkeät standardit vaikutusten mittaamista ja luotettavia todentamismenetelmiä varten sekä kolmansien osapuolten tarkastukset ja riippumaton sertifiointi ovat elintärkeitä uskottavuuden säilyttämiseksi.

Vaikutusinvestoimisen muutospotentiaalin hyödyntäminen

Vaikutusinvestoiminen on globaalin rahoituksen perustavanlaatuisen muutoksen eturintamassa; se on paljon muutakin kuin vain investointistrategia muiden joukossa. Se tarkoittaa, että rahoituksen rooli yhteiskunnassa hahmotellaan kokonaan uusiksi. Se haastaa perinteisen käsityksen siitä, että taloudellisen tuoton ja myönteisen sosiaalisen ja ympäristövaikutuksen on oltava erillään toisistaan.

Vaikutusinvestoimisen kehitys on osoittanut, että investoinneilla voidaan samanaikaisesti sekä tuottaa voittoa että edistää merkityksellistä sosiaalista ja ympäristöystävällistä muutosta. Vaikutusinvestoiminen yhdistää tarkoituksenmukaisuuden tuottoon ja tarjoaa vakuuttavan lähestymistavan sekä ihmisiä että planeettaa palvelevan rahoitusjärjestelmän aikaansaamiseksi.

Brigitte Bernard-Rau on tohtori ja tutkija Hampurin yliopiston liiketalouden, taloustieteen ja yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa. Hänen tutkimustyönsä keskittyy ESG-luokituksiin ja luokituslaitoksiin, kestävään rahoitukseen, sosiaalisesti vastuulliseen sijoittamiseen, vaikutusinvestoimiseen ja yritysten yhteiskuntavastuuseen. Hän on äskettäin julkaissut kirjan Sustainability Stories: The Power of Narratives to Understand Global Challenges (Springer Nature, 2024). Kirjaan on koottu yli 30 inspiroivaa tarinaa kirjoittajilta eri puolilta maailmaa. Tarinat käsittelevät erilaisia tapoja sitoutua yhteiseen hyvään ja saada aikaan muutosta yhteisöissä, ammatillisissa käytännöissä ja ihmisten elämässä.