Provokatiivisesti sanottuna journalismi ja generatiivinen tekoäly ovat ristiriidassa keskenään. Journalismissa on kyse tosiasioiden esittämisestä, kun taas generatiivinen tekoäly laskee todennäköisyyksiä. Vai pitäisikö toimittajienkin vain täydentää uutisjuttunsa sen pohjalta, mikä kuulostaa todennäköiseltä? Generatiivinen tekoäly nimittäin toimii juuri niin.
Provokatiivisesti sanottuna journalismi ja generatiivinen tekoäly ovat ristiriidassa keskenään. Journalismissa on kyse tosiasioiden esittämisestä, kun taas generatiivinen tekoäly laskee todennäköisyyksiä. Vai pitäisikö toimittajienkin vain täydentää uutisjuttunsa sen pohjalta, mikä kuulostaa todennäköiseltä? Generatiivinen tekoäly nimittäin toimii juuri niin. Toisaalta generatiivinen tekoäly tarjoaa valtavia mahdollisuuksia tehostaa journalismia. Sitä voi hyödyntää ideoinnissa, haastattelukysymysten ja otsikoiden laadinnassa, datajournalismissa ja nopeassa asiakirja-analyysissä. Se voi lisäksi auttaa ylittämään muodon ja kielen esteet, sillä se voi muuntaa tekstin videoksi, podcastiksi tai visuaaliseksi materiaaliksi, litteroida, kääntää, havainnollistaa ja saattaa sisällön saataville verkkokeskustelun muodossa. Näin voidaan tavoittaa aiemmin alipalveltuja ihmisryhmiä: hyvin paikallisia yleisöjä, niitä, joilla on puutteellinen lukutaito tai ymmärryskyky tai joilla on jokin vamma, sekä niitä, joita ei kiinnosta kuluttaa journalismia perinteisellä tavalla. Kuten Alankomaiden yleisradioyhtiön NPO:n strategia- ja innovaatiojohtaja Ezra Eeman sanoo, ”generatiivisen tekoälyn avulla pystymme täyttämään julkisen palvelun tehtävän aiempaa paremmin, sillä se lisää vuorovaikutteisuutta, saavutettavuutta ja luovuutta. Tekoäly auttaa tuomaan enemmän sisältöä eri yleisöjen saataville.”
Jotkut alan toimijat ovat suorastaan humaltuneet generatiivisen tekoälyn lupauksista, mutta tekoälyteknologia tuo myös huomattavia riskejä journalismille. Tärkeimpiä niistä ovat se, että yleinen luottamus tietoon romahtaa, ja se, että media-alan liiketoimintamallit heikentyvät entisestään tai jopa katoavat. ”Hallusinointi” – termi, jota käytetään generatiivisen tekoälyn taipumuksesta tekaista vastauksia ja keksiä oikealta vaikuttavia tietoja ja lähteitä – on ennemminkin teknologian ominaispiirre kuin vika. Haasteet ovat kuitenkin tätäkin syvemmällä. Koska generatiivisella tekoälyllä kuka tahansa voi muutamassa minuutissa luoda kaikenlaista sisältöä, myös syväväärennöksiä, vaarana on, että yleisö menettää luottamuksensa kaikkeen julkaistuun sisältöön. Medialukutaidon opetuksessa neuvotaan jo nyt suhtautumaan verkossa olevaan sisältöön epäillen, mutta tällainen terve epäluulo voi muuttua tekaistun sisällön lisääntyessä suoranaiseksi epäluottamukseksi. Toistaiseksi on mahdotonta arvioida, hyötyykö perinteinen media siitä, että sitä on pidetty oikean tiedon airuena, vai aletaanko kaikkia tiedotusvälineitä pitää epäluotettavina.
Generatiivisten hakujen tulva lisää kaaosta, sillä se uhkaa tehdä journalismista yhä näkymättömämpää. Google-haku tarjosi ennen linkkejä, joista monet johtivat luotettaviin mediasisältöihin, mutta hakutulokset ovat nykyään entistä useammin generatiivisen tekoälyn tuottamia. Ihmiset näkevät heti ensimmäiset vastaukset tekstimuodossa, eikä heidän tarvitse enää perehtyä asiaan sen syvällisemmin. Ei siis ole mikään ihme, että media-alan johtajat ovat kauhuissaan. Monet kiirehtivät tekoälyn käyttöönottoa tehokkuuden lisäämiseksi, vaikka oikeasti pitäisi panostaa laadukkaaseen journalismiin, jotta yleisö näkisi eron pelkän sisällön ja toisaalta hyvin tutkitun, täsmällisen ja luotettavan journalismin välillä.
Tekoälyn käyttöä mediassa on lähestyttävä eettiseltä kannalta. Mediaorganisaatioiden täytyy ensinnäkin luoda tekoälystrategia ja keskittyä siihen, miten teknologia voi edistää julkisen palvelun tuottamista. Resurssit on keskitettävä siihen, mikä on toivottavaa, ja niitä tulee käyttää sen mukaisesti. Samalla on koko ajan pidettävä mielessä tekoälyteknologian huomattavat ekologiset ja yhteiskunnalliset kustannukset. Aina pitää voida kieltäytyä käyttämästä tekoälyä. Organisaatioiden olisi myös käytettävä vaikutusvaltaansa tuotteiden hankinnassa, sääntelyä koskevassa lobbauksessa sekä tekijänoikeus- ja tietosuojakeskusteluissa. Tässä on paljon pelissä. Jokaisen yrityksen on säännöllisesti tutkittava tarkoin käyttämänsä tuotteet ennakkoluulojen ja stereotypioiden varalta, jotta vältytään haittojen lisääntymiseltä. Tässä nopeasti muuttuvassa ympäristössä, jossa uusia tuotteita tulee markkinoille päivittäin, on myös vaarallista jäädä yksin. On tärkeää tehdä ja edistää yhteistyötä niin alan sisällä kuin toimialan ja teknologiayritysten välilläkin, jotta voidaan kartoittaa vastuulliset tavat edetä.
On kuitenkin päivänselvää, että generatiivinen tekoäly lisää huomattavasti median riippuvuutta suurista teknologiayrityksistä. Mitä enemmän teknologiayritykset integroivat tekoälytyökaluja ihmisten päivittäin käyttämiin sovelluksiin, sitä vähemmän mediaorganisaatioilla on määräysvaltaa käytäntöihin, prosesseihin ja tuotteisiin. Vaarana on, että eettisistä ohjeista tulee vain lisä johonkin sellaiseen, mistä on päätetty toisaalla jo kauan sitten.
Kaiken tämän jälkeen seuraava hypoteesi saattaa yllättää: huomispäivän journalismi ei välttämättä eroa menneestä paljonkaan, ja se on toivottavasti entistä parempaa. Osa nykypäivän journalismista kuitenkin katoaa. Journalismissa on entiseen tapaan kyse tosiasioista, yllätyksistä, tarinankerronnasta ja vallan vahtikoirana toimimisesta. Yleisöön on luotava vakaa, uskollinen ja luotettava suhde tarjoamalla ohjausta, johtamalla keskustelua ja tukemalla yhteisöjä. Keinotekoisen sisällön maailmassa ensiluokkaista sisältöä on se, mitä oikeat ihmiset sanovat, ajattelevat ja tuntevat. Toimittajilla on ainutlaatuinen kyky tuoda se esiin. Tekoäly voi toisaalta auttaa journalismia pärjäämään paremmin: palvelemaan yksilöitä ja ryhmiä heidän tarpeidensa ja elämäntilanteidensa mukaan sekä kehittymään osallistavammaksi ja paikallisemmaksi tarjoamalla tietoa tavoilla, joihin ei ole aiemmin ollut varaa. Ruotsin yleisradioyhtiön varatoimitusjohtaja Anne Lagercrantz on todennut, että ”tekoäly muuttaa journalismia perusteellisesti, mutta ei toivottavasti muuta rooliamme yhteiskunnassa. Media-alan uskottavuuden eteen on tehtävä työtä. Meidän on luotava tiedolle turvallinen ympäristö.” Voidaan siis todeta, että tekoälyn aikakausi aiheuttaa suurimmat riskit media-alan liiketoimintamalleille eikä niinkään journalismille itselleen.
Teksti perustuu Euroopan yleisradioliiton vuonna 2024 julkaisemaan maksuttomaan raporttiin ”Trusted Journalism in the Age of Generative AI”, jonka ovat laatinet Alexandra Borchardt, Kati Bremme, Felix Simon ja Olle Zachrison.
Laajentumisen edistäminen: sitoutuminen Euroopan tulevaisuuteen
Laajentumisessa ja ehdokasmaiden yhdentymisessä Euroopan unioniin ei ole kyse pelkästään alueellisesta laajentumisesta vaan geostrategisesta investoinnista rauhan, vakauden, turvallisuuden ja sosioekonomisen kehityksen edistämiseen, joka lujittaa maanosamme demokraattista rakennetta. EU:n laajentuminen on siten tehokas keino levittää ja ylläpitää keskeisiä eurooppalaisia arvoja.
Laajentumisen edistäminen: sitoutuminen Euroopan tulevaisuuteen
Laajentumisessa ja ehdokasmaiden yhdentymisessä Euroopan unioniin ei ole kyse pelkästään alueellisesta laajentumisesta vaan geostrategisesta investoinnista rauhan, vakauden, turvallisuuden ja sosioekonomisen kehityksen edistämiseen, joka lujittaa maanosamme demokraattista rakennetta. EU:n laajentuminen on siten tehokas keino levittää ja ylläpitää keskeisiä eurooppalaisia arvoja. Ehdokasmaiden kansalaisyhteiskuntien kanssa perustetut kahdenväliset elimet eli neuvoa-antavat sekakomiteat ja kansalaisyhteiskuntafoorumit, jäsenehdokasmaita edustavia jäseniä koskeva aloite sekä oikeusvaltioperiaatetta ja perusoikeuksia koskevien maavierailujen laajentaminen ehdokasmaihin ovat osoitus ETSK:n sitoutumisesta unionin syventämiseen ja laajentamiseen. Työmme osoittaa, että välttämättömissä sisäisissä uudistuksissa voidaan ja pitäisi edetä rinta rinnan ehdokasmaiden yhdentymisen kanssa. Vaikka useilla ehdokasmailla on edelleen haasteita, näiden esteiden olisi ennemminkin vauhditettava yhteistyötä ehdokasmaiden kanssa kuin estettävä edistymistä.
ETSK:lla on ollut keskeinen merkitys EU:n laajentumisessa. Se on osallistunut Länsi-Balkanin ministerikokoukseen Skopjessa ja tehnyt tiivistä yhteistyötä useiden ehdokasmaiden johtajien kanssa. Toimintamme tarkoituksena on arvioida ehdokasmaiden valmiutta täyttää Kööpenhaminan arviointiperusteet, ja se myös ilmentää sitoutumistamme osallistavaan ja tasapuoliseen vuoropuheluun kaikkien ETSK:n jäsenten ja ennen kaikkea jäsenehdokasmaita edustavien jäsenien kanssa. Olenkin ylpeä voidessani kertoa, että helmikuussa Albanian pääministerin Edi Raman ja Montenegron pääministerin Milojko Spajićin läsnä ollessa käynnistetty jäsenehdokasmaita edustavia jäseniä koskeva aloite kuuluu puheenjohtajakauteni ohjelmajulistuksen kulmakiviin.
Ottamalla jäsenehdokasmaiden edustajat aktiivisesti mukaan toimintaansa ETSK on omaksunut johtavan roolin EU:n toimielinten joukossa edistettäessä EU:n ehdokasmaiden asteittaista yhdentymistä. Tämän aloitteen vaikutus on konkreettinen, ja se tunnustetaan yhä laajemmin ehdokasmaissa ja EU:ssa. Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja laajentumisesta vastaava komission jäsen Oliver Várhelyitukevat hanketta voimakkaasti. Aloitteella ei tavoitella ainoastaan välitöntä hyötyä vaan sen avulla pyritään myös luomaan vankka perusta ehdokasmaiden ja niiden kansalaisten ja elinvoimaisten kansalaisyhteiskuntien pitkän aikavälin pyrkimyksille. Se antaa näiden maiden kansalaisyhteiskunnalle mahdollisuuden osallistua suoraan EU:n päätöksentekoprosessiin ja ylläpitää edistymistä tarvittavien uudistusten täytäntöönpanossa. Yhteensä 146 jäsenehdokasmaita edustavaa jäsentä on osallistunut aktiivisesti laajentumiseen liittyviä aiheita, kuten EU:n koheesiopolitiikkaa, sisämarkkinoita, maatalouselintarvikealan kestävyyttä ja osaamisvajetta koskevien lausuntojen valmistelutyöhön.
Neuvoa-antavat sekakomiteat ja kansalaisyhteiskuntafoorumit muodostavat tärkeän kanavan eri sidosryhmien väliselle vuoropuhelulle ja varmistavat, että kaikki saavat äänensä kuuluviin päätöksentekoprosessin aikana. Neuvoa-antava sekakomitea on tällä hetkellä toiminnassa Montenegron, Serbian ja Turkin kanssa ja kansalaisyhteiskuntafoorumi mm. Ukrainan ja Moldovan kanssa. Pohjois-Makedonian kanssa perustetun neuvoa-antavan sekakomitean odotetaan aloittavan toimintansa uudelleen heti kun ensimmäinen temaattinen neuvottelukokonaisuus avataan, ja uuden sekakomitean perustaminen Albanian kanssa on jo hyvässä vauhdissa. ETSK:n täysistunnon yhteydessä 24. lokakuuta järjestettävä laajentumista käsittelevä korkean tason kansalaisyhteiskuntafoorumi vahvistaa tätä sitoumusta entisestään. Komission kanssa yhteistyössä järjestettävä foorumi kokoaa yhteen ETSK:n jäseniä, noin sata jäsenehdokasmaita edustavaa jäsentä, jäsenvaltioita ja ehdokasmaiden johtavia poliitikkoja pohtimaan kansalaisvuoropuhelun ja työmarkkinavuoropuhelun arvoa EU:n laajentumisen onnistumisen kannalta. Foorumi korostaa työmarkkinavuoropuhelun roolia liittymispyrkimysten edistämisessä, vihreän ja digitaalisen siirtymän optimoinnissa ja EU:n perusarvojen ylläpitämisessä.
Kansalaisyhteiskunnan yhdyssiltana ETSK tekee parhaansa vahvistaakseen ja tukeakseen vapautta, demokratiaa ja sosioekonomista vaurautta edistäviä pyrkimyksiä ja edistääkseen siten viime kädessä tiiviimpää yhdentymistä ehdokasmaissa ja EU:ssa. Rakennamme yhdessä Euroopalle valoisampaa tulevaisuutta, jonka perustan muodostavat osallistavuus, vauraus ja yhtenäisyys. Komitean sitoutuminen laajentumiseen on horjumaton, ja toimintamme on osoitus siitä, että uskomme kokonaisuudessaan yhtenäisempään ja selviytymiskykyisempään Eurooppaan.
Yllätysvieraamme on Alexandra Borchardt, joka oli pääpuhujana ETSK:n Connecting EU 2024 -seminaarissa. Borchardt, joka on tekoälyn vaikutuksia journalismiin käsittelevän Euroopan yleisradioliiton (EBU) uutisraportin EBU News Report 2024 pääasiallinen laatija, analysoi vastuullisen journalismin näkymiä tilanteessa, jossa generatiivinen tekoäly on yleistynyt nopeasti. Vaikka jotkut media-alan toimijat ovat jo viehättyneet generatiiviseen tekoälyyn liittyvistä lupaavista odotuksista, ovat kyseisen teknologian mukanaan tuomat riskit huomattavia – mutta sama koskee myös mahdollisuuksia.
Yllätysvieraamme on Alexandra Borchardt, joka oli pääpuhujana ETSK:n Connecting EU 2024 -seminaarissa. Borchardt, joka on tekoälyn vaikutuksia journalismiin käsittelevän Euroopan yleisradioliiton (EBU) uutisraportin EBU News Report 2024 pääasiallinen laatija, analysoi vastuullisen journalismin näkymiä tilanteessa, jossa generatiivinen tekoäly on yleistynyt nopeasti. Vaikka jotkut media-alan toimijat ovat jo viehättyneet generatiiviseen tekoälyyn liittyvistä lupaavista odotuksista, ovat kyseisen teknologian mukanaan tuomat riskit huomattavia – mutta sama koskee myös mahdollisuuksia.
Alexandra Borchardt on pitkän uran tehnyt toimittaja, riippumaton neuvonantaja, yliopisto-opettaja ja mediatutkija, jolla on 25 vuoden kokemus uutistoimitustyöstä, näistä 15 vuotta johtotehtävissä. Viiden viime vuoden aikana hän on auttanut 26:ta eurooppalaista kustantamoa digitaalisessa siirtymässä konsultin roolissa World Association of News Publishers -järjestön (WAN-IFRA) Table Stakes Europe -ohjelmassa. Lisätietoa hänen työstään löydät täältä.
ETSK:n lausunnon Terveyttä edistävän eurooppalaisen lippulaivahankkeen luominen esittelijä Alain Coheur kehottaa Asian ytimeen -palstalla ottamaan tulevan Euroopan komission ensisijaiseksi aihealueeksi terveyden. Terveyttä edistävä eurooppalainen lippulaivahanke auttaisi hänen mukaansa yhdentämään tilannetta Euroopassa: se lujittaisi terveydenhuoltojärjestelmiä ja suojaisi EU:ta tulevilta kriiseiltä Euroopan laajuisen solidaarisuuden avulla.
ETSK:n lausunnon Terveyttä edistävän eurooppalaisen lippulaivahankkeen luominen esittelijä Alain Coheur kehottaa Asian ytimeen -palstalla ottamaan tulevan Euroopan komission ensisijaiseksi aihealueeksi terveyden. Terveyttä edistävä eurooppalainen lippulaivahanke auttaisi hänen mukaansa yhdentämään tilannetta Euroopassa: se lujittaisi terveydenhuoltojärjestelmiä ja suojaisi EU:ta tulevilta kriiseiltä Euroopan laajuisen solidaarisuuden avulla.
ETSK:n eurooppalaista kansalaisaloitetta käsittelevä väliaikainen ryhmä piti keskustelun aiheesta ”Eurooppalaisen kansalaisaloitteen nykytilanne Kroatiassa” 4. lokakuuta Zagrebissa. Keskustelun tarkoituksena oli, että väliaikaisen ryhmän jäsenet voivat keskustella paikallisten sidosryhmien kanssa niiden kokemuksista, näkemyksistä ja ajatuksista. Keskustelussa keskityttiin erityisesti eurooppalaisen kansalaisaloitteen näkyvyyteen ja tunnettuuteen Kroatiassa sekä tähän mennessä saatuihin kokemuksiin ja tunnistettuihin parhaisiin käytäntöihin. Kansalaisaloitteen avulla Euroopan unionin kansalaiset pääsevät vaikuttamaan suoraan EU:n politiikkaan ehdottamalla uutta lainsäädäntöä.
ETSK:n eurooppalaista kansalaisaloitetta käsittelevä väliaikainen ryhmä piti keskustelun aiheesta ”Eurooppalaisen kansalaisaloitteen nykytilanne Kroatiassa” 4. lokakuuta Zagrebissa. Keskustelun tarkoituksena oli, että väliaikaisen ryhmän jäsenet voivat keskustella paikallisten sidosryhmien kanssa niiden kokemuksista, näkemyksistä ja ajatuksista. Keskustelussa keskityttiin erityisesti eurooppalaisen kansalaisaloitteen näkyvyyteen ja tunnettuuteen Kroatiassa sekä tähän mennessä saatuihin kokemuksiin ja tunnistettuihin parhaisiin käytäntöihin. Kansalaisaloitteen avulla Euroopan unionin kansalaiset pääsevät vaikuttamaan suoraan EU:n politiikkaan ehdottamalla uutta lainsäädäntöä.
Zagrebissa käyty keskustelu eurooppalaisen kansalaisaloitteen nykytilanteesta Kroatiassa oli ensimmäinen vastaava tapahtuma, jonka väliaikainen ryhmä järjesti Brysselin ulkopuolella. Tapahtumaa isännöi Kroatian kauppa- ja käsiteollisuuskamari (Hrvatska Obrtnička Komora). ETSK:n väliaikaisen ryhmän jäsenillä oli ilo toivottaa tapahtumaan tervetulleiksi valtiosihteeri Margareta Mađerić Kroatian työministeriöstä, Dino Zorić oikeusministeriöstä, Euroopan komission ja EU:n kansalaisaloitefoorumin edustajat, Europe Direct -keskuksia, yliopistoja, paikallisviranomaisia ja kansallisia talous- ja sosiaalineuvostoja edustaneet lukuisat osallistujat, Kroatian kansalaisaloitelähettiläät, kansalaisaloitteen järjestäjät, yliopisto-opiskelijoita sekä muita kansalaisaloitteen sidosryhmiä.
Keskustelun jälkeen iltapäivällä pidettiin väliaikaisen ryhmän sääntömääräinen kokous sekä kävelytilaisuus Zagrebin keskustassa. Kävelyn aikana väliaikaisen ryhmän jäsenet jakoivat ETSK:n suosittua Eurooppalaisen demokratiapassi ‑julkaisua suoraan kroatialaisille.
Väliaikainen ryhmä pyrkii vuosien 2023–2025 työohjelmansa mukaisesti lisäämään entisestään ETSK:n aktiivista osallistumista eurooppalaisen kansalaisaloitteen toimintaan. Ryhmä aikoo järjestää useampiakin kokouksia Brysselin ulkopuolella, sillä ne tarjoavat hyvän tilaisuuden keskustella kansalaisaloitteen paikallisten sidosryhmien kanssa ja lisätä tietoisuutta siitä kansallisella ja paikallisella tasolla.
Eurooppalaista kansalaisaloitetta käsittelevä väliaikainen ryhmä perustettiin vuonna 2013 antamaan poliittisia ohjeita kansalaisaloitteesta ja seuraamaan siihen liittyvää kehitystä. Ryhmän puheenjohtajana toimii tällä hetkellä ETSK:n jäsen Violeta Jelić.
Eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta määrättiin Lissabonin sopimuksessa, ja se käynnistettiin vuonna 2012. Se on kaikkien aikojen ensimmäinen osallistuvan demokratian väline kansainvälisellä tasolla. Sen avulla vähintään miljoona EU:n kansalaista vähintään seitsemästä jäsenvaltiosta voi pyytää Euroopan komissiota ehdottamaan lainsäädäntöä. Näin ollen se on EU:n lähin vastine kansalaisten lainsäädäntöaloitteille.
Euroopan talous- ja sosiaalikomitealla (ETSK) on ollut hyvin aktiivinen rooli eurooppalaisen kansalaisaloitteen kehittämisessä ja edistämisessä sen alusta lähtien. (EP)
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) ja alueiden komitea (AK) järjestivät 2.–4. lokakuuta Euroopan kyberturvallisuuskuukausi -tapahtuman Brysselissä. Tapahtuma kokosi yhteen huipputason puhujia EU:n toimielimistä, aluehallinnosta ja kansalaisyhteiskunnasta keskustelemaan nykyisen nopeasti muuttuvan kyberympäristön haasteista.
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) ja alueiden komitea (AK) järjestivät 2.–4. lokakuuta Euroopan kyberturvallisuuskuukausi -tapahtuman Brysselissä. Tapahtuma kokosi yhteen huipputason puhujia EU:n toimielimistä, aluehallinnosta ja kansalaisyhteiskunnasta keskustelemaan nykyisen nopeasti muuttuvan kyberympäristön haasteista.
Kahdennentoista kerran järjestetyssä Euroopan kyberturvallisuuskuukausi -tapahtumassa tarkastelun kohteena oli käyttäjien manipulointi. Kyse on kasvavasta uhasta, jossa uhrien käyttäytymiseen vaikutetaan niin, että se mahdollistaa luvattoman pääsyn tietoihin ja palveluihin ja näin tietoturvaloukkauksen.
Tämän vuoden tapahtumassa esiin tuodut tärkeimmät huomiot ovat seuraavat:
Uudessa kyberturvallisuusasetuksessa vahvistetaan yhteinen perustaso EU:n toimielimille ja jäsenvaltioille.
Säännölliset riskinarvioinnit ovat ratkaisevan tärkeitä haavoittuvuuksien tunnistamisen ja uhkien lieventämisstrategioiden priorisoinnin kannalta.
Uudet uhat, kuten tekoälyyn tukeutuvat hyökkäykset ja kvanttilaskenta, edellyttävät innovatiivisia vastatoimia.
Alueviranomaisilla on keskeinen rooli paikallisyhteisöjen tukemisessa tietämyksen jakamisen, teknisen avun ja räätälöityjen koulutusohjelmien avulla.
Tekoälyyn tukeutuvat käyttäjiä manipuloivat hyökkäykset ovat lisääntymässä, ja niiden torjuminen edellyttää monitahoista ja yhteistyöhön perustuvaa toimintamallia.
Lisätietoa tapahtumasta on saatavilla täällä. (lp)
Yksi journalismille omistetussa ETSK:n Connecting EU -seminaarissa 2024 esitellyistä ohjelmista oli Hannah Arendt -aloite. Se on kansalaisjärjestöjen muodostama verkosto, joka tukee ja suojelee äärimmäisen paineen alla työskenteleviä toimittajia, joita sensuroidaan, häiritään ja vainotaan. Aloite onSaksanliittohallituksen rahoittama suojeluohjelma, joka tarjoaa monenlaista arvokasta apua toimittajille eri puolilla maailmaa – Afganistanista ja Sudanista aina Venäjälle ja Ukrainaan – olivatpa he sitten kotimaassaan tai maanpaossa.
Yksi journalismille omistetussa ETSK:n Connecting EU -seminaarissa 2024 esitellyistä ohjelmista oli Hannah Arendt -aloite. Se on kansalaisjärjestöjen muodostama verkosto, joka tukee ja suojelee äärimmäisen paineen alla työskenteleviä toimittajia, joita sensuroidaan, häiritään ja vainotaan. Aloite onSaksanliittohallituksen rahoittama suojeluohjelma, joka tarjoaa monenlaista arvokasta apua toimittajille puolilla maailmaa – Afganistanista ja Sudanista aina Venäjälle ja Ukrainaan – olivatpa he sitten kotimaassaan tai maanpaossa.
Kun kriittiset äänet vaimennetaan, toimittajia vangitaan ja kokonaisten tiedotusvälineiden toiminta lakkautetaan, kansalaiset eivät enää saa riippumatonta tietoa. Tällainen tieto on kuitenkin olennaisen tärkeää, jotta ihmiset voivat muodostaa vapaasti mielipiteitä ja jotta demokratia voi toimia.
Nyt on kulunut kaksi vuotta siitä, kun Saksan liittohallitus käynnisti Hannah Arendt -aloitteen, mutta huolenaiheet eivät ole vähentyneet vaan ennemminkin lisääntyneet. Toimittajat ilman rajoja -järjestön viimeisin lehdistönvapausindeksi osoittaa, että media-alan ammattilaisten olosuhteet ovat heikentyneet kaikkialla maailmassa. Alimmassa luokassa (jossa tilanne luokitellaan erittäin vakavaksi) on tällä hetkellä enemmän maita kuin yli kymmeneen vuoteen, yhteensä 36 maata. Monien tähän ryhmään kuuluvien maiden, kuten Venäjän, Afganistanin ja Sudanin, toimittajia tuetaan useilla Hannah Arendt -aloitteen kumppaniorganisaatioiden hankkeilla.
Hannah Arendt -aloite on Saksan liittovaltion ulkoasiainministeriön sekä kulttuuri- ja tiedotusvälineasioista vastaavan liittohallituksen edustajan rahoittama suojeluohjelma. Sen ansiosta joko kotimaassaan tai maanpaossa olevat media-alan työntekijät voivat saada monenlaista apua. Joskus apua voidaan tarjota jopa siellä, missä se ensi silmäyksellä vaikuttaa mahdottomalta. Esimerkiksi yhdellä aloitteeseen kuuluvalla hankkeella tuetaan naistoimittajia Afganistanissa: he saavat turvallisuuskoulutusta, apurahoja ja mentorointia omalla äidinkielellään. Suuri määrä tiedotusvälineissä työskennelleistä naisista on menettänyt työpaikkansa sen jälkeen, kun Taleban otti vallan vuonna 2021. Tämä tarkoittaa, että radiossa tai televisiossa ei työskentele enää juuri lainkaan naisia. Sittemmin koko ala on supistunut jyrkästi.
Venäläiset ja sudanilaiset media-alan ammattilaiset voivat hyötyä Hannah Arendt -aloitteesta naapurimaissa. Aloitteen kumppaneiden johdolla tai tuella on perustettu keskuksia, jotka toimivat maanpaossa olevien media-alan työntekijöiden yhteyspisteinä. Myös Exile Media Hub -keskukset ja Keski-Amerikassa sijaitseva Casa para el Periodismo Libre (maanpaossa oleville toimittajille tarkoitettu tila) ovat turvallisia tiloja, joissa tarjotaan psykologista ja oikeudellista neuvontaa. Näissä keskuksissa tarjotaan myös täydennyskoulutusta, ja ne ovat lähtöpiste kotimaassaan eri syistä vainottujen media-alan ammattilaisten verkostoitumiselle.
Toinen Hannah Arendt -aloitteen toimintamuodoista on kestävien toimitusrakenteiden luominen uudelleen maanpaossa. Tarkoituksena on varmistaa, että toimittajien totalitaaristen kotimaiden kansalaiset saavat edelleen riippumatonta tietoa.
Afganistan, Venäjä ja Sudan eivät ole ainoita maita, joiden toimittajat saavat tukea. Aloitetta sovelletaan pohjimmiltaan maailmanlaajuisesti, ja sillä voidaan reagoida joustavasti heikkeneviin turvallisuustilanteisiin. Tällä hetkellä tukea annetaan pääasiassa Valko-Venäjän, Keski-Amerikan, Myanmarin, Pohjois-Afrikan ja Ukrainan tiedotusalan ammattilaisille. Ukraina on erityistapaus, sillä projektityön tavoitteena on taata raportoinnin jatkuvuus sodan keskellä. Tähän tarvitaan aineellista ja teknistä apua, erityiskoulutusta sekä turvaa etulinjan operaatioita varten.
Hannah Arendt -aloitteen kumppaneita ovat seuraavat neljä kansalaisjärjestöä: DW Akademie, European Fund for Journalism in Exile (JX-Fund), Media in Cooperation and Transition (MiCT) sekä lehdistön ja tiedotusvälineiden vapauden eurooppalainen keskus (ECPMF). Ohjelmassa edellytetään riippumattomuutta valtion valvonnasta sekä valtion neutraaliutta. Rahoitus myönnetään yksinomaan puolueettomien kriteerien perusteella valtiosta riippumattomien puolueettomien raatien päätöksellä.
Hannah Arendt -aloite on verkosto, joka suojelee toimittajia ja tiedotusvälineitä kaikkialla maailmassa. Se perustettiin vuonna 2022 Saksan liittovaltion ulkoasiainministeriön sekä kulttuuri- ja tiedotusvälineasioista vastaavan liittohallituksen edustajan aloitteesta ja rahoituksella.
Euroopan komissio julkisti 23. syyskuuta 2024 EU:n kolmansien luomupalkintojen saajat. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) valitsi saajat ja jakoi palkinnot kolmessa pääluokassa: paras luomuelintarvikkeita jalostava pk-yritys, paras luomuelintarvikkeiden vähittäismyyjä ja paras luomuravintola.
Euroopan komissio julkisti 23. syyskuuta 2024 EU:n kolmansien luomupalkintojen saajat. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) valitsi saajat ja jakoi palkinnot kolmessa pääluokassa: paras luomuelintarvikkeita jalostava pk-yritys, paras luomuelintarvikkeiden vähittäismyyjä ja paras luomuravintola.
Palkinnon saivat
parhaan luomuelintarvikkeita jalostavan pk-yrityksen luokassa Gino Girolomoni Cooperativa Agricola (Italia), joka on Marchen alueella luomupastaa tuottava, uusiutuvaa energiaa käyttävä yli 300 paikallisen viljelijän osuuskunta
parhaan luomuelintarvikkeiden vähittäismyyjän luokassa SAiFRESC-viljelijäyhteisö (Espanja), joka tuottaa 70:tä hedelmä- ja vihanneslajiketta luonnonmukaisesti 30 hehtaarilla luomupeltoja, edistää kiertotaloutta ja järjestää koulutustyöpajoja
parhaan luomuravintolan tai muun luomuruokaan erikoistuneen ravitsemispalvelujen tarjoajan luokassa Kalf & Hansen -ravintolaketju (Ruotsi), joka käyttää vain luonnonmukaisesti tuotettuja raaka-aineita, tarjoaa pohjoismaista kausiruokaa ja on tunnettu kestävästä hankintaketjustaan ja vahvoista siteistään paikallisiin tuottajiin.
ETSK:n ”maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö” -jaoston (NAT) puheenjohtaja Peter Schmidt ylisti voittajia ja muistutti, että tunnustuksilla palkitaan eurooppalaisia luomualan innovaattoreita ja huippuosaajia. Hän korosti, että luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden saatavuutta ja kohtuuhintaisuutta on olennaisen tärkeää edistää, jotta ala kasvaisi ja jotta EU saavuttaisi tavoitteensa nostaa luonnonmukaisen maatalouden osuus 25 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä, ja tähdensi lisäksi, että ”sosiaalisia ongelmia ei kuitenkaan pitäisi yrittää ratkaista maatalouspolitiikan avulla, vaan on turvattava sosiaalipolitiikalla unionin kansalaisten mahdollisuudet ostaa luomutuotteita”.
EU:n luomupalkinnot ovat osa laajempaa, vuodesta 2021 lähtien järjestettyä EU:n luomupäivä -tapahtumaa, jonka avulla korostetaan luomutuotannon hyötyjä. Luonnonmukaista maataloutta tuetaan EU:n yhteisellä maatalouspolitiikalla, ja se on lisääntynyt merkittävästi: vuonna 2012 luomuviljelyssä oli 5,9 prosenttia EU:n maatalousmaasta, mutta vuonna 2022 tämä osuus oli noussut 10,5 prosenttiin. Vähittäismyynti oli vuonna 2022 arvoltaan 45 miljardia euroa. EU on taloudellisista haasteista huolimatta edelleen Yhdysvaltojen jälkeen maailman toiseksi suurin luomumarkkina-alue. (ks)
Mario Draghin raportissa korostetaan jälleen kerran Euroopan taloudellisten haasteiden ratkaisemisen kiireellisyyttä. Sekä Lettan että Draghin raportit ovat soittaneet hälytyskelloja äänekkäästi: Eurooppa on ratkaisevassa vaiheessa, eikä meillä ole varaa liialliseen tyytyväisyyteen.
Hiljattain julkaistussa Mario Draghin raportissa korostetaan jälleen kerran, että Euroopan taloudelliset haasteet on ratkaistava kiireellisesti. Sekä Lettan että Draghin raportit ovat soittaneet hälytyskelloja äänekkäästi: Eurooppa on ratkaisevassa vaiheessa, eikä meillä ole varaa liialliseen tyytyväisyyteen.
Panokset ovat korkeammat kuin koskaan: EU:n talouskasvu on ollut kahden viime vuosikymmenen aikana jatkuvasti hitaampaa kuin Yhdysvaltojen talouskasvu, samalla kun Kiina on kuronut etumatkaa nopeasti kiinni. Vuosina 2002–2023 ero EU:n ja Yhdysvaltojen BKT:ssa (vuoden 2015 hintoina) kasvoi hieman yli 15 prosentista huolestuttavaan 30 prosenttiin. Verrattaessa ostovoimapariteettia ero on vieläkin selvempi: se on kasvanut 12 prosentista merkittävään 34 prosenttiin.
Yksi suurimmista haasteista on Euroopan sääntely-ympäristö. Luvut ovat hämmästyttäviä: vuosina 2019–2024 EU antoi noin 13 000 säädöstä, kun Yhdysvalloissa niitä annettiin noin 3 500.
Tämä liiallinen sääntely on aiheuttanut yrityksille huomattavia sääntöjen noudattamiseen liittyviä kustannuksia, ja ne ovat joutuneet siirtämään resursseja pois innovoinnista ja suorituskyvyn parantamisesta. Lisäksi se on synnyttänyt huolestuttavan suuntauksen, jossa yritykset siirtyvät EU:n ulkopuolisiin maihin ja jonka seurauksena 30 prosenttia eurooppalaisista yksisarvisista on lähtenyt EU:sta vuosina 2008–2021.
Kuten Draghi korostaa, Eurooppaa ei viedä eteenpäin yksinomaan investoinneilla. On varmistettava, että uudistuksilla saadaan aikaan merkityksellistä edistymistä. On keskityttävä sisämarkkinoiden toteuttamiseen ja esteiden poistamiseen, priorisoitava johdonmukainen lähestymistapa taakan vähentämiseen sekä yksinkertaistettava sääntelyä. Nämä ovat keskeisiä toimia, jotka voidaan toteuttaa välittömästi ilman suuria poliittisia kiistoja ja joilla tuotetaan konkreettista hyötyä erityisesti pk-yrityksille, jotka muodostavat talouksiemme selkärangan.
Emme myöskään voi jättää huomiotta toimialojemme ja talouksiemme keskinäisiä yhteyksiä. Parannukset yhdellä alalla voivat johtaa positiivisiin heijastusvaikutuksiin muilla aloilla. Esimerkiksi tekoälyn ja datavetoisten teknologioiden integroimisella voidaan tukea älykkäämpää energianhallintaa eri teollisuudenaloilla ja vähentää merkittävästi kustannuksia ja päästöjä alkaen edistyneistä valmistusmenetelmistä aina täsmäviljelyyn. Tällaisiin synergioihin meidän on pyrittävä.
Tuleva suunta on selvä. Euroopalla on tarvittavat valmiudet, taidot ja innovointipotentiaali, joilla se voi saada kilpailuetunsa takaisin. Tämä edellyttää kuitenkin vahvaa poliittista tahtoa, yhteistyötä ja keskittymistä pitkän aikavälin strategisiin tavoitteisiin. Nyt on EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden vastuulla muuttaa nämä mahdollisuudet toimiksi, joilla saadaan aikaan todellista muutosta.
