”Opetamme opiskelijoille, että tosiasiat on todennettava, mutta mielipiteistä pitää keskustella kunnioittavasti. Todellinen kriittinen ajattelu kunnioittaa näkemysten moninaisuutta”, sanoo Richard Vaško Slovak Debate Associationista (SDA), joka voitti ETSK:n kansalaisyhteiskuntapalkinnon yhteiskunnan polarisoitumista torjuvasta ”Critical Thinking Olympiad” ‑hankkeestaan. Richard, jonka hanke voitti pääpalkinnon, kertoi meille näistä kriittisen ajattelun olympialaisista ja siitä, miksi kriittisen ajattelun opettaminen on ratkaisevan tärkeää nykypäivän polarisoituneessa, disinformaatiovetoisessa maailmassa.

Kuvailisitko kriittisen ajattelun olympialaisten yhtä peliä tai kierrosta? Voitko antaa esimerkin jostakin tehtävästä tai kysymyksestä?

Kriittisen ajattelun olympialaisten koulu- ja alueellisilla kierroksilla opiskelijat osallistuvat yhdestä kahden tunnin pituisiin testeihin. Heillä on niissä rajoittamaton pääsy internetiin ja sieltä löytyviin faktantarkistustyökaluihin, ja he ratkaisevat erilaisia tehtäviä. Tehtävissä keskitytään medialukutaitoon, manipuloinnin ja ennakkoasenteiden havaitsemiseen, tiedon ja tutkimusten tulkitsemiseen, loogisten virhepäätelmien tunnistamiseen ja omien argumenttien muotoiluun.

Äskettäisellä kierroksella opiskelijoita pyydettiin esimerkiksi kirjoittamaan kannanotto siihen, pitäisikö kouluihin asentaa valvontakameroita turvallisuuden lisäämiseksi. Se on ajankohtainen kysymys Slovakiassa käytävässä julkisessa keskustelussa. Toinen tehtävä oli analysoida viraalia TikTok-videota, jossa levitetään salaliittoteoriaa Taylor Swiftistä, ja tunnistaa salaliittoajattelulle ominaisia piirteitä. Kolmannessa haasteessa oli pääteltävä, kumpi kahdesta videosta oli tehty tekoälyllä ja kumpi oli aito.

Kaikki aiemmat testit ovat julkisesti saatavilla slovakiksi osoitteessa www.okm.sk.

Mitä kriittisen ajattelun olympialaisilla yritetään saavuttaa? Mikä sai sinut käynnistämään hankkeen?

Tavoitteenamme on auttaa opiskelijoita siinä iässä, jossa he alkavat käyttää sosiaalista mediaa ja kuluttaa digitaalista sisältöä, kehittämään taitoja, joita tarvitaan kyseisen tilan kriittiseen, vastuulliseen ja harkitsevaan käyttöön. Opiskelijoille annetaan jokaisen kierroksen jälkeen palautetta, ja heillä on käytössään valmistavat verkkokurssit. He omaksuvat niiden kautta tapoja ja keinoja, joita he voivat soveltaa arjessa. Tavoitteemme on viime kädessä kasvattaa nuorten sukupolvi, joka on tietoinen, osaa torjua disinformaatiota ja kykenee käymään tosiasioihin perustuvaa, rakentavaa vuoropuhelua.

Käynnistimme tämän hankkeen puuttuaksemme koulutusjärjestelmässämme olevaan kriittiseen aukkoon, koska medialukutaito ja kriittinen ajattelu ovat edelleen hyvin aliedustettuja virallisissa opetussuunnitelmissa. Yli puolet slovakialaisista opiskelijoista ei koskaan opi arvioimaan, onko tieto luotettavaa. Vain 16 prosenttia slovakialaisista nuorista vahvistaa säännöllisesti mediasta saamansa tiedon. Tämän seurauksena 56 prosentilla väestöstä on taipumus uskoa salaliittoteorioihin tai suoranaisiin valheisiin. Halusimme saada aikaan muutoksen skaalautuvalla ja vaikuttavalla toiminnalla, joka voidaan tuoda kouluihin ympäri maata.

Miksi kriittisen ajattelun kehittäminen on mielestäsi niin tärkeää nykytilanteessa? Onko meillä mitään mahdollisuutta voittaa sota valeuutisia vastaan?

Valeuutisia on aina ollut jossakin muodossa, mutta elämme nyt ennennäkemätöntä tiedon ylikuormituksen aikakautta. Sosiaalinen media on monien nuorten ensisijainen tietolähde, joten kuka tahansa voi helposti levittää disinformaatiota, väärää tietoa tai vihapuhetta. Niinpä nykyään on olennainen elämäntaito osata suodattaa ja suunnistaa tässä kaoottisessa tietoympäristössä.

Emme kaikesta huolimatta voi koskaan täysin ”voittaa” sotaa valeuutisia vastaan, koska ne ovat liikkuva kohde, joka muuttuu jatkuvasti. Voimme kuitenkin opettaa nuorille keinoja, jotka auttavat heitä liikkumaan tässä ympäristössä, kysymään hyviä kysymyksiä ja harkitsemaan ennen jonkin tiedon jakamista.

Oletko saanut hankkeestasi palautetta? Millaista esimerkiksi?

Keräämme yksityiskohtaista palautetta jokaisen kierroksen jälkeen, ja arviot ovat olleet suunnattoman positiivisia. Esimerkiksi 93 prosenttia olympialaisiin osallistuneiden opiskelijoiden opettajista kertoi, että tehtävät parantavat opiskelijoiden kykyä torjua disinformaatiota ja huijauksia. Lisäksi suositteluindeksimme, joka on käyttäjätyytyväisyyden keskeinen mittari, oli viime kierroksella yli 76, mikä on erinomainen tulos.

Millaisia neuvoja antaisit muille kansalaisyhteiskunnan organisaatioille vastaavien toimien ja ohjelmien tuloksellisuuden saavuttamiseksi?

Jokainen maa ja alue on erilainen, ja paikalliset järjestöt tietävät parhaiten, mikä toimii heidän yhteisöissään. Seuraavat periaatteet ovat kuitenkin toimineet meillä.

Ensimmäinen on se, ettemme kerro nuorille, mitä ajatella. Todellinen kriittinen ajattelu on näkemysten moninaisuuden kunnioittamista. Jos opiskelijat kokevat, että heidän mielipiteensä sivuutetaan tai sanellaan, heidän kiinnostuksensa lopahtaa. Opetamme heille, että tosiasiat on todennettava, mutta mielipiteistä pitää keskustella kunnioittavasti.

Toiseksi saavutettavuus ja osallistavuus ovat avainasemassa. Toimillamme on todellista merkitystä vain, jos ”puhkaisemme kuplan” ja saavutamme muutkin kuin huippukouluissa opiskelevat. Ohjelmamme on maksuton, se on kokonaan verkossa, siihen osallistumiseen on matala kynnys, ja se on saatavilla myös suurimman etnisen vähemmistömme kielellä. Tänä vuonna 53 prosenttia osallistujista oli ammatillisista lukioista.

Kolmas periaate on miettiä skaalautuvuutta alusta alkaen ja hyödyntää uutta teknologiaa sen saavuttamiseksi. Arvioimme avoimet vastaukset tekoälyn avulla ja pidämme siten yllä laadukasta koulutuskokemusta turvautumatta monivalintatesteihin. Digitaalinen aikakausi on tuonut mukanaan vakavia haasteita, mutta se tarjoaa myös tehokkaita työkaluja niihin vastaamiseksi.

Richard Vaško on ollut mukana Slovak Debate Association (SDA) ‑järjestössä 12-vuotiaasta lähtien. Hän voitti Slovakian kansallisen väittelysarjan lukiossa ja edusti Slovakiaa koulujen välisissä väittelyn maailmanmestaruuskisoissa. Hän valmistui huippuarvosanoin laki-, politiikka- ja filosofiaopinnoista Warwickin yliopistosta Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja opiskelee parhaillaan koulutuksen (tieto, valta, politiikka) maisteriohjelmassa Cambridgen yliopistossa.

Richard on työskennellyt vuodesta 2021 lähtien SDA:ssa, jossa hän kehitti kriittisen ajattelun olympialaiset (Critical Thinking Olympiad), joita hän koordinoi. Hän on työskennellyt myös Slovakian opetusministeriön strategisen viestinnän ryhmässä (StratCom) ja laatinut yhdessä muiden kanssa kansalliselle opetus- ja nuorisoinstituutille medialukutaitoa koskevia opettajan käsikirjoja. Hän tekee tutkimusta ja pitää monietnistä kesäkoulua heikossa asemassa oleville lapsille yhdessä Mathias Bel ‑instituutin kanssa. Mathias Bel ‑instituutti on Slovakian etnisiin vähemmistöihin ja marginalisoituneisiin romaniyhteisöihin keskittyvä kansalaisjärjestö.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) on kehottanut Euroopan komissiota keskittymään vuoden 2025 työohjelmassa, jossa esitetään EU:n lainsäädännön ja politiikan painopisteet, talouden häiriönsietokykyyn, sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja kestävyyteen. ETSK, jolla on keskeinen rooli työohjelman muotoilussa, vahvisti talouspolitiikasta ja tuottavuudesta vastaavan komissaarin Valdis Dombrovskisin kanssa täysistunnossa käymässään keskustelussa olevansa sitoutunut edistämään sellaisen ohjelman kehittämistä, joka auttaa vastaamaan kiireellisiin haasteisiin ja rakentamaan samalla osallistavampaa ja tulevaisuuteen suuntaavaa Euroopan unionia.

ETSK esitti joulukuussa 2024 kannanottonsa työohjelmaan, jonka otsikkona on ”Yhdessä eteenpäin: rohkeammin, yksinkertaisemmin ja nopeammin toimiva unioni”. Tässä visiossa tarkoituksena on tarttua EU:n taloudellisiin ja geopoliittisiin haasteisiin. ETSK esittää joka vuosi laajojen kuulemisten ja suositusten pohjalta tarkennuksia työohjelmaan, jotta se palvelisi parhaalla mahdollisella tavalla Euroopan kansalaisia ja yrityksiä.

ETSK:n puheenjohtaja Oliver Röpke sanoi olevansa tyytyväinen tiiviiseen yhteistyöhön Euroopan komission kanssa. Hän antoi tunnustusta komission pyrkimyksille mutta peräsi kunnianhimoisempaa ja osallistavampaa lähestymistapaa. ”Olemme edelleen sitoutuneet olemaan mukana laatimassa toimintapolitiikkoja, joilla edistetään taloudellista vakautta, sosiaalista tasapuolisuutta ja demokraattisia arvoja”, hän totesi.

Valdis Dombrovskis vahvisti, että seuraavat viisi vuotta kattavalla komission työohjelmalla pyritään parantamaan taloudellista kilpailukykyä ja turvallisuutta. ”Byrokratian vähentäminen on tärkeää kilpailukykyisemmän Euroopan rakentamisessa. Yksinkertaistamisohjelman tavoitteena on varmistaa, että säännöt edistävät eivätkä haittaa taloudellisten ja sosiaalisten sekä ympäristöön ja turvallisuuteen liittyvien tavoitteiden saavuttamista”, hän sanoi.

Vuoden 2025 keskeiset painopisteet

Talouden kasvu ja kilpailukyky

Työohjelmassa keskitytään rakenneuudistuksiin, uuteen monivuotiseen rahoituskehykseen ja vahvempiin pääomamarkkinoihin. ETSK kannattaa laajempaa näkökulmaa talouden häiriönsietokykyyn siten, että puututaan hitaaseen kasvuun, elinkustannuskriisiin ja kasvavaan geopoliittiseen epävarmuuteen.

Sääntelyn järkeistäminen eikä vain karsiminen

ETSK kannattaa komission pyrkimystä vähentää hallinnollisia rasitteita, mutta varoittaa, että sääntelyn yksinkertaistaminen ei saa tapahtua sosiaalisen suojelun tai ympäristönormien kustannuksella.

Innovoinnin ja investointien vauhdittaminen

Työohjelmassa asetetaan etusijalle EU:n teknologinen johtoasema ja painotetaan siten voimakkaasti digitaalisia verkkoja, tekoälyä ja kvanttiteknologioita. ETSK kehottaa komissiota luomaan olosuhteet, jotka auttavat estämään pääoman ulosvirtauksen ja edistämään pitkäaikaisia investointeja Euroopassa.

Oikeudenmukaisempi ja vihreämpi Eurooppa

Työohjelman tavoitteena on vahvistaa sosiaalista kestävyyttä ja ympäristökestävyyttä siten, että tartutaan muun muassa sellaisiin kysymyksiin kuin osaamisvaje, elintarviketurva ja kestävä rahoitus. ETSK pitää tärkeinä toimintapolitiikkoja, joilla edistetään sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja oikeudenmukaista digitaalista siirtymää.

Laajentumiseen ja tulevaisuuteen valmistautuminen

EU:n valmistautuessa mahdolliseen laajentumiseen vuoden 2028 jälkeen työohjelmassa hahmotellaan suunnitelmia taloudellisen ja poliittisen vakauden tukemiseksi. ETSK tähdentää, että kansalaisyhteiskunnan näkemykset on otettava huomioon, jotta voidaan varmistaa, että toimintapolitiikat vastaavat kaikkien eurooppalaisten tarpeita. (tk)

Antonio García Del Riego, ETSK:n työnantajat-ryhmän jäsen

Eurooppa on kriittisessä käännekohdassa, sillä sitä koettelevat ennen näkemättömät haasteet, joihin kuuluvat mm. vihreä siirtymä, lähialueella käytävä sota ja maailmanlaajuisen kilpailun kiristyminen. Näihin haasteisiin vastaamiseen eivät pelkät poliittisia julistukset riitä, vaan siihen tarvitaan rahaa sekä kykyä saada rahoitusta liikkeelle, kanavoida se ja saada se moninkertaistettua. Lyhyesti sanottuna tarvitaan siis vahvaa, kilpailukykyistä ja riippumatonta rahoitusjärjestelmää, ja sitä meillä ei valitettavasti ole.

Rahoitus on kaiken nykyaikaisen talouden elinehto. Jokaista uutta tehdasta, sähköajoneuvoa, sairaalan laajennusta tai puhtaan teknologian alan startup-yritystä varten tarvitaan joku taho, joka ottaa riskin sen rahoittamisesta, ja Euroopassa tämä taho on usein pankki. EU:n yrityksistä 99 prosenttia on pk-yrityksiä, ja näiden kasvu-, investointi- ja vientimahdollisuudet riippuvat erittäin pitkälti pankkilainoista. Rahoitusekosysteemimme ytimen muodostavat rahoituslaitokset ovat kuitenkin vaarassa jäädä kilpailijoiden ja ylisääntelyn jalkoihin.

EU:ssa puhutaan usein ”strategisesta riippumattomuudesta” energian, puolustuksen ja digitaalisen infrastruktuurin alalla, mutta riippumattomuudesta rahoituksen suhteen ei juurikaan keskustella – vaikka pitäisi.

Yli 60 prosenttia Euroopan investointipankkitoiminnasta on tällä hetkellä neljän yhdysvaltalaisen pankin käsissä. Tulevia Basel IV -sääntöjä sovelletaan EU:ssa kaikilta osin, toisin kuin Yhdysvalloissa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa tai Japanissa. Tämä ero asettaa eurooppalaiset pankit epäedulliseen kilpailuasemaan. Jos haluamme, että eurooppalaiset pankit rahoittavat vihreää ja digitaalista siirtymää ja tukevat strategisia aloja, niiden on pystyttävä kilpailemaan muiden kanssa tasavertaisesti.

Pääomamarkkinaunionissa on siirryttävä sanoista tekoihin, ja sen kehityttävä todellisiksi säästöjen ja investointien sisämarkkinoiksi. Tätä varten tarvitaan älykästä, oikeasuhtaista ja suotuisaa sääntelyä, joka auttaa suojelemaan vakautta ja kuluttajia mutta myös vauhdittamaan kasvua ja parantamaan kilpailukykyä. Tämä tarkoittaa

• oikeasuhtaisuutta
• teknologianeutraaliutta ja
• tulospohjaisia sääntöjä.

Euroopalla ei ole varaa sinisilmäisyyteen. Valtapolitiikan ja talousryhmittymien yhä voimakkaammin muokkaamassa maailmassa taloudellinen voima tarkoittaa suvereniteettia. Yhdysvallat ja Kiina ovat ymmärtäneet tämän, ja niin meidänkin pitäisi.

Päivittäisten pommitusten aikana tärkeintä on pysyä elossa, eikä nuorilla ukrainalaisilla ole varaa ajatella kaukaista tulevaisuutta, sanoo 18-vuotias Jevhenija Senyk, YEYS 2025 ‑tapahtuman osallistuja ja nuorisoaktivisti Ukrainasta. Hän kertoo, miten sota on vaikuttanut hänen kotimaansa nuorisojärjestöihin ja miksi niille on tärkeää antaa mahdollisuus saada äänensä kuuluviin Euroopassa.

Miten Ukrainan sota on vaikuttanut järjestöönne kolmen viime vuoden aikana? Miten toimintanne on muuttunut?

Vuonna perustetun SD-foorumin tavoitteena on suojella vapauden, solidaarisuuden, tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden kaltaisia arvoja, sillä ne ovat mielestämme tärkeimpiä arvoja Ukrainan edistyksellisen tulevaisuuden luomiseksi. Meillä on myös paljon ulkomaisia jaostoja huolehtimassa niiden ukrainalaisten nuorten osallistumisesta, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa. 

Sota on vaikuttanut ensinnäkin alueellisten jaostojen työhön, sillä monet jaostoistamme, esimerkiksi Odessan ja Zaporižžjan jaostot, ovat hyvin lähellä rintamalinjoja ja siellä on pommi-iskuja päivittäin. Siellä on vaikea ajatella tapahtumien järjestämistä, sillä ihmisten tärkeimpänä tavoitteensa on pysyä hengissä. Päivittäiset pommi-iskut vaikuttavat nuoriin kaikkialla Ukrainassa, sillä heillä ei ole varaa ajatella kaukaista tulevaisuutta eivätkä he tiedä, mitä tapahtuu huomenna tai edes kahden tunnin päästä.

Lisäksi Ukrainan taloudellinen tilanne on sodan vuoksi epävakaa, mikä johtaa siihen, ettei nuorille ole työpaikkoja. Nuorten on löydettävä työpaikka samalla, kun he yrittävät opiskella ja olla mukana nuorisojärjestöissä. Siinä on paljon tasapainoteltavaa.

Täysimittaisen hyökkäyksen alkamisen jälkeen monet nuoret alkoivat taistella Venäjän hyökkäystä vastaan asein eikä nuorisovaltuustojen tai nuorisojärjestöjen kautta. Nuorilla ei ole sen vuoksi poliittista kokemusta. Tulevaisuudessa on vaikeaa varmistaa, että kaikki pystyvät osallistumaan politiikkaan asianmukaisesti.

SD-foorumi tarjoaa maksutonta ja epävirallista poliittista koulutusta, jolla varmistetaan, että nuoret tietävät, miten he voivat vaikuttaa politiikkaan alueellisella ja kansallisella tasolla.

Miksi nuorisojärjestöjen tai järjestöjen edustajien on tärkeää osallistua sellaisiin tapahtumiin YEYS?

Nämä kansainväliset tapahtumat osoittavat ensinnäkin ukrainalaisille, että Eurooppa ei ole unohtanut meitä. Meidän on tärkeää olla täällä, saada äänemme kuuluviin, kysyä muilta heidän kokemuksistaan ja viedä mukanamme kotiin uusia ideoita.

Osoitamme samalla, että olemme kyvykkäitä ja sitoutuneita tulemaan osaksi Euroopan unionia. Kun olemme täällä, eurooppalaiset nuoret voivat kuunnella meitä ja me voimme kuunnella heitä. Välillämme on ikään kuin kumppanuus.

Millaista tukea ja apua nuoret tarvitsevat, jotta heitä voidaan kannustaa jatkamaan nuorisotyötä ja nuorisoaktivismia?

On hyvin tärkeää, että Euroopan unioni kuulee ukrainalaisia nuoria. Uskon, että jos Euroopan unioni tarjoaa meille edelleen tällaisia mahdollisuuksia saada äänemme kuuluviin EU:n politiikan muotoilussa, voimme antaa yhteisiä päätelmiä, jotka hyödyttävät molempia osapuolia. Olemme osa Eurooppaa, ja sen on oltava yhteinen päätelmä kaikilla politiikan aloilla. Jos Euroopan unioni jatkaa lisäksi taloudellisen tuen antamista ukrainalaisille nuorille, jotta he voivat osallistua tämänkaltaisiin tapahtumiin, se kannustaa heitä jatkamaan politiikan parissa, koska osallistumisesta ei silloin aiheudu taloudellista taakkaa.

Jevhenija Senyk on nuorisoaktivisti SD-foorumissa, joka on Ukrainan kansallisen nuorisoneuvoston jäsenjärjestö. Hän opiskelee kansainvälisiä suhteita Lvivin polyteknisessä yliopistossa.  

17-vuotias opiskelija Adam Mokhtari oli yksi Irlannin edustajista Sinun Eurooppasi, sinun mielipiteesi! -tapahtumassa (YEYS), joka järjestettiin maaliskuussa Brysselissä teemalla ”Nuorten ääni kuuluville”. Hän esitteli YEYS-suositukset myöhemmin ETSK:n kansalaisyhteiskuntaviikolla, jossa hän puhui istunnossa, jonka otsikkona oli Euroopan suunnan kartoittaminen – Polarisoituneiden yhteiskuntien uudelleen yhdistäminen yhteisöoppimisen ja kansalaiskasvatuksen keinoin. Adam kuvailee, mistä hän piti YEYSissä, ja kertoo henkilökohtaisen tarinansa korostaakseen, miksi hän haluaa Euroopan, johon kaikki tuntevat kuuluvansa.

Tekijä: Adam Mokhtari

Hei! Nimeni on Adam Mokhtari, ja minulla oli mahtava kokemus Irlannin edustajana vuoden 2025 Sinun Eurooppasi, sinun mielipiteesi! -tapahtumassa (YEYS). Noin 90 nuorta eri puolilta Eurooppaa kokoontui jakamaan ideoita ja muokkaamaan tulevaisuutta.  

Yksi lempihetkistäni oli, kun jakaannuimme ryhmiin keskustelemaan tärkeistä asioista ja tekemään päätöksiä. Nautin myös todella paljon aktiviteetista, jossa toimimme vuorotellen kuuntelijana, puhujana ja tarkkailijana ja keskustelimme siitä, mitä Eurooppa merkitsi meille jokaiselle henkilökohtaisesti. Jokaisella meistä oli seitsemän minuuttia aikaa puhua – näin varmistettiin, että kuulimme kaikkia.

Lopuksi sovimme viidestä keskeisestä suosituksesta. Suosituksemme ovat seuraavat: tehdään hallituksista avoimempia ja osallistetaan nuoria, opetetaan aktiivista kansalaisuutta kouluissa, varmistetaan tasa-arvo kaikille, annetaan nuorille todellista sananvaltaa politiikassa ja laaditaan vahva ilmastoa koskeva toimintasuunnitelma.

Minulla oli kunnia edustaa kaikkia YEYSin osallistujia ETSK:n kansalaisyhteiskuntaviikolla ja jakaa suosituksemme poliittisten päättäjien kanssa. Sain nähdä, että nuorten äänillä on väliä!

Koulutuksen voima

Koulutuksella on valtava merkitys nuorten auttamisessa osallistumaan demokratiaan. Se opettaa meitä ajattelemaan kriittisesti, havaitsemaan valeuutiset ja toimimaan. Ilman kouluni tukea minulla ei olisi ollut tätä mahdollisuutta. Haluan nyt rohkaista muitakin osallistumaan.

YEYSissä ETSK:n puheenjohtaja Oliver Röpke ja EU:n nuorisokoordinaattori Biliana Sirakova kuuntelivat ajatuksiamme ja rohkaisivat meitä jatkamaan muutoksen puolesta taistelemista.

Tarinani & miksi osallisuudella on merkitystä

Synnyin Irlannissa, mutta vanhempani muuttivat tänne 90-luvun lopulla. Saapuessaan he saivat osakseen Irlannin kansan rakkauden ja kunnioituksen. Äitini ja isäni kertoivat minulle, että tuona aikana Irlannissa oli hyvin vähän monimuotoisuutta. Tästä huolimatta vanhempani menestyivät 90-luvulla.

Olen irlantilainen ja eurooppalainen. Minulla on algerialaiset juuret.  Olen joskus tuntenut oloni erilaiseksi, mutta useimmiten tunnen olevani kuin kaikki muut.  Olen oppinut paljon eri kulttuureista, ja uskon tämän parantavan elämää. Jos olisimme kaikki samanlaisia, se olisi tylsää.  Kaikki on kiinni siitä, että olemme avoimia eriäväisyyksille ja ymmärrämme toisiamme.

Valitettavasti jotkut maahanmuuttajat ja nuoret kohtaavat nykyään syrjintää, vihaa ja epäoikeudenmukaista kohtelua, joihin sosiaalinen media voi kannustaa. Tähän on saatava muutos. Tilanne saa minut surulliseksi. Joidenkin maahanmuuttajien elämä Irlannissa on tällä hetkellä vaikeaa, he elävät kaduilla ja heitä pidetään ongelmana. Se ei ole helppoa. Tilanne on todella surullinen.

Olen ollut onnekas ja saanut käydä kouluja, joissa kaikki tuntevat olevansa osallisia, mutta kaikilla nuorilla ei ole tällaista kokemusta. Meidän on varmistettava, että kaikki nuoret tuntevat hyväksyntää ja yhteenkuuluvuuden tunnetta, jotta he eivät tunne jäävänsä yhteiskunnan ulkopuolelle tai siitä irralleen.

Paremman tulevaisuuden rakentaminen

Jotta Irlannista ja Euroopan unionista tulisi osallistavampi, tarvitsemme parempaa koulutusta eri kulttuureista ja siitä, mitä EU tekee meidän puolestamme.  Tämä kasvattaa ymmärrystä ja parantaa osallisuutta.

Tarvitsemme yhteisötapahtumia, joissa ihmiset pääsevät myönteisellä tavalla toistensa kanssa tekemisiin. Nuoria on oltava enemmän mukana tekemässä päätöksiä paikallistasolla, kuten nuorisoseuroissa, urheiluseuroissa ja kouluissakin, sekä EU:n tasolla. Tämä saa nuoret tuntemaan, että heidät otetaan mukaan heille tärkeissä asioissa. Näytetään nuorille, miten he voivat osallistua.

Tarvitsemme EU:n tukea, jotta osallisuudesta voidaan tehdä ensisijainen tavoite.  Oli hienoa kuulla, että osallisuus on yksi ETSK:n tärkeimmistä tavoitteista.

Mitä haluan Euroopalle

Monet nuoret eivät tiedä paljoakaan siitä, mitä EU tekee heidän hyväkseen. EU:n olisi tehtävä enemmän auttaakseen meitä osallistumaan politiikkaan ja äänestämään. 

Haluan yhtenäisen, oikeudenmukaisen ja vastaanottavaisen Euroopan, johon kaikki tuntevat kuuluvansa riippumatta heidän taustastaan.

YEYS osoitti minulle, että nuoret voivat vaikuttaa. Vaikka kaikkia ideoitamme ei hyväksytä heti, ainakin niitä kuullaan. Irlantilaisena nuorena, jolla on algerialaiset juuret, koen, että äänelläni on merkitystä. Haluan, että muutkin saavat saman mahdollisuuden.

Koulutus voi auttaa tuomaan ihmisiä yhteen, torjumaan syrjintää ja antamaan nuorille äänen. Aion kertoa tästä kokemuksestani Irlannissa ja rohkaista muita osallistumaan. Tulevaisuus on käsissämme!  Tämä on meidän Eurooppamme, ja meillä on sananvaltaa!

Adam Mokhtari on 17-vuotias opiskelija Irlannista. Hän käy Bremore Educate Together -koulua Balbrigganissa lähellä Dublinia. Adam suhtautuu EU:hun ja yhteiskuntien osallistamiseen ja menestymiseen intohimoisesti ja osallistui YEYS 2025 -tapahtumaan. Hän oli YEYSin edustaja tämän vuoden kansalaisyhteiskuntaviikolla.

Javier Garat Pérez

Vastauksena puheenjohtaja Ursula von der Leyenin eurooppalaista valtamerisopimusta koskevaan aloitteeseen Euroopan talous- ja sosiaalikomitea on esittänyt keskeiset suosituksensa, joilla pyritään edistämään kattavaa ja tasapainoista lähestymistapaa valtamerten hallinnointiin. Komitean visiossa pääpaino on valtamerten hyvinvoinnin ja tuottavuuden varmistamisessa, EU:n sinisen talouden edistämisessä, merentutkimuksen ja merialan innovoinnin vahvistamisessa sekä meriekosysteemien turvaamisessa tuleville sukupolville.

Sinisen talouden potentiaalin hyödyntäminen

ETSK korostaa, että on tärkeää kehittää vakaata ja kilpailukykyistä sinistä taloutta. Tähän kuuluu sääntelykehysten yksinkertaistaminen, strategisen riippumattomuuden varmistaminen, innovoinnin tukeminen ja hiilestä irtautumisessa edistyminen.

Meriteollisuuden vauraan tulevaisuuden turvaamiseksi suositamme investoimaan pikaisesti sähköpolttoaineisiin, merellä tuotettavaan uusiutuvaan energiaan ja innovatiivisiin meriteknologioihin. Lisäksi vahvan meriklusterin perustaminen ja sille asetettava selkeät kestävyystavoitteet auttavat Eurooppaa säilyttämään johtoasemansa meriteollisuudessa. Onkin perustettava ”sinisen talouden arvoketjujen teollinen allianssi” ja vahvistettava EU:n meriturvallisuusstrategiaa.

Tämän lisäksi suosittelemme, että arvioidaan nykyisiä politiikkoja, kuten yhteistä kalastuspolitiikkaa. Kestävää kalastusta olisi tuettava systemaattisesti ja riippuvuutta kaloista ja äyriäisistä olisi vähennettävä. Kaikkeen tuontiin olisi sovellettava samoja sosiaalisia ja ympäristönormeja. Lisäksi ETSK kehottaa Euroopan komissiota laatimaan sinistä elintarvikealaa koskevan EU:n toimintasuunnitelman vuoteen 2026 mennessä.

Merialan osaamisen, tutkimuksen ja innovoinnin parantaminen

ETSK kehottaa lisäämään rahoitusta merentutkimukseen ja merialan innovointiin ja korostaa, että meriala tarvitsee maailmanlaajuista tieteellistä yhteistyötä ja parempaa teknologiaa. Tämän mahdollistamiseksi ehdotamme sinisen talouden keskusten ja EU:n valtamerten seurantakeskuksen perustamista.

Valtamerten kestävyyttä edistävien investointien ja rahoituksen lisääminen

Korostamme, että kestävän kehityksen tavoitteen 14 (vedenalainen elämä) tueksi on tarpeen mobilisoida merkittävä määrä julkista ja yksityistä rahoitusta. Tätä varten EU:n rahoitusohjelmiin, kuten Horisontti Eurooppa -ohjelmaan, olisi sisällytettävä valtamerihankkeita koskevia budjettikohtia. Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston (EMKVR) olisi myös saatava vahvempaa taloudellista tukea kilpailukykyisten ja vähähiilisten alojen tukemiseksi.

Sosiaalisesti osallistava ja oikeudenmukainen siirtymä

Kestävässä valtameritaloudessa on varmistettava merialan työntekijöiden oikeudenmukainen kohtelu. ETSK suosittaa, että toteutetaan toimenpiteitä, joilla puututaan työvoimapulaan, kannustetaan sukupolvenvaihdoksiin ja tarjotaan mahdollisuuksia kouluttautua uuteen ammattiin. Työntekijöiden suojelemiseksi tulisi olla käytössä kattavat sosiaalitukijärjestelmät. Tämä koskee erityisesti työntekijöitä, jotka eivät voi siirtyä uusiin tehtäviin teknologisten muutosten vuoksi.

Terveiden ja kestävien valtamerten turvaaminen

Valtameriämme uhkaavat monet ilmastonmuutoksesta, saasteista, muoveista ja ihmisten aiheuttamista paineista johtuvat tekijät. Vaadimmekin entistä vahvempia merten ennallistamis- ja suojelutoimia sekä kestävää suojelua, joka on linjassa maailmanlaajuisten biologista monimuotoisuutta koskevien sitoumusten kanssa. Ympäristön hyvän tilan saavuttaminen on myös ratkaisevan tärkeää talouden vakauden ja ilmastokestävyyden kannalta. Lisäksi meidän olisi investoida kiireesti vihreään infrastruktuuriin, saastumisen vähentämiseen ja eurooppalaiseen ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevaan suunnitelmaan ja vahvistettava samalla EU:n johtoasemaa maailmanlaajuisessa merihallinnossa.

Valtamerten kattavan hallinnointikehyksen varmistaminen

Jotta voidaan edistää taloudellista vaurautta planeettamme kestokykyä kunnioittaen, ETSK kehottaa tekemään alueellista yhteistyötä paikallisyhteisöjen kanssa toimintapolitiikkojen yhtenäisyyden varmistamiseksi. On myös tehtävä parempia kansainvälisiä sopimuksia, vahvistettava EU:n valtameridiplomatiaa ja perustettava EU:n toimielimiin erityisiä meriaiheisia työryhmiä.

ETSK suosittaa myös, että parannetaan merten aluesuunnittelua erilaisten intressien (esim. merienergia-alan laajentuminen, kalastus ja vesiviljely) tasapainottamiseksi. Tavoitteena on edistää rinnakkaiseloa ja kestävyyttä samalla kun varmistetaan perinteisten kalastusyhteisöjen säilyminen ja osallistuminen päätöksentekoon.

Kysyimme ETSK:n lausunnon Kansalaisyhteiskunnan suositukset eurooppalaisen valtamerisopimuksen laadintaa varten esittelijältä Javier Garat Péreziltä, mitkä ovat ETSK:n tärkeimmät suositukset Euroopan komission aloitteesta, jossa esitetään kattava visio kaikista valtameriin liittyvistä toimintapolitiikoista. Mihin konkreettisiin toimiin on ryhdyttävä merten suojelemiseksi tuhoutumiselta ja saastumiselta ja niiden biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseksi? Mitkä ovat suurimmat uhat valtamerten hyvinvoinnille ja mitä ratkaisuja komitea ehdottaa?