Elena Calistru

Viimeaikaiset kriisit ovat koetelleet Euroopan taloudellista rakennetta, ja tavalliset ihmiset kantavat raskaimman taakan. Lausuntomme Kriisien selättäminen tarjoaa suunnitelman taloudelle, joka suojelee yksilöitä ja yrityksiä sen sijaan, että se altistaisi ne talouden myllerrykselle.

Nostamme siinä esiin kolme taloudellista vaatimusta:

Ensinnäkin talousennusteiden on kehityttävä takautuvasta analyysistä ennakoivaan väliintuloon. Kun inflaatio iskee, se haukkaa palan kotitalouksien lautasilta ennen kuin alkaa syödä muuta taloutta. Tarvitsemme kehittyneitä varhaishavaintajärjestelmiä, joilla tunnistetaan toimitusketjun pullonkauloja ja hintojen jakautumisen poikkeavuuksia, ennen kuin ne alkavat ilmetä kohtuuttomina lämmityslaskuina ja kalliina ostoskoreina ihmisten arjessa. Talouden häiriöille alttiimpia kotitalouksia ovat juuri ne, joilla on vähiten kykyä sietää niitä. Kohdennettu kansalaisten suojelu edellyttää yksityiskohtaista haavoittuvuuskartoitusta.

Toiseksi rahoituskapasiteetin on siirryttävä hätätoimista sisäänrakennettuihin vakauttamismekanismeihin. NextGenerationEU oli vaikuttava mutta improvisoitu ratkaisu. Pysyvillä julkisen talouden vakauttamismekanismeilla ja kansalaisyhteiskunnan valvonnalla varmistettaisiin, että kriisinhallintatoimet suojelevat kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia henkilöitä. Kun talouden ohjausjärjestelmä jättää jakaumavaikutukset huomiotta, seurauksena syntyvä sosiaalinen rasitus heikentää juuri sitä häiriönsietokykyä, jota pyrimme rakentamaan. EU:n rahoituksen sosiaalisia ehdollisuuksia ei pitäisi pitää byrokraattisina esteinä, vaan keinoina varmistaa, että talouskasvu parantaa kaikkien elintasoa.

Kolmanneksi markkinoiden yhdentymistä on nopeutettava siellä, missä se on kuluttajien kannalta tärkeintä. Energiakustannukset, jotka ylittävät huomattavasti kilpailijoiden kustannukset, eivät ole vain makrotaloudellisia indikaattoreita, vaan ne ilmenevät käytännössä kuukausittaisina laskuina, jotka rasittavat kansalaisten taloutta kaikkialla Euroopassa. Strategiset investoinnit rajatylittävään infrastruktuuriin ja energiamarkkinoiden yhdentymiseen eivät ole vain abstrakteja taloudellisia tavoitteita vaan konkreettista tukea perheille ja yrityksille, jotka kärsivät kohonneista elinkustannuksista.

Talouspolitiikka, jota laaditaan ilman kansalaisyhteiskunnan panosta, on kuin navigointi ilman paikallista tietämystä – teknisesti mahdollista mutta käytännössä typerää. Kun politiikat suunnitellaan siten, että niiden seurauksista kärsivät osallistuvat niihin täysimääräisesti, ne tuottavat poikkeuksetta ylivoimaisia tuloksia. Kyse ei ole muodollisista vaikuttamismahdollisuuksista vaan järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan kollektiivisen tiedon hyödyntämisestä koko toimintapoliittisen syklin ajan.

Euroopan kilpailukykyistä sosiaalista markkinataloutta on nykyaikaistettava eikä hylättävä. Valintaa kilpailukyvyn ja kansalaisten suojelun välillä puoltavat ne, joilla on rajallinen taloudellinen mielikuvitus. Tulevat haasteet edellyttävät institutionaalista luovuutta, joka asettaa talouden häiriönsietokyvyn ja ihmisten hyvinvoinnin Euroopan talouden ohjausjärjestelmän ytimeen.

Eurooppalainen kansalaisaloite on osoittautunut tehokkaaksi välineeksi, joka on auttanut lisäämään kansalaisten osallistumista poliittiseen toimintaan EU:n tasolla. Kansalaisaloitetta on kuitenkin vahvistettava, jotta voidaan jatkossakin varmistaa EU:n toimielinten yhteys tavallisiin eurooppalaisiin.

Eurooppalainen kansalaisaloite on EU:n kansalaisten osallistumista edistävä mekanismi, jonka tarkoituksena on vahvistaa suoraa demokratiaa. Vähintään miljoonan EU:n kansalaisen allekirjoittamilla kansalaisaloitteilla (tietty vähimmäismäärä allekirjoituksia vaaditaan vähintään seitsemästä jäsenvaltiosta) voidaan pyytää Euroopan komissiota ehdottamaan säädöstä alalla, jolla jäsenvaltiot ovat siirtäneet toimivallan EU:n tasolle.

Vuodesta 2012 käytössä olleen kansalaisaloitteen myötä Euroopan komissio on rekisteröinyt 119 aloitetta ja niiden järjestäjät ovat keränneet noin 20 miljoonaa allekirjoitusta. Tähän mennessä 11 aloitetta on saanut vaaditun allekirjoittajamäärän, ja niistä 10 on jo saanut vastauksen komissiolta.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean vuosittain järjestämä kansalaisaloitteen päivä on tärkeä foorumi, jossa jo rekisteröityjen ja tulevien kansalaisaloitteiden järjestäjät ja sidosryhmät voivat vaihtaa tietoja ja kokemuksia sekä esitellä kansalaisaloitteensa ja toimintaansa yleisölle.

Tänä vuonna kansalaisaloitteen päivä järjestettiin osana kansalaisyhteiskuntaviikkoa 18. maaliskuuta.

”EU:n olisi ryhdyttävä lisätoimiin osallistavan demokratian ja edustuksellisuutensa vahvistamiseksi. Eurooppalainen kansalaisaloite on ensimmäinen monikansallinen osallistavan demokratian väline”, totesi ETSK:n viestinnästä vastaava varapuheenjohtaja Laurenţiu Plosceanu.

Euroopan oikeusasiamiehen Teresa Anjinhon mukaan eurooppalainen kansalaisaloite on tehokas väline, mutta se ei ole vielä saavuttanut täyttä potentiaaliaan. ”Meidän on tehostettava sen tarkoitusta ja toimintoja koskevaa viestintää. Tiedotuskampanjoita on lisättävä, jotta kansalaiset saavat kattavasti tietoa siitä, mitä kansalaisaloitteen avulla voi ja mitä ei voi tehdä, ja jotta he voivat ryhtyä toimiin. Eurooppalaisen kansalaisaloitteen säilyttäminen merkityksellisenä välineenä edellyttää avoimuutta, rehellisyyttä ja viestintää. Jos epäonnistumme tässä tehtävässä, luottamus kansalaisaloitteeseen, mutta myös laajemmin unionimme tulevaisuuteen, on vaarassa murentua”, Anjinho sanoi.

Kansalaisaloitteen päivänä järjestetyssä tapahtumassa esiteltiin yhdeksän kansalaisaloitetta, jotka koskevat muun muassa veden saatavuutta, elintarviketurvaa, aborttia, seksuaalivähemmistöjen oikeuksia, olemassa olevien rakennusten suojelemista purkamiselta, videopeliperinnön suojelua, uutta mallia päästöjen vähentämiseksi Air-Quotas-kampanjan avulla sekä uusia terveysstandardeja psykedeelien lääketieteelliselle käytölle.

Komission pääsihteeristön kansalaisaloiteryhmän johtaja Adriana Mungiu vastasi pyyntöihin varmistaa kansalaisaloitteiden rahoitus toteamalla, ettei kannata jäädä odottamaan ainoastaan kansalaisaloitteita koskevia uusia ja melko kaukaisia budjettiratkaisuja. Sen sijaan hän kehotti hyödyntämään nykyistä enemmän EU:n nykyisessä talousarviossa käytettävissä olevia, muun muassa kansalaisten osallistumiseen tarkoitettujen budjettikohtien varoja. (at)

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) on ilmaissut tukensa eurooppalaiselle valtamerisopimukselle ja kehottanut Euroopan komissiota varmistamaan, että sopimus ei jää pelkäksi aiejulistukseksi vaan että sen pohjalta luodaan vankka toimintakehys.

Sopimus on sovitettava yhteen EU:n nykyisten toimintapolitiikkojen, kuten vihreän kehityksen ohjelman, sinisen talouden strategian ja kestävän kehityksen tavoitteiden, kanssa ja siinä on löydettävä tasapaino talouskasvun, ympäristönsuojelun ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden välillä.

Ilmastonmuutos, pilaantuminen ja liikakalastus vaarantavat valtameret ja rannikkoyhteisöt. Sopimuksella pyritäänkin parantamaan hallintoa, vauhdittamaan innovointia ja edistämään kestävää sinistä taloutta. Äskettäinen julkinen kuuleminen ja kansalaisyhteiskunnalta saatu palaute osoittavat, että rohkeiden ja osallistavien toimenpiteiden kannatus on lisääntynyt.

Lausunnon esittelijä Javier Garat Pérez korosti seuraavaa: ”Euroopan rannikkoyhteisöjen on vastattava useisiin toisiinsa yhteydessä oleviin taloudellisiin, sosiaalisiin ja ympäristöön liittyviin haasteisiin. Jotta niistä voitaisiin selvitä, on edistettävä kestävää ja kilpailukykyistä sinistä taloutta (mukaan lukien kalastus ja vesiviljely), pidettävä valtameret terveinä, selviytymiskykyisinä ja tuottavina ja laadittava kokonaisvaltainen ohjelma merialan osaamisen, tutkimuksen, innovoinnin ja investointien tukemiseksi.”

ETSK kehottaa suoraviivaistamaan EU:n virastojen välistä hallintoa, parantamaan merialueiden suunnittelua ja lisäämään tutkimukseen tehtäviä investointeja Horisontti Eurooppa -ohjelman kaltaisten ohjelmien kautta. Komitea kannattaa myös sinistä elintarvikealaa koskevaa toimintasuunnitelmaa ja kestävän merenkulun kehittämistä ja kehottaa huolehtimaan merityöntekijöiden kannalta oikeudenmukaisesta siirtymästä. On olennaisen tärkeää tukea rannikkoalueiden kulttuuriperintöä ja nuorten osallistumista.

Valtamerisopimuksen tuloksellisuus edellyttää vahvaa poliittista tahtoa, rahoitusta ja vastuuvelvollisuutta. Oikein toteutettuna sopimus voisi tehdä Euroopasta valtamerten kestävyyden maailmanlaajuisen edelläkävijän, parantaa ekologista selviytymiskykyä ja tarjota taloudellisia mahdollisuuksia. (ks) 

Tervetuloa 10. toukokuuta Euroopan järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan taloon eli Euroopan talous- ja sosiaalikomitean Jacques Delors -rakennukseen, joka sijaitsee osoitteessa Rue Belliard 99, 1040 Bryssel.

Tämänvuotinen Eurooppa-päivä on aivan erityinen, sillä juhlistamme Schumanin julistuksen eli Euroopan yhdentymisen ja yhteistyön historiallisen alkuhetken 75-vuotispäivää. ETSK avaa tänä merkittävänä päivänä ovensa ja tarjoaa koko päivän ajan innostavia, informatiivisia ja viihdyttäviä aktiviteetteja ja esittelykierroksia.
Jokaiselle on jotakin, politiikasta kiinnostuneista aina uteliaille nuorille.

Lähde mukaan ETSK:n esittelykierrokselle:

• Ratkaise hauskoja haasteita teemapisteissä.
• Kerää leimoja passiin.
• Palauta passi täytettynä ja saat erikoispalkinnon.

Tavattavissa on myös ETSK:n puheenjohtaja Oliver Röpke. 
Hän on paikalla toivottamassa vierailijoita tervetulleiksi, vastailemassa kysymyksiin ja kertomassa näkemyksiään eurooppalaisesta kansalaisyhteiskunnasta. Tämä on ainutlaatuinen tilaisuus tavata ETSK:n johtaja henkilökohtaisesti.

Muuta mukavaa tarjontaa:

• pilapiirtäjä piirtämässä muotokuvia
• lasten leikkinurkkaus
• tyylikäs valokuva-automaatti
• yllätyksellinen onnenpyörä
• reaaliaikainen äänestyssimulaatio, jossa voit kuvitella olevasi ETSK:n jäsen.

Tarjolla on myös tietoa siitä, miten komitean jaostot ja ryhmät muokkaavat EU:n politiikkaa ja arvoja.

Eurooppaa yhdistävät ideat ovat juhlan arvoisia. Tule yksin, ystävien tai perheen kanssa – tätä tilaisuutta ei kannata jättää väliin.

Kyse on muustakin kuin vain tutustumisvierailusta: kiinnostu ja innostu!

Lisätietoa kaikista Eurooppa-päivän aktiviteeteista ETSK:ssa: Join us for Europe Day on 10 May! | EESC.

#EuropeDay (kk)

ETSK:n kansalaisyhteiskunnan organisaatiot -ryhmä

Euroopan köyhyyden vastainen verkosto (EAPN) julkaisi 8. huhtikuuta viimeisimmän köyhyysraporttinsa, jonka otsikkona on Kohti systeemistä lähestymistapaa sosiaaliseen suojeluun.

Raportti esiteltiin ensimmäistä kertaa yhdessä ETSK:n kansalaisyhteiskunnan organisaatiot -ryhmän kanssa Brysselissä järjestetyssä tapahtumassa. Siinä käsitellään haasteita, jotka on voitettava vahvojen ja kestävien sosiaalisen suojelun järjestelmien turvaamiseksi. Tämä on erityisen tärkeää nykytilanteessa, kun EU:n hyvinvointivaltiot kamppailevat lisääntyvien taloudellisten rajoitusten kanssa kansallisten menorajoitusten ja lisääntyneiden puolustus- ja turvallisuusmenojen vuoksi.

Raportissa, joka perustuu 19:n EAPN:n kansallisen jäsenorganisaation havaintoihin, osoitetaan, että kokonaisvaltaista ja tehokasta sosiaalista suojelua koskevan systeemisen lähestymistavan saavuttaminen edellyttää politiikkoja, jotka on liitetty integroituihin, pitkän aikavälin strategioihin, joilla yhdenmukaistetaan taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä ulottuvuuksia. Näiden politiikkojen on perustuttava vankkoihin todisteisiin ja tietoihin sekä köyhyydessä elävien ihmisten merkitykselliseen osallistumiseen.

EAPN:n kansalliset verkostot ovat huolissaan sosiaalimenojen leikkauksista. Lisäksi indikaattorit, kuten korkea sosiaalietuuksien käyttämättä jättäminen, herättävät edelleen huolta politiikkojen tehokkuudesta ja siitä, onnistutaanko saavuttamaan niitä ihmisiä, jotka tarvitsevat sosiaalietuuksia ja jotka ovat oikeutettuja niihin.

Raportin mukaan reagointi nopeasti muuttuvaan maailmaan, jota leimaavat digitalisaatio, sodat, väestön ikääntyminen ja ilmastonmuutos, on ollut riittämätöntä, ja tämän vuoksi onkin ehdottoman tarpeellista luoda uudelleen systeeminen lähestymistapa sosiaalipolitiikkoihin.

EAPN:n johtaja Juliana Wahlgren korosti asian kiireellisyyttä ja totesi: ”EU:n on suojeltava hyvinvointivaltiota ja asetettava sosiaalimenot etusijalle. Tätä varten köyhyysraportissa annetaan suosituksia muun muassa vähimmäistulosta, asuntokriisistä ja energiasiirtymästä. Tehokkuus ja riittävyys ovat olennaisen tärkeitä. Ensi vuonna Euroopan komissio käynnistää köyhyyden vastaisen EU:n strategian, mutta se voi onnistua vain, jos jäsenvaltiot omaksuvat aidosti systeemisen lähestymistavan sosiaaliseen suojeluun. Kun yli 20 prosenttia EU:n väestöstä on köyhyysvaarassa, meillä ei ole varaa jatkaa hajanaisia politiikkoja – sosiaalisen suojelun on oltava vahvaa, koordinoitua ja tehokasta.”

Kansalaisyhteiskunnan organisaatiot -ryhmän puheenjohtaja Séamus Boland totesi: ”Köyhyyden poistaminen edellyttää kaikkien jäsenvaltioiden hellittämätöntä toimintaa. Suuri osa EU:ssa koetusta köyhyydestä on ylisukupolvista, ja se voi vaikuttaa erityisen ankaralla tavalla lasten ja ikääntyneiden elämään. Koulutuksen, asumisen ja kalliin energian aloilla on otettava käyttöön järjestelmän heikkouksiin kohdistuvia erityistoimenpiteitä. Muutoin EU:n on poliittisena toimijana vaikea säilyttää kansalaistensa luottamus.”

Kansalaisyhteiskunnan organisaatiot -ryhmän varapuheenjohtaja Krzysztof Balon, joka on Euroopan komission poliittisissa suuntaviivoissa vuosille 2024–2029 ilmoitettua, kaikkien aikojen ensimmäistä köyhyyden vastaista EU:n strategiaa koskevan ETSK:n lausunnon esittelijä, totesi: ”Tehokkaan köyhyyden vastaisen EU:n strategian on perustuttava köyhyydessä elävien ihmisten kokemuksiin, ja siinä on vastattava heidän tarpeisiinsa. Siinä olisi myös tuettava kansalaisyhteiskunnan organisaatioita ja otettava ne mukaan, kun suunnitellaan ja toteutetaan asianmukaisia hankkeita ja toimenpiteitä sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi.”

ETSK:n lausunto esitellään ETSK:n täysistunnossa 16.–17. heinäkuuta.

ETSK:n työntekijät-ryhmä

”Valehteleminen on mahdotonta, ellei usko tietävänsä totuutta. Paskapuheeseen ei tarvita sellaista uskomusta.” Filosofi Harry G. Frankfurtin teos Paskapuheesta vaikuttaa erityisen osuvalta Washingtonin eilisen nk. vapautuksen päivän jälkeen.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti 2. huhtikuuta kaikkia koskevasta 10 prosentin kiinteästä tuontitullista sekä ”pahimpia rikkojia” koskevista erityistulleista. Hän esitteli luettelon kyseisistä rikkojista ja eri maita koskevista ”vastavuoroisista tulleista”. EU:lle määrättiin 20 prosentin tulli. Presidentti Trump ei selvästikään tuntunut välittävän siitä, että luvut ovat suurelta osin tuulesta temmattuja eivätkä ne todellakaan vastaa mitään vastavuoroisten tullien asianmukaista määritelmää. Hän ei myöskään ottanut huomioon sitä, että EU:n palvelukaupan alijäämä lähes tasapainottaa kahdenvälisen kokonaiskaupan. Mutta pohjimmiltaan kyse ei kai ollutkaan totuudenmukaisuudesta.

Mitä on odotettavissa, kun alkamassa on uusi järjetön kauppasota? Inflaation kiihtymistä, markkinoiden epävarmuutta ja Euroopan teollisuudelle aiheutuvaa haittaa. Nähtäväksi jää, onko kaikesta tästä mitään hyötyä yhdysvaltalaisille työntekijöille.

Tulleihin reagoimisen lisäksi EU:n on suojeltava omia työntekijöitään ja työpaikkojaan ja lievennettävä ensimmäisiä vaikutuksia, joita tullit mutta myös niiden mielivaltaisuuden luoma epävarmuus saavat aikaan. Tämä voi tapahtua aktivoimalla unionin sisäistä kysyntää ja varmistamalla, että vauraus jakautuu tasaisemmin ja sitä hyödynnetään tehokkaasti.

EU:n on myös suojeltava keskeisiä teollisuudenalojaan ja toimialojaan ja investoitava niihin, monipuolistettava energialähteitä, torjuttava elinkustannuskriisiä ja tehtävä EU:n päätöksenteosta tehokkaampaa. Ainoastaan vahva ja selviytymiskykyinen yhteiskunta kykenee estämään muiden Trumpin kaltaisten toimijoiden valtaannousun, ja työmarkkinaosapuolet ovat keskeinen osa sellaista yhteiskuntaa. Ammattiliitot ovatkin Elon Muskin ja Donald Trumpin muodostaman kaksikon perivihollisia – aivan perustellusti.

Kansalaisyhteiskunta yhteiskunnan polarisaatiota torjumassa

On huhtikuu, ja maaliskuun lippulaivatapahtumien herättämä innostus ja niistä saadut oivallukset ovat edelleen mielessämme. Tapahtumat osoittivat jälleen kerran kansalaisyhteiskunnan voiman ja päättäväisyyden.

Maaliskuu oli todellakin intensiivinen ja inspiroiva kuukausi Euroopan talous- ja sosiaalikomiteassa. Isännöimme jälleen vuotuista Sinun Eurooppasi, sinun mielipiteesi -nuorisotapahtumaamme, jossa päästämme ääneen Euroopan tulevaisuuden eli eri puolilta Eurooppaa, myös Yhdistyneestä kuningaskunnasta ja EU:n ehdokasmaista, tulevat nuoret, joista monet ovat vielä keskiasteen oppilaitoksissa.

Järjestimme myös järjestyksessä toisen Kansalaisyhteiskuntaviikkomme, joka toi yhteen yli 800 kansalaisyhteiskunnan edustajaa eri puolilta Eurooppaa osallistumaan vilkkaisiin keskusteluihin, vaihtamaan parhaita käytäntöjä ja etsimään yhdessä ratkaisuja demokraattisen osallistumisen vahvistamiseksi. Tänä vuonna aiheena oli Yhteenkuuluvuuden ja osallistumisen vahvistaminen polarisoituneissa yhteiskunnissa.

Nykyisinä myrskyisinä aikoina kiireellisistä asioista ei ole pulaa. Miksi siis keskittyä polarisaatioon?

Polarisaatio – vastakkaisten näkemysten kärjistyminen – voi olla normaali osa demokraattista keskustelua, ja se perustuu usein ideologiaan. Itse asiassa vilkas keskustelu ja erilaisten, jopa ristiriitaisten mielipiteiden ilmaiseminen ovat elintärkeitä kaikille oman yhteiskuntamme kaltaisille avoimille ja moniarvoisille yhteiskunnille. Kuten ETSK on usein korostanut, avoin ja rajoittamaton keskustelu ”on perusta osallistavalle yhteiskunnalle, jota ilman demokratia ei voi toimia hyvin”.

Nykyinen polarisaatio on kuitenkin erilaista. Olemme todistamassa kielteisen polarisaation ja populismin nousua. Niille on ominaista vuoropuhelun torjuminen, luottamuksen murentaminen ja demokraattisten arvojen heikentäminen. Politiikassa ja julkisessa elämässä on entistä vähemmän tilaa kompromisseille. Kun polarisaatio muuttuu vihamieliseksi – kun se lietsoo vihaa tai kaunaa –, se häiritsee sosiaalista yhteenkuuluvuutta, ruokkii jakautumista ja pahimmissa tapauksissa johtaa väkivaltaan.

Omistamalla tapahtumamme polarisaatiolle halusimme tuoda esiin polarisaation haitallisten piirteiden huolestuttavan nousun ja niiden hitaan tunkeutumisen eurooppalaisen yhteiskunnan kaikkiin huokosiin.

Tätä huolestuttavaa suuntausta vahvistavat monet uhat: ulkomaiden sekaantuminen demokraattisiin prosesseihin, disinformaation leviäminen ja sosiaalisen median manipulointi vastakkaisten äänten hiljentämiseksi ja äärimmäisten näkemysten edistämiseksi. Myös lehdistönvapauteen kohdistuvat paineet – monopolisointi, hallitusten puuttuminen toimintaan tai toimittajiin kohdistuvat hyökkäykset – lisääntyvät aikana, jolloin vapaat ja moniarvoiset tiedotusvälineet ovat tärkeämpiä kuin koskaan.

ETSK on erittäin huolissaan viharikosten, myös uskontoon ja sukupuoleen perustuvien rikosten, lisääntymisestä kaikkialla Euroopassa. Viha murentaa demokratiaa, heikentää toimielimiämme ja kylvää epäluottamusta kansalaisten keskuuteen.

Kansalaisyhteiskunnalla on ratkaiseva rooli tilanteen korjaamisessa. Kansalaisjärjestöillä on tarmoa ja rohkeutta puolustaa demokraattista toimintaympäristöä ja perusoikeuksia sekä vahvistaa yhteisöjemme rakennetta. Tämä tarkoittaa myös negatiivisen polarisaation haitallisten vaikutusten torjumista.

Kansalaisyhteiskuntaviikko oli komitean tapa tukea tätä työtä. Se tarjosi tilaisuuden merkitykselliselle vuoropuhelulle, uusille ideoille ja yhteistyöhön perustuvalle ongelmanratkaisulle osallistumisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistämiseksi. Yhteysryhmien paneelit käsittelivät erilaisia aiheita, minkä lisäksi yksi päivä oli omistettu eurooppalaiselle kansalaisaloitteelle (ECI), joka on EU:n tärkein suoran demokratian väline.

ETSK myönsi kansalaisyhteiskuntaviikolla myös 15. kansalaisyhteiskuntapalkintonsa kolmelle merkittävälle aloitteelle, joiden avulla torjutaan polarisaatiota eri puolilla Eurooppaa. Hankkeet valittiin 15 jäsenvaltiosta saatujen yli 50 hakemuksen joukosta, ja ne osoittavat sekä haasteen laajuuden että kansalaisyhteiskunnan toimijoiden syvän sitoutumisen haasteen ratkaisemiseen.

Toivon, että tämän vuoden kansalaisyhteiskuntaviikko ja palkinnon saajat herättävät uutta optimismia ja uskoa kansalaisyhteiskunnan rooliin eurooppalaisten demokraattisten arvojen puolustamisessa ja edistämisessä.

Samalla kun pohdimme edelleen maaliskuun tapahtumista saatuja ideoita, ehdotuksia ja kokemuksia, päätimme antaa tässä huhtikuun numerossa puheenvuoron muutamille kansalaisyhteiskuntaviikon ja Sinun Eurooppasi, sinun mielipiteesi -tapahtuman osallistujille. Viihtyisiä lukuhetkiä!

Laurenţiu Plosceanu

Viestintäasioista vastaava varapuheenjohtaja

Tatiana Povaljaeva edusti Ukrainaa tämän vuoden Sinun Eurooppasi, sinun mielipiteesi (YEYS) ‑tapahtumassa yhdessä opiskelijoidensa kanssa. Harkovan lukion opettaja on viimeksi seissyt luokkansa edessä helmikuussa 2022 ja opettanut siitä lähtien etänä. Hän kertoo opettajana kohtaamista haasteista kaupungissa, joka on vain 40 kilometrin päässä Venäjän rajasta ja on ollut sodan alusta lähtien jatkuvien iskujen kohteena.

Miten sanoisit opettajana sodan vaikuttaneen kykyysi opettaa sekä yleisesti koulutusjärjestelmään Ukrainassa?

Harkovassa lähes kaikissa kouluissa on siirrytty verkko-opiskeluun, koska meillä ei ole riittävästi pommisuojia, jotta oppilaamme olisivat turvassa lähitunneilla. Olemme toimineet näin jo kolme vuotta, ja näin opiskelijani viimeksi luokkahuoneessa 23. helmikuuta 2022.  Monet opiskelijat ovat lähteneet maasta. He eivät ole voineet muuta. Heitä asuu nyt monissa Euroopan maissa, ja tunnen siitä opettajana syvää surua. Kaipaan opiskelijoitani ja tiedän, että heillä on monin tavoin vaikeaa. Heidän on toisinaan opiskeltava sekä eurooppalaisessa että ukrainalaisessa koulussa. Se on heille valtava taakka. Samaan aikaan Ukrainaan jääneet elävät jatkuvassa vaarassa. Kukaan ei ansaitse kokea tällaista.

Meille on ollut täysin uusi tilanne opettaa ja tukea opiskelijoita sodan keskellä. Suurimpia haasteitani on ollut se, että olen tuntenut voimattomuutta, kun en ole voinut auttaa joitakin opiskelijoita. Tietoni ja kokemukseni eivät aina riitä opiskelijoiden stressin ja sen vaikutusten aiheuttamien terveysongelmien käsittelyyn. Olen havainnut opiskelijoiden persoonallisuudessa vakavia muutoksia, jotka ovat tulosta traumaperäisestä stressihäiriöstä, ja silloin tarvittaisiin enemmän lääkäriä kuin opettajaa. Tuntuu pahalta, kun opiskelijoitaan ei pysty suojaamaan tällaisilta koettelemuksilta. Pysymme silti lähellä valmiina auttamaan ja tukemaan heitä sekä huolehtimaan heistä.

Toinen haaste on huolehtia omasta jaksamisestani ja olla siten hyvä tuki oppilailleni oppiaineeni lisäksi myös muilla elämänalueilla. Vahva, lannistumaton opettaja voi tarjota opiskelijoille enemmän, mutta kysymys kuuluu, miten pysyä vahvana. Sodan keskellä elävät ja työskentelevät opettajat tarvitsevat yhtä paljon tukea kuin muutkin, koska tuemme lapsia, jotka ovat tulevaisuutemme. Mitä myönteisemmällä mielellä opettaja on, sitä enemmän opiskelijat saavat tukea ja huolenpitoa.

Miksi on mielestäsi tärkeää kannustaa opiskelijoita kiinnostumaan politiikasta tai kansalaistoiminnasta tai osallistumaan tämänkaltaisiin kansainvälisiin tapahtumiin?

Opiskelijoiden kannustaminen aktiiviseen toimijuuteen on yksi opettajien keskeisistä tehtävistä. Vielä tärkeämpää on innostaa heitä kiinnostumaan poliittisesta elämästä, sillä politiikalla on merkittävä vaikutus ihmisten elämään. Se tarjoaa arvokkaan mahdollisuuden keksiä ideoita ja ratkaisuja moniin kohtaamiimme ongelmiin.

Osallistumalla tällaisiin kansainvälisiin tapahtumiin, kuten Sinun Eurooppasi, sinun mielipiteesi, opiskelijat voivat löytää kumppaneita ja tukijoita, joiden kanssa jakaa ideoita, työskennellä parhaiden ratkaisujen löytämiseksi ja vaihtaa arvokkaita kokemuksia. Ikätovereiden tapaaminen antaa ehdottomasti opiskelijoille mahdollisuuden pohtia, miten edistyksellisiä he ovat, millaisia suunnitelmia, tavoitteita ja näkökulmia heillä on ja millainen henkilökohtainen kasvu on kenties vielä tarpeen.

Mitä sanoisit muille opettajille tai muille kouluille siitä, millaista on olla opettaja Ukrainassa tällä hetkellä?

Minulla on kolme asiaa, jotka haluan sanoa kollegoilleni ja heidän opiskelijoilleen. Ensimmäinen on se, että jos haluatte tietää totuuden sodasta, kysykää niiltä, jotka elävät sen keskellä.

Toiseksi on oivallettava, miten tärkeää on auttaa muita yhdessä ja olla siten valmis ehkäisemään katastrofeja. Pitää myös ymmärtää, miten merkittävää on olla osa vahvaa yhteisöä, jolla on yhteiset moraaliset arvot, tavoitteet ja tulevaisuudennäkymät.

Kolmas ja mielestäni eniten voimaa tuova asia on se, että olemme elossa. Elämme, koemme vaikeuksia ja saamme aikaan asioita. Kehitämme itseämme. Toivomme parempaa tulevaisuutta ja pyrimme osoittamaan, että kaikista vaikeimpinakin aikoina on toivoa ja elämänjanoa. Kunnioitamme niitä, jotka uhraavat henkensä itsenäisen tulevaisuutemme puolesta, ja autamme heitä mahdollisimman paljon. Olemme kiitollisia kaikille, jotka auttavat.

Ukrainalaiset opiskelijat osallistuvat moniin kotimaisiin ja kansainvälisiin tapahtumiin, kilpailuihin ja olympialaisiin, joissa he saavuttavat hyviä tuloksia ja saavat tunnustusta maailmalla. Opimme samalla selviytymään fyysisesti, älyllisesti ja henkisesti vaikeimmissa kuviteltavissa olevissa elinoloissa ja luomaan yhteisiä kokemuksia keskellä Eurooppaa.

Tatiana Povaljaeva on opettanut englantia Harkovan lukiossa numero 99 Ukrainassa lähes 26 vuoden ajan. Hän osallistui tämän vuoden Sinun Eurooppasi, sinun mielipiteesi (YEYS) ‑tapahtumaan yhdessä opiskelijoidensa kanssa. 

Sisämarkkinoiden hajanaisuus vaikuttaa EU:ssa suoraan elinkustannuksiin ja saattaa monet eurooppalaiset köyhyyden partaalle. Kysyimme aihetta käsittelevän lausunnon esittelijältä Emilie Prouzet’lta, mitä ETSK suosittaa asian korjaamiseksi ja oikeudenmukaisten ja kilpailukykyisten sisämarkkinoiden luomiseksi. 

Emilie Prouzet

Sisämarkkinoiden toimintahäiriöt vaikuttavat suoraan elinkustannuksiin, ja tilanne on valitettavasti pahenemaan päin. Elinkustannukset ovat nyt selvemmin kuin koskaan kansalaisten ja erityisesti nuorten ensisijainen huolenaihe. Tilanteesta kärsivät eniten ne 94,6 miljoonaa eurooppalaista, jotka ovat vaarassa ajautua köyhyyteen tai syrjäytyä sosiaalisesti.

Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) arvion mukaan EU:n sisäiset tullien ulkopuoliset kaupan esteet vastaavat arvoltaan noin 44 prosentin tavaratulleja. Ne ovat siis kolme kertaa suurempia kuin Yhdysvaltojen osavaltioiden väliset esteet, joita nykyään on tapana käyttää vertailukohtana. Palvelumarkkinoilla vastaava arvo on jopa 110 prosenttia!

Vaikutukset kohdistuvat moniin asioihin, kuten elintarvikkeisiin, asumiseen, energiaan, terveydenhuoltoon ja koulutukseen, ja eurooppalaisia aloitteita tilanteen korjaamiseksi on jo käynnistetty. Kaikkien tahojen on kuitenkin tehostettava toimintaansa, olipa kyse sitten jäsenvaltioista, yksityisistä toimijoista tai Euroopan komissiosta perussopimusten valvojana. Tuon seuraavassa esiin kolme valmistelemassamme lausunnossa esitettyä keskeistä suositusta.

Ensinnäkin on puututtava kiireellisesti alueellisiin toimitusrajoituksiin ja yksityisten toimijoiden käytännöistä aiheutuvaan kansalliseen segmentoitumiseen, jotka rajoittavat kilpailua ja johtavat kuluttajahintojen nousuun. Yhteisen tutkimuskeskuksen vuonna 2020 tekemän tutkimuksen mukaan tästä aiheutuu kuluttajilla vuosittain noin 14 miljardin dollarin lisäkustannukset. Inflaatio huomioon ottaen on järkevää, että päätavoitteena on nyt sisämarkkinoiden toimivuuden parantaminen. Komissio tekee asian hyväksi töitä lähinnä sisämarkkinasääntöjen täytäntöönpanon valvontaa käsittelevän työryhmän kautta. Ongelma on monimutkainen, mutta ehdotuksia on jo esitetty. Onkin syytä arvioida niin vaikutuksia, jotta asiassa päästään ripeästi eteenpäin.

Lausunnossa ehdotetaan myös rikkomismenettelyjen nopeuttamista silloin, kun kansalliset säännöt eivät ole unionin lainsäädännön mukaisia. Olisi tarkasteltava mahdollisuutta määrätä väliaikaisia soveltamiskieltoja tapauksissa, joissa EU:n sääntöjä selvästi rikotaan. Esteiden asettamista ei saa sallia. Tiettyjen jäsenvaltioiden harjoittamalla protektionismilla on suoria seurauksia. Mitä pitäisi ajatella esimerkiksi siitä, että lääkkeet saattavat vanhentua ennen kuin ne saadaan ohjattua sinne, missä niitä tarvitaan?

Oikeudenmukaisten ja kilpailukykyisten sisämarkkinoiden edistämiseksi on lisäksi löydettävä tasapainoinen toimintamalli, jolla pyritään yhtäältä estämään tiukoista kestävyys-, hyvinvointi- ja työsuojeluvaatimuksista tinkiminen ja toisaalta vähentämään tarpeettomia hallinnollisia rasitteita ja helpottamaan rajatylittävää kauppaa.