Nyt kun uusi komission jäsenten kollegio on paljastettu, emme voi olla huomaamatta, että työllisyydestä ja sosiaalisista oikeuksista vastaavan komission jäsenen virka on poistettu. Sen sijaan meillä on nyt ”ihmisistä, osaamisesta ja varautumisesta” vastaava komission jäsen. Sanan ”ihmiset” käyttäminen herättää paljon kysymyksiä.
Nyt kun uusi komission jäsenten kollegio on paljastettu, emme voi olla huomaamatta, että työllisyydestä ja sosiaalisista oikeuksista vastaavan komission jäsenen virka on poistettu. Sen sijaan meillä on nyt ”ihmisistä, osaamisesta ja varautumisesta” vastaava komission jäsen. Sanan ”ihmiset” käyttäminen herättää paljon kysymyksiä. Eikö lähes kaikissa muissakin salkuissa pitäisi viime kädessä olla kyse ihmisistä? Myös sana ”varautuminen” on varsin jargonimaista ammattislangia. Se esiintyy myös yhdessä toisessa salkussa.
Ennen kaikkea kyse on kuitenkin siitä, mitä puuttuu ja mitä on jätetty pois. Sosiaalipolitiikka ja työllisyys ovat väistyneet taka-alalle kilpailukyvyn nimissä. Joidenkin muiden työnimikkeiden kryptinen ja värikäskin luonne puhuu puolestaan. Esimerkkeinä mainittakoon ”täytäntöönpano ja yksinkertaistaminen” sekä ”vauraus ja vesiresilienssi”.
Työllisyys- ja sosiaalipolitiikan salkku on ollut olemassa 1970-luvulta lähtien, mutta sen nimeksi muutettiin työllisyys ja sosiaaliset oikeudet vuonna 2019. Siihen sisältyi keskeisiä politiikkoja, kuten Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari ja sen kauaskantoiset aloitteet. Laadukkaat työpaikat, tasa-arvo, työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu sekä työ- ja elinolot ovat edelleen peruskysymyksiä demokratian selviytymisen kannalta.
Työllisyyden sijaan meillä on nyt kuitenkin osaaminen. Ajatus siitä, että monet nykyisistä ongelmistamme johtuvat osaamisvajeesta, näyttää olevan laajalti hyväksytty joissakin piireissä. Yrityksillä on vaikeuksia löytää tarvitsemaansa osaavaa työvoimaa. Eikä se ole yllätys. Aloitustason työpaikoissa vaaditaan useiden vuosien työkokemusta, eikä ole epätavallista nähdä vaatimuksia tohtorintutkinnosta, useista kielistä ja pitkästä listasta todistuksia taidoista, jotka voitaisiin oppia työssä muutamassa kuukaudessa. Tämän lisäksi tarjotut palkat kattavat usein tuskin elinkustannuksia. Tämä siis koskee pätevyyttä edellyttäviä työpaikkoja, joissa tilanne on muita työpaikkoja parempi.
Tällaisen jargonin käyttö yhdistettynä narratiiviin, jota ilmiselvästi hallitsee kilpailukyky, on erittäin huolestuttavaa – komission usein käyttämää ilmaisua mukaillen. Tämä vaikuttaisi viittaavan siihen, että hyvinvointi, laadukkaat työpaikat ja kunnolliset palkat on jo turvattu ja nyt ainoa jäljellä oleva kysymys on osaamisvajeen korjaaminen. Vajetta näyttää kuitenkin esiintyvän pääasiassa uudessa komission jäsenten kollegiossa, joka ei kykene hahmottamaan nykytilannetta, asettamaan sitä oikeaan perspektiiviin ja tarjoamaan realistisia ratkaisuja. Toivotaan, että alustavien salkkujen ja pinnan alta löytyy kuitenkin vankkoja ehdotuksia sosiaalisten ja työelämän oikeuksien, demokratian sekä ilmastonmuutoksen torjunnan vahvistamiseksi.
Tekoälysäädös on ensimmäinen kattava oikeudellinen kehys, jolla säännellään tekoälyä globaalisti.
Tekoälyn käyttö on laajenemassa ja vaikuttaa moniin jokapäiväisen elämän osa-alueisiin. Se vaikuttaa esimerkiksi tietoihin, joita ihmiset näkevät verkossa kohdennetussa mainonnassa. Vielä oleellisempaa on, että sitä käytetään nyt terveydenhuoltoalalla syövän kaltaisten sairauksien diagnosointiin ja hoitoon. Tätä varten tekoälysovellukset tarvitsevat yleiskäyttöisiä tekoälymalleja, jotka on koulutettava. Tekoälymalleille on syötettävä lukuisia kuvia esimerkiksi syöpäsoluista, jotta ne pystyvät tunnistamaan niitä riippumattomasti.
Onnistunut koulutus perustuu valtaviin datamääriin. Koulutuksen tapa vaikuttaa koulutetun tekoälymallin tai -sovelluksen tulosten laatuun. Jos sille syötetään vääriä tietoja tai kuvia, se tunnistaa terveitä soluja virheellisesti syöpäsoluiksi.
Sairaanhoidon ja terveydenhuollon parantaminen on vakuuttava esimerkki siitä, miksi EU:ssa tarvitaan valmiuksia ja infrastruktuuria yleiskäyttöisten tekoälymallien kehittämiseksi. Se auttaa yksinkertaisesti pelastamaan ihmishenkiä.
Lisäksi yleiskäyttöiset tekoälymallit ovat käänteentekeviä tuotantoprosessien ja myös yritysten kannalta. Jotta Euroopan talous säilyisi kilpailukykyisenä, EU:ssa on oltava edellytykset innovoinnille ja kannustettava yrittäjiä ja startup-yrityksiä kehittämään ideoitaan.
Tekoälyyn ja yleiskäyttöisiin tekoälymalleihin liittyy tietenkin riskejä, jotka vaihtelevat malleissa ja sovelluksissa olevista virheistä aina teknologian suoraan rikolliseen käyttöön. Näin ollen EU:lla on myös oltava asiantuntemusta vahingollisten hyökkäysten ja kyberuhkien torjumiseksi, ja sen on pystyttävä tukeutumaan EU:ssa sijaitsevaan infrastruktuuriin, yksinkertaisesti sanottuna sen varmistamiseksi, että ”valot pysyvät päällä”.
Kaikki edellä esitetty osoittaa tarpeen oikeanlaiselle säädökselle, jossa keskitytään koulutusdatan laatuun, koulutusmenetelmiin ja viime kädessä lopputuotteeseen. Sen on pohjauduttava eurooppalaisiin arvoihin, kuten avoimuuteen, kestävyyteen, tietosuojaan ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamiseen. Valitettavasti usein yleiskäyttöisen tekoälyn merkittävän kehityksen takana ovat EU:n lainkäyttövallan ulkopuoliset toimijat. EU:n on siksi kehitettävä valmiuksiaan valvoa säännöstensä ja eurooppalaisten arvojen noudattamista markkinoillamme toimivien EU:n ja sen ulkopuolisten toimijoiden osalta.
EU:n on heikennettävä suurten, usein Euroopan ulkopuolisten, digitaalialan yritysten määräävää markkina-asemaa muun muassa hyödyntämällä kilpailupolitiikan välineitä. EU:n kilpailuviranomaisten on hyödynnettävä valmiuksiaan ja varmistettava, että hyperskaalatason toimijat eivät käytä väärin yritysten välistä tai yritysten ja viranomaisten välistä markkina-asemaansa.
Viranomaiset voivat tukea yleiskäyttöisten tekoälymallien ja tekoälysovellusten eurooppalaisia tarjoajia hankkimalla niiden tuotteita, mikä osoittaa niiden luotettavuuden uusille käyttäjille ja asiakkaille. EU:lla on tarvittavat asiantuntijat, teknologinen osaaminen ja yrittäjähenki tekoälyn valmistamiseksi Euroopassa. Investointien ja asianmukaisen tietoteknisen infrastruktuurin puute sekä toiminnan laajentamista vaikeuttava sisämarkkinoiden jatkuva pirstoutuminen haittaavat kuitenkin Euroopan tekoälyalan toimijoiden kilpailukykyä.
Globaalien jännitteiden kiristyessä ETSK kehottaa hallituksia kiinnittämään erityistä huomiota biodiversiteettiin keskeisenä ratkaisuna maapallon kolmitahoiseen kriisiin (ilmastonmuutos, biodiversiteetin köyhtyminen, aavikoituminen). ETSK korosti syyskuussa antamassaan lausunnossa, että COP16-kokous tarjoaa ratkaisevan tilaisuuden vauhdittaa maailmanlaajuisia toimia maapallon ekosysteemien suojelemiseksi.
”Ilman biologista monimuotoisuutta ekosysteemit ja taloudet romahtavat, sillä yli puolet maailman BKT:stä ja 40 prosenttia maailman työpaikoista on suoraan riippuvaisia luonnosta”, totesi lausunnon esittelijä Arnaud Schwartz.
ETSK huomauttaa, että biodiversiteetti on ekosysteemien, ihmisten hyvinvoinnin ja talouden perusta, ja se on otettava huomioon eri politiikan aloilla, kuten ilmasto-, maatalous- ja kauppapolitiikassa, eikä sitä pidä käsitellä muista erillisenä. Esimerkiksi kauppasopimuksissa olisi edistettävä kestävyyttä varmistamalla, että tavarat ja teknologiat eivät aiheuta metsäkatoa tai tuhoa elinympäristöille.
On myös varmistettava kiireesti rahoitustuki biodiversiteetin säilyttämiselle. Julkinen rahoitus ei yksinään riitä, joten tarvitaan yhdistelmä julkisia, yksityisiä ja innovatiivisia rahoitusmekanismeja.
ETSK kehottaa EU:ta tukemaan globaalin etelän maita, sillä ne suojelevat biologista monimuotoisuutta, sekä poistamaan asteittain biodiversiteetille haitalliset tuet, erityisesti ne, jotka edistävät fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Suuntaamalla näitä tukia ekosysteemien ennallistamiseen voitaisiin torjua sekä ilmastonmuutosta että biodiversiteetin köyhtymistä luontoon perustuvien ratkaisujen, kuten uudelleenmetsittämisen, kestävän maatalouden ja kosteikkojen ennallistamisen, avulla.
ETSK korostaa lisäksi ihmisten, eläinten ja ympäristön terveyden yhdistävän ”yhteinen terveys” -mallin merkitystä. Terveet ekosysteemit tarjoavat kriittisiä palveluja, esimerkiksi pölytystä, hiilen sitomista ja veden suodatusta, jotka kaikki edistävät osaltaan ihmisten hyvinvointia. Biologisen monimuotoisuuden väheneminen heikentää ekosysteemien selviytymiskykyä ja lisää zoonoosien, muun muassa covid-19:n, riskiä.
ETSK on myös kehottanut lisäämään nuorten osallistumista päätöksentekoon, ja se ehdottaa, että komissioon nimitetään tulevista sukupolvista vastaava johtava varapuheenjohtaja, jonka tehtävänä olisi varmistaa, että pitkän aikavälin kestävyys ja hyvinvointi asetetaan lyhyen aikavälin hyötyjen edelle. (ks)
Esitimme lausunnon Yleiskäyttöinen tekoäly: tekoälysäädöksen jälkeiset toimet esittelijälle Sandra Parthielle kysymyksiä tekoälysäädöksestä. Miksi on niin tärkeää varmistaa, että säädös pannaan asianmukaisesti täytäntöön yleiskäyttöisten tekoälymallien ja niiden hallinnoinnin osalta? Miten voimme tuottaa kilpailukykyisiä tekoälymalleja EU:ssa ja miksi sillä on merkitystä?
Esitimme lausunnon Yleiskäyttöinen tekoäly: tekoälysäädöksen jälkeiset toimet esittelijälle Sandra Parthielle kysymyksiä tekoälysäädöksestä. Miksi on niin tärkeää varmistaa, että säädös pannaan asianmukaisesti täytäntöön yleiskäyttöisten tekoälymallien ja niiden hallinnoinnin osalta? Miten voimme tuottaa kilpailukykyisiä tekoälymalleja EU:ssa ja miksi sillä on merkitystä?
Krzysztof Balon – ETSK:n lausunnon Sukupolvien välisen solidaarisuuden edistäminen Euroopassa – kohti EU:n monialaista lähestymistapaa esittelijä
Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa todetaan, että unioni edistää ”sukupolvien välistä yhteisvastuuta”.
Ikäsyrjintä, kielteiset asenteet tiettyjä ikäryhmiä kohtaan ja väestökehitys yhdessä useiden kriisien kanssa kuitenkin jakavat eurooppalaisia yhteiskuntia ja luovat esteitä todelliselle osallisuudelle ja osallistumiselle. Nämä kysymykset eivät koske ainoastaan vanhempia sukupolvia vaan ne tulevat vaikuttamaan myös nykyisiin nuoriin sukupolviin.
Samalla sukupolvien välinen vuoropuhelu ja myönteiset vaikutukset talouskehitykseen kattaisivat eri sukupolvien tarpeet kestävällä tavalla ja vahvistaisivat demokratiaa ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Sukupolvien välinen vuoropuhelu toimisi kansalaisvuoropuhelun muotona.
Siksi tarvitsemme uutta poliittista lähestymistapaa sukupolvien väliseen yhteisvastuuseen – tässä ja nyt!
ETSK kehottaakin Euroopan komissiota julkaisemaan vihreän kirjan sukupolvien välisestä yhteisvastuusta. Siihen tulisi sisällyttää ETSK:n lausunnossa Sukupolvien välisen solidaarisuuden edistäminen Euroopassa mainittuja ehdotuksia, jotka liittyvät muun muassa työelämään, eläkejärjestelmiin sekä terveys- ja hoitopalveluihin. Jäsenvaltioita puolestaan kehotetaan vaihtamaan keskenään kyseisten alojen parhaita käytäntöjä. Näiden toimien tukemiseksi sukupolvien välinen yhteisvastuu olisi vahvistettava yhdeksi Euroopan sosiaalirahaston vuosien 2027–2034 täytäntöönpanoasetusten tavoitteista.
Kansalaisyhteiskunnan organisaatioilla ja työmarkkinaosapuolilla on keskeinen rooli erityisten toimintapolitiikkojen suunnittelussa ja täytäntöönpanossa. ETSK:n tulisi perustaa sukupolvien välisen solidaarisuuden foorumin, joka tarjoaisi paikan tietojen ja kokemusten vaihdolle ja uusien ideoiden kehittämiselle tiiviissä yhteistyössä kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa. Foorumi voisi Euroopan komission avustuksella myös seurata sukupolvien väliseen yhteisvastuuseen perustuvan lähestymistavan täytäntöönpanoa ja kehittämistä kaikkialla EU:ssa.
Kansalaisyhteiskunnan organisaatiot, yksityishenkilöt ja yksityiset yritykset voivat nyt ehdottaa voittoa tavoittelemattomia hankkeitaan eurooppalaisen yhteiskunnan haitallisen polarisoitumisen torjunnalle omistetun ETSK:n palkinnon saajaksi.
Kansalaisyhteiskunnan organisaatiot, yksityishenkilöt ja yksityiset yritykset voivat nyt ehdottaa voittoa tavoittelemattomia hankkeitaan eurooppalaisen yhteiskunnan haitallisen polarisoitumisen torjunnalle omistetun ETSK:n palkinnon saajaksi.
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) on vastikään käynnistänyt 15. kansalaisyhteiskuntapalkintonsa hakumenettelyn. Tänä vuonna palkitaan nimenomaan sellaisia Euroopan unionissa toteutettuja voittoa tavoittelemattomia aloitteita tai toimia, joilla torjutaan tehokkaasti, innovatiivisesti ja luovasti eurooppalaisen yhteiskunnan haitallista polarisoitumista.
Palkintosumma on yhteensä 50 000 euroa, ja se jaetaan enintään viiden palkinnonsaajan kesken. Hakuaika päättyy 7. marraskuuta 2024 kello 10.00 (Belgian aikaa). Palkintojenjakotilaisuus pidetään ETSK:n kansalaisyhteiskuntaviikolla maaliskuussa 2025.
Hakemuksia voivat jättää kaikki EU:ssa virallisesti rekisteröidyt kansalaisyhteiskunnan organisaatiot, jotka toimivat paikallis-, alue-, jäsenvaltio- tai unionitasolla. Palkintoa voivat hakea myös EU:ssa asuvat henkilöt ja EU:ssa rekisteröidyt tai toimivat yritykset, kunhan kyse on voittoa tavoittelemattomista hankkeista.
Edellytyksenä on, että aloitteet ja hankkeet toteutetaan EU:ssa. Niiden tulee olla joko jo toteutettuja tai edelleen käynnissä. Kuvaus vaatimuksista kokonaisuudessaan sekä hakulomake ovat saatavilla palkintoa käsittelevällä ETSK:n verkkosivulla.
Palkinnon saajaksi ehdotettavat toimet tai aloitteet voivat liittyä monenlaisiin aiheisiin. Niissä voidaan pyrkiä esimerkiksi kartoittamaan haitalliseen polarisoitumiseen johtavia yksilöllisiä ja kollektiivisia tekijöitä, lisäämään organisaatioiden rahoituksen avoimuutta, torjumaan tiedotusvälineiden moniarvoisuuden vähenemistä, edistämään tiedotusvälineiden vapautta, monimuotoisuutta ja riippumattomuutta sekä torjumaan disinformaatiota ja valeuutisia.
ETSK:n arvostetulla kansalaisyhteiskuntapalkinnolla pyritään lisäämään tietoisuutta kansalaisyhteiskunnan merkittävästä panoksesta eurooppalaisen identiteetin ja kansalaisuuden luomisessa sekä Euroopan yhdentymisen taustalla olevien yhteisten arvojen edistämisessä. Palkinto omistetaan kunakin vuonna jollekin EU:n kannalta erityisen merkittävälle aiheelle. (lm)
Demokratiasta, oikeusasioista ja oikeusvaltioperiaatteesta vastaavan uuden komissaarin nimittämisen jälkeen Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) kehotti vahvistamaan EU:n toimia oikeusvaltioperiaatteen ja perusoikeuksien alalla.
Demokratiasta, oikeusasioista ja oikeusvaltioperiaatteesta vastaavan uuden komissaarin nimittämisen jälkeen Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) kehotti vahvistamaan EU:n toimia oikeusvaltioperiaatteen ja perusoikeuksien alalla.
ETSK:n syyskuun täysistunnossa käytiin keskustelu demokratiasta. Keskustelussa esitettiin ajatuksia siitä, miten EU voisi puuttua tehokkaammin oikeusvaltioperiaatteen loukkaamisiin ja demokratian rapautumiseen ja viitattiin Euroopan komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin ilmoitukseen pitkään odotetun kansalaisyhteiskuntafoorumin käynnistämisestä.
ETSK on ajanut tällaisen foorumin perustamista vuodesta 2016 lähtien. Foorumin odotetaan parantavan kansalaisyhteiskunnan mahdollisuutta saada äänensä kuuluviin EU:n toimintapolitiikkojen muotoilussa ja tarjoavan järjestöille kipeästi kaivatun mahdollisuuden yhteistyöhön EU:n toimielinten kanssa. Sen on myös tarkoitus auttaa ohjaamaan päätöksentekoa muun muassa sellaisissa keskeisissä kysymyksissä kuin oikeuslaitoksen riippumattomuus ja demokraattiset vapaudet.
Euroopan komission oikeus- ja kuluttaja-asioiden pääosastoa edustanut Joachim Herrmann esitteli viimeisimmän oikeusvaltiokertomuksen. Hän korosti oikeusvaltioperiaatteen laajentamista koskemaan liittymisneuvotteluja käyviä maita ja sen vaikutusta sisämarkkinoihin.
Kansainvälistä demokratia- ja vaaliapuinstituuttia (IDEA) edustanut Kevin Casas-Zamora kiitti EU:ta tämän ponnisteluista, mutta varoitti demokratian taantumisesta ja kehotti vahvistamaan kansalaisyhteiskunnan osallistumista ja laatimaan yksityiskohtaisempia oikeusvaltiokertomuksia. Euroopan kansalaisfoorumia edustanut Alexandrina Najmowicz kehotti ehkäisemään demokratian heikentymistä antamalla selkeämpiä suosituksia ja ottamalla käyttöön varhaisvaroitusjärjestelmän.
Keskustelun aikana osallistujat varoittivat liiallisesta huolettomuudesta ja korostivat tarvetta puuttua kasvavaan huoleen autoritarismista, oikeuslaitoksen riippumattomuuteen kohdistuviin uhkiin ja kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksien vähenemiseen. Eurooppalaisen demokratiarahaston johtaja Jerzy Pomianowski varoitti, että demokratian sivuuttaminen muuttoliikkeen ja turvallisuuden kaltaisten kiireellisempien huolenaiheiden vuoksi voi kostautua, ja kehotti osoittamaan 5 prosenttia kehitysavusta demokratiaohjelmiin.
ETSK:n keskustelussa korostettiin kansalaisyhteiskunnan elintärkeää roolia oikeusvaltioperiaatteen puolustamisessa ja kehotettiin ottamaan se tiiviimmin mukaan EU:n päätöksentekoon. Kansalaisyhteiskuntafoorumin käynnistämisellä ja uudistetulla sitoutumisella perusoikeuksiin on ratkaiseva merkitys demokratian tulevaisuudelle EU:ssa. (gb)
ETSK kehottaa uutta Euroopan parlamenttia ja komissiota tämänhetkisessä moninkertaisten kriisien tilanteessa hyödyntämään ETSK:n monimuotoista edustusta Euroopan unionin vahvistamiseksi.
Uudella vaalikaudella olisi pyrittävä vahvistamaan EU:n kansainvälistä asemaa, korjaamaan EU:n institutionaalista rakennetta, turvaamaan vakaa perusta EU:n yhteisille arvoille sekä ohjaamaan taloutta kohti kestävää tulevaisuutta, jonka ytimessä on edistyksellinen ja osallistava sosiaalinen malli, joka on elintärkeä edistyksen, yhtenäisyyden ja kilpailukyvyn kannalta.
ETSK pyytää päätöslauselmassa Euroopan unionin toimielimiä laatimaan kuusiosaisen turvallisuuskäsitteen, jonka mukaisesti unioni
suojelee kansalaisiaan ulkoisilta uhilta
suojelee ihmisiä sisäisiltä riskeiltä, pääasiassa terveyteen, väestörakenteen muutokseen ja köyhyyteen liittyviltä riskeiltä, ja tarjoaa kaikille kattavaa sosiaalista suojelua ja hyvinvointia kaikkialla Euroopassa
takaa kilpailukykyisen sosiaalisen markkinatalouden, joka perustuu ekosysteemeihin, joilla varmistetaan tuottavuus, innovointi, laadukkaat työpaikat ja täystyöllisyys
luo häiriönsietokykyisen talouden kaikkien hyväksi
varmistaa työmarkkinaosapuolten, järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisten vuoropuhelun ja osallistumisen nykyisistä ja lähitulevaisuuden haasteista ja suurista muutoksista selviytymiseksi
suojelee nykyisiltä ja tulevilta ilmastonmuutokseen, pilaantumiseen ja biologisen monimuotoisuuden köyhtymiseen liittyviltä uhilta.
Päätöslauselma perustuu ETSK:n maaliskuussa 2024 järjestämän kaikkien aikojen ensimmäisen kansalaisyhteiskuntaviikon tuloksiin. Viikon aikana kuultiin kaikenikäisten eurooppalaisten, työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden näkemyksiä. (mp)
ETSK isännöi tiistaina 17. syyskuutaLUX-yleisöpalkinnonvoittajan, The Teachers’ Lounge -elokuvan, esityksen.
Saksalaisen elokuvantekijän İlker Çatakin ohjaamassa elokuvassa käsitellään opettajan kohtaamia haasteita ja tarkastellaan laajemmin koulutusjärjestelmän kysymyksiä. Esityksen jälkeen osallistujat keskustelivat elokuvasta viestinnästä vastaavan ETSK:n varapuheenjohtajan Laurențiu Plosceanun johdolla. Jan Wilker ja Tatjana Babrauskienė käsittelivät puheenvuoroissaan elokuvan teemoja ja niiden merkitystä ajankohtaisten sosiaalisten kysymysten kannalta.
Elokuvaesitys on osa sarjaa, jonka ETSK järjestää yhteistyössä Euroopan parlamentin LUX-yleisöpalkinnon kanssa ja jolla korostetaan ETSK:n sitoutumista ja roolia kiireellisten sosiaalisten kysymysten vuoropuhelun edistämisessä.
