Kansalaisyhteiskunnan organisaatiot -ryhmä

Terveydenhuollon ammattilaiset ja kansalaisyhteiskunnan edustajat kehottavat poliittisia päättäjiä ottamaan käyttöön kaikkien tulevien toimintapolitiikkojen ”terveystarkastuksen”. Heidän vaatimuksenaan on, että oikeus terveyteen säilyy uudella vaalikaudella EU:n ja jäsenvaltioiden prioriteettina, kuten Euroopan tulevaisuuskonferenssissa esitetiin. 

Jäsenvaltioiden ja unionin terveysalan toimenpiteitä on koordinoitava ja yhdenmukaistettava entistä paremmin niin, että terveydenhuoltoalasta voi tulla entistä kestävämpi ja paremmin tulevia häiriöitä kestävä ja että kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet laadukkaaseen terveydenhuoltoon. 

Investoinneilla, ennaltaehkäisyllä, teknologisella innovoinnilla ja varhaisella terveyskasvatuksella odotetaan olevan tässä keskeinen asema. Näin todettiin Liègessä 4. kesäkuuta järjestetyssä konferenssissa The State of Health in the EU. Tilaisuuden järjesti ETSK:n kansalaisyhteiskunnan organisaatiot -ryhmä yhdessä CHU Liège- ja Hôpital de la Citadelle -sairaaloiden kanssa Belgian EU-puheenjohtajakauden puitteissa. 

”Terveyden on oltava keskeinen strateginen prioriteetti uudelle Euroopan komissiolle, uudelle Euroopan parlamentille ja neuvostolle myös seuraavalla vaalikaudella 2024–2029”, huomautti kansalaisyhteiskunnan organisaatiot -ryhmän puheenjohtaja Séamus Boland. Unionin toimielinten olisi otettava käyttöön yhteinen terveys -malli, jonka tarkoituksena on edistää terveyspolitiikan sekä väestörakenteen muutoksen, digitaalisen ja ekologisen siirtymän, taloudellisen turvallisuuden ja teollisuuspolitiikan välisiä yhteyksiä. 

Boland korosti, että terveyspolitiikka voi toimia tehokkaasti vain, jos sen rinnalla on saavutettavat, asianmukaiset ja laadukkaat sosiaalipalvelut ja julkiset sosiaalipolitiikat ja jos alalla on riittävästi hyvin koulutettuja terveydenhuollon ammattilaisia. Hän painotti, että kansalaisyhteiskunnan organisaatiot, esimerkiksi potilasjärjestöt, on osallistettava suoraan ja niille on annettava vastuuta: ”Eurooppalaisten terveysaloitteiden ja -ohjelmien toteuttaminen ja onnistuminen edellyttävät avointa, säännöllistä ja jäsenneltyä vuoropuhelua kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa. Kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kyky suoriutua tästä tehtävästi riippuu puolestaan siitä, että ne saavat jatkuvaa ja ennakoitavaa rahoitusta. 

Konferenssissa keskusteltiin useista Euroopan terveysunionin vahvistamisen kannalta oleellisista tekijöistä: 

• sitoutuminen yhteinen terveys -malliin 
• digitaaliset innovaatiot ja niiden vaikutus terveyteen 
• terveydenhuoltojärjestelmien kestävyys ja sovittaminen tulevaisuuden vaatimuksiin sosiaalisten investointien avulla
• terveyserojen torjuminen maailmanlaajuisella tasolla eurooppalaisen solidaarisuuden näkökulmasta: harvinaisten sairauksien tapaus. 

Konferenssin päätelmät ja suositukset julkaistaan tapahtuman verkkosivulla. 

Lisätietoa konferenssista löytyy lehdistötiedotteesta.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) keskusteli toukokuun täysistunnossa EU:n vuoden 2004 laajentumiskokemuksista. Seuraava laajentuminen on Euroopalle nykyisessä geopoliittisessa ja turvallisuustilanteessa entistäkin kiireellisempi tehtävä. 

ETSK:n täysistuntokeskusteluun osallistui puhujia, joilla oli merkittävä rooli vuoden 2004 suureen laajentumiseen johtaneessa neuvotteluprosessissa: Puolan entinen, EU-liittymisasioista vastannut valtiosihteeri Jarosław Pietras, Foundation for European Progressive Studies ‑ajatuspajan (FEPS) pääsihteeri László Andor Unkarista ja entinen laajentumisasioista vastaava komission jäsen Štefan Füle Tšekistä. 

Keskustelijat painottivat, että EU:n – joka on vasta hiljattain herännyt uudelleen harkitsemaan laajentumista – on tarjottava ehdokasmaille selkeä EU-jäsenyyteen johdattava etenemissuunnitelma. Jos ehdokkaat jätetään kolkuttelemaan ovelle liian pitkäksi aikaa, laajentumisprosessin uskottavuus voi kärsiä. 

”20-vuotisjuhla ei ole vain tärkeä merkkihetki, vaan samalla huomataan, että EU:n laajentumisprosessi on edelleen menestyksekäs, sillä yhä uudet maat haluavat liittyä EU:hun”, totesi ETSK:n puheenjohtaja Oliver Röpke. 

”Laajentuminen on kaksisuuntainen muutosprosessi, joka hyödyttää ehdokasmaiden lisäksi myös EU:n jäsenvaltioita”, sanoi Jarosław Pietras. 

Štefan Füle on tällä hetkellä European Policy Centre -keskuksen EU:n laajentumista käsittelevän työryhmän puheenjohtaja. Hän korosti, että sekä ehdokasmaiden että EU:n jäsenvaltioiden on valmistauduttava uuteen laajentumisaaltoon. 

Euroopan politiikan tutkimuskeskuksen (CEPS) EU:n ulkopolitiikka ‑yksikön tutkija Tinatin Akhvlediani puhui vuoden 2004 laajentumisen liikkeellepanevista voimista ja mainitsi laajentumisen taloudelliset näkökohdat, sillä silloiset ehdokasmaat olivat taloudellisesti vaikeassa tilanteessa. Tulevan laajentumisen tärkein motivaattori on nyt kuitenkin turvallisuus. 

László Andorin mukaan yksi vuoden 2004 laajentumisen epäonnistumisista liittyy oikeusvaltioperiaatteeseen, jonka turvaamiseksi EU ei onnistunut luomaan oikeanlaisia välineitä. Tämän seurauksena on hiljattain otettu käyttöön oikeusvaltioperiaatetta koskeva ehto. 

ETSK järjestää syyskuussa laajentumista käsittelevän kansalaisyhteiskuntahuippukokouksen ja kutsuu ensimmäistä kertaa historiassa kaikkien ehdokasmaiden edustajat osallistumaan täysistuntoonsa.

Syöpien ja syöpiin liittyvien kuolemantapausten määrä kasvaa hälyttävästi EU:ssa. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) kehottaakin toteuttamaan kipeästi kaivattuja syövän ehkäisytoimia, sillä noin 40 prosentinsyöpätapauksista katsotaan olevan ehkäistävissä ennalta. 

ETSK antoi toukokuun täysistunnossaan lausunnon, jossa se suhtautuu myönteisesti Euroopan komission ehdotukseen neuvoston suositukseksi. Ehdotuksessa on kyse rokotteilla ehkäistävissä olevista syövistä ja se on jatkoa EU:n syöväntorjuntasuunnitelmalle. 

ETSK:n lausunnossa keskitytään ihmisen papilloomaviruksen (HPV) ja hepatiitti B -viruksen (HBV) vastaisiin rokotuksiin, joilla voitaisiin ehkäistä monia näiden virusten aiheuttamia syöpiä. 

Komitea korostaa, että tarvitaan kunnollista tiedotusta, koulutusta ja viestintää kohderyhmien kannustamiseksi ottamaan rokotuksia. Se tähdentää myös yleis-, perhe- ja koululääkäreiden sekä kansalaisjärjestöjen tärkeää tehtävää näissä toimissa. 

Rokotteilla ehkäistävissä olevia syöpiä koskevan lausunnon esittelijä Milena Angelova katsoo, että rokotuksiin liittyvää leimautumista ja vääriä uskomuksia on torjuttava. ”Oiva esimerkki rokotuksiin liittyvistä harhaluuloista on se, että virusten (HPV ja HBV) torjuntaan tarkoitettuja rokotuksia annettaisiin vain tytöille. Tämä ei pidä paikkaansa. Myös pojat ja heidän vanhempansa on saatava mukaan, jotta virukset voidaan hävittää”, Angelova painottaa. Rokotteiden on oltava kaikkien saatavilla. 

Yhteisesittelijä Sára Felszeghin mukaan skeptisyys on käännettävä luottamukseksi. Väärän tiedon ja disinformaation torjunta on tärkeää, kun ihmisiä kannustetaan ottamaan rokotuksia. 

ETSK peräänkuuluttaa kattavan lähestymistavan soveltamista syövän torjuntaan. Malliin olisi sisällytettävä toimiva ja yhtenäinen järjestelmä kaikentyyppistä ennaltaehkäisyä varten, mukaan lukien primaaripreventio (rokotukset ja terveelliset elämäntavat), sekundaaripreventio (seulonta) ja tertiääripreventio (hoito ja kuntoutus). 

Angelova katsoo, että jäsenvaltioiden on lisättävä koordinointia ja vaihdettava parhaita käytäntöjä, jotta syöpää voitaisiin torjua jatkossa paljon tehokkaammin ja lisätä rokotuskattavuutta kaikkialla EU:ssa. On hyvin tärkeää, että syövän ehkäisy katsotaan poliittiseksi tavoitteeksi. (sg)

Vihapuheen ja viharikosten lisääntyessä hälyttävää vauhtia kansalaisyhteiskunta, kansalaiset ja toimielimet yhdistävät voimansa ja tehostavat toimia kaikenlaisen vihan torjumiseksi. Näin tehdään selväksi, että vihalle ei ole EU:ssa sijaa. 

ETSK osallistuu EU:n pyrkimyksiin hillitä vihaa, joka on lisääntynyt unionissa hälyttävästi ja joka kohdistuu eri ryhmiin ja yksittäisiin henkilöihin yhä useammin näiden uskonnon, rodun, etnisen alkuperän, sukupuolen, seksuaalisen suuntautumisen tai poliittisen vakaumuksen vuoksi. 

ETSK totesi toukokuun täysistunnossa käydyssä korkean tason keskustelussa sitoutuvansa yhdessä kansalaisten ja muiden EU:n toimielinten kanssa tehostamaan toimia vihan torjumiseksi sekä verkossa että sen ulkopuolella. Täysistunnossa hyväksyttiin myös aihetta Ei sijaa vihalle – Eurooppa yhdessä vihaa vastaan käsittelevä lausunto, jossa komitea tuomitsee kaikki vihan muodot ja antaa tukensa samaa aihetta koskevalle Euroopan komission tiedonannolle. 

”Meillä kaikilla on velvollisuus torjua vihaa”, ETSK:n puheenjohtaja Oliver Röpke sanoi avatessaan keskustelun ETSK:n täysistunnossa. ”Tehokas toiminta edellyttää kaikkien – poliittisten päättäjien, kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisten – yhteistyötä. Vain yhdistämällä voimamme ja käymällä vuoropuhelua pääsemme voitolle ja pystymme torjumaan yhteiskunnassamme yhä yleisempää vihamielisyyttä, joka on todellinen uhka demokratiallemme.”

Keskusteluun osallistui myös Euroopan komission ja Belgian hallituksen virkamiehiä sekä kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden (mm. ILGA-Europe-järjestön ja Euroopan rasisminvastainen verkoston) edustajia, ja hekin nostivat puheenvuoroissaan esiin vihan ja väkivallan lisääntymisen. 

Poliittisiin päättäjiin viime aikoina kohdistuneiden hyökkäysten myötä on käynyt ilmi, että eurooppalaisessa yhteiskunnassa on syviä jakolinjoja. Tilastotietojen mukaan muslimi- ja juutalaisvastaisten viestien määrä kaksinkertaistui vuonna 2023. Myös lhbtiqa+-henkilöt, afrikkalaistaustaiset ihmiset ja maahanmuuttajat on yleisiä vihan kohteita, ja naisviha on yleistynyt. Tuore analyysi EU:ssa lähetetyistä verkkoviesteistä osoittaa, että vihamielisten ja toksisten viestien määrä on kasvanut vuoden 2023 alusta 30 prosenttia. 

Komission tiedonannossa Ei sijaa vihalle – Eurooppa yhdessä vihaa vastaan kehotetaan toimiin vihaa vastaan ja suvaitsevaisuuden ja kunnioituksen puolesta. 

”Viharikokset ja vihapuhe ovat selvästi vastoin EU:n perussopimuksissa vahvistettuja arvoja. Valitettavasti molemmat vihan muodot ovat viime aikoina lisääntyneet”, demokratiasta ja väestökehityksestä vastaava komission varapuheenjohtaja Dubravka Šuica totesi.

ETSK kehottaa aiheesta antamassaan lausunnossa EU:ta puuttumaan kokonaisvaltaisesti kaikkeen vihaan, joka perustuu ihmisten suojeltuihin ominaisuuksiin, ja soveltamaan kaikenlaisen vihan torjuntaan samaa toimintamallia. (ll)

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea osallistui 44. kertaa järjestettyyn Brysselin 20 kilometrin juoksuun 26. toukokuuta. Osallistujamäärä oli tänä vuonna ennätykselliset 45 330. ETSK oli mukana toimielinten yhteisessä ”Running for Europe” -tiimissä, jonka teemana oli kannustaa kansalaisia äänestämään EU-vaaleissa. Tiimin iskulauseena oli ”Käytä ääntäsi”. Juoksun aloitti ETSK:n varapuheenjohtaja Aurel Laurențiu Plosceanu yhdessä Euroopan komission ja Euroopan parlamentin edustajien kanssa. Ensimmäisenä maaliin tuli kenialainen Alex Kibet 59 minuutin ja 57 sekunnin kohdalla, ja nopein naisjuoksija oli belgialainen Sophie Hardy ajalla 1 tunti, 10 minuuttia ja 56 sekuntia.