Sarjassamme ”Kysymyksen kohteena...” kysyimme ETSK:n jäseneltä ja aihetta ”EU:n pitkän aikavälin kilpailukyky vuoden 2030 jälkeen” käsittelevän ETSK:n lausunnon esittelijältä Emilie Prouzet’lta, mitä tarvitaan EU:n pitkän aikavälin kilpailukyvyn turvaamiseksi. Lausunto on määrä hyväksyä maaliskuun täysistunnossa.
Sarjassamme ”Kysymyksen kohteena...” kysyimme ETSK:n jäseneltä ja aihetta ”EU:n pitkän aikavälin kilpailukyky vuoden 2030 jälkeen” käsittelevän ETSK:n lausunnon esittelijältä Emilie Prouzet’lta, mitä tarvitaan EU:n pitkän aikavälin kilpailukyvyn turvaamiseksi. Lausunto on määrä hyväksyä maaliskuun täysistunnossa.
Euroopan sisämarkkinoiden perustamisesta lähtien yritykset ovat standardien yhdenmukaistamisen ja vastavuoroisen tunnustamisen ansiosta voineet myydä tuotteitaan yli 450 miljoonan ihmisen markkinoilla. Sisämarkkinoiden osuus yritysten kaupasta EU:n alueella on 61 prosenttia. Ne ovat Euroopan taloudellisen vaurauden perusta ja hyödyttävät siten unionin kansalaisia, kuluttajia, työntekijöitä ja yrityksiä. Euroopan komission arvion mukaan sisämarkkinat tuottavat 25 prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta.
Euroopan sisämarkkinoiden perustamisesta lähtien yritykset ovat standardien yhdenmukaistamisen ja vastavuoroisen tunnustamisen ansiosta voineet myydä tuotteitaan yli 450 miljoonan ihmisen markkinoilla. Sisämarkkinoiden osuus yritysten kaupasta EU:n alueella on 61 prosenttia. Ne ovat Euroopan taloudellisen vaurauden perusta ja hyödyttävät siten unionin kansalaisia, kuluttajia, työntekijöitä ja yrityksiä. Euroopan komission arvion mukaan sisämarkkinat tuottavat 25 prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta.
Uudet kehityssuunnat, kuten digitalisaatio ja siirtyminen vähemmän hiili-intensiiviseen ja kestävämpään talouteen, ja myös kuluttajien, työntekijöiden ja yritysten muuttuvat tarpeet ja uudet geopoliittiset olosuhteet edellyttävät kuitenkin uusia mukautuksia.
Jotta sisämarkkinoiden menestys voi jatkua, tarvitaan parannuksia useilla aloilla, kuten Euroopan energia- ja teollisuuspolitiikassa ja energiaunionin ja pankkiunionin alalla, suotuisampien puitteiden luomista suurille ja pienille yrityksille, julkisen tuen lisäämistä Eurooppa-hankkeelle, julkisten palvelujen tehostamista sekä tietotekniikka-, energia- ja liikenneinfrastruktuurin kehittämistä.
Vuoden 2024 alkupuoliskon aikana on määrä julkaista kaksi merkittävää raporttia, joiden laatijoina ovat Italian entiset pääministerit Enrico Letta (raportti sisämarkkinoiden tulevaisuudesta) ja Mario Draghi (raportti Euroopan kilpailukyvyn tulevaisuudesta). ETSK:n työnantajat-ryhmä on koonnut yhteenvedon EU:n sisämarkkinoiden onnistuneen tulevaisuuden varmistamista koskevista keskeisistä viesteistään lyhyeen koosteeseen ”EU:n sisämarkkinat: seuraava sukupolvi”.
Viides Euroopan kestävän kehityksen raportti osoittaa, että nykyisellä vauhdilla kolmasosa vuoteen 2030 asetetuista kestävän kehityksen tavoitteista jää EU:ssa saavuttamatta. Yhdessä kansalaisyhteiskunnan kanssa laaditussa raportissa korostetaan monissa Euroopan maissa vallitsevaa pysähtyneisyyttä ja taantumista ympäristötavoitteiden ja sosiaalisten tavoitteiden saavuttamisessa, ja kriisit ovat pahentaneet tilannetta vuodesta 2020 lähtien. Kestävän kehityksen tavoitteet koskevat muun muassa köyhyyden vähentämistä, nälän poistamista, terveyttä, koulutusta, sukupuolten tasa-arvoa, ilmastotoimia ja puhdasta vettä.
Viides Euroopan kestävän kehityksen raportti osoittaa, että nykyisellä vauhdilla kolmasosa vuoteen 2030 asetetuista kestävän kehityksen tavoitteista jää EU:ssa saavuttamatta. Yhdessä kansalaisyhteiskunnan kanssa laaditussa raportissa korostetaan monissa Euroopan maissa vallitsevaa pysähtyneisyyttä ja taantumista ympäristötavoitteiden ja sosiaalisten tavoitteiden saavuttamisessa, ja kriisit ovat pahentaneet tilannetta vuodesta 2020 lähtien. Kestävän kehityksen tavoitteet koskevat muun muassa köyhyyden vähentämistä, nälän poistamista, terveyttä, koulutusta, sukupuolten tasa-arvoa, ilmastotoimia ja puhdasta vettä.
Tilanteen korjaamiseksi on ehdotettu kymmentä määrätietoista poliittista toimea, jotta voitaisiin välttää ajautumista ympäristön ja yhteiskunnan kannalta peruuttamattomiin kriittisiin pisteisiin. Euroopan talous- ja sosiaalikomitean (ETSK) ”maatalous, maaseudun kehittäminen ja ympäristö” -jaoston (NAT) ja YK:n Sustainable Development Solutions -verkoston järjestämässä tapahtumassa korostettiin toimien kiireellisyyttä. Raportin tarkoituksena on ohjata EU:ta vahvistamaan johtajuuttaan kestävän kehityksen tavoitteiden alalla ennen kesäkuussa 2024 pidettäviä EU-vaaleja ja syyskuussa 2024 pidettävää, YK:n pääsihteerin koolle kutsumaa tulevaisuushuippukokousta.
Tapahtuman puhujat korostivat, että ennen vuotta 2030 on toteutettava välittömiä toimia peruuttamattomien kriittisten pisteiden välttämiseksi. Yhdistyneiden Kansakuntien kehitysohjelmaa edustava Camilla Brückner, Belgian liittovaltion ilmastoministeri Zakia Khattabi ja Petra Petan Euroopan komissiosta korostivat, että on tärkeää jatkaa sitoutumista Agenda 2030-toimintaohjelmaan ja Pariisin ilmastosopimukseen.
YK:n Sustainable Development Solutions -verkoston varapuheenjohtaja Guillaume Lafortune esitteli raportin ja kymmenen ensisijaista toimea, jotka on suunnattu poliittisille puolueille, seuraavalle Euroopan parlamentille, seuraavalle komissiolle, Eurooppa-neuvostolle ja jäsenvaltioille. ETSK:n ja Sustainable Development Solutions -verkoston allekirjoittamassa toimintakehotuksessa kannustetaan eurooppalaisia päättäjiä tekemään yhteistyötä vihreän, sosiaalisen ja kansainvälisen Euroopan tulevaisuussopimuksen hyväksi. ETSK:n NAT-jaoston puheenjohtaja Peter Schmidt korosti, että seuraavat kuusi vuotta ovat ratkaisevia Agenda 2030 -toimintaohjelman onnistumisen kannalta, ja painotti, että ETSK on sitoutunut kannustamaan EU:n toimielimiä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen ja kansalaisyhteiskunnan merkitykselliseen osallistamiseen. Toimintakehotuksen tarkoituksena on ohjata eurooppalaisia johtajia kohti kattavaa unionin sopimusta, joka on ETSK:n kannattamien vihreiden ja sosiaalisten tavoitteiden mukainen. (ks)
Kesäkuussa 2024 pidettävissä EU-vaaleissa luodaan perusta Euroopan tulevaisuudelle. ETSK, kansalaisyhteiskunnan kumppani unionin toimielinkentässä, järjestää tätä silmällä pitäen kaikkien aikojen ensimmäisen kansalaisyhteiskuntaviikkonsa teemalla Liikkeelle demokratian puolesta.
Kesäkuussa 2024 pidettävissä EU-vaaleissa luodaan perusta Euroopan tulevaisuudelle. ETSK, kansalaisyhteiskunnan kumppani unionin toimielinkentässä, järjestää tätä silmällä pitäen kaikkien aikojen ensimmäisen kansalaisyhteiskuntaviikkonsa teemalla Liikkeelle demokratian puolesta.
Tulethan mukaan!
Kansalaisyhteiskuntaviikko kokoaa yhteen eri-ikäisiä ja -taustaisia ihmisiä, mm. nuoria, toimittajia ja EU:n toimielinten edustajia, käymään vilkasta keskustelua asioista, jotka vaikuttavat päivittäiseen elämäämme ja Euroopan tulevaisuuteen. Tapahtumassa käsitellään demokraattisiin arvoihin kohdistuvia uhkia ja haasteita sekä sitä, mitä kansalaisyhteiskunta odottaa Euroopan tulevilta johtajilta. Keskusteluihin pohjautuvat suositukset otetaan huomioon EU-vaaleihin liittyvässä ETSK:n päätöslauselmassa ja konkreettisissa toimintapoliittisissa ehdotuksissa.
#CivSocWeek-tapahtumassa yhdistyvät seuraavat tärkeät ETSK:n aloitteet:
Kansalaisyhteiskuntapäivät. Tässä vuotuisessa lippulaivatapahtumassa tuodaan esiin järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan moninaisia tapoja edistää sellaisen EU:n rakentamista, joka vastaa entistä paremmin kansalaisten odotuksia demokraattisten yhteiskuntiemme kannalta ratkaisevissa kysymyksissä. Näin pyritään lisäämään kansalaisyhteiskunnan osallistumista Eurooppa-hankkeeseen kaikilla eri tasoilla.
Eurooppalaisen kansalaisaloitteen päivä. Tämä vuotuinen korkean tason konferenssi tarjoaa foorumin, jolla rekisteröityjen ja tulevien kansalaisaloitteiden järjestäjät ja sidosryhmät voivat vaihtaa tietoja ja kokemuksia ja esitellä kansalaisaloitteisiin liittyvää toimintaansa yleisölle.
Sinun Eurooppasi, sinun mielipiteesi (YEYS) on tapahtuma, jossa jäsenvaltioista, ehdokasmaista ja Yhdistyneestä kuningaskunnasta kotoisin olevat nuoret saavat tilaisuuden tutustua EU:hun ja jossa heitä kannustetaan käyttämään demokraattista äänioikeuttaan. Nuoret osallistuvat vilkkaisiin kuulemisiin ja pääsevät sitä kautta mukaan keskusteluihin, tekemään yhteistyötä ja etsimään yhteisymmärrystä.
Kansalaisyhteiskuntapalkinto. Tämä tunnustus myönnetään vuosittain kansalaisyhteiskunnan ja yksityishenkilöiden toteuttamille tehokkaille, innovatiivisille ja luoville hankkeille. Tänä vuonna palkitaan hankkeita, joilla tuetaan ihmisten henkistä hyvinvointia Euroopassa joko yksilötasolla tai kollektiivisesti.
Toimittajien seminaari on tilaisuus, joka kokoaa yhteen toimittajia eri jäsenvaltioista keskustelemaan demokratian tilasta unionissa ja tulevista EU-vaaleista sekä tutustumaan omakohtaisesti komitean toimintaan.
Tule mukaan ja hae virikkeitä asiantuntijoiden vetämistä työpajoista ja korkean tason periaatekeskusteluista. Kerro mielipiteesi uuden vaalikauden keskeisistä kysymyksistä ja luo yhteyksiä kansalaisyhteiskunnan järjestöihin ja muutoksentekijöihin eri puolilta Eurooppaa.
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) on esittänyt näkemyksensä vuoden 2027 jälkeisestä yhteisestä maatalouspolitiikasta (YMP) ja haluaa, että Euroopan maatalouden häiriönsietokyky ja kestävyys varmistetaan. ETSK korostaa tammikuussa EU:n neuvoston puheenjohtajavaltion Belgian pyynnöstä antamassaan lausunnossa tarvetta laatia vakaa pitkän aikavälin politiikkakehys, jonka avulla edistetään kestävää elintarviketuotantoa, unionin avointa strategista riippumattomuutta ja maaseudun kehitystä.
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) on esittänyt näkemyksensä vuoden 2027 jälkeisestä yhteisestä maatalouspolitiikasta (YMP) ja haluaa, että Euroopan maatalouden häiriönsietokyky ja kestävyys varmistetaan. ETSK korostaa tammikuussa EU:n neuvoston puheenjohtajavaltion Belgian pyynnöstä antamassaan lausunnossa tarvetta laatia vakaa pitkän aikavälin politiikkakehys, jonka avulla edistetään kestävää elintarviketuotantoa, unionin avointa strategista riippumattomuutta ja maaseudun kehitystä.
94,8 prosenttia EU:n maatiloista on perheiden omistamia. Alan haasteita ovat esimerkiksi tulojen suhteellinen pienuus, maatilojen määrän väheneminen, vaikeudet löytää tiloille jatkajia nuoremmasta sukupolvesta ja työvoiman merkittävät poistumat. YMP:hen kohdennettava talousarvio-osuus on pienentynyt (se oli vuonna 2021 alle 25 prosenttia). ETSK katsoo kuitenkin, että YMP:n rahoituksen on oltava oikeassa suhteessa tälle politiikalle asetettuihin kestävyystavoitteisiin. Perustulotuesta olisi siirryttävä taloudellisiin kannustimiin tuottaa ympäristöä ja yhteiskuntaa hyödyttäviä palveluja, mutta pienten perhetilojen kohdalla on voitava joustaa siirtymäkauden aikana.
Inflaation, energiamarkkinoiden epävakauden ja ilmastonmuutoksen entisestään syventämä huoli EU:n viljelijöiden kohtuullisen elintason edellytyksistä alleviivaa YMP:n uudistustarvetta. ETSK toivoo, että vuoden 2027 jälkeisellä YMP:llä vastataan näihin haasteisiin. Siinä olisi kiinnitettävä huomiota etenkin kunnollisiin työoloihin ja -ehtoihin, terveellisempien ruokavalioiden edistämiseen, ruoan haaskauksen vähentämiseen ja elintarvikemarkkinoiden sääntelyyn. Energian hintojen nousun sekä toimitushäiriöiden vaikutusten lieventämiseksi ehdotetaan suhdanteita tasoittavia osatekijöitä ja uusiutuvan energian tuotannon tukemista. Äärimmäisten ilmasto-olosuhteiden torjuntaa ja viljelijöiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä varten ehdotetaan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvia vakuutusjärjestelyjä sekä investoimista innovointiin ja digitaaliteknologiaan.
ETSK tähdentää vuoden 2024 EU-vaaleja silmällä pitäen tarvetta huolehtia siitä, että YMP:n avulla vastataan yhteiskunnan ja maatalouden muuttuviin tarpeisiin. Komitea painottaa, että on tärkeää osallistaa sidosryhmiä, tarjota jäsenvaltioille joustomahdollisuuksia ja karsia strategiasuunnitelmien laadintaan ja mukauttamiseen liittyvää byrokratiaa. ETSK toivoo kaiken kaikkiaan sellaista yhteistä maatalouspolitiikkaa, jossa elintarviketurvan varmistaminen, ympäristönsuojelu ja eurooppalaisten viljelijöiden hyvinvoinnin edistäminen maailmanlaajuiset haasteet huomioon ottaen ovat tasapainossa. (ks)
Euroopan kansalaisyhteiskunta lähetti 24. tammikuuta avoimen kirjeen Euroopan komission puheenjohtajalle, Euroopan parlamentin puhemiehelle ja Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajavaltiolle Belgialle. Allekirjoittajat kehottavat Euroopan unionin kolmea tärkeintä päätöksentekoelintä toteuttamaan konkreettisia toimenpiteitä avoimen ja säännöllisen vuoropuhelun käymiseksi kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa kaikilla politiikanaloilla Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 11 artiklan mukaisesti.
Euroopan kansalaisyhteiskunta lähetti 24. tammikuuta avoimen kirjeen Euroopan komission puheenjohtajalle, Euroopan parlamentin puhemiehelle ja Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajavaltiolle Belgialle. Allekirjoittajat kehottavat Euroopan unionin kolmea tärkeintä päätöksentekoelintä toteuttamaan konkreettisia toimenpiteitä avoimen ja säännöllisen vuoropuhelun käymiseksi kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa kaikilla politiikanaloilla Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 11 artiklan mukaisesti.
Aloitteen avoimesta kirjeestä tekivät ETSK:n kansalaisyhteiskunnan organisaatiot -ryhmä ja Civil Society Europe -järjestö, ja siinä esitetään konkreettisia ehdotuksia vuoropuhelun toteuttamiseksi. Kirje sai tukea yhteensä 156 allekirjoittajalta 26 jäsenvaltiosta. Allekirjoittajien joukossa on 39 eurooppalaista verkostoa, 85 kansallista organisaatiota ja 60 kansalaisyhteiskunnan organisaatiot -ryhmän jäsentä.
Kansalaisvuoropuhelu on lainsäädännöstä huolimatta edelleen hajanaista ja jäsentymätöntä kaikissa EU:n toimielimissä. Avoimen kirjeen #EUCivilDialogueNow allekirjoittajat kehottavatkin EU:n toimielimiä
tekemään toimielinten välisen sopimuksen kansalaisvuoropuhelusta
perustamaan kuhunkin toimielimeen kansalaisyhteiskuntasuhteista vastaavien johtohenkilöiden toimia
kannustamaan kansalaistoimijoita ja yhteiskuntaelämän toimijoita yhteistyöhön sekä edistämään tätä yhteistyötä.
Toteutettavien toimien tulee pohjautua Euroopan tulevaisuuskonferenssin suosituksiin. Allekirjoittajat ehdottavat, että Euroopan komissio antaisi aluksi tiedonannon kansalaisvuoropuhelun vahvistamisesta EU:n tasolla.
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean kehotus EU:n sinisen kehityksen ohjelman laatimisesta saa tukea päättäjiltä ja kansalaisyhteiskunnalta. Huomiota lisää se, että vesivarojen niukkuuteen puuttumisen kiireellisyys tunnustetaan yhä laajemmin ja että sinisen kehityksen ohjelmalla on potentiaalia tarjota kattava ratkaisu.
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean kehotus EU:n sinisen kehityksen ohjelman laatimisesta saa tukea päättäjiltä ja kansalaisyhteiskunnalta. Huomiota lisää se, että vesivarojen niukkuuteen puuttumisen kiireellisyys tunnustetaan yhä laajemmin ja että sinisen kehityksen ohjelmalla on potentiaalia tarjota kattava ratkaisu.
Euroopan talous- ja sosiaalikomiteassa (ETSK) äskettäin järjestetty tapahtuma kokosi yhteen keskeisiä sidosryhmiä keskustelemaan sinisen kehityksen ohjelmasta ja sen mahdollisuuksista muuttaa vesihuoltokäytäntöjä koko mantereella vesistöalueisiin keskittyen.
”Meillä on edessämme ennennäkemätön vesikriisi”, sanoi ETSK:n puheenjohtaja Oliver Röpke. Hän viittasi kesäkuussa pidettäviin Euroopan parlamentin vaaleihin ja totesi, että vesi on kaikkia kansalaisia koskettava aihe. ”Miten EU:n päätöksentekijät käsittelevät vesiongelmaa ja edessä olevia haasteita? On aika esittää näitä kysymyksiä.”
Euroopan parlamentin jäsen Pernille Weiss oli samaa mieltä kokonaisvaltaisen ratkaisun tarpeesta ja kannatti erityisen vesisiirtymärahaston perustamista yritysten ja yhteisöjen tukemiseksi kestäviin vesitalouskäytäntöihin siirtymisessä. YK:n erityisraportoija Pedro Arrojo-Agudo korosti, että veden niukkuus ja ilmastonmuutos eivät tunnusta rajoja, ja kehotti EU:ta näyttämään tietä kehitettäessä maailmanlaajuista ratkaisua vesikriisiin.
ETSK:n kehotus EU:n sinisen kehityksen ohjelman laatimiseksi on saanut vastakaikua monien eri sidosryhmien parissa. Esimerkkinä näistä on ranskalainen yleisen edun kannalta merkittävä Compagnie Nationale du Rhône -yhtiö, joka hallinnoi Rhône-jokea. Vesivaroista vastaava yhtiön johtaja Eric Divet kertoi yhtiön onnistumisista kestävässä vesihuollossa. Niitä ovat esimerkiksi toimet kosteikkojen kunnostamiseksi, jokien biologisen monimuotoisuuden parantamiseksi ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi.
Euroopan komission odotetaan esittelevän vesiresilienssiä koskevan aloitteensa lähikuukausina. ETSK on valmis tekemään yhteistyötä EU:n toimielinten ja sidosryhmien kanssa varmistaakseen, että sen ehdotukset EU:n sinisen kehityksen ohjelmaksi ovat osa seuraavan Euroopan komission painopisteitä. (gb)
Kumppanitapahtumia koskeva haku on avoinna 4.–17. maaliskuuta, ja tapahtumat järjestetään 29. toukokuuta ja 1. syyskuuta välisenä aikana.
EU:n vihreän viikon yhteydessä järjestetään joka vuosi eri puolilla Eurooppaa ja sen ulkopuolella satoja kumppanitapahtumia, joiden toteuttajina toimivat muun muassa erilaiset instituutiot, kansalaisjärjestöt, liike-elämän edustajat, korkeakoulut, koulut sekä paikallis-, alue- ja kansallisen tason hallinnot.
Vuoden 2024 kumppanitapahtumien teemana on vesiresilienssi. Tavoitteena on edistää EU:n laajuista keskustelua sen vesivarojen nykyisestä ja tulevaisuuden tilanteesta painottaen tietoisuuden lisäämistä ja myönteisten, yhteistyöhön perustuvien ratkaisujen etsimistä.
Kaikenlaiset tapahtumat ovat tervetulleita: työpajoista ja julkisista keskusteluista näyttelyihin ja perheille suunnattuihin tiedotustilaisuuksiin. Toimia voidaan toteuttaa paikallisella, alueellisella, kansallisella tai Euroopan tasolla. Lisätietoa ja aikataulu ovat saatavilla täällä.
Koska EU:n sinisen kehityksen ohjelma on yksi ETSK:n lippulaivahankkeista, kyseisen aiheen valitseminen kumppanitapahtumia varten tarjoaa hyvän tilaisuuden tiedottaa lokakuussa 2023 annetussa EU:n sinistä ohjelmaa koskevassa julkilausumassa esitetyistä ehdotuksista. Siinä kehotetaan laatimaan uusi ja kunnianhimoinen Euroopan vesistrategia, joka vastaa EU:n vihreän kehityksen ohjelmaa. (gb)
Eurooppa on jäämässä kilpailussa jälkeen. EU:n sisämarkkinoiden puutteet on korjattava kiireellisesti, mutta niin, että sekä yritykset että kansalaiset hyötyvät siitä.
Eurooppa on jäämässä kilpailussa jälkeen. EU:n sisämarkkinoiden puutteet on korjattava kiireellisesti, mutta niin, että sekä yritykset että kansalaiset hyötyvät siitä.
ETSK:n tammikuun täysistunnossa käytiin keskustelu Euroopan kilpailukyvystä ja sisämarkkinoiden tulevaisuudesta. Keskustelun aihe liittyi läheisesti ETSK:n lausuntoon, joka laadittiin puheenjohtajavaltio Belgian pyynnöstä. Belgia aikoo keskittyä puolivuotiskaudellaan nimenomaan kilpailukykyyn ja sisämarkkinoihin. Lausunto on samalla komitean panos sisämarkkinoiden tulevaisuutta käsittelevään Enrico Lettan korkean tason raporttiin, joka on tarkoitus esitellä Eurooppa-neuvostolle maaliskuussa.
ETSK korostaa lausunnossa, että sisämarkkinoiden haasteet ovat nyt hyvin erilaiset kuin sen perustamisen aikaan 1990-luvulla. EU:hun kohdistuu monia paineita: on taattava tasapuoliset toimintaedellytykset mutta rahoitettava teollisuutta vihreän siirtymän toteuttamiseksi, on pidettävä työpaikat Euroopassa mutta varmistettava EU:n yritysten kilpailukyky, on turvattava raaka-aineiden saanti mutta vaadittava työelämän normien ja ympäristövaatimusten noudattamista.
”EU on sisämarkkinoiden ansiosta yksi maailman vaikutusvaltaisimmista kauppa-alueista, mutta tämä asema on nyt vaarassa”, totesi esittelijä Sandra Parthie. ”Ehdotamme lausunnossa sellaisen eurooppalaisen teollisuuspolitiikan kehittämistä, joka ei ole 27 kansallisen teollisuuspolitiikan summa, vaan aidosti eurooppalainen näkemys Euroopan teollisuuden potentiaalista.”
Keskusteluun osallistui myös BusinessEuropen pääjohtaja Markus Beyrer. ”Meillä on kilpailukykyongelma. Olemme jäämässä jälkeen maailmanlaajuisista kilpailijoistamme. Sisämarkkinat ovat yksi keino korjata tilanne. Tavoitteena on luoda liikkumavara, jonka tarvitsemme voidaksemme säilyttää eurooppalaisen mallin sellaisena kuin sen tunnemme, sosiaalisine näkökohtineen.”
Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön (EAY) liittosihteeri Ludovic Voet painotti, että eurooppalainen yhteiskuntasopimus on sisämarkkinoiden peruskivi ja tätä sopimusta on syytä vahvistaa. ”Eurooppalaisessa kilpailujärjestelmässä yritysten täytyy maksaa palkkaa, tarjota kunnollisia työpaikkoja ja varottava ympäristön vahingoittamista. Euroopan on edettävä kohti oikeudenmukaista vihreää siirtymää.”
ETSK:n lausuntoon sisältyy ehdotus nimetä yleishyödyllisistä taloudellisista palveluista vastaava komissaari seuraavaan komissaarikollegioon toteuttamaan viisivuotista ohjelmaa, jonka tavoitteena on kehittää turvattuja, laadukkaita ja kestäväpohjaisia yleishyödyllisiä taloudellisia palveluja. Yleishyödyllisten taloudellisten palvelujen osuus EU:n BKT:stä on 25 prosenttia ja kokonaistyöllisyydestä 20 prosenttia, ja ne kattavat monia tärkeitä aloja, joihin kuuluvat liikenne, energia, viestintä, vesihuolto ja sanitaatio. Ne ovat erittäin tärkeitä myös terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluissa. (dm)
Kansalaisten ja työntekijöiden huolenaiheilla ja hyvinvoinnilla on oltava aina keskeinen asema poliittisessa päätöksenteossa. Ne ovat tärkeitä inhimillisiä tekijöitä, jotka olisi huomioitava. Ainoastaan näin voidaan varmistaa kunnolliset elinolot. Kun toimintapolitiikoilla turvataan kunnolliset elinolot kaikille, voimme vahvistaa luottamusta ja nykyisten ja tulevien toimintapolitiikkojen yleistä hyväksyntää ja hillitä kansalaisten tyytymättömyyttä, joka tarjoaa hedelmällisen maaperän oikeistopopulismille ja ääriliikkeille.
Nämä ajatukset ovat perustana työntekijät-ryhmän vuosien 2023–2025 painopisteille, joissa EU:n tuleville johtajille esitetään selkeä vaatimus käynnistää progressiivinen toimintaohjelma, jossa sosiaalisemmalla ja inhimillisemmällä ulottuvuudella on keskeinen asema. EU:n kansalaiset ja työntekijät ovat joutuneet vastaamaan vuosikymmenien ajan erilaisten kriisien kustannuksista, ja toivomme, että näiden kriisien jälkeen EU:ssa käytävissä keskusteluissa voidaan siirtyä taas käsittelemään sitä, mikä on todella tärkeää eli sosiaalista edistystä.
Painopisteissämme hahmotellaan työntekijät-ryhmän visio Euroopan unionista, joka on sosiaalinen ja kestävä ja joka myös vaalii oikeusvaltioperiaatetta, ihmisoikeuksia, sukupuolten tasa-arvoa, solidaarisuutta ja monimuotoisuutta. Tarvitsemme Euroopan unionin, jossa prioriteettina on eriarvoisuuden, köyhyyden ja ilmastohätätilan torjuminen, joka varmistaa oikeudenmukaisen vihreän ja digitaalisen siirtymän ja joka turvaa ihmisarvoisen työn kaikille. Tämä on paras keino vahvistaa demokratiaa ja lisätä yhteiskunnan ja kaikkien sen jäsenten vaikutusmahdollisuuksia. Toivomme, että tämä visio otetaan todella huomioon.
