Jaroslaw Pietras

Puolan EU-jäsenyyden entinen apulaispääneuvottelija Jarosław Pietras kertoo 20 vuotta sitten tapahtuneen laajentumisen vaikutuksista ja sen tuomista taloudellisista ja muista eduista paitsi Puolalle ja muille EU:hun liittyneille maille myös koko EU:lle. Päätös laajentaa Euroopan unionia vuonna 2004 osoitti unionin sitoutumisen yhtenäisyyteen, monimuotoisuuteen ja solidaarisuuteen. Menneistä tapahtumista voidaan edelleen ottaa oppia mahdollisia tulevia liittymistä valmistelevia neuvotteluja ajatellen. 

20 vuoden jälkeen on täysin selvää, että useimpien Keski-Euroopan maiden sekä Maltan ja Kyproksen liittyminen EU:hun oli paitsi ”suuri laajentuminen” myös historiallinen virstanpylväs koko Euroopan unionille. Vaikutus ulottui syvälle, erityisesti mukaan liittyneiden maiden talousympäristössä.

Laajentuminen paransi merkittävästi Keski-Euroopan maiden elintasoa. Kahdeksan Keski-Euroopan maan – Latvian, Liettuan, Puolan, Slovakian, Slovenian, Tšekin, Unkarin ja Viron – yhteenlaskettu ostovoimakorjattu BKT henkeä kohti kasvoi huomattavasti ja ylitti tuloksen, joka olisi voitu saavuttaa EU:n ulkopuolelle jääden. Kun kyse on yhdentymisen tuomista konkreettisista hyödyistä, tilastoissa viitataan aina keskiarvoihin. On syytä huomata, että vaikka hyödyt eivät jakautuneet tasaisesti jäsenvaltioiden kesken ja joissakin maissa tilanne parani huomattavasti enemmän kuin toisissa, kaikissa maissa on tapahtunut merkittävää parannusta. Esimerkiksi Liettuasta ja Puolasta tuli edelläkävijöitä, jotka saivat merkittävimmät edut EU-jäsenyydestä, kun taas Viro ja Slovenia edistyivät vähemmän kohdatessaan haasteita erityisesti vuoden 2008 finanssikriisin vaikutusten vuoksi.

Liittyminen Euroopan unioniin käynnisti Puolan ja muiden Keski-Euroopan maiden uuden taloudellisen vaurauden aikakauden. Erityisesti Puola on liittymisen jälkeisen kehityksen menestystarina. Maan talouskasvu on ollut ennennäkemätöntä, ja sen BKT kaksinkertaistui vuosina 2004–2022. Vastaavasti myös alueen muiden jäsenvaltioiden BKT asukasta kohden kasvoi huomattavasti, joskin vaihtelevissa määrin. Esimerkiksi Slovakia ja Liettua ovat edistyneet kiitettävästi ja kaventavat edelleen kehityseroja Länsi-Eurooppaan nähden. Kyseisen kauden tilastotiedot antavat kuvan häiriönsietokyvystä ja dynaamisuudesta, sillä nämä maat hyödynsivät EU-jäsenyyttä edistääkseen talouskasvuaan ja parantaakseen maailmanlaajuista kilpailukykyään. Tämä merkittävä saavutus osoittaa EU:n yhdentymisen muutosvaikutukset kaikkien uusien jäsenvaltioiden talouksiin. Tulokset saatiin finanssikriisin vaikutuksista huolimatta, sillä sen aikana EU:n uudet jäsenvaltiot saavuttivat odotettua suuremman kasvun.

Vuonna 2004 tapahtuneen EU:n laajentumisen jälkeiseen aikaan liittyi haasteitakin. Esimerkiksi vuoden 2008 maailmanlaajuinen finanssikriisi aiheutti häiriöitä kaikkialla Euroopan taloudessa ja testasi sekä vakiintuneiden että vasta integroituneiden jäsenvaltioiden häiriönsietokykyä. Kriisin kielteisistä vaikutuksista huolimatta uudet EU:n jäsenvaltiot osoittivat huomattavaa häiriönsietokykyä ja ylittivät alkuperäiset kasvuennusteet. Niiden kyky selviytyä myrskystä ja ylläpitää positiivisia kasvulukuja on korostanut niiden talouksien vahvuutta ja EU:hun yhdentymisen etuja. Vaikka talouskriisi aiheutti merkittäviä haasteita, se tarjosi näille maille myös mahdollisuuden hyötyä täysimääräisesti tiiviistä yhteyksistä Euroopan talouteen. Se osoitti myös, kuinka sitoutuneita vasta liittyneet maat olivat eurooppalaisiin arvoihin ja solidaarisuuteen vastoinkäymisten aikoina.

Neuvotteluprosessin aikana Puolan kansalaisyhteiskunnasta kehkeytyi voimakas muutoksen ja edistyksen voima. Kansalaisyhteiskunnan organisaatioilla, ruohonjuuritason liikkeillä ja edunvalvontaryhmillä on ollut keskeinen rooli EU:n yhdentymisen edistämisessä ja demokraattisten arvojen vaalimisessa Puolassa. Niiden väsymättömät ponnistelut tietoisuuden lisäämiseksi, tuen saamiseksi ja johtajien saattamiseksi vastuuseen ovat olleet ratkaisevan tärkeitä yleisen mielipiteen muovaamisessa ja myönteisten muutosten edistämisessä. Toimimalla aktiivisesti kansalaisten kanssa ja edistämällä vuoropuhelua ja avoimuutta Puolan kansalaisyhteiskunta auttoi varmistamaan, että neuvotteluprosessi oli osallistava ja demokraattinen sekä vastasi kansalaisten tarpeisiin. Niiden panos paitsi helpotti Puolan liittymistä EU:hun myös lujitti maan demokratian ja kansalaisyhteiskunnan perustuksia.

Päätös laajentaa Euroopan unionia vuonna 2004 osoitti unionin sitoutumisen yhtenäisyyteen, monimuotoisuuteen ja solidaarisuuteen. Toivottamalla useimmat Keski-Euroopan maat sekä Maltan ja Kyproksen tervetulleiksi, EU kasvatti taloudellista potentiaaliaan, kulttuurista rikkauttaan ja geopoliittista vaikutusvaltaansa. Uusien maiden liittyminen toi unionille uusia näkökulmia, lahjakkuuksia ja mahdollisuuksia, rikastutti sen moninaisuutta ja vahvisti sen maailmanlaajuista asemaa. Geopoliittisesta näkökulmasta tarkasteltuna laajentuminen lisäsi EU:n vaikutusvaltaa ja vakautta sisällyttämällä Keski- ja Itä-Euroopan maat yhteistyöpuitteisiinsa. Institutionaalisesti se monipuolisti EU:n näkymiä ja syvensi sen yhdentymistä luomalla perustan yhtenäisemmälle ja kestävämmälle unionille.

EU:n vuoden 2004 laajentumisesta saatujen kokemusten perusteella on syytä ottaa oppia erityisesti neuvotteluprosessista ja liittymistä edeltävistä valmisteluista. Jos lähtisin tänään vastaavaan prosessin, pyrkisin siihen, että kaikissa tulevissa neuvotteluissa kiinnitettäisiin enemmän huomiota liittymistä valmisteleviin edellytyksiin ja tukimekanismeihin erityisesti hallinnon ja oikeusvaltion aloilla. On olennaisen tärkeää varmistaa, että ehdokasmaat täyttävät tarvittavat kriteerit ja normit ennen EU:hun liittymistä, jotta voidaan turvata unionin eheys ja vaalia sen arvoja. Lisäksi riittävän tuen ja avun tarjoaminen ehdokasmaille neuvotteluprosessin aikana on ratkaisevan tärkeää niiden onnistuneen integroinnin ja pitkän aikavälin vakauden kannalta EU:ssa.

EU:n vuoden 2004 laajentumista koskevan neuvotteluprosessin ytimessä oli yhteinen sitoumus edistää vakautta, demokratiaa ja vaurautta kaikkialla Euroopassa. Neuvotteluja ohjasi halu vahvistaa Euroopan kansojen välisiä yhteistyö- ja solidaarisuussuhteita, sillä sekä ehdokasmaat että silloiset EU:n jäsenvaltiot tunnustivat laajentumisen molemminpuoliset hyödyt. Vaikka neuvottelut olivat monimutkaisia ja haastavia, niiden taustalla oli viime kädessä yhteinen näkemys yhtenäisestä ja vauraasta Euroopasta, jossa kaikki kansakunnat voisivat menestyä yhdessä Euroopan unionin puitteissa.

Kun EU:n ehdokasmaat etenevät liittymisen polulla vuonna 2024 on otettava huomioon useita keskeisiä näkökohtia. Ensinnäkin EU:n normien ja arvojen mukaisten uudistusten priorisointi on olennaisen tärkeää onnistuneen yhdentymisen ja pitkän aikavälin vakauden kannalta unionissa. Tähän sisältyy demokraattisten instituutioiden vahvistaminen, oikeusvaltioperiaatteen edistäminen sekä perusoikeuksien ja -vapauksien turvaaminen. Lisäksi on ratkaisevan tärkeää toimia ennakoivasti EU:n nykyisten jäsenten kanssa luottamuksen ja tuen rakentamiseksi, jotta siirtyminen unioniin sujuisi kitkattomasti. Osoittamalla aitoa sitoutumista eurooppalaisiin arvoihin ja yhteistyöhön ehdokasmaat voivat tasoittaa tietä omalle valoisammalle tulevaisuudelle Euroopan unionissa.

Jarosław Pietras työskentelee tällä hetkellä vierailevana tutkijana Brysselissä sijaitsevassa Eurooppa-tutkimuksen Wilfried Martens -keskuksessa ja vierailevana professorina Bruggen College of Europessa.

Hän oli osa ryhmää, joka neuvotteli Puolan liittymisestä EU:hun alkaen vuodesta 1998 vuoteen 2004, jolloin Puola liittyi EU:hun. Vuosina 1990–2006 hän toimi kotimaassaan Puolassa valtiovarainministeriön valtiosihteerinä, EU-asioiden valtiosihteerinä ja Euroopan yhdentymiseen liittyviä asioita käsittelevän komitean kansliapäällikkönä. Vuosina 2008–2020 hän palveli Euroopan unionin neuvostossa pääjohtajana useilla politiikanaloilla (ilmastonmuutos, ympäristö, liikenne, televiestintä, energia, koulutus, kulttuuri, audiovisuaaliala, nuoriso ja urheilu). Hän on väitellyt taloustieteen tohtoriksi Varsovan yliopistosta ja julkaissut teoksia mm. EU:sta, kestävästä kehityksestä ja kauppaan liittyvistä kysymyksistä. Hän on myös ollut Fulbright-säätiön tutkija ja Bruegel-ajatushautomon hallituksen jäsen (2008–2011). 

ETSK:n työntekijät-ryhmä

Euroopan parlamentin kampanja ”Käytä ääntäsi tai muut päättävät puolestasi” osuu naulan kantaan. Parlamentin vaalivideo, jossa palataan Eurooppa-hankkeen juurille aikaan, jolloin sodan ja kansanmurhan raunioilta alettiin rakentaa rauhanomaista tulevaisuutta, vetoaa tunteisiin juuri oikealla tavalla. Erityisesti nykyään, kun ekstremismi ja välinpitämättömyys rehottavat, politiikka muistuttaa usein pikemminkin tosi-tv-ohjelmaa kuin todellista vaikuttamisen foorumia.

Haluatko oikeasti, että muut päättävät puolestasi? Näin tapahtuu jo, ja julkisessa taloudessa on jälleen tiedossa säästötoimia.

Kuten työntekijät-ryhmän puheenjohtaja Lucie Studničná on selvin sanoin todennut, uuteen säästöpolitiikkakriisiin ei ole enää varaa. Jotkut maat kamppailevat edellisen finanssikriisin aikana toteutettujen toimenpiteiden vuoksi nimittäin edelleen talouden taantuman ja aivovuodon kanssa. Espanjassa, Italiassa ja Kreikassa työttömyysaste on vieläkin korkea ja asukaskohtainen BKT on yhä kaukana vuoden 2008 tasosta. Nämä ratkaisematta jääneet ongelmat ovat johtaneet euroskeptisyyden ja populismin lisääntymiseen, mihin on myötävaikuttanut myös poliittisen ilmapiiriin muutos äärioikeiston suuntaan.

Useimmat jäsenvaltiot eivät uusien finanssipoliittisten sääntöjen takia pysty vastaamaan tuleviin ilmastohaasteisiin ja sosiaalisiin haasteisiin. La Hulpessä tehdyt lupaukset jäävät pelkäksi sanahelinäksi. Kansalaiset joutuvat kärsimään, ja uudet taloudelliset vaikeudet, jotka kansalliset hallitukset varmasti sälyttävät EU:n niskoille, saattavat olla monille viimeinen pisara.

Demokratiassa ei ole kyse pelkästään äänestämisestä, vaan myös kansalaisyhteiskunta ja ammattijärjestöt ovat olennaisen tärkeitä toimivan demokratian vaalimisessa. Äänioikeuden käyttäminen ei ole vain legitimiteetin antamisväline, eikä äänestäminen suinkaan ole hyödytöntä. Se on oikeus, joka on saatu miljoonien ihmisten useiden sukupolvien ajan jatkuneiden ankarien ponnistelujen tuloksena ja jonka edestä monet ovat jopa antaneet henkensä. Tämän oikeuden voimme kuitenkin myös menettää.

Säästötoimia koskevat päätökset eivät ole kiveen hakattuja. Kesäkuussa pidettäviä EU-vaaleja ja kaikkia tulevia kansallisia vaaleja silmällä pitäen kehotammekin: Käytä ääntäsi. Älä anna kenenkään viedä päätösvaltaasi. Äänestä sosiaalisen edistyksen puolesta. Yhdessä voimme jatkaa maidemme ja Euroopan unionin parantamista ja muuttaa sitä, mikä ei toimi. 

Sisämarkkinoista vastaava komission varapääjohtaja Maive Rute ja ETSK:n puheenjohtaja Oliver Röpke painottivat ETSK:n huhtikuun täysistunnossa, että EU:n kilpailukyvyn vahvistaminen on avainasemassa, jotta voidaan lisätä talouden kasvua ja yhteiskunnan hyvinvointia.

Maive Ruten mukaan aikaa ei ole hukattavana. EU:n on toimittava ripeästi ja kiireellisesti, jos se haluaa kuroa umpeen jälkeenjääneisyyttään ja selviytyä globaaleilla markkinoilla, joilla maailman talouden jättiläisillä on kohtuuttomasti valtaa.

Hän esitti arvion EU:n kilpailukykytilanteesta ja totesi, että ”tarvitsemme radikaalin muutoksen. Emme voi jättää sisämarkkinoiden toteuttamista hyvän tahdon varaan – sisämarkkinoiden perustana oleva lainsäädäntö on pantava tosiasiallisesti täytäntöön. Meidän on vietävä tavaroitamme ja teknologiaamme mutta ei työpaikkojamme. EU:n teollisuusalojen on oltava kilpailukykyisiä, ja investointien on tapahduttava täällä.”

Röpke korosti, että kilpailukyky on EU:n taloudellisen menestyksen kulmakivi, joka edistää kasvua, innovointia ja vaurautta ja vahvistaa samalla EU:n maailmanlaajuista vaikutusvaltaa ja häiriönsietokykyä, ja lisäsi, että ”keskustellessamme Euroopan kilpailukyvystä meidän on asetettava keskustelun keskiöön ihmiset ja huolehdittava siitä, ettei ketään jätetä jälkeen. Kilpailukyvyn merkitys riippuu viime kädessä siitä, miten kilpailukyky vaikuttaa yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvointiin, mahdollisuuksiin ja vaurauteen. Sen vuoksi kilpailukyvystä käytävässä keskustelussa on asetettava etusijalle ihmisten tarpeet, oikeudet ja toiveet.”

Täysistunnossa hyväksyttiin myös esittelijä Emilie Prouzet’n ja yhteisesittelijä Stefano Palmierin laatima lausunto aiheesta Pitkän aikavälin kilpailukykystrategia. (mp)

Joka kymmenes nainen elää suoranaisessa köyhyydessä. Joka kolmas kärsii väkivallasta. Pyrkimykset heikentää naisten oikeuksia yleistyvät kaikkialla maailmassa, myös EU:ssa. Euroopan parlamentin vaalien ja uuden Euroopan komission muodostamisen lähestyessä vauhdilla institutionaalisella ja kansalaisyhteiskunnan jatkuvalla tuella on ratkaiseva merkitys naisten ja tyttöjen vaikutusmahdollisuuksien lisäämisessä.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) kävi 25. huhtikuuta täysistuntokeskustelun, johon osallistui joitakin EU:n johtavia sukupuolten tasa-arvoa ajavia organisaatioita. Keskustelussa korostettiin, että naisten oikeuksien edistämistä on jatkettava EU:n seuraavalla toimikaudella.

Keskustelu käytiin päivä sen jälkeen, kun Euroopan parlamentti oli antanut hyväksyntänsä ensimmäiselle EU:n direktiiville sukupuolistuneen väkivallan torjumisesta. Keskustelun aiheena oli naisten asemaa käsittelevän YK:n toimikunnan (CSW) 68. istunnon päätelmät. CSW on maailmanlaajuisesti tärkeä kansainvälinen huippufoorumi, jossa arvioidaan edistymistä sukupuolten tasa-arvon saavuttamisessa, ja tänä vuonna se keskittyi naisten köyhyyteen.

ETSK osallistui CSW:n New Yorkissa maaliskuussa pidettyyn 68. istuntoon antamalla köyhyyden ja sukupuolen yhteyttä käsittelevän julistuksen ”A gender lens on poverty”. Julistus sisältää kymmenen toimintalinjaa naisten taloudellisen voimaannuttamisen ja sosiaalisen suojelun edistämiseksi.

ETSK:n puheenjohtajan Oliver Röpken mukaan köyhyys ei ole sukupuolineutraalia eikä siihen sen vuoksi voida myöskään vastata sukupuolineutraalisti. ”Naisiin kohdistuva väkivalta lisää naisten köyhyysriskiä ja heikentää heidän mahdollisuuksiaan osallistua yhdenvertaisesti työmarkkinoille. Suhtaudunkin varauksettoman myönteisesti Euroopan parlamentin lopulliseen äänestykseen kaikkien aikojen ensimmäisestä direktiivistä, jolla suojellaan naisia sukupuolistuneelta väkivallalta ja perheväkivallalta EU:n tasolla”, Röpke totesi.

Tasa-arvoasioista vastaavan komission jäsenen Helena Dallin kabinetin jäsenen Lanfranco Fantin mukaan tämän komission toimikauden aikana on toteutettu koordinoituja toimia kaikilla tasoilla ja niiden ansiosta on saavutettu useita virstanpylväitä. Esimerkkeinä hän mainitsi palkkauksen läpinäkyvyyttä koskevan direktiivin sekä hoito- ja hoivastrategian.

Keskustelun osanottajat kehottivat perustamaan sukupuolten tasa-arvoa käsittelevän EU:n neuvoston kokoonpanon, nimeämään naisiin kohdistuvaa väkivaltaa käsittelevän EU:n koordinaattorin ja jatkamaan tasa-arvoasioista vastaavan komission jäsenen toimeksiantoa.

”Tarvitsemme EU:n poliittista tukea”, painotti YK:n UN Women ‑tasa-arvojärjestön Brysselin-yhteystoimiston johtaja Florence Raes. Vaikka tasa-arvokysymyksissä on saavutettu todellista edistystä, naisten oikeuksia heikennetään nyt ennennäkemättömällä tavalla. Nyt on entistä suurempi vaara, että sukupuolten tasa-arvo putoaa prioriteettilistan kärjestä.

Eurocentralasian Lesbian Community -verkoston edunvalvontajohtaja Ilaria Todde luonnehti naisena olemista ja vähemmistöön kuulumista taisteluksi oman aseman puolesta. ”On muistettava, että tasa-arvo ei yksistään enää riitä, vaan tasa-arvo tarvitsee rinnalleen intersektionaalisuutta”, Todde korosti.

Euroopan naisten etujärjestön johtajan Mary Collinsin mukaan naisiin kohdistuva väkivalta on syvästi juurtunut patriarkaalisiin järjestelmiin kaikkialla maailmassa. ”Tänään on syytä riemuita kaikkien aikojen ensimmäisestä naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjuntaa koskevasta EU:n direktiivistä”, Collins totesi. (ll)

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) keskusteli huhtikuun täysistunnossaan osaajien liikkuvuutta koskevasta paketista. Aloite käsittää joukon uusia toimenpiteitä, joilla on tarkoitus tehdä unionista houkuttelevampi EU:n ulkopuolelta tuleville osaajille ja helpottaa liikkuvuutta unionin sisällä.

Sisäasioista vastaava komission jäsen Ylva Johansson, joka osallistui täysistuntoon vierailevan puhujan ominaisuudessa, pyysi ETSK:n tukea, jotta jäsenvaltioita ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioita kannustettaisiin ottamaan käyttöön tämä innovaatio ja jotta varmistettaisiin, että työperäistä muuttoa koskeva politiikka on tehokasta.

Yksi osaajien liikkuvuutta koskevan paketin keskeisistä toimenpiteistä on osaamisreserviä koskeva aloite. Kyseessä on ensimmäinen EU-tason yhteensaattamisväline, johon asiasta kiinnostuneet jäsenvaltiot voivat vapaaehtoisesti osallistua saattaakseen yhteen EU:n työnantajia ja kolmansista maista tulevia työnhakijoita.

ETSK:n puheenjohtaja Oliver Röpke korosti, että ”EU kärsii vakavasta työvoimapulasta ja osaamisvajeesta vihreään ja digitaaliseen talouteen siirtymisen ja väestökehityksen haasteiden vuoksi. Osaajien liikkuvuutta koskeva paketti voi olla yksi väline muiden ohessa näiden haasteiden lievittämiseksi.”

Sisäasioiden EU-komissaari Ylva Johansson kehotti soveltamaan työvoiman muuttoliikkeeseen Team Europe -lähestymistapaa, jolla on laajempi eurooppalainen ulottuvuus. ”Työvoiman muuttoliike kuuluu suurimmaksi osaksi kansalliseen toimivaltaan, ja näin tulee olemaan jatkossakin. Meidän on kuitenkin luotava Team Europe -lähestymistapa, jossa EU:n toimielimet, jäsenvaltiot ja kansalaisyhteiskunnan organisaatiot tekevät yhteistyötä uusien aloitteiden toteuttamiseksi ja työvoiman liikkuvuutta koskevien politiikkojen täytäntöönpanon helpottamiseksi.”

ETSK:n jäsen Tatjana Babrauskienė, joka on kyseisessä täysistunnossa hyväksytyn lausunnon Osaajien liikkuvuutta koskeva paketti esittelijä, korosti, että ”EU:n osaajareservin on oltava käytännöllinen, helppokäyttöinen ja luotettava väline, joka on työntekijöiden ja työnantajien kannalta houkutteleva. Samalla sen on tuettava oikeudenmukaista ja eettistä laillista työvoiman muuttoliikettä.” (at) 

ETSK:n ”ulkosuhteet”-jaosto (REX) piti kaksi kokousta Serbian ja Montenegron vastaavien elinten kanssa asianomaisten neuvoa-antavien sekakomiteoiden puitteissa. Tämä yhteinen instituutio antaa kummankin osapuolen kansalaisyhteiskunnan organisaatioille mahdollisuuden seurata maan liittymisneuvotteluja, keskustella yhteisesti kiinnostavista aiheista ja tuoda esiin huolenaiheita, joita on käsiteltävä tiellä kohti Euroopan unioniin liittymistä.

ETSK toivotti neuvoa-antavan sekakomitean serbialaiset jäsenet tervetulleiksi Brysseliin 5. huhtikuuta 2024 keskustelemaan EU:n ja Serbian suhteiden nykytilanteesta ja liittymisprosessiin kuuluvista neuvotteluista EU:n kanssa. Muihin käsiteltyihin kysymyksiin kuuluivat Länsi-Balkanin uuden kasvusuunnitelman ja uudistus- ja kasvutukivälineen tarjoamat mahdollisuudet Serbialle sekä vaalien jälkeinen tilanne maassa. Lisäksi luotiin yleiskatsaus demokratian ja oikeusvaltion tilaan maassa.

Tapahtumaan osallistui äskettäin nimitetty Serbian tasavallan EU-edustuston johtaja Danijel Apostolović, joka korosti EU:n ja Serbian yhteistä näkemystä yhteistyön tiivistämisestä kaikissa Serbian liittymisneuvotteluihin liittyvissä kysymyksissä.

ETSK:n viestintäasioista vastaava varapuheenjohtaja Laurentiu Plosceanu korosti tällaisten kokousten merkitystä, sillä ne takaavat kansalaisyhteiskunnan läsnäolon ja niiden ansiosta viesti EU:hun liittymisestä saa enemmän huomiota Serbiassa. 

Kokouksen päätteeksi hyväksyttiin yhteinen julkilausuma, joka toimitetaan EU:n toimielimille sekä Serbian paikallisviranomaisille ja hallitukselle.

Voit katsoa videoraportin kokouksesta täällä.

EU:n ja Serbian neuvoa-antavan sekakomitean jäsen Nataša Vučković valittiin 13. toukokuuta Euroopan paikallisdemokratiakeskusten liiton (ALDA) uudeksi puheenjohtajaksi. ETSK:ta ALDAn yleiskokouksessa Barcelonassa edusti Aurel Laurențiu Plosceanu, joka onnitteli Vučkovićia tämän tehtävänimityksestä. 

******

EU:n ja Montenegron neuvoa-antavan sekakomitean 18. kokous pidettiin Podgoricassa 16. huhtikuuta 2024, ja se välitti EU:n toimielimille selkeän viestin siitä, että Montenegro on vakaasti sitoutunut liittymään unionin 28. jäsenvaltioksi vuoteen 2028 mennessä.

Neuvoa-antavan sekakomitean jäsenet kannustivat organisaatioitaan, kansallisia viranomaisia ja EU:n toimielimiä tekemään kaikkensa oikeusvaltiota koskevien välitavoitteiden saavuttamiseksi. Oikeusvaltioperiaatetta koskeva väliaikainen arviointiraportti (Interim Benchmark Assessment Report, IBAR), jonka odotetaan valmistuvan kesäkuuhun mennessä, on käännekohta EU:hun liittymisprosessissa, sillä sen myötä on mahdollista sulkea toistaiseksi muita neuvottelulukuja.

Sekakomitean toinen puheenjohtaja ja ETSK:n jäsen Decebal-Ștefăniță Padure sanoi: ”Montenegron viranomaisten olisi täytettävä kunnianhimoiset tavoitteensa, ja järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan olisi voitava osallistua liittymisneuvottelujen jokaiseen vaiheeseen”. Sekakomitean montenegrolaisen puolen puheenjohtaja Gordana Đurović kehotti kaikkia sidosryhmiä tukemaan pyrkimyksiä, jotta komissiolta saataisiin myönteinen raportti kesäkuuhun mennessä.

Pääneuvottelija Predrag Zenović korosti kansalaisyhteiskunnan tärkeää roolia ja konkreettista apua neuvotteluprosessissa. Julkinen tuki Montenegron EU-jäsenyydelle on 80 prosentin luokkaa.

EU:n Montenegron-suurlähettiläs Oana Cristina Popa totesi, että Montenegro näyttää vihdoin saavuttaneen tarvittavan vakauden, jotta se voi keskittyä EU:hun liittymiseen tärkeimpänä strategisena painopisteenään, ja lisäsi: ”Pyrimme kaikin tavoin varmistamaan, ettei tätä mahdollisuutta menetetä”.

Kokouksen päätteeksi hyväksyttiin yhteinen julkilausuma, joka esitetään vakautus- ja assosiaatiokomitealle, parlamentaariselle vakautus- ja assosiaatiovaliokunnalle, Euroopan ulkosuhdehallinnolle, Euroopan komissiolle ja Montenegron hallitukselle. (at)