EU:n oikeutettuja etuja Euroopan arktisella alueella voidaan parhaiten puolustaa yhdessä sellaisella arktista aluetta koskevalla EU:n strategialla, jolla vahvistetaan kansalaisyhteiskunnan osallistumista kaikkiin aluetta koskeviin päätöksiin. Myös tiivis yhteistyö Grönlannin kanssa on ratkaisevan tärkeää arktisen alueen kestävien investointien, vaurauden ja selviytymiskyvyn varmistamiseksi.

ETSK hyväksyi tammikuun täysistunnossaan oma-aloitteisen lausunnon ”Arktista aluetta koskevan eurooppalaisen strategian kehittäminen vuorovaikutuksessa kansalaisyhteiskunnan kanssa”. Lausunnossa korostetaan arktisen alueen merkitystä Euroopan strategisen riippumattomuuden, selviytymiskyvyn ja kilpailukyvyn kannalta.

Lausunnon esittelijä, ETSK:n jäsen Anders Ladefoged totesi: ”Komitea esittää uudessa lausunnossaan EU:n arktisesta politiikasta kansalaisyhteiskunnan näkemyksen siitä, millä tavoin EU voisi kehittää arktista aluetta koskevia toimintalinjojaan, jotta yhtäältä huolehdittaisiin unionin omista eduista ja toisaalta autettaisiin turvaamaan alueen selviytymiskyky ja vauraus paikallisten asukkaiden hyväksi.”

ETSK kannattaa myös arktisen alueen alkuperäiskansojen edustajien kattavaa kuulemista ja kannustaa tekemään laajaa yhteistyötä heidän kanssaan. Yhteisesittelijänä toiminut ETSK:n jäsen Christian Moos sanoi: ”Euroopan arktisten maiden etuja voidaan parhaiten puolustaa yhdessä, tekemällä yhteistyötä EU:n pohjoisten jäsenvaltioiden kesken ja arktista aluetta koskevan eurooppalaisen strategian puitteissa. Strategiassa on turvattava kansalaisyhteiskunnan osallistumismahdollisuudet sekä paikallis- ja alkuperäisyhteisöjen oikeudet.”

Grönlannilla, jota lausunnossa niin ikään käsitellään, ja arktisen alueen EU:hun kuuluvalla osalla on alueen nopean muutoksen yhteydessä samanlaisia haasteita ja mahdollisuuksia.

Yhteisesittelijä Moos totesi Grönlannista: ”Tehostettu eurooppalainen yhteistyö, jossa myös Grönlanti on mukana, on ratkaisevan tärkeää Euroopan arktisen alueen kestävien investointien, vaurauden ja selviytymiskyvyn varmistamiseksi.”

Grönlantilaisten keskeisiin tavoitteisiin kuuluu kansakunnan itsemääräämisoikeuden vahvistaminen iskulauseella ”ei mitään meitä koskevaa ilman meitä”. EU nähdään joka tapauksessa läheisenä liittolaisena, jolla on samat perusarvot, kuten ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu. (at)

EU:n on panostettava enemmän kilpailupolitiikkaan, jotta se voisi parantaa maailmanlaajuista kilpailukykyään, tehostaa tuottavuuttaan ja varmistaa, että sisämarkkinat ovat edelleen taloudellisen menestyksen tukipilari.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) hyväksyi tammikuun täysistunnossaan lausunnon aiheesta Kilpailupolitiikka EU:n kilpailukyvyn ytimessä. Lausunnossa vaaditaan kansallisten talouksien syvempää yhdentämistä ja järkeviä valtiontukistrategioita, jotta Euroopan taloudellinen potentiaali saataisiin käyttöön ja pystyttäisiin vastaamaan suuriin globaaleihin haasteisiin, kuten digitalisaatioon, ilmastonmuutokseen ja kriisinkestävyyteen.

ETSK painotti, että kilpailupolitiikalla on keskeinen merkitys innovoinnin, kestävän kehityksen ja talouskasvun edistämisessä. ”Kilpailun ja kilpailukyvyn välillä ei ole ristiriitaa”, totesi esittelijä Isabel Yglesias. ”Kilpailupolitiikka voi tehokkaiden menettelyiden, joustavien välineiden ja riittävien resurssien avulla lisätä EU:n yritysten ja kansalaisten vaurautta.”

EU on jo antanut uusia kilpailusääntöjä, kuten digimarkkinasäädöksen ja ulkomaisia tukia koskevan asetuksen, joilla pyritään korjaamaan markkinoiden vääristymiä ja parantamaan unionin maailmanlaajuista asemaa. ETSK kehottaa kuitenkin toteuttamaan lisätoimia, joilla uudistetaan yrityskeskittymien arviointia ja varmistetaan innovaatiovetoisten keskittymien tehokas valvonta, vaikka ne jäisivät EU:n nykyisten raja-arvojen alle.

Lausunnossa korostetaan valtiontuen keskeistä roolia vihreän ja digitaalisen siirtymän tukemisessa. Huonosti koordinoidut tuet saattavat kuitenkin heikentää tuottavuutta ja kasvua. Tutkimukset osoittavat, että koordinoinnin parantaminen EU:ssa voisi lisätä tuottavuutta yli 30 prosenttia. ETSK suosittaa tukien yhdenmukaistamista kaikissa jäsenvaltioissa eurooppalaisten arvoketjujen tukemiseksi ja tehottomuuteen puuttumiseksi.

Euroopan yhteistä etua koskevat tärkeät hankkeet (IPCEI) ja ehdotettu Euroopan kilpailukykyrahasto olisi suunniteltava yleiseurooppalaisesta näkökulmasta, jotta ne tukisivat laajamittaista teollista innovointia. Välineillä on varmistettava, että hyödyt jakautuvat oikeudenmukaisesti kaikkialle unioniin, ja edistettävä kestävää kehitystä ja kriisinkestävyyttä.

Jotta EU pääsisi maailmanlaajuiseen johtoasemaan, ETSK pitää tarpeellisena

• tiivimpää yhdentymistä väärin kohdennettujen tukien vähentämiseksi ja tuottavuuden lisäämiseksi
• vahvempia sääntöjä, joilla eurooppalaista innovointia suojellaan ulkomaisten hankintojen yhteydessä
• yksinkertaisempia ja nopeampia kilpailu- ja valtiontukimenettelyjä toiminnan tehostamiseksi
• tasapainoista yrityskeskittymäpolitiikkaa, jolla tuetaan innovointia, kestävää kehitystä ja infrastruktuuri-investointeja. (ll)

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) on kehottanut muuttamaan Euroopan unionin valtiontukisääntöjä, jotta yhteisötalouden toimijoiden tarpeet voitaisiin tunnistaa ja ottaa paremmin huomioon, sillä kyseisillä toimijoilla on ratkaiseva rooli pyrittäessä vastaamaan yhteiskunnallisiin haasteisiin.

ETSK varoittaa tammikuun täysistunnossa hyväksytyssä lausunnossaan Miten tukea yhteisötalouden toimijoita valtiontukisääntöjen mukaisesti: pohdintoja Enrico Lettan raportissa esitettyjen ehdotusten pohjalta, että nykyiset säännöt eivät tarjoa asianmukaista tukea yhteiskunnallisille yrityksille, jotka usein sijoittavat voittonsa takaisin yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttamiseen tähtäävään toimintaan sen sijaan, että ne jakaisivat voitot sijoittajille.

”Haluamme lisätä ihmisten tietoisuutta siitä, mitä hyötyjä tehokkaat kilpailu- ja valtiontukisäännöt tuovat yhteiskunnallisille yrityksille ja yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palvelujen koko järjestelmälle”, sanoo lausunnon esittelijä Giuseppe Guerini.

Yhteisötalouden toimijat, jotka voivat olla osuuskuntia, keskinäisiä yhtiöitä ja säätiöitä, työllistävät EU:ssa yli 11 miljoonaa ihmistä eli 6,3 prosenttia työssäkäyvästä väestöstä. Ne toimivat esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen, uusiutuvan energian ja köyhyyden torjunnan kaltaisilla aloilla. Monet yhteisötalouden toimijat kohtaavat kuitenkin antamastaan panoksesta huolimatta systeemisiä esteitä pitkäaikaisen sijoituspääoman turvaamisessa ja julkisissa hankintamenettelyissä, koska nykyisessä sääntelykehyksessä ei useinkaan oteta huomioon niiden voittoa tavoittelematonta tai yhteisvastuullista luonnetta.

ETSK:n lausunnossa korostetaan muun muassa sitä, että viranomaiset hyödyntävät liian vähän olemassa olevia välineitä, kuten yleistä ryhmäpoikkeusasetusta ja yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviin palveluihin myönnettävää tukea koskevaa oikeudellista kehystä.

Tästä syystä komitea kehottaa yksinkertaistamaan ja nykyaikaistamaan yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen liian monimutkaisia ja vanhentuneita sääntöjä epäedullisessa asemassa olevien ja alentuneesti työkykyisten työntekijöiden työllistämisen tukemiseksi joidenkin sisämarkkinoita koskevan Lettan raportin suositusten mukaisesti.

ETSK suhtautuu myönteisesti vähämerkityksisen tuen enimmäismäärän äskettäiseen mukauttamiseen 300 000 euroon tavanomaisella alalla ja 750 000 euroon yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja tuottavien toimijoiden osalta, mutta katsoo myös, että ryhmäpoikkeusasetuksen ja yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviin palveluihin myönnettävää tukea koskevien erityismääräysten kaltaisten räätälöidympien välineiden avulla voitaisiin esimerkiksi terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen alalla toimivien yhteisötalouden toimijoiden tarpeisiin vastata paremmin. (ll)

Stefano Mallia, ETSK:n työnantajat-ryhmän puheenjohtaja

Euroopan komissio hyväksyi 29. tammikuuta kilpailukykykompassin, joka on ratkaisevan tärkeä ja ajankohtainen toimi Euroopan talouden saamiseksi jälleen vetämään. Kompassi näyttää EU:lle suuntaa seuraavien viiden vuoden ajan.

EU:n työnantajat ovat peränneet kattavaa kilpailukykyohjelmaa jo pitkään, ja ryhmämme onkin tyytyväinen kompassin kolmeen pilariin, jotka ovat innovaatio- ja tuottavuuskuilun umpeen kurominen, vähähiilistämisen nivominen yhteen kilpailukyvyn kanssa sekä riippuvuuden vähentäminen toimitusketjujen turvaamiseksi. Toteuttamalla nämä tavoitteet voidaan varmistaa, että Eurooppa pärjää maailmanlaajuisessa kilpailussa ja pystyy houkuttelemaan osaajia pysyvästi unionin alueelle sekä edistämään innovointia.

Kompassin tavoitteiden saavuttaminen riippuu kuitenkin viime kädessä siitä, saadaanko konkreettisia toimenpiteitä toteutettua ajoissa. Keskeisillä aloitteilla, kuten sääntelyä yksinkertaistavalla omnibus-paketilla, puhtaan teollisen kehityksen ohjelmalla ja horisontaalisella sisämarkkinoita syventävällä strategialla, on ratkaiseva rooli. Uudistetut strategiat ja vetävät otsikot eivät kuitenkaan yksin riitä suojelemaan Eurooppaa edessä olevilta haasteilta.

Esimerkiksi sääntelykehyksen yksinkertaistaminen on ensimmäinen ja kiireellisin askel. On olennaisen tärkeää vähentää raskasta byrokratiaa ja nopeuttaa ja joustavoittaa toimintaa. EU:n yritykset ovat joutuneet liian pitkään kamppailemaan kohtuuttoman monimutkaisen sääntelyn ja laahaavan päätöksenteon kanssa. Lisäksi kilpailukykytarkastukset tulee toteuttaa mielekkäällä tavalla niin, että varmistetaan, että uudet lainsäädäntö- ja sääntelytoimenpiteet tukevat eivätkä jarruta yritysten kasvua.

Kompassissa keskitytään oikeutetusti edistämään innovointia vahvan pääomamarkkinaunionin avulla ja puuttumaan rakenteellisiin esteisiin, jotta saadaan vapautettua Euroopan potentiaali syväteknologian, puhtaan energian ja kehittyneen valmistuksen aloilla samalla kun luodaan hedelmällinen ekosysteemi start-up- ja scale-up-yrityksille.

Pääomamarkkinaunioni, jota ei ole vieläkään saatu valmiiksi, on muistutus siitä, ettei viivytyksiin ole varaa. Kilpailukykykompassi on omiaan edistämään jäsenvaltioiden julkisten investointien parempaa koordinointia, mutta siltä puuttuu selkeä suunnitelma, jonka mukaisesti kehitettäisiin muita yhteisiä rahoituslähteitä. Maailma ei kuitenkaan odota meitä.

Kilpailu on jo käynnissä, ja nyt onkin aika laittaa iso vaihde päälle. Kilpailukyvyn pidäkkeistä eroon pääseminen ei ole vain taloudellinen välttämättömyys vaan myös kaikkia hyödyttävän yhteisen vaurauden keskeinen edellytys. Eurooppalaiset yritykset ovat nyt ja myös tulevaisuudessa osa ratkaisua. 

Välimeren alueen nuoret on otettava mukaan politiikanteon kaikkiin vaiheisiin päätösten tekemisestä aina täytäntöönpanoon saakka. He vaikuttavat politiikan lisäksi myös alueen elämään, kuten Euroopan talous- ja sosiaalikomiteassa (ETSK) käydyssä keskustelussa korostettiin.

ETSK:n tammikuun täysistunnossa käyty keskustelu liittyi aihetta ”Nuorten osallistuminen työmarkkinaosapuolten vuoropuheluun ja kansalaisvuoropuheluun Välimeren alueella” käsittelevän lausunnon hyväksymiseen. Kyse on ensimmäisestä ETSK:n lausunnosta, jossa on otettu Välimeren alueen nuorten edustajien näkemykset huomioon. Lausunnon laadintaan osallistui kahdeksan nuorten edustajaa.

Välimeren alueesta vastaava komission jäsen Dubravka Šuica korosti keskustelussa nuorten merkitystä alueen hyvinvoinnille, vakaudelle ja kestokyvylle: ”Välimeren alueen tulevaisuus on alueen nuorten käsissä. Jos haluamme rakentaa yhteistä ja kestävää tulevaisuutta, meidän on oltava suoraan yhteydessä nuoriin sukupolviin ja huolehdittava siitä, että heidän näkemyksensä antavat politiikallemme ja painopisteillemme suuntaa. Investoimalla koulutukseen, työpaikkoihin ja kasvuun muovaamme yhdessä uutta Välimeren alueen sopimusta.”

ETSK:n puheenjohtaja Oliver Röpke antoi tukensa Dubravka Šuican esittämälle uudelle sopimukselle, joka koskee investointeja, kestävyyttä ja muuttoliikettä, ja lisäsi, että kansalaisyhteiskunta on otettava aktiivisesti mukaan sopimuksen suunnitteluun. ”Nuorten osallistuminen on olennaisen tärkeää alueen tulevaisuuden kannalta, ja ETSK on sitoutunut varmistamaan, että heidän äänellään on vaikutusta politiikkaan ja päätöksentekoon. Pyrimme yhdessä Välimeren unionin ja Anna Lindh -säätiön kanssa rakentamaan rauhallista ja hyvinvoivaa Välimeren aluetta.”

Anna Lindh -säätiön puheenjohtaja Rym Ali korosti nuorten edustajien antaneen komitean lausuntoon merkittävän panoksen ja totesi, että yhteistyö nuorten kanssa on paitsi tärkeää myös kiireesti tarpeen ja hedelmällistä. ”Pelissä on valtavan paljon. Nuoret on otettava mukaan ja heille on tarjottava mahdollisuuksia tasavertaiseen osallistumiseen, muuten emme löydä ratkaisuja tulevaisuutta varten. Heillä on oltava paikka keskusteluissa”, Ali totesi.

Lausunnon laadintaan osallistunut nuorten edustaja ja Unescon käynnistämän, kestävän kehityksen tavoitteeseen 4 keskittyvän nuoriso- ja opiskelijaverkoston neuvonantaja Eliane El Haber kannatti ETSK:n aloitetta ottaa toimintaan aktiivisesti mukaan koulutus- ja kulttuuritaustaltaan erilaisia ja eri sukupuolia edustavia nuoria erilaisilta alueilta.