Kansalaisyhteiskunnan organisaatioita vastaan hyökätään kautta Euroopan ja Amerikan. EU:n on toimittava nyt puolustaakseen niitä ja turvatakseen demokratian. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) antoi kansainvälisenä kansalaisjärjestöjen päivänä täysistuntokeskustelussaan selkeän viestin: kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ovat demokratian ensisijaisia puolustajia. Koska rahoitusleikkaukset uhkaavat niiden selviytymistä, EU:n on ryhdyttävä välittömästi toimiin suojellakseen ja tukeakseen niitä.
Kansalaisyhteiskunnan organisaatioita vastaan hyökätään kautta Euroopan ja Amerikan. EU:n on toimittava nyt puolustaakseen niitä ja turvatakseen demokratian. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) antoi kansainvälisenä kansalaisjärjestöjen päivänä täysistuntokeskustelussaan selkeän viestin: kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ovat demokratian ensisijaisia puolustajia. Koska rahoitusleikkaukset uhkaavat niiden selviytymistä, EU:n on ryhdyttävä välittömästi toimiin suojellakseen ja tukeakseen niitä.
ETSK järjesti 27. helmikuuta keskustelun aiheesta EU ja kansalaisyhteiskunta: demokratian vahvistaminen ja osallistumisen lisääminen ja tarjosi näin siihen osallistuneille kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden edustajille ja asiantuntijoille sekä Euroopan parlamentin jäsenille tilaisuuden käsitellä ja arvioida kansalaisjärjestöjen roolia tällä tärkeällä alalla.
Renew Europe -ryhmään kuuluva Euroopan parlamentin jäsen Raquel García Hermida-Van Der Walle huomautti, että kansalaisyhteiskunnan organisaatiot edistävät usein keskinäistä valvontajärjestelmää. Kansalaisyhteiskunnan organisaatiot tarjoavat myös erilaisia sosiaalisen vuorovaikutuksen menetelmiä, jotka voivat mahdollisesti korvata puutteellisia viranomaispalveluja. Tämän seurauksena kansalaisyhteiskunnan organisaatiot joutuvat ensimmäisinä maalitauluiksi, koska ne voivat olla poliittisesti hankalia joillekin hallituksille.
Transparency International EU:n johtaja Nicholas Aiossa totesi, että ”Euroopan parlamentissa on käynnissä järjestetty poliittinen kampanja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden roolin ja toiminnan heikentämiseksi ja häiritsemiseksi sekä niiden rahoituksen lakkauttamiseksi. Taloudellisista väärinkäytöksistä ei ole löytynyt todisteita.”
Euroopan parlamentin keskustaoikeistolainen Euroopan kansanpuolue (EPP) syytti tammikuussa ympäristö- ja ilmastoalan kansalaisjärjestöjä siitä, että Euroopan komissio rahoittaa niiden harjoittamaa parlamentin, muiden EU:n toimielinten ja Euroopan parlamentin jäsenten lobbausta. Syytös herätti närkästystä eurooppalaisten kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden keskuudessa.
Kansalaisyhteiskunnan organisaatioihin kohdistuva kritiikki ei ole uutta, mutta viimeaikaiset hyökkäykset ovat lisääntyneet valeuutisten ja misinformaation vuoksi. Kuten ETSK:n yhteysryhmän toinen puheenjohtaja Brikena Xhomaqi totesi, tilanne on kaikille kansalaisyhteiskunnan organisaatioille varoitussignaali tarpeesta toimia yhdessä ja saada aikaan muutos. ”Ihmisillä tulisi olla tieto siitä, että useimmat kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ovat riippuvaisia vapaaehtoistyöstä, joten emme tuhlaa veronmaksajien rahoja.”
Osallistujat kehottivat myös Euroopan komissiota ottamaan voimakkaammin kantaa tähän aiheeseen ja ehdottivat useita ratkaisuja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden roolin vahvistamiseksi.
García Hermida-Van Der Walle sanoi aikovansa vaatia, että kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden rooli mahdollistavana edellytyksenä tunnustetaan entistä selvemmin ja sitä vahvistetaan oikeusvaltiota koskevassa kertomuksessa ja ehdollisuusmekanismissa.
EPP-ryhmään kuuluva Euroopan parlamentin jäsen Michał Wawrykiewicz sanoi, että hänen tehtävänään on lisätä tietoisuutta näistä keskeisistä aiheista ryhmänsä sisällä. Toinen asia, jonka hän otti esille, oli päätöksentekijöille tiedottaminen siitä, että kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ja kansalaisjärjestöt ovat paikan päällä toimivia järjestöjä, jotka tarjoavat suoraan ihmisten elämään vaikuttavia elintärkeitä palveluja.
ETSK:n puheenjohtaja Oliver Röpke ilmaisi tukensa kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden edustajien kannanotoille ja totesi, että ”meidän on vastustettava pyrkimyksiä poistaa näiltä organisaatioilta legimiteetti tai rajoittaa niiden mahdollisuuksia saada käyttöönsä demokraattisen osallistumisen kannalta välttämättömiä resursseja. On selvää, että kansalaisyhteiskunnan organisaatiot tarvitsevat vahvempaa ja ennustettavampaa tukea jatkaakseen elintärkeää työtään, sillä niihin kohdistuu niin rahoitukseen liittyviä rajoituksia kuin kasvavaa poliittista painostusta.” (at)
Euroopan unionin neuvoston nykyisen puheenjohtajavaltion Puolan päätavoitteena on saada EU pysymään yhtenäisenä, viedä asioita eteenpäin ja tehdä nopeita päätöksiä.
Euroopan unionin neuvoston nykyisen puheenjohtajavaltion Puolan päätavoitteena on saada EU pysymään yhtenäisenä, viedä asioita eteenpäin ja tehdä nopeita päätöksiä.
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea kävi helmikuun täysistunnossaan keskustelun Puolan puheenjohtajakauden painopisteistä maan EU-asioista vastaavan alivaltiosihteerin Magdalena Sobkowiak-Czarneckan kanssa.
Sobkowiak-Czarnecka totesi EU:n ulkoiseen turvallisuuteen ja erityisesti Venäjän Ukrainaa vastaan käymään hyökkäyssotaan viitaten, että ”tavoitteenamme on saada Ukrainalle annettava apu jatkumaan ja EU:n sisäinen yhtenäisyys säilymään”. Hän mainitsi 16. Venäjän vastaisen pakotepaketin yhtenä Puolan puheenjohtajakauden ensimmäisistä saavutuksista.
ETSK:n puheenjohtaja Oliver Röpke korosti Puolan ryhtyneen hoitamaan EU:n neuvoston kiertävää puheenjohtajuutta aikana, jota leimaavat geopoliittisten jännitteiden ja energiakriisien kaltaiset vaikeat haasteet.
Lisäksi Röpke totesi, että ”tämänpäiväinen keskustelu on jälleen kerran vahvistanut vakauden, kestokyvyn ja yhtenäisyyden olevan ratkaisevan tärkeää Euroopan unionin tulevaisuuden rakentamisessa. Puolan puheenjohtajakauden painopisteet ovat hyvin linjassa yhteisten tavoitteidemme kanssa, erityisesti kun on kyse moniulotteisen turvallisuusmallin edistämisestä. Sitoumuksemme päättäväiseen ja yhteistyöpohjaiseen toimintaan on horjumatonta myös näinä maailmanlaajuisen epävarmuuden aikoina.”
Puheenjohtajavaltio Puolan mottona on ”Turvallisuus, Eurooppa!”, ja se aikookin työskennellä seuraavien seitsemän turvallisuusulottuvuuden parissa: ulkoinen turvallisuus, sisäinen turvallisuus, taloudelliset näkökohdat, elintarviketurva, energiaturvallisuus, terveysturvallisuus ja tiedotus.
Michal Pintér, ETSK:n neuvoa-antavan valiokunnan ”teollisuuden muutokset” (CCMI) nimetty edustaja
Äskettäin julkistetussa puhtaan teollisen kehityksen ohjelmassa tunnustetaan energiavaltaisten teollisuudenalojen strateginen merkitys EU:n taloudelle ja tunnistetaan oikein niiden keskeiset haasteet. Siinä esitetään huomionarvoisia ideoita esimerkiksi vihreistä edelläkävijämarkkinoista, kiertotalouden tukemisesta ja vähähiilistämisen rahoituksesta, mutta toimenpiteet eivät ole tarpeeksi ripeitä ja rohkeita Euroopan energiavaltaisen teollisuuden vähenemiskehityksen kääntämiseksi.
Michal Pintér, ETSK:n neuvoa-antavan valiokunnan ”teollisuuden muutokset” (CCMI) nimetty edustaja
Äskettäin julkistetussa puhtaan teollisen kehityksen ohjelmassa tunnustetaan energiavaltaisten teollisuudenalojen strateginen merkitys EU:n taloudelle ja tunnistetaan oikein niiden keskeiset haasteet. Siinä esitetään huomionarvoisia ideoita esimerkiksi vihreistä edelläkävijämarkkinoista, kiertotalouden tukemisesta ja vähähiilistämisen rahoituksesta, mutta toimenpiteet eivät ole tarpeeksi ripeitä ja rohkeita Euroopan energiavaltaisen teollisuuden vähenemiskehityksen kääntämiseksi.
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea toteaa hiljan antamassaan lausunnossa ”EU:n energiavaltaisen teollisuuden tulevaisuus korkeiden energianhintojen ja siirtymäkustannusten valossa”, että EU:n energiavaltaisten teollisuudenalojen kilpailukyky on huomattavasti heikompi kuin niiden maailmanlaajuisten kilpailijoiden. Komissio on aivan oikein tunnistanut energian hinnat kilpailukykyeron pääsyyksi. Puhtaan teollisen kehityksen ohjelmassa ja kohtuuhintaista energiaa koskevassa toimintasuunnitelmassa ei kuitenkaan ehdoteta sähkömarkkinoiden rakenteen uudistamista. Marginaalihinnoittelu toimi silloin, kun EU hyötyi Venäjältä tulevan suhteellisen halvan putkikaasun vakaasta tarjonnasta. Valitettavasti todellisuus on muuttunut: nyt kalliit ja epävakaat nesteytetyn maakaasun toimitukset ovat Euroopalle riskitekijä, ja tilanne jatkuu tällaisena todennäköisesti vielä vuosia. Huolimatta siitä, että edullisella, fossiilittomalla sähköllä on EU:n energialähteiden yhdistelmässä yhä suurempi osuus, sähkön hinnat määräytyvät edelleen pitkälti sen mukaan, miten fossiilisten polttoaineiden hinnat kehittyvät.
Poliittiset toimet uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiseksi ovat tervetulleita, mutta sähkölaskua ne eivät energiamarkkinoiden nykyisen rakenteen vuoksi pienennä. Tarvitaan välittömiä toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön kustannushyödyt välittyvät teollisuusaloille. On punnittava kaikkia hintojen alentamisen mahdollisuuksia, myös sähkön hintakytkösten purkamista.
Puhtaan teollisen kehityksen ohjelmassa tunnustetaan lisäksi hiilirajamekanismin porsaanreiät (vientiä koskevan ratkaisun puuttuminen, resurssijärjestelyt ja mekanismin kiertäminen) ja kaupan suojatoimien aukot. Ohjelmaan sisältyy kuitenkin valitettavan vähän viitteitä siitä, miten EU:n markkinoita aiotaan suojella, mikä jättää elintärkeät teollisuudenalat tuuliajolle globaalissa kauppasodassa.
ETSK vetoaa EU:n toimielimiin, jotta ne ryhtyisivät määrätietoisiin alakohtaisiin toimenpiteisiin, joilla ehkäistään teollisuustoiminnan taantuminen entisestään ja turvataan eurooppalaisen teollisuuden kyky toteuttaa muodonmuutos.
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) vaatii järeää EU:n teollisuusstrategiaa, jolla parannetaan kilpailukykyä ja edistetään laadukkaiden työpaikkojen luomista ja joka on linjassa vihreän kehityksen ohjelman kanssa. Jotta strategia onnistuisi, sitä on seurattava tiiviisti ja mukautettava uusiin haasteisiin.
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) vaatii järeää EU:n teollisuusstrategiaa, jolla parannetaan kilpailukykyä ja edistetään laadukkaiden työpaikkojen luomista ja joka on linjassa vihreän kehityksen ohjelman kanssa. Jotta strategia onnistuisi, sitä on seurattava tiiviisti ja mukautettava uusiin haasteisiin.
ETSK korostaa lausunnossaan, että tarvitaan vahva taloudellinen ja sääntelykehys, jonka avulla voidaan hillitä korkeita energia- ja raaka-ainekustannuksia, vastata vihreän siirtymän investointihaasteisiin, korjata infrastruktuurin puutteet ja osaamisvajeet sekä vahvistaa sisäistä kysyntää, joka on heikkoa. Investointeihin ja innovointiin painottuva kilpailukykypolitiikka on keskeistä sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden edistämiseksi.
ETSK perää kiireellisiä toimia, sillä huoli Euroopan taloudellisesta turvallisuudesta ja sen ulkoisista riippuvuuksista kasvaa. Geopoliittisten ja kaupallisten epävarmuustekijöiden lisääntyessä EU:n kauppapolitiikan on oltava joustavaa, jotta teollisuuden kestävä pohja voidaan turvata epäsymmetristen vähähiilistämistavoitteiden, maailmanlaajuisen ylikapasiteetin ja kasvavien kauppajännitteiden vallitessa. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on olennaisen tärkeää lisätä riippumattomuutta kriittisten raaka-aineiden hankinnassa.
Investointien lisääminen, kuten Draghin raportissa korostetaan, ja hallintouudistukset ovat ratkaisevan tärkeitä. Yhtenäiset sisämarkkinat, erityisesti energia-alalla, vahvistavat EU:n taloutta. Sääntelytaakan keventäminen, sähkömarkkinoiden puitteiden hienosäätö ja rahoitusvälineiden, kuten sähkönhankintasopimusten, parantaminen tukevat teollisuuden muutosprosesseja.
Oikeudenmukainen siirtymä edellyttää vahvaa työmarkkinavuoropuhelua ja työehtosopimusneuvotteluja. Teollisuuspolitiikka on sovitettava yhteen koulutus- ja työvoimastrategioiden kanssa, ja siinä on painotettava tutkimusta, innovointia ja osaamisen kehittämistä. Investoinnit energiainfrastruktuuriin, uusiutuvaan energiaan ja kiertotalouteen edistävät ilmastotavoitteiden saavuttamista.
ETSK hyväksyi lisäksi täydentävän lausunnon ”EU:n energiavaltaisen teollisuuden tulevaisuus”. Siinä ehdotetaan räätälöityjä ratkaisuja tällaisten teollisuudenalojen pitkän aikavälin kestävyyden varmistamiseksi. Niiden erityishaasteisiin vastaaminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta EU:n teollisuuden tulevaisuus voidaan turvata. (ll)
Yllätysvieraamme on ranskalainen toimittaja, kirjailija ja puolustus- ja ulkopolitiikan asiantuntija Nicolas Gros-Verheyde. Hän käy läpi viisi Euroopan komission äskettäin esittelemään ReArm Europe -suunnitelmaan sisältyvää ehdotusta. Suunnitelman avulla pyritään vahvistamaan Euroopan puolustusta tilanteessa, jossa huoli Yhdysvaltojen sitoutumisesta Euroopan turvallisuuteen kasvaa.
Yllätysvieraamme on ranskalainen toimittaja, kirjailija ja puolustus- ja ulkopolitiikan asiantuntija Nicolas Gros-Verheyde. Hän käy läpi viisi Euroopan komission äskettäin esittelemään ReArm Europe -suunnitelmaan sisältyvää ehdotusta. Suunnitelman avulla pyritään vahvistamaan Euroopan puolustusta tilanteessa, jossa huoli Yhdysvaltojen sitoutumisesta Euroopan turvallisuuteen kasvaa.
Ranskalainen Nicolas Gros-Verheyde on työskennellyt toimittajana vuodesta 1989 lähtien. Hän on ollut EU- ja Nato-kirjeenvaihtajana muun muassa Ouest France -sanomalehdessä sekä ARTE-, LCI- ja France Culture -kanavilla. Gros-Verheyde tunnetaan ja häntä arvostetaan EU-piireissä Eurooppa-asioihin sekä ulko- ja puolustuspolitiikkaan liittyvän laaja-alaisen tietämyksensä ansiosta. Hän on vuonna 2008 perustetun Euroopan puolustusta ja diplomatiaa käsittelevän vaikutusvaltaisen ja kattavan B2-verkkojulkaisun päätoimittaja. Julkaisua hallinnoi toimittajien osuuskunnan muodossa toimiva voittoa tavoittelematon järjestö, joka saa rahoituksensa tilausmaksuista. https://club.bruxelles2.eu/
Teosten ”La défense européenne à l'heure de la guerre en Ukraine” ja ”La politique européenne de sécurité et de défense commune. Parce que l'Europe vaut bien une défense” tekijä, joka on kirjoittanut myös artikkelin ”Europe de la défense” ja työskentelee poliittisten uutisten kommentaattorina LN24-, France Info- ja RTBF-kanavilla.
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) ja Afrikan unionin talous-, sosiaali- ja kulttuurineuvosto (AU ECOSOCC) vahvistivat horjumattoman sitoutumisensa sukupuolten tasa-arvon ja naisten toimintamahdollisuuksien edistämiseen New Yorkissa järjestetyssä Yhdistyneiden kansakuntien naisten asemaa käsittelevän toimikunnan 69. istunnossa (CSW69).
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) ja Afrikan unionin talous-, sosiaali- ja kulttuurineuvosto (AU ECOSOCC) vahvistivat horjumattoman sitoutumisensa sukupuolten tasa-arvon ja naisten toimintamahdollisuuksien edistämiseen New Yorkissa järjestetyssä Yhdistyneiden kansakuntien naisten asemaa käsittelevän toimikunnan 69. istunnossa (CSW69).
Pekingin julistuksen ja toimintaohjelman hyväksymisestä on pian kulunut 30 vuotta, ja tämän vuosipäivän lähestyessä ETSK ja AU ECOSOCC tunnustavat sekä saavutetun edistyksen että olemassa olevat haasteet, jotka ovat edelleen sukupuolten täydellisen tasa-arvon saavuttamisen tiellä.
Toisessa yhteisessä julkilausumassa korostetaan keskeisiä painopisteitä, kuten naisten johtajuuden lisäämistä sukupuolikiintiöiden avulla, sukupuoleen perustuvan väkivallan lopettamista kansainvälisten yleissopimusten avulla, sukupuolten välisen digitaalisen kuilun kuromista umpeen ja naisten taloudellisen vaikutusvallan lisäämistä.
Julkilausumassa kehotetaan vahvistamaan politiikkoja, jotka koskevat palkatonta hoitotyötä, naisten osallistumista rauhanpyrkimyksiin ja datavetoista päätöksentekoa. Siinä korostetaan lisäksi maailmanlaajuista yhteistyötä systeemisen eriarvoisuuden purkamiseksi ja naisten oikeuksien puolustamiseksi. ETSK kehottaa myös EU:ta torjumaan sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa, varmistamaan sukupuolten tasapuolinen edustus ja vahvistamaan kansalaisyhteiskunnan roolia tasa-arvon edistämisessä.
ETSK:n puheenjohtaja Oliver Röpke totesi, että ”Samalla kun juhlistamme Pekingin julistuksen 30-vuotispäivää, meidän on siirryttävä sanoista tekoihin. Sukupuolten tasa-arvo ei ole etuoikeus vaan perusoikeus, ja sen saavuttaminen on ratkaisevan tärkeää kestävien ja osallistavien yhteiskuntien kannalta. ETSK on vakaasti sitoutunut poistamaan esteitä sukupuolten tasa-arvon toteutumisen tieltä, varmistamaan naisten täysimääräisen osallistumisen päätöksentekoon ja edistämään naisten taloudellisia vaikutusmahdollisuuksia. Hallitusten, toimielinten ja kansalaisyhteiskunnan on aika toimia päättäväisesti, sillä tasa-arvo ei toteudu ilman vastuuvelvollisuutta.”
Naisten asemaa käsittelevä toimikunta on tärkein kansainvälinen ja hallitustenvälinen elin, joka työskentelee sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi. Tämä oli toinen kerta, kun ETSK osallistui YK:n suurimpaan vuosittaiseen naisten vaikutusvallan lisäämistä käsittelevään tapaamiseen. (tk)
Euroopan on reagoitava geopoliittisen tilanteen nopeisiin muutoksiin. Keskeinen kysymys on, miten Euroopan unioni voi varmistaa turvallisuutensa yhä epävarmemmassa maailmassa. ETSK esittää lausunnossa Puolustusrahoitus EU:ssa kattavan etenemissuunnitelman, jolla voidaan vahvistaa EU:n turvallisuutta ja varautua nykyisiin ja tuleviin haasteisiin.
Euroopan on reagoitava geopoliittisen tilanteen nopeisiin muutoksiin. Keskeinen kysymys on, miten Euroopan unioni voi varmistaa turvallisuutensa yhä epävarmemmassa maailmassa. ETSK esittää lausunnossa Puolustusrahoitus EU:ssa kattavan etenemissuunnitelman, jolla voidaan vahvistaa EU:n turvallisuutta ja varautua nykyisiin ja tuleviin haasteisiin.
Turvallisuuteen kohdistuu lausunnon antamisajankohtana yhä vakavampia uhkia. ETSK kehottaa ennen kaikkea luomaan yhtenäisen ja vankan EU-tason rahoitusmekanismin puolustusta varten. Nykyiset rahoitusrakenteet ovat riittämättömiä, ja tähän tarvitaan muutos. Ilman puolustusrahoituksen koordinointia EU:n etuja ei välttämättä pystytä suojelemaan. Yksi lausunnossa mainituista huolenaiheista on se, että 78 prosenttia 75 miljardin euron summasta, jonka EU-maat käyttivät puolustushankintoihin, on suuntautunut EU:n ulkopuolisille toimittajille. Tämä todetaan komission raportissa The future of European competitiveness. Yhä suurempi riippuvuus ulkopuolisista tavarantoimittajista on ongelma, joka pitää korjata.
Kyse ei kuitenkaan ole pelkästään siitä, että rahaa tarvitaan enemmän, vaan rahat on myös käytettävä viisaasti ja tehokkaasti. ETSK kehottaa vahvistamaan EU:n ja Naton koordinointia, lisäämään Euroopan puolustusrahaston ja Euroopan rauhanrahaston kaltaisten aloitteiden rahoitusta ja keskittymään yhteisiin hankintoihin resurssienkäytön tehostamiseksi ja kustannusten alentamiseksi. ETSK katsoo myös, että Naton eurooppalaisten jäsenten olisi sitouduttava käyttämään vähintään 2,5 prosenttia BKT:stään puolustukseen, jotta nykyisiä geopoliittisia uhkia pystyttäisiin torjumaan vahvemmin. Korkeammalla menotavoitteella varmistetaan, että Naton eurooppalaiset jäsenet osallistuvat tehokkaammin yhteisen turvallisuuden varmistamiseen säilyttäen samalla täyden suvereniteetin omien asevoimiensa suhteen.
EU:n puolustuskapasiteetin vahvistamisessa tärkeitä ovat myös ampumatarvikkeiden tuotantoa tukevan säädöksen ja Euroopan puolustusteollisuuden vahvistamista yhteistoiminnallisten hankintojen avulla koskevan välineen (EDIRPA) kaltaiset aloitteet. Näin Eurooppa pystyy yhdistämään resurssejaan tehokkaasti ja turvaamaan sekä sotilaallisen että siviilivalmiuden.
Teknologiset edistysaskeleet, kuten tekoäly, droonit ja kyberturvallisuus, ovat yhä tärkeämpiä kansallisen turvallisuuden näkökulmasta. ETSK pitää hyvin tärkeinä investointeja näihin aloihin, jotta pystytään varautumaan uusiin uhkiin. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö on avainasemassa pyrittäessä lisäämään innovointia erityisesti tekoälyn, droonien ja kyberturvallisuusjärjestelmien alalla.
Lausunnossa kehotetaan myös luomaan häiriönsietokykyinen eurooppalainen puolustusteollisuuden ekosysteemi kannustamalla yrityksiä, myös pk-yrityksiä, ja hallituksia tiiviimpään yhteistyöhön. Innovoinnin edistäminen ja Euroopan kilpailukyvyn turvaaminen auttavat vähentämään riippuvuutta ulkoisista toimittajista ja rakentamaan omavaraisempaa puolustusteollisuutta.
Ei myöskään pidä unohtaa EU:n sisäisiä alueellisia aloitteita. Alueellisen yhteistyön vahvistaminen auttaa luomaan tilannekohtaisia puolustusstrategioita eri jäsenvaltioiden kohtaamien turvallisuushaasteiden ratkaisemiseksi. Näin varmistetaan, että alueelliset huolenaiheet otetaan asianmukaisesti huomioon laajemmassa EU:n kehyksessä.
EU:n puolustuksen vahvistamisessa ei ole kyse pelkästään turvallisuudesta, vaan myös EU:n arvojen vaalimisesta. Lausunnossa esitettyä etenemissuunnitelmaa noudattamalla EU voi turvata tulevaisuutensa ja taloudelliset etunsa ja varmistaa rauhan.
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen esitteli ReArm Europe -suunnitelman, jonka 27 jäsenvaltiota hyväksyivät ylimääräisessä huippukokouksessa 6. maaliskuuta. Suunnitelma sisältää viisi pääasiallista ehdotusta, jotka ovat toki mielenkiintoisia mutta joista olisi syytä vielä keskustella.
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen esitteli ReArm Europe -suunnitelman, jonka 27 jäsenvaltiota hyväksyivät ylimääräisessä huippukokouksessa 6. maaliskuuta. Suunnitelma sisältää viisi pääasiallista ehdotusta, jotka ovat toki mielenkiintoisia mutta joista olisi syytä vielä keskustella.
Ensimmäinen ehdotus koskee vakaus- ja kasvusopimuksen joustavuutta.
Komissio ehdottaa vakaus- ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen aktivoimista, jotta jäsenvaltiot voisivat kasvattaa puolustusmenoja 1,5 prosenttia BKT:stä ilman vaaraa siitä, että niitä vastaan aloitettaisiin liiallista alijäämää koskeva menettely. Odotetut säästöt ovat lähes 650 miljardia euroa neljän vuoden aikana. Ursula von der Leyenin mukaan Euroopan on lisättävä puolustusmenojaan tuntuvasti.
Toinen ehdotus koskee puolustusalan uutta lainarahoitusvälinettä.
Arvoltaan 150 miljardin euron välinettä rahoitettaisiin EU:n talousarviosta myönnettävillä lainoilla makrotaloudellisen rahoitusavun kaltaisen järjestelmän puitteissa. Välineen tarjoamaa rahoitusta olisi tarkoitus käyttää vakavista puutteista kärsivillä ensisijaisilla aloilla, joita ovat ilma- ja ohjuspuolustus (Saksan European Sky Shield -aloite), tykistöjärjestelmät, ohjukset ja ampumatarvikkeet, droonit ja droonien torjuntajärjestelmät, strategiset edellytykset, kriittisen infrastruktuurin (myös avaruusasioihin liittyvän infrastruktuurin) turvaaminen, sotilaallinen liikkuvuus, kybertoiminta, tekoäly ja elektroninen sodankäynti.
Prosessin nopeuttamiseksi komissio ehdottaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 122 artiklan soveltamista: sen mukaan poikkeuksellisissa olosuhteissa päätöksenteko edellyttää ainoastaan jäsenvaltioiden EU:n neuvostossa antamaa hyväksyntää, ja päätöksestä annetaan vain tieto Euroopan parlamentille. Tämä tarkoittaa varsin kyseenalaista demokraattisen prosessin kiertämistä. Suunnitelma Euroopan puolustuksen vahvistamisesta hyväksyttiin jo Versailles’n huippukokouksessa maaliskuussa 2022 eli kolme vuotta sitten. Prosessin kiireellisyyttä on siis vaikea perustella.
Kolmas ehdotus liittyy aluerahastojen hyödyntämiseen.
Komissio painottaa, että Euroopan unioni voi lyhyellä aikavälillä saada EU:n talousarviolla aikaan enemmän kohdentamalla tiettyjen budjettikohtien varoja uudelleen. Se ehdottaa, että jäsenvaltioille annetaan mahdollisuus käyttää koheesiopolitiikan ohjelmia puolustusmenojen kasvattamiseen, ja haluaa helpottaa vapaaehtoisia siirtoja muihin EU:n rahastoihin puolustustarkoituksissa.
Tämä merkitsee huomattavaa leikkausta nykyiseen monivuotiseen talousarviosuunnitelmaan (2021–2027). Kysymys kuuluukin: onko meidän uhrattava sosiaalinen tai alueellinen yhteenkuuluvuus puolustuksen vuoksi? Tästä olisi syytä keskustella.
Samaan aikaan Euroopan strategisten teknologioiden kehysvälineen (STEP) varoja voitaisiin ottaa enemmän käyttöön ulottamalla väline kaikkiin puolustusalan teknologioihin. Toisena mahdollisuutena komissio ehdottaa nykyisten rajoitusten, esimerkiksi kilpailusääntöjen tai ennakko- ja osarahoitussääntöjen, höllentämistä.
Neljäs ehdotus koskee Euroopan investointipankin lainoja.
Euroopan investointipankki ja sen osakkeenomistajat (jäsenvaltiot) ovat toistuvasti ilmaisseet vastustavansa toimia, joilla edistetään lainanantoa puhtaasti sotilaalliselle alalle, ja suosivansa kaksikäyttötuotteiden alaa. Komissio haluaakin muuttaa Euroopan investointipankin politiikkaa.
Viides ehdotus koskee yksityisen pääoman liikkeelle saamista.
Tavoitteena on tarjota puolustusalan yrityksille parhaat mahdollisuudet saada pääomaa ja rahoitusta, sillä rahoituksen saanti on ollut yleinen ongelma alalla. Tämä ajatus olisi sisällytettävä säästö- ja innovaatiounionia käsittelevään tiedonantoon.
ETSK:n jäsen ja lausunnon Puolustusrahoitus EU:ssa esittelijä Marcin Nowacki kertoo, mitä ETSK suosittelee EU:n turvallisuuden vahvistamiseksi. ETSK vaatii yhtenäistä ja vankkaa EU:n puolustusmekanismia turvallisuusuhkien kasvaessa ja liittolaissuhteiden häilyessä. Eurooppa ei voi enää jatkossa tukeutua EU:n ulkopuolisiin asetoimittajiin yhtä laajasti kuin nykyisin. Kyse ei ole kuitenkaan vain siitä, että rahaa tarvitaan enemmän, vaan rahat on myös käytettävä viisaasti ja tehokkaasti.
ETSK:n jäsen ja lausunnon Puolustusrahoitus EU:ssa esittelijä Marcin Nowacki kertoo, mitä ETSK suosittelee EU:n turvallisuuden vahvistamiseksi. ETSK vaatii yhtenäistä ja vankkaa EU:n puolustusmekanismia turvallisuusuhkien kasvaessa ja liittolaissuhteiden häilyessä. Eurooppa ei voi enää jatkossa tukeutua EU:n ulkopuolisiin asetoimittajiin yhtä laajasti kuin nykyisin. Kyse ei ole kuitenkaan vain siitä, että rahaa tarvitaan enemmän, vaan rahat on myös käytettävä viisaasti ja tehokkaasti.
