Istuimme alas EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan nuorisotoimintaa käsittelevän lausunnon esittelijän Cillian Lohanin kanssa ja pyysimme häntä kertomaan Euroopan komission ehdottamien ja ETSK:n tukemien nuorten liikkumisjärjestelyjen mahdollisista hyödyistä. Järjestelyillä on tarkoitus helpottaa Yhdistyneen kuningaskunnan ja EU:n nuorten mahdollisuuksia asua, opiskella ja tehdä työtä EU:ssa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Nyt kun Yhdistynyt kuningaskunta on hylännyt ehdotuksen nuorten liikkumista koskevasta EU:n laajuisesta sopimuksesta, mitä muita mahdollisia keinoja on palauttaa siteet, jotka brexit katkaisi?
Istuimme alas EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan nuorisotoimintaa käsittelevän lausunnon esittelijän Cillian Lohanin kanssa ja pyysimme häntä kertomaan Euroopan komission ehdottaman ja ETSK:n tuleman nuorten liikkuvuusohjelman mahdollisista hyödyistä. Ohjelmalla on tarkoitus helpottaa Yhdistyneen kuningaskunnan ja EU:n nuorten mahdollisuuksia asua, opiskella ja tehdä työtä EU:ssa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Nyt kun Yhdistynyt kuningaskunta on hylännyt ehdotuksen nuorten liikkumista koskevasta EU:n laajuisesta sopimuksesta, mitä muita mahdollisia keinoja on palauttaa siteet, jotka brexit katkaisi?
ETSK isännöi 24. huhtikuuta ukrainalaisen ”20 päivää Mariupolissa” -dokumenttielokuvan näytöstä. Dokumentti palkittiin tänä vuonna parhaan pitkän dokumentin Oscar-palkinnolla.
ETSK isännöi 24. huhtikuuta ukrainalaisen ”20 päivää Mariupolissa” -dokumenttielokuvan näytöstä. Dokumentti palkittiin tänä vuonna parhaan pitkän dokumentin Oscar-palkinnolla.
Elokuvassa seurataan elokuvan ohjaajaa, toimittaja Mstyslav Tšernovia ja hänen kollegoitaan 20 dramaattisen päivän ajan helmi-maaliskuussa 2022, jolloin ryhmä dokumentoi Venäjän asevoimien toteuttamaa Mariupolin – joka on Asovanmeren rannalla sijaitseva merkittävä ukrainalainen satamakaupunki – julmaa piiritystä. Associated Press (AP) -uutistoimistolle työskentelevä Tšernov ja hänen tiiminsä olivat viimeiset ulkomaiset toimittajat, jotka jäivät kaupunkiin ennen sen joutumista Venäjän armeijan valtaamaksi. Heidän viiltävät tallenteensa ja kuvansa, joihin on ikuistettu muun muassa synnytyssairaalaan ja lasten suojana toimineeseen kaupunginteatteriin kohdistuneet massiiviset pommitukset, levisivät pian ympäri maailman todisteina maahan hyökänneen Venäjän armeijan Ukrainan siviiliväestöön kohdistamista kauheuksista.
Oscar-palkinnon lisäksi ”20 päivää Mariupolissa” on voittanut myös monia muita arvostettuja palkintoja, kuten Bafta-palkinnon parhaasta dokumenttielokuvasta sekä dokumenttielokuvien yleisöpalkinnon Sundance-elokuvajuhlien kansainvälisessä sarjassa.
Näytöstilaisuuteen osallistui ETSK:n puheenjohtaja Oliver Röpke sekä muita arvovieraita, kuten Ukrainan EU-edustuston päällikkö Vsevolod Tšentsov ja yksi dokumentin päähenkilöistä Jevhen Tuzov.
”Meillä on velvollisuus pitää yllä muistoa historian tapahtumista. Tällä elokuvalla on selvä sanoma: on näytettävä maailmalle, mitä viha voi saada aikaan. Emme saa unohtaa ukrainalaisten tekemiä uhrauksia emmekä peräänantamattomuutta, jota he ovat osoittaneet vastoinkäymisten edessä. Näkymä Ukrainan tulevasta EU-jäsenyydestä on paitsi osoitus yhteisistä arvoistamme myös toivonpilkahdus, joka valaa uskoa valoisampaan tulevaisuuteen”, puheenjohtaja Röpke painotti.
”'20 päivää Mariupolissa' on raaka mutta samalla erittäin tärkeä silminnäkijätodistus Venäjän hyökkäyksen aiheuttamasta kärsimyksestä. Olen ylpeä siitä, että ETSK on pysynyt järkähtämättä Ukrainan ja sen elinvoimaisen kansalaisyhteiskunnan puolella näinä vaikeina aikoina. Sillä, että olette täällä tänään, on suuri merkitys”, sanoi viestinnästä vastaava ETSK:n varapuheenjohtaja Laurentiu Plosceanu. ETSK on tukenut määrätietoisesti Ukrainaa ja sen kansalaisyhteiskuntaa Venäjän hyökkäyssodan ensimmäisestä päivästä alkaen ja tiivistänyt yhteistyötään Ukrainan kansalaisjärjestöjen kanssa EU:n ja Ukrainan kansalaisyhteiskuntafoorumin kautta. Komitea on perustanut Ukrainan auttamiseen keskittyvän foorumin, joka antaa Belgiassa toimivien ukrainalaisten kansalaisjärjestöjen käyttöön työskentelytilan, ja se on käynnistänyt jäsenehdokasmaita edustavia jäseniä koskevan aloitteen ETSK:n asiantuntemuksen jakamiseksi ukrainalaisten kansalaisjärjestöjen kanssa. Röpken johtama ETSK:n korkean tason valtuuskunta vieraili marraskuussa Ukrainassa, missä se tapasi talousministeri Julija Svyrydenkon sekä Ukrainan parlamentin (Verh’ovna Rada) ja kansalaisyhteiskunnan edustajia. Vierailun aikana ETSK:n jäsenillä oli tilaisuus osoittaa kunniaa ukrainalaisille sodan uhreille sotamuistomerkeillä eri puolilla maata.
ETSK:n latvialaisjäsenen Andris Gobiņšin aloitteesta järjestetty näytös oli jälleen kerran osoitus Euroopan kansalaisyhteiskunnan solidaarisuudesta Ukrainaa ja sen kansaa kohtaan. Päätapahtuman yhteydessä yleisöllä oli myös tilaisuus tutustua Mariupolin piiritykselle omistettuun valokuvanäyttelyyn, joka järjestettiin yhteistyössä Ukra-Bel-yhdistyksen kanssa.
Tervetuloa Euroopan talous- ja sosiaalikomitean (ETSK) Ihmisten tasalta -podcastiin. Vuoden 2024 EU-vaalit lähestyvät kovaa vauhtia, ja tällä kertaa aiheena ovatkin kolmen sellaisen ryhmän toiveet ja huolenaiheet, joiden näkemykset jäävät poliittisilta päättäjiltä usein huomioimatta. Kyse on vammaisista henkilöistä, ikäihmisistä ja nuorista.
Tervetuloa Euroopan talous- ja sosiaalikomitean (ETSK) Ihmisten tasalta -podcastiin. Vuoden 2024 EU-vaalit lähestyvät kovaa vauhtia, ja tällä kertaa aiheena ovatkin kolmen sellaisen ryhmän toiveet ja huolenaiheet, joiden näkemykset jäävät poliittisilta päättäjiltä usein huomioimatta. Kyse on vammaisista henkilöistä, ikäihmisistä ja nuorista.
Vierainamme ovat Inclusion Europe -järjestön puheenjohtaja Milan Šveřepa, joka puhuu vuoden 2024 EU-vaalien esteettömyydestä ja saavutettavuudesta, nuorisoaktivisti ja sosiaalisen median vaikuttaja Nina Skočak, joka kertoo, miksi vaaleilla on nuorten kannalta väliä, ja ikäihmisten etuja ajavan AGE Platform -verkoston puheenjohtaja Heidrun Mollenkopf, jolta saamme kuulla, tuntevatko ikääntyvät ihmiset pääsevänsä osallisiksi vaalikeskusteluista vai kokevatko he tulevansa sivuutetuiksi ja poliitikkojen kävelevän ylitseen. Lisäksi viestinnästä vastaava ETSK:n varapuheenjohtaja Laurențiu Plosceanu kertoo, miten komitea pyrkii jatkuvasti saamaan kansalaisyhteiskunnan äänen paremmin kuuluviin ja varmistamaan, että muita heikommassa asemassa olevat eivät jää syrjään.
Kuuntele komitean podcastia, käytä ääntäsi ja tuo mielipiteesi esiin. Vaikuta ja tee Euroopasta toiveittesi mukainen!
Ihmisten liikkuminen EU:n alueella on hyödyttänyt kaikkia osapuolia monin eri tavoin. Nuorten liikkumisella on ollut erityisen tärkeä merkitys, sillä se on antanut nuorille mahdollisuuden tutustua Euroopan eri kulttuureihin ja nähdä, miten muissa Euroopan maissa eletään. Nuorille on myös tarjoutunut näin mahdollisuus havaita, miten paljon meillä on yhteistä. Vieraileminen toisessa maassa työn tai opiskelun takia auttaa meitä kaikkia ymmärtämään yhteistä ihmisyyttämme. Riippumatta siitä, mitä kieltä puhumme, mitä syömme tai millaisissa ilmasto-oloissa elämme, jaamme monia asioita: meillä on perhe- ja ystävyyssuhteita, toiveita, ongelmia, haasteita ja mahdollisuuksia.
Ihmisten liikkuminen EU:n alueella on hyödyttänyt kaikkia osapuolia monin eri tavoin. Nuorten liikkumisella on ollut erityisen tärkeä merkitys, sillä se on antanut nuorille mahdollisuuden tutustua Euroopan eri kulttuureihin ja nähdä, miten muissa Euroopan maissa eletään. Nuorille on myös tarjoutunut näin mahdollisuus havaita, miten paljon meillä on yhteistä. Vieraileminen toisessa maassa työn tai opiskelun takia auttaa meitä kaikkia ymmärtämään yhteistä ihmisyyttämme. Riippumatta siitä, mitä kieltä puhumme, mitä syömme tai millaisissa ilmasto-oloissa elämme, jaamme monia asioita: meillä on perhe- ja ystävyyssuhteita, toiveita, ongelmia, haasteita ja mahdollisuuksia.
Vaihtotoiminta maiden välillä on mukana luomassa yhteiskuntaa, jossa aikuiset ymmärtävät muita ihmisiä ja suhtautuvat heihin suopeasti. Emme pidä enää naapurimaiden kansalaisia vieraina vaan ystävinämme.
Meidän ei pidä aliarvioida roolia, joka tällä toiminnalla on rauhan ja vakauden ylläpitämisessä Euroopassa. Nuorten liikkuminen on jatkuvan yhteistyön kulmakivi.
Tätä taustaa vasten ehdotin oma-aloitteisen lausunnon laatimista nuorten liikkumisesta ja nuorten välisistä suhteista brexitin jälkeisessä EU:ssa. Kuulimme asianomaisia ryhmiä laaja-alaisesti, ja tässä saimme apua kollegoilta, henkilöstöltä ja jäseniltä. Mukana oli edustajia EU:sta ja Yhdistyneestä kuningaskunnasta, tapasimme verkossa ja kasvokkain, järjestimme kyselyjä ja kävimme sähköpostivaihtoa. Saimme työllemme vahvan tuen ETSK:n täysistunnossa, kun lausunto hyväksyttiin ylivoimaisella äänten enemmistöllä.
EU:n toimielimet ovat vastanneet tilanteeseen tuomalla Yhdistyneen kuningaskunnan nuorten ulottuville laajan tarjonnan parannettuja liikkumisjärjestelyjä. Yhdistyneen kuningaskunnan ensireaktio on ollut torjuva, mutta pyrimme jatkossakin tuomaan esille, mitä hyötyä näistä järjestelyistä on molemmille osapuolille,
ja tekemään selväksi, että myös muut kuin yliopisto-opiskelijat ja täysipäiväiset opiskelijat voivat hyötyä muun muassa sellaisten ohjelmien kuin Erasmus+ tai Luova Eurooppa varoista. Tällaisten EU:n aloitteiden ansiosta kaikilla nuorilla on mahdollisuus osallistua vaihto-ohjelmiin ja hankkia kokemuksia, mikä olisi muutoin hyvin vaikeaa.
Taloudellisista kustannuksista ja tuotoista tehdään kylmiä laskelmia. Taloudellinen puoli on kuitenkin vain osa tuotettua arvoa. Liikkumisen ja vaihtotoiminnan todellinen arvo perustuu yhteisiin kokemuksiin ja keskinäiseen ymmärrykseen. Elinvoimainen ja monikulttuurinen Eurooppa edellyttää ihmisten vuorovaikutusta ja liikkumista. ETSK aikoo tehdä työtä tämän eteen jatkossakin. Jatkamme yhteistyötä Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisyhteiskunnan kanssa ja annamme näin tekojen puhua puolestaan ja pyrimme toimimaan esimerkkinä.
Olemme allekirjoittaneet yhteisymmärryspöytäkirjan Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisyhteiskunta-allianssin ja myös Skotlannin neuvoa-antavan Eurooppa-asioiden foorumin kanssa (ETSK:n entisen jäsenen Irene Oldfatherin myötävaikutuksella). Jatkamme tätä työtä entistä vakaammin. Nuorisoala on osoittanut johtajuutta epävakaina aikoina etenkin ilmastoasioissa. On tehtävä yhteistyötä institutionaalisella tasolla, jotta alalle voitaisiin tarjota kaikki tarvittavat välineet työn tehostamiseksi ja jotta voitaisiin hyödyntää nuorten voimaa valoisamman tulevaisuuden luomiseksi meille kaikille.
EU:n syöväntorjuntasuunnitelma: lääketieteellisten radioisotooppien toimitusvarmuuden edistäminen
Stefano Mallia, Euroopan talous- ja sosiaalikomitean työnantajat-ryhmän puheenjohtaja
Kuluneilta kahdelta vuosikymmeneltä ja Eurooppa-hankkeen käynnistymisen jälkeisistä seitsemästä laajentumiskierroksesta saatujen kokemusten pohjalta lienee paikallaan esittää vuoden 2004 suuren laajentumisen vuosipäivän kunniaksi muutamia fakta- ja numerotietoja, jotta kesäkuussa pidettävien EU-vaalien edellä käytäviä tunnepohjaisia keskusteluja saataisiin ohjattua asiakeskeisempään suuntaan.
Stefano Mallia, Euroopan talous- ja sosiaalikomitean työnantajat-ryhmän puheenjohtaja
Kuluneilta kahdelta vuosikymmeneltä ja Eurooppa-hankkeen käynnistymisen jälkeisistä seitsemästä laajentumiskierroksesta saatujen kokemusten pohjalta lienee paikallaan esittää vuoden 2004 suuren laajentumisen vuosipäivän kunniaksi muutamia fakta- ja numerotietoja, jotta kesäkuussa pidettävien EU-vaalien edellä käytäviä tunnepohjaisia keskusteluja saataisiin ohjattua asiakeskeisempään suuntaan.
Kolme vuotta jatkunut sota Ukrainassa on nostanut laajentumiskysymyksen jälleen Euroopan geopoliittisen asialistan kärkeen. Ukrainalle, Moldovalle, Bosnia ja Hertsegovinalle ja Georgialle ripeästi myönnetty ehdokasmaan asema sekä Pohjois-Makedonian ja Albanian kanssa vihdoinkin aloitetut liittymisneuvottelut ovat ratkaisevia edistysaskeleita politiikassa, joka on ollut pysähdyksissä vuosien ajan.
Jotta uusi kehitysvauhti saataisiin jatkumaan suunnitellusti, laajentumista puoltavat taloudelliset perusteet olisi tuotava selvästi esiin.
Demokratisoituminen ja oikeusvaltioperiaate ovat tietysti koskemattomia periaatteita samoin kuin laajentumisprosessin ansioperusteinen eteneminenkin: oikotietä ei ole. Viime kädessä ihmiset on kuitenkin saatava vakuuttuneiksi mahdollisesta taloudellisesta hyödystä ja vauraudesta, josta seuraavan sukupolven eurooppalaiset pääsevät nauttimaan.
Jos vanhoihin merkkeihin on uskominen, voidaan huoletta sanoa, että laajentumista puoltavat taloudelliset perusteet ovat kiistattomat. Vanhojen ja uusien jäsenvaltioiden välinen kauppa lähes kolminkertaistui virallisen liittymistä valmistelleen prosessin aikana vuosina 1994–2004, ja uusien jäsenvaltioiden keskinäinen kauppa viisinkertaistui. Silloisten 15 jäsenvaltion muodostaman EU:n talous kasvoi liittymisprosessin alkamisen ja vuoden 2008 välisenä aikana keskimäärin 4 prosenttia, ja tästä puolet oli liittymisprosessin ansiota. Lisäksi prosessin myötä saatiin vuosina 2002–2008 luotua 3 miljoonaa uutta työpaikkaa.
Covid-19-pandemia ja Ukrainan sota ovat osoittaneet, että EU:n on pohdittava taloudellista selviytymiskykyään uudelleen erityisesti vihreän ja digitaalisen siirtymän yhteydessä. REPowerEU-suunnitelman avulla pyritään lisäämään uusiutuvan energian tuotantoa Euroopassa, ja lisäksi nettonollateollisuutta koskevassa säädöksessä ja kriittisiä raaka-aineita koskevassa säädöksessä edellytetään, että 40 prosenttia vihreistä arvoketjuista ja raaka-aineiden arvoketjuista siirretään unioniin. EU:n jäsenehdokasvaltioilla, erityisesti Ukrainalla, voi olla tärkeä merkitys taloudellisen turvallisuuden parantamisessa.
Luonnonvaroista todettakoon, että Ukrainalla on Norjan jälkeen Euroopan suurimmat kaasuvarannot. Lisäksi se kuuluu Euroopan suurimpiin vesivoiman tuottajiin ja pystyy lisäämään sekä vesivoiman että muiden vihreiden energiamuotojen, esimerkiksi tuuli-, aurinko- ja bioenergian, tuotantoaan. Ukraina on myös ollut merkittävä metallien viejä, ja sen alueella on litiumin ja harvinaisten maametallien esiintymiä. Nämä metallit ovat ratkaisevan tärkeitä vihreän teollisuuden ja digitaaliteollisuuden kannalta.
Lisäksi Ukrainan maataloustoimiala on yksi maailman suurimmista, ja sen yhdentyminen sisämarkkinoihin parantaisi merkittävästi EU:n elintarviketurvaa.
Myös hyödyt, joita Länsi-Balkanin maille koituu entistä tiiviimmästä osallistumisesta sisämarkkinoille, ovat ilmiselvät. Esimerkiksi Kroatian BKT on kasvanut tasaisesti maan liityttyä EU:hun vuonna 2013, mikä on merkinnyt aiempaa suurempia tuloja maan asukkaille. Asukaskohtainen BKT on kasvanut vuoden 2013 jälkeen keskimäärin 67 prosenttia (10 440 eurosta yli 17 240 euroon).
EU:n jäsenyyttä tavoittelee jopa yhdeksän uutta maata, eikä taival tule olemaan helppo. Muita vaihtoehtoja ei kuitenkaan ole: jos EU haluaa olla maailmanmahti, siitä on ensin tultava alueellinen mahti.
Erityisvieraamme, Euroopan parlamentin entinen puhemies Pat Cox, muistaa 20 vuotta sitten tapahtuneen EU:n suuren laajentumisen ainutlaatuisen toiveikkuuden aikana, jolloin maanosa saattoi lopulta hengittää molemmilla keuhkoillaan: itäisellä ja läntisellä. Putinin julistaessa myyttiään slaavilaisesta veljeydestä ballististen ohjusten räjähdysten säestämänä EU on edelleen vapaiden ja itsenäisten kansojen vapaaehtoinen liitto, joka perustuu ihmisoikeuksien kunnioittamisen, tasa-arvon ja oikeusvaltion perusarvoihin.
Erityisvieraamme, Euroopan parlamentin entinen puhemies Pat Cox, muistaa 20 vuotta sitten tapahtuneen EU:n suuren laajentumisen ainutlaatuisen toiveikkuuden aikana, jolloin maanosa saattoi lopulta hengittää molemmilla keuhkoillaan: itäisellä ja läntisellä. Putinin julistaessa myyttiään slaavilaisesta veljeydestä ballististen ohjusten räjähdysten säestämänä EU on edelleen vapaiden ja itsenäisten kansojen vapaaehtoinen liitto, joka perustuu ihmisoikeuksien kunnioittamisen, tasa-arvon ja oikeusvaltion perusarvoihin.
EU:n neuvoston silloisen puheenjohtajavaltion Irlannin Dublinissa 1. toukokuuta 2004 järjestämä tapahtuma ja Euroopan parlamentissa Strasbourgissa 3. toukokuuta 2004 järjestetty tervetuliaistilaisuus piirtyvät mielessäni poliittisesti mutta myös emotionaalisesti ainutlaatuisen myönteisyyden ja toivon täyttäminä päivinä ja symbolisina kotiinpaluun ja jälleenyhdistymisen hetkinä, jolloin maanosa hengitti molemmilla keuhkoillaan: itäisellä ja läntisellä. Seamus Heaney luki Dublinissa runonsa Beacons at Bealtaine, joka ilmentää taustalla vaikuttanutta optimismia sen suhteen, mitä tämä historiallinen laajentuminen voisi saada aikaan: ”Move lips, move minds and make new meanings flare”. Strasbourgissa kymmenen uuden jäsenvaltion kansalliset liput nostettiin Gdańskin laivanrakennustelakoilla valmistettuihin valtaviin lippusalkoihin, jotka olivat lahja Puolalta. Niiden matka Strasbourgiin oli symbolinen muistutus matkasta kommunismista vapauteen, mitä Lech Wałęsan läsnäolo tilaisuudessa korosti.
Tapahtuma oli tietysti kaikille monien vuosien pitkän ja monimutkaisen molemminpuolisen valmisteluprosessin huipentuma. Maaliviivan saavuttaminen tässä poliittisessa prosessimaratonissa tuotti kaikille osapuolille paitsi iloa myös helpotusta.
Väitän, että laajentuminen on ollut ehkä EU:n vahvin, muutosvoimaisin ja menestyksekkäin poliittinen väline viiden viime vuosikymmenen aikana. Oma maani Irlanti liittyi jäseneksi ensimmäisellä laajentumiskierroksella 1. tammikuuta 1973. Se oli silloisen Euroopan talousyhteisön köyhin valtio ja alue. Pääsy laajoille markkinoille ja EU:n aluerahastojensa ja myöhemmin koheesiorahastojen kautta osoittama solidaarisuus jäsenyyden ensimmäisinä vuosikymmeninä, sukupuolten tasa-arvoa ja ympäristöpolitiikkaa koskevat tiukemmat normit, tuki Pohjois-Irlannin rauhanprosessille sekä niiden ainutlaatuisen haasteellisten seurausten tunnustaminen, joita brexit aiheutti Irlannille, ainoalle Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa yhteisen maarajan jakavalle EU:n jäsenvaltiolle: kaikki tämä yhdessä on tuottanut erityisen myönteisiä kokemuksia ja tuloksia. Kaikki ei aina sujunut kitkattomasti, etenkään euroalueen kriisin aikana, mutta nettovaikutus on ollut vahvasti myönteinen.
Vaikka sekä kunnioitan että pahoittelen Yhdistyneen kuningaskunnan päätöstä erota unionista, se todistaa selvästi yhden asian: EU on vapaaehtoinen liitto, jonka muodostavat vapaat, itsenäiset kansat – vapaat liittymään ja vapaat eroamaan. Miten jyrkkä vastakohta se onkaan verrattuna Putinin Ukrainaa vastaan käymään uusimperialistiseen sotaan, jossa kiväärinlaukaukset ja ballististen ohjusten ja tappavien droonien aiheuttamat räjähdykset julistavat päivittäin hänen myyttiään slaavilaisesta veljeydestä.
Kreikan, Portugalin ja Espanjan liittyminen unioniin nosti elintasoa ja paransi elämänlaatua näissä maissa, mutta se myös tuki osaltaan niiden paluuta toimiviksi demokratioiksi diktatuurin jälkeen.
EU:n suuri laajentuminen 20 vuotta sitten sai uusissa jäsenvaltioissa ja etenkin Keski- ja Itä-Euroopan maissa aikaan valtavaa kasvua investointien, kaupan ja EU:n solidaarisuuden vyöryn myötä. Maiden inflaation ja valuutan mukaan korjattu asukaskohtainen bruttokansantuote, joka oli ollut alle puolet EU:n keskiarvosta, nousi kahden vuosikymmenen kuluessa kolmeen neljäsosaan EU:n keskiarvosta. Liettuan BKT asukasta kohden kolminkertaistui tänä aikana. Terveys on kohentunut ja koulutus parantunut, mikä on johtanut sekä elämänlaadun että elintason parantumiseen. Koko alueen maatalouden tuotos on kaksinkertaistunut. Tuolloinen laajentuminen on siis aiempien laajentumisten tapaan tuottanut hyötyä kaikille osapuolille, niin unioniin liittyneille valtiolle kuin EU:lle. Olenkin laajentumisen suhteen optimistinen, mutta en naiivi.
Puolan viime vuosien ja Unkarin jo pitkään jatkuneet kehityskulut ovat osoittaneet, että lipsuminen oikeusvaltioperiaatetta, tiedotusvälineiden vapautta ja vähemmistöjen oikeuksien kunnioittamista koskevista EU:n normeista on paljastanut halukkuuden käyttää EU:ta vaurauden välineenä olematta kuitenkaan valmis sitoutumaan sen edustamaan yhteisten arvojen yhteisöön. Unkarin pääministeri julistaa ylpeänä maansa olevan epäliberaali demokratia. Vaikka Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artikla saattaa jättää tulkinnanvaraa, on itsestään selvää, että kyseessä ei ole epäliberaalin demokratian peruskirja. (”Unionin perustana olevat arvot ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vähemmistöihin kuuluvien oikeudet mukaan luettuina. Nämä ovat jäsenvaltioille yhteisiä arvoja yhteiskunnassa, jolle on ominaista moniarvoisuus, syrjimättömyys, suvaitsevaisuus, oikeudenmukaisuus, yhteisvastuu sekä naisten ja miesten tasa-arvo.”)
Tämä kuuluu osana EU:n jäsenyyssopimukseen, se on kirjattu kaikkiin liittymissopimuksiin ja sen ovat hyväksyneet kaikki jäseniksi liittyneet valtiot. Kaava ”pitäkää arvonne mutta lähettäkää rahaa” ei ole kestävä perusta keskinäiselle kunnioitukselle – tätä ei pidä unohtaa nykyisten ehdokasmaiden neuvotellessa mahdollisesta EU:n jäsenyydestä. Odotan, että Kööpenhaminan kriteereillä on tulevissa neuvotteluissa entistä tärkeämpi rooli ja että niihin liitetään mahdollisesti liittymissopimuslausekkeita, jotka tarjoavat EU:lle järeämmät keinot puolustaa oikeuksia ja arvoja rikkomuksia vastaan. EU ei ole pelkkä markkina-alue, eikä aineellinen edistys – niin toivottavaa kuin se onkin – ole sen ainoa tai edes keskeinen olemassaolon tarkoitus.
Laajentuminen on kuitenkin tähänastisen kehityksensä perusteella tuottanut pohjimmiltaan myönteisiä tuloksia kaikkien osapuolten kannalta, ja sitä olisi tarkasteltava myönteisessä hengessä. Ehdokasvaltiot joutuvat kukin omassa tahdissaan käymään läpi merkittäviä muutoksia. Myös EU:lla on vielä tehtävää oman päätöksentekoprosessinsa ja uusien jäsenvaltioiden vastaanottamisen edellyttämän rahoituskapasiteetin sekä liittymistä valmistelevan tuen suhteen. Kun ehdokasvaltion asema on myönnetty ja unionin säännöstön analyyttinen tarkastelu saatettu loppuun, neuvottelukehykset, neuvottelujen aloittaminen ja päättäminen luku luvulta sekä mahdolliset liittymissopimukset edellyttävät kaikki neuvoston yksimielisyyttä. Mikään näistä vaiheista ei ole yksinkertainen tai helppo. Toiveena on, että kaikki jäsenvaltiot noudattavat ”vilpitöntä yhteistyötä” koskevaa velvollisuutta avustaa toisiaan perustamissopimuksesta johtuvia tehtäviä täyttäessään (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 4 artiklan 3 kohta).
Ukrainan tapaus on monimutkaisuudessaan poikkeuksellinen, kun otetaan huomioon maan koko, maatalouden suhteellinen osuus maan bruttokansantuotteesta EU:n keskiarvoon verrattuna ja maan suhteellinen köyhyys henkeä kohden lasketulla BKT:llä mitattuna sekä luonnollisesti sota ja sen tuhoisat seuraukset. Neuvottelut voidaan kuitenkin käynnistää. Ukraina on EU:n kanssa tekemiensä assosiaatiosopimuksen ja pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppasopimuksen myötä jo tiellä kohti yhdentymistä. Näitä sopimuksia voitaisiin ajan mittaan laajentaa asteittain, mutta viime kädessä pysyvä alueellinen lopputulos ja vakaa rauha – jossa EU-jäsenyydellä voi olla tärkeä rooli – ovat liittymisen olennainen ennakkoedellytys. EU tarvitsee itäisellä sivustallaan vakautta kaaoksen sijaan, ja Ukrainan hyväksyminen jäseneksi on viime kädessä sekä yhteisen edun että Ukrainan edun mukaista.
Pat Cox, Euroopan parlamentin puhemies vuosina 2002–2004
Pat Cox on irlantilainen poliitikko ja toimittaja. Hän toimi Euroopan parlamentin puhemiehenä vuosina 2002–2004 ja European Movement International ‑järjestön puheenjohtajana vuosina 2005–2011. Hän on johtanut Jean Monnet -säätiötä vuodesta 2015 lähtien. Hän on myös liikenteen Skandinavia-Välimeri-TEN-T-ydinverkkokäytävän (EU) eurooppalainen koordinaattori ja Ukrainan parlamentin (Verkhovna Rada) parlamentaarista uudistusta käsittelevän Euroopan parlamentin tarvearviointi- ja täytäntöönpanovaltuuskunnan johtaja. Uransa alkuaikoina hän juonsi ajankohtaisohjelmaa televisioyhtiö RTE:ssä Dublinissa. Vuonna 2004 Cox sai Aachenin kaupungin myöntämän kansainvälisen Kaarle Suuri -palkinnon parlamentaarisesta sitoutumisestaan Euroopan unionin laajentumiseen.
ETSK hyväksyi täysistunnossaan 25. huhtikuuta sopimuksen, jolla perustetaan toimielinten välinen eettisiä normeja käsittelevä elin. Osallistuvien EU:n toimielinten ja elinten edustajat allekirjoittivat uuden sopimuksen virallisesti 15. toukokuuta. Sen on määrä tulla voimaan 6. kesäkuuta, joka on ensimmäinen Euroopan parlamentin vaalien äänestyspäivä.
ETSK hyväksyi täysistunnossaan 25. huhtikuuta sopimuksen, jolla perustetaan toimielinten välinen eettisiä normeja käsittelevä elin. Osallistuvien EU:n toimielinten ja elinten edustajat allekirjoittivat uuden sopimuksen virallisesti 15. toukokuuta. Sen on määrä tulla voimaan 6. kesäkuuta, joka on ensimmäinen Euroopan parlamentin vaalien äänestyspäivä.
Sopimus on merkittävä askel kohti yhteistä lahjomattomuuden ja korkean etiikan kulttuuria.
Uusi EU:n elin kehittää, saattaa ajan tasalle ja tulkitsee yhteisiä eettisiä vähimmäisnormeja ja julkaisee selvityksiä siitä, miten normit on otettu huomioon kunkin osallistuvan EU:n toimielimen ja elimen sisäisissä säännöissä.
ETSK:n lisäksi uuteen eettiseen elimeen kuuluvat seuraavat seitsemän EU:n toimielintä ja elintä: Euroopan parlamentti, EU:n neuvosto, Euroopan komissio, Euroopan unionin tuomioistuin, Euroopan keskuspankki, Euroopan tilintarkastustuomioistuin ja Euroopan alueiden komitea.
Kutakin osallistuvaa toimielintä edustaa yksi korkea-arvoinen jäsen, ja kukin toimielin toimii vuorollaan elimen puheenjohtajana vuoden ajan.
Elimen työn tukena on viisi riippumatonta asiantuntijaa, jotka antavat lausuntoja pyynnöstä. Kaikki sopimuksen osapuolet voivat pyytää asiantuntijoilta lausuntoja vakiomuotoisista kirjallisista henkilökohtaisista ilmoituksista, kuten sidonnaisuusilmoituksista. (mp)
