Kansalaisvuoropuhelua koskeva ETSK:n lausunto ei voi olla prosessin päätepiste. Se on kuitenkin varmasti olennainen askel eteenpäin, sillä se on laadittu puheenjohtajavaltio Belgian pyynnöstä ja asia saatetaan näin ollen lisätä Euroopan unionin asialistalle.
Kansalaisvuoropuhelua koskeva ETSK:n lausunto ei voi olla prosessin päätepiste. Se on kuitenkin varmasti olennainen askel eteenpäin, sillä se on laadittu puheenjohtajavaltio Belgian pyynnöstä ja asia saatetaan näin ollen lisätä Euroopan unionin asialistalle.
Lausunnon esittelyn sijaan tässä yhteydessä on hyödyllisempää paneutua itse prosessiin. Kansalaisvuoropuhelu on ennen kaikkea foorumi, jolla ihmiset voivat keskustella pyrkimyksistään ja tavoitteistaan ja jolla institutionaaliset ja muut sidosryhmät kohtaavat tasavertaisina.
Edustuksellista demokratiaa on kuitenkin suojeltava epäliberaaleilta vesittämisyrityksiltä. Populismin erilaiset muodot aiheuttavat syvää huolta, sillä ne heikentävät kansalaisten osallistumismahdollisuuksia. Siksi on välttämätöntä panna Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 11 artikla pikimmiten täytäntöön. Kun artikla alun perin laadittiin, oli selvää, että liberaali demokratia edellyttää välittäjätahojen, kuten työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden, osallistumista. Nämä tahot tuovat esiin ihmisten näkemyksiä, olipa kyse sitten suur- tai pk-yrityksiä johtavista yrittäjistä, työntekijöistä, asiantuntijoista, kuluttajista, vähemmistöjen, esimerkiksi maahanmuuttajien, vammaisten henkilöiden ja romanien, edustajista tai ihmisistä, jotka ovat mukana eurooppalaisten ja kansainvälisten ihmisoikeusjärjestöjen toiminnassa. ”Vapaus, demokratia, ihmisoikeudet ja oikeusvaltioperiaate ovat perusarvoja, joihin Euroopan unioni perustuu. Ne on kirjattu EU:n perussopimuksiin, ja ne ovat keskeisessä asemassa EU:n identiteetin muodostumisessa. Näihin arvoihin on kuitenkin kohdistunut suuria paineita viime vuosina. Eurooppa on kohdannut ennennäkemättömiä kriisejä, jotka ovat lisänneet sosiaalista ja taloudellista eriarvoisuutta ja horjuttaneet EU:n kansalaisten luottamusta demokraattisiin instituutioihin”, Oliver Röpke totesi toimikautensa avajaispuheessa. Kansalaisvuoropuhelu on avainasemassa pyrittäessä vastamaan näihin haasteisiin, ja kuten uusi puheenjohtaja muistutti puhuessaan ETSK:sta unionin toimielinkentässä, EU:n toimielinten ovien on oltava aina avoinna, jotta kuulemme, mitä ihmisillä on sanottavanaan.
Komitean lausunnon laatineessa valmisteluryhmässä käyty keskustelu on hyvä esimerkki kansalaisvuoropuhelusta, jossa osallistujat kuuntelevat toisiaan ja neuvottelevat sanamuodoista, sisällöstä ja tavoitteista.
Pääsimme yhteisymmärrykseen kehotuksista, joita EU:n toimielimille on tarkoitus esittää kansalaisvuoropuhelun vahvistamista silmällä pitäen. Tavoitteena on toimielinten välinen sopimus, joka muodostaa perustan kansalaisvuoropuhelua koskevalle strategialle ja toimintasuunnitelmalle.
Olemme saaneet edistystä aikaan – tämä on yksi niistä monista edistysaskeleista, joita ETSK on vuodesta 1999 lähtien onnistunut saavuttamaan edustamiensa tahojen välisten sisäisten keskustelujen keinoin. Asia on kuitenkin vielä saatava konkretisoitumaan käytännössä, ja sitä on tuettava ja vietävä eteenpäin, kunnes Euroopan unioni on omaksunut sen.
Yllätysvieraanamme on Ana Gomes, portugalilainen diplomaatti ja poliitikko ja Portugalin sosialistipuolueen jäsen. Hän kirjoittaa populismin vaaroista ja äärioikeistopuolueiden noususta sekä tarpeesta torjua tätä ja puolustaa arvoja.
Yllätysvieraanamme on Ana Gomes, portugalilainen diplomaatti ja poliitikko ja Portugalin sosialistisen puolueen jäsen. Hän kirjoittaa populismin vaaroista ja äärioikeistopuolueiden noususta sekä tarpeesta torjua tätä ja puolustaa arvoja.
Gomes on ollut uradiplomaatti vuodesta 1980 ja hoitanut useita tehtäviä, muun muassa Yhdistyneissä kansakunnissa Genevessä ja New Yorkissa. Vuonna 1999 hän toimi Portugalin etuja ajavan yksikön päällikkönä ja sen jälkeen aina vuoteen 2003 suurlähettiläänä Jakartassa, missä hän osallistui Itä-Timorin itsenäistymiseen johtaneeseen prosessiin sekä Portugalin ja Indonesian diplomaattisten suhteiden palauttamiseen.
Vuosina 2004–2019 hän oli Euroopan parlamentin jäsen ja toimi erityisen aktiivisesti ulkosuhteisiin, ihmisoikeuksiin, turvallisuuteen, puolustukseen, kansainväliseen kehitykseen, sukupuolten tasa-arvoon sekä veronkierron, rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjuntaan liittyvissä asioissa.
Vuonna 2021 hän oli sosialistien ehdokkaana presidentinvaaleissa kautensa päättävää presidenttiä Marcelo Rebelo de Sousaa vastaan. Hän tuli toiseksi ja ohitti äärioikeistolaisen puolueen Chegan ehdokkaan.
Gomes on edelleen poliittisesti aktiivinen ja kampanjoi ihmisoikeuksien sekä lahjomattomuuden ja avoimuuden puolesta julkisessa elämässä ja korruptiota ja järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan. Hän kommentoi eri aiheita viikoittain omassa ohjelmassaan Opinião de Ana Gomes portugalilaisella SIC Notícias -kanavalla.
Tällä kertaa kirjoittajavieraanamme on ETSK:n jäsen Pietro Vittorio Barbieri. Hän esittää näkemyksiään kansalaisvuoropuhelun merkityksestä sekä tarpeesta taata tällaiselle vuoropuhelulle asianmukainen asema EU:n asialistalla.
Tällä kertaa kirjoittajavieraanamme on ETSK:n jäsen Pietro Vittorio Barbieri. Hän esittää näkemyksiään kansalaisvuoropuhelun merkityksestä sekä tarpeesta taata tällaiselle vuoropuhelulle asianmukainen asema EU:n asialistalla.
Pyysimme Kiovassa asuvalta ukrainalaiselta toimittajalta Tetjana Oharkovalta kuvaa, joka symboloi tämän päivän Ukrainaa, kaksi vuotta Venäjän 24. helmikuuta 2022 aloittaman hyökkäyksen jälkeen. Hän lähetti meille valokuvan, jonka hän oli ottanut matkustaessaan pitkin maata tukemassa ukrainalaisjoukkoja. Tässä on kuva, jonka Oharkova haluaa jakaa lukijoidemme kanssa, ja tarina sen taustalla.
Pyysimme Kiovassa asuvalta ukrainalaiselta toimittajalta Tetjana Oharkovalta kuvaa, joka symboloi tämän päivän Ukrainaa, kaksi vuotta Venäjän 24. helmikuuta 2022 aloittaman hyökkäyksen jälkeen.Hän lähetti meille valokuvan, jonka hän oli ottanut matkustaessaan pitkin maata tukemassa ukrainalaisjoukkoja. Tässä on kuva, jonka Oharkova haluaa jakaa lukijoidemme kanssa, ja tarina sen taustalla.
Tetjana Oharkova on väitellyt tohtoriksi Paris XII Val de Marnen yliopistosta; hän on Kiovan Mohyla-akatemian yliopistonlehtori, toimittaja ja Ukraine Crisis Media Center -järjestön kansainvälisen tiedotuksen päällikkö. Hän asuu Kiovassa.
Raunioitunut talo Vremivkan kylässä, lähellä Ukrainan kesällä 2023 toteuttaman vastaiskun keskusta Nova Novosilkaa.
Nämä Ukrainan aromailla kolmen alueen – Donetsk, Dnipro ja Zaporižžja – risteyskohdassa, kaukana suurista kaupungeista sijaitsevat kylät ovat olleet Krimiltä siirtymään joutuneiden kreikkalaisten asuttamia 1800-luvulta lähtien. Ne onnistuivat torjumaan Venäjän hyökkäyksen vuonna 2022, mutta päätyivät täysin vihollisen tykistön tuhoamiksi. Kaksi vuotta Venäjän hyökkäyksen alkamisen jälkeenkin Ukraina pysyy lujana tässä sijainniltaan strategisessa paikassa, joka on kenties ratkaisevassa asemassa Asovanmeren rannikkoalueiden vapauttamisen kannalta.
EU:n luomupalkinnot jaetaan joka vuosi luonnonmukaisen elintarvikeketjun huippuhankkeille. Tämänvuotinen palkinnonjakotilaisuus järjestetään 23. syyskuuta 2024 eli EU:n luomupäivänä.
Palkintoja jaetaan yhteensä kahdeksan seitsemässä eri sarjassa. Niillä palkitaan luomuarvoketjun osaajia, jotka ovat kehittäneet innovatiivisen, kestäväpohjaisen ja inspiroivan hankkeen, joka tuottaa todellista lisäarvoa luonnonmukaiselle tuotannolle ja kulutukselle. Ensimmäiset EU:n luomupalkinnot jaettiin vuonna 2022. (ks)
Tulevat Eurooppa-vaalit ovat ratkaisevan tärkeitä EU:lle euroskeptisyyden ja äärioikeistolaisen pelkomielialan torjumisen kannalta. Ne muovaavat EU:n poliittista ympäristöä ja osoittavat kansalaisille ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioille aktiivisen ja osallistavan roolin.
Tulevat Eurooppa-vaalit ovat ratkaisevan tärkeitä EU:lle euroskeptisyyden ja äärioikeistolaisen pelkomielialan torjumisen kannalta. Ne muovaavat EU:n poliittista ympäristöä ja osoittavat kansalaisille ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioille aktiivisen ja osallistavan roolin.
Tätä taustaa vasten ETSK järjestää järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan tyyssijana 4.–7. maaliskuuta 2024 ensimmäisen kansalaisyhteiskuntaviikon otsikolla ”Demokratian puolesta!”.
Tapahtuma kokoaa yhteen kaikenikäisiä ja -taustaisia ihmisiä, kuten nuoria, toimittajia kaikista EU:n jäsenvaltioista, kansalaisjärjestöjen, sidosryhmien ja EU:n toimielinten edustajia, ja he osallistuvat viikolla vilkkaisiin keskusteluihin, joissa korostetaan kansalaisyhteiskunnan panosta jokapäiväiseen elämäämme vaikuttaviin yhteiskunnallisiin, poliittisiin ja taloudellisiin kysymyksiin.
Koska demokratia alkaa osallistumisella, tässä ETSK:n uudessa lippulaivatapahtumassa yhdistetään viisi tärkeää aloitetta:
kansalaisyhteiskuntapäivät, joiden aikana ihmiset voivat ilmaista demokratioidemme kannalta ratkaiseviin kysymyksiin kohdistuvat odotuksensa
eurooppalainen kansalaisaloite – vuotuinen tulevien kansalaisaloitteiden järjestäjien korkean tason kokoontuminen, jossa asetetaan seuraavat lainsäädäntötavoitteet
”Sinun Eurooppasi, sinun mielipiteesi” – ainutlaatuinen nuorisotapahtuma, joka tuo EU:n lähemmäs kaikkialta EU:n jäsenvaltioista ja niiden ulkopuolelta kotoisin olevia nuoria, mukaan lukien nuoria edustajia EU:n ehdokasmaista ja Yhdistyneestä kuningaskunnasta
kansalaisyhteiskuntapalkinto, jolla palkitaan luovia ja innovatiivisia voittoa tavoittelemattomia hankkeita tuesta mielenterveysongelmista kärsiville
toimittajaseminaari, johon osallistuu toimittajia kaikista EU:n jäsenvaltioista ja jossa he saavat ensikäden kokemusta komitean työskentelystä raportoiden siitä omissa maissaan.
Kansalaisyhteiskuntaviikko tarjoaa oikea-aikaisen foorumin, jolla järjestäytynyt kansalaisyhteiskunta ja kansalaiset voivat ilmaista näkemyksensä Euroopan uuden vaalikauden keskeisistä kysymyksistä. Tärkeintä on, että se kannustaa äänestäjiä osallistumaan vaaleihin ja omaksumaan Eurooppa-myönteisen asenteen.
Kansalaisyhteiskuntaviikon ja sen osanottajien tuottamaa panosta hyödynnetään päätöslauselmassa, jossa esitetään kansalaisyhteiskunnan tärkeimmät viestit demokraattisemman Euroopan puolesta EU-vaaleja silmällä pitäen.
Pyydän teitä antamaan panoksenne tähän tärkeään pyrkimykseemme: osallistukaa keskusteluihimme ja kannustakaa kansalaisia ja järjestöjä osallistumaan Eurooppa-vaaleihin. Älkää ohittako tätä tilaisuutta! EU:lle on tärkeää, että sen kansalaiset ilmaisevat kantansa ja ovat kuulolla.
Uudella palstallamme ”Minä aion äänestää.Entä sinä?” julkaisemme kesäkuuhun 2024 asti haastatteluvieraidemme näkemyksiä siitä, miten ja miksi osallistua Euroopan parlamentin vaaleihin. Tällä kertaa vieraanamme on Andrej Matišák, joka on Slovakian suurimman päivälehden Pravdan ulkomaantoimituksen apulaispäällikkö.
Uudessa sarjassamme ”Minä aion äänestää. Entä sinä? julkaisemme kesäkuuhun 2024 asti haastatteluvieraidemme näkemyksiä siitä, miten ja miksi osallistua Euroopan parlamentin vaaleihin. Tällä kertaa vieraanamme on Andrej Matišák, joka on Slovakian suurimman päivälehden Pravdan ulkomaantoimituksen apulaispäällikkö.
