Kreikkaan muuttanut albaani Almir Hoxhaj puhuu nyt kreikkaa yhtä hyvin kuin äidinkieltään. Asuttuaan Kreikassa yli 30 vuotta hän tuntee olevansa osa maata, mutta sopeutuminen yhteiskuntaan, jossa sanaa ”albaani” käytetään jopa haukkumasanana, ei ole ollut helppoa. Tämä on hänen henkilökohtainen tarinansa.
Kreikkaan muuttanut albaani Almir Hoxhaj puhuu nyt kreikkaa yhtä hyvin kuin äidinkieltään. Asuttuaan Kreikassa yli 30 vuotta hän tuntee olevansa osa maata, mutta sopeutuminen yhteiskuntaan, jossa sanaa ”albaani” käytetään jopa haukkumasanana, ei ole ollut helppoa. Tämä on hänen henkilökohtainen tarinansa.
Synnyin pienessä kylässä Avlonasin maakunnassa, ja asuin siellä 12-vuotiaaksi asti. Perheeni muutti Tiranaan, mutta vuonna 1997 tein vaikean ratkaisun ja päätin etsiä parempaa tulevaisuutta Kreikasta. Rajojen avaamisen jälkeen oli silloin yleistä, että albaanit pyrkivät Kreikkaan hakemaan turvaa. Maarajat oletettavasti helpottivat asiaa. Ylitin rajan jalkaisin 18 kertaa. Pelkäsin merta. Muistan jopa viimeisen viiden päivän vaellukseni Véroiaan, johon päästyäni olin uskomattoman janoinen jatkuvasta sateesta huolimatta. Kun viimein sain käteeni täyden lasin vettä, se ei riittänyt sammuttamaan janoani. Niin alkoi elämäni Kreikassa. Täysi vesilasi kädessäni.
Ensimmäisen kontaktin maahan sain, kun olin 15-vuotias ja ylitin rajan ensimmäisen kerran, salaa ystävieni kanssa. Meillä ei käynyt mielessäkään, että teimme jotain laitonta. Jos olisin voinut lentää Kreikkaan, olisin tehnyt niin. Kreikka sekä sen kieli, mytologia ja historia olivat mielestäni erityisen houkuttelevia. Kesällä tein kovasti töitä tukeakseni perhettäni. Lopullinen muuttoni Kreikkaan oli täynnä haasteita: oikeudellista epävarmuutta, rasismia ja kotoutumisongelmia. Muistan selvästi yhden tapauksen alkuajoilta. Olin maassa laittomasti, ilman vakuutusta, enkä osannut kieltä – ja hampaani lohkesi. Ainoa vaihtoehto oli poistaa se itse. Vedin sen irti peilin edessä pihdeillä, joita käytin töissä. Suuni oli täynnä verta.
Sopeutuminen kreikkalaiseen yhteiskuntaan ei ollut helppoa. Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajana tunsin itseni muukalaiseksi – ikään kuin minulla olisi ollut jatkuvasti verta suussani. Olin maassa laittomasti ja pelkäsin mennä ulos kävelylle tai kahville. Koin rasismia kaikkialla, monessa muodossa. Eräs isä pelotteli pientä lastaan, että albaani söisi tämän, jos tämä ei pysyisi hiljaa. Minulta evättiin pääsy kahviloihin, klubeihin ja muihin paikkoihin, joista joissakin oli alkuaikoinani jopa kyltti ”Ei albaaneja”. He sanoivat meitä likaisiksi, koska edustimme eri uskontoa. Kreikkalaisten ja albaanien suhteet ovat nyt paremmat, vaikka stereotypioita on edelleen. Sanaa ”albaani” käytetään Kreikassa jopa haukkumasanana. Rasismia on ollut ja on vieläkin, mutta se on nyt lievempää. Ajat ovat muuttuneet. Rasismia kuitenkin esiintyy, ja sitä pahentavat taloudelliset vaikeudet ja koulutuksen puute.
Ennakkoluulot ja syrjintä ovat syvään juurtuneita ja johtavat usein äärimmäisiin poliittisiin ja sosiaalisiin toimintamalleihin, jotka yleistyvät ja ulottuvat jopa Euroopan parlamenttiin asti. Se on surullista! Tämä on edelleen todellisuutta, vaikka tilanne onkin parantunut. Nuoremmilla sukupolvilla on kuitenkin toivoa. Lapsillamme on paremmat mahdollisuudet tulla täysin hyväksytyiksi. Tämä koskee myös 12-vuotiasta tytärtäni.
Tänään työskentelen rakennusurakoitsijana ja katson taaksepäin sekavin tuntein. Kokemani sopeutumisvaikeudet ja hyväksynnän puute olivat arkipäivää. Näiden haasteiden myötä opin kuitenkin ymmärtämään elämää ja kotoutumisen merkitystä syvällisemmin.
Albania on ikuisesti osa minua. Muistan selvästi kommunistihallinnon vuodet. Se oli vainoharhaisuuden, pelon, epävarmuuden ja äärimmäisen köyhyyden aikaa. Hallinnon kaatuminen toi helpotusta mutta myös uusia ongelmia, kuten työttömyyttä ja rikollisuutta. Nuo kokemukset muokkasivat minua. Ne opettivat minut arvostamaan Kreikassa löytämääni vakautta ja vapautta.
Itse tunnen löytäneeni yhteyden Kreikkaan. Vaikka sydämeni on kotikylässäni Albaniassa, elämäni on täällä. Kreikkani on yhtä hyvää kuin äidinkieleni. Kokemukseni, kamppailuni ja saavutukseni saavat minut tuntemaan, että kuulun tähän maahan. Toivon, että ajan mittaan kreikkalaiset hyväksyvät meidät täysin ja tunnustavat panoksemme yhteiskunnassa.
Muutto toiseen maahan on täynnä haasteita mutta myös mahdollisuuksia, enkä ole Kreikassa asuvana albaanimaahanmuuttajana voinut välttyä koettelemuksilta. Tarinani on täynnä haasteita, sopeutumista ja toivoa.
Aion tulevina vuosina jatkaa elämääni Kreikassa, joka on kotini, ja uskon Albanian olevan tulevaisuudessa tasavertainen Euroopan unionin jäsen. EU on nyt koti meille kaikille.
Almir Hoxhaj on 47-vuotias. Hän asuu ja työskentelee Tripolissa, pienessä kaupungissa Peloponnesoksen niemimaalla. Hänellä on 12-vuotias tytär. Hänen suosikkikaupunkinsa on Berliini. Hän puhuu ja kirjoittaa kreikkaa sujuvasti ja on kääntänyt kreikaksi albanialaisen kirjailijan Rudi Erebaran kirjan ”The Saga of the Stars of Dawn” [Το έπος των άστρων της Αυγής]. Kirjalle myönnettiin Euroopan unionin kirjallisuuspalkinto vuonna 2017, ja se kuvaa Albanian kansan tragediaa 1900-luvulla. Tarina sijoittuu edelliselle vuosisadalle, mutta totalitarismin, fasismin ja irrationalismin sisin olemus on valitettavasti edelleen ajankohtainen asia, vaikka se onkin saanut ”nykyaikaisempia” muotoja.
Enrico Letta julkaisi huhtikuussa 2024 kauan odotetun raporttinsa EU:n sisämarkkinoiden tulevaisuudesta: Much More than a Market. ETSK antoi tammikuun täysistunnossaan lausunnon aiheesta Miten tukea yhteisötalouden toimijoita valtiontukisääntöjen mukaisesti: pohdintoja Enrico Lettan raportissa esitettyjen ehdotusten pohjalta. Kysyimme lausunnon esittelijältä Giuseppe Gueriniltä, missä määrin ja miten hän sai inspiraatiota Lettan raportista, jossa muun muassa kehotetaan EU:n toimielimiä kehittämään valtiontukia koskevaa oikeudellista kehystä ja parantamaan yhteisötalouden yritysten mahdollisuuksia saada lainaa ja rahoitusta. Miten ETSK aikoo raportin päätelmien pohjalta auttaa yhteisötalouden yrityksiä valtiontukisääntöjen noudattamisessa?
Enrico Letta julkaisi huhtikuussa 2024 kauan odotetun raporttinsa EU:n sisämarkkinoiden tulevaisuudesta: Much More than a Market. ETSK antoi tammikuun täysistunnossaan lausunnon aiheesta Miten tukea yhteisötalouden toimijoita valtiontukisääntöjen mukaisesti: pohdintoja Enrico Lettan raportissa esitettyjen ehdotusten pohjalta. Kysyimme lausunnon esittelijältä Giuseppe Gueriniltä, missä määrin ja miten hän sai inspiraatiota Lettan raportista, jossa muun muassa kehotetaan EU:n toimielimiä kehittämään valtiontukia koskevaa oikeudellista kehystä ja parantamaan yhteisötalouden yritysten mahdollisuuksia saada lainaa ja rahoitusta. Miten ETSK aikoo raportin päätelmien pohjalta auttaa yhteisötalouden yrityksiä valtiontukisääntöjen noudattamisessa?
Syntyperä ja sosiaalinen tausta eivät saa koskaan olla esteenä menestykselle, kirjoittaa Schotstekin toimitusjohtaja Evgi Sadegie. Schotstek on Hampurissa ja Berliinissä toimiva organisaatio, joka edistää yhtäläisiä mahdollisuuksia ja kulttuurista monimuotoisuutta työelämässä. Schotstekin ainutlaatuisilla apurahaohjelmilla pyritään tukemaan älykkäitä, kunnianhimoisia ja motivoituneita maahanmuuttajataustaisia nuoria heidän matkallaan tutkimuksen, liiketoiminnan ja yhteiskunnan johtotehtäviin. Auttamalla lahjakkaita opiskelijoita ja nuoria ammattilaisia rakentamaan vahvoja verkostoja ja hankkimaan oikeat taidot Schotstek antaa heille mahdollisuuden saavuttaa täyden potentiaalinsa.
Syntyperä ja sosiaalinen tausta eivät saa koskaan olla esteenä menestykselle, kirjoittaa Schotstekin toimitusjohtaja Evgi Sadegie. Schotstek on Hampurissa ja Berliinissä toimiva organisaatio, joka edistää yhtäläisiä mahdollisuuksia ja kulttuurista monimuotoisuutta työelämässä. Schotstekin ainutlaatuisilla apurahaohjelmilla pyritään tukemaan älykkäitä, kunnianhimoisia ja motivoituneita maahanmuuttajataustaisia nuoria heidän matkallaan tutkimuksen, liiketoiminnan ja yhteiskunnan johtotehtäviin. Auttamalla lahjakkaita opiskelijoita ja nuoria ammattilaisia rakentamaan vahvoja verkostoja ja hankkimaan oikeat taidot Schotstek antaa heille mahdollisuuden saavuttaa täyden potentiaalinsa.
Evgi Sadegie
Saksa on kulttuurisesti monimuotoinen maa, mutta tämä näkyy edelleen hyvin vähän Saksan talouden, tieteen, kulttuurin ja politiikan johtotehtävissä. Maahanmuuttajataustaiset ihmiset kohtaavat usein esteitä, jotka johtavat sosiaalisen eriarvoisuuden syvenemiseen, innovaatiopotentiaalin hyödyntämättä jättämiseen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden heikkenemiseen. Ennakkoluulot, eriarvoisuus koulutusmahdollisuuksissa sekä roolimallien ja verkostojen puute estävät monien lahjakkaiden ihmisten urakehityksen.
Sigrid Berenberg perusti ystävineen Schotstekin vuonna 2013. Sigrid Berenberg on asianajaja, joka on useiden vuosien ajan pyrkinyt edistämään sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja monimuotoisuutta. Hän perusti Schotstekin yhdessä samanmielisten ihmisten kanssa tasoittamaan tietä johtaviin asemiin pyrkiville älykkäille, kunnianhimoisille ja motivoituneille maahanmuuttajataustaisille nuorille. Berenberg on tukenut apurahan saaneita hyviä tuloksia saavuttaneita yksilöitä, joista tulee tulevaisuuden vaikuttajia ja päätöksentekijöitä. Hän osallistui useiden vuosien ajan täysin vapaaehtoispohjalta ohjelman toteuttamiseen.
Schotstek on voittoa tavoittelematon yritys, joka saa tukea lahjoitusten ja muiden yritysten kanssa toteutettavien yhteisten aloitteiden muodossa. Kumppanien, neuvoa-antavien elinten ja ystävien verkosto, joka koostuu eri sektoreita ja kulttuureita edustavista korkean tason päättäjistä, tukee tiiviisti ohjelmaa. Mainitsemisen arvoista on, että kolme seitsemästä kumppanista ja yrityksen nykyinen toimitusjohtaja ovat kaikki Schotstek-ohjelman alumneja. Tämä osoittaa, miten Schotstek antaa kasvavassa määrin vastuuta tukemilleen osaajille, ja sillä on näin pysyvää vaikutusta.
Schotstek tarjoaa ainutlaatuista tukea opiskelijoille ja nuorille ammattilaisille kahden rinnakkaisen ohjelman kautta. Opiskelijoille tarkoitettuun ohjelmaan otetaan Hampurissa vuosittain mukaan enintään 25 osallistujaa, ja nuorille ammattilaisille tarkoitettuun ohjelmaan Hampurissa ja Berliinissä enintään 20 osallistujaa. Kaksivuotisen pakollisen ohjelman jälkeen osallistujat pysyvät verkoston jäseninä ja voivat osallistua tapahtumiin.
Keskeinen osa Schotstekin toimintaa on vahvojen verkostojen rakentaminen. Monilla maahanmuuttajataustaisilla nuorilla ei ole ammatillisia ja sosiaalisia kontakteja, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä uramahdollisuuksien kannalta. Schotstek tarjoaa heille mahdollisuuden olla yhteydessä alumneihin, neuvoa-antaviin elimiin ja liike-elämän, tieteen, politiikan, kulttuurin ja yhteiskunnan asiantuntijoihin. Säännölliset tapahtumat, kuten teemaillat ja keskustelut johtavassa asemassa olevien henkilöiden kanssa, edistävät tietojen vaihtoa ja avartavat näkymiään. Nämä yhteydet avaavat uramahdollisuuksia ja luovat yhteisön, joka mahdollistaa pitkäaikaisen tuen ja kaikkia osapuolia hyödyttävän yhteistyön. Alumnit ovat nyt avainasemassa jakaessaan tietojaan ja verkostojaan ja laajentaessaan jatkuvasti Schotstekin toimintaa.
Schotstek tarjoaa työpajoja ja valmennuksia, jotka valmistavat osallistujia erityisesti johtotehtäviin. Koulutuksessa vahvistetaan avaintaitoja, kuten viestintätaitoja, itseluottamusta ja johtamista. Osallistujat saavat myös henkilökohtaista tukea mentoroinnin kautta. He ovat yhteydessä kokeneisiin ammattilaisiin ja johtajiin, jotka voivat tarjota arvokasta tietoa työelämästä, tukea uran suunnittelussa ja auttaa ammatillisissa haasteissa. Mentorit toimivat roolimalleina ja kannustavat osallistujia pyrkimään kohti ammatillisia tavoitteitaan ja ylittämään niiden tiellä olevat esteet.
Toinen Schotstek-ohjelman erityispiirre on kulttuurisen osallistumisen edistäminen. Osallistujat käyvät museoissa, teatterissa, oopperassa, gallerioissa ja muissa kulttuurilaitoksissa. Tämä vahvistaa kulttuurikasvatusta, henkilökohtaista kehitystä ja yhteyksiä kotikaupunkiin. Nämä kokemukset avartavat osallistujien näkymiä ja lisäävät yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Schotstek pyrkii edistämään monimuotoisuutta johtotasolla. Syntyperän ja sosiaalisen taustan ei pitäisi enää olla menestyksen esteenä. Schotstek on perustamisestaan lähtien tukenut jo satoja nuoria, ja yli 240 osallistujaa ja alumnia on edelleen aktiivisesti mukana toiminnassa. Monet osallistuvat alumniohjausryhmään, toimivat lähettiläinä, ovat mukana sosiaalisessa mediassa tai jakavat kokemuksiaan toimimalla mentoreina. Schotstek-mallissa entiset apurahansaajat jäävät pysyvästi osaksi verkostoa, mikä mahdollistaa jatkuvuuden. Ohjelman laajentaminen Berliiniin vuonna 2023 osoittaa, että Schotstek-konsepti voidaan ottaa menestyksekkäästi käyttöön myös muissa kaupungeissa.
Schotstek ei ole pelkkä tukiohjelma: se on liike, joka näyttää vaikuttavalla tavalla, miten monimuotoisuutta voidaan edistää ja tehdä näkyväksi johtotehtävissä. Schotstek avaa ja luo mahdollisuuksia, jotka eivät rajoitu yksilölliseen menestykseen, ja antaa esimerkin siitä, miten Saksa voi hyödyntää täyttä potentiaaliaan maahanmuuttomaana. Edistäessään poikkeuksellisia lahjakkuuksia ja poistaessaan esteitä ohjelmalla on ratkaiseva rooli oikeudenmukaisemman ja tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottavan yhteiskunnan luomisessa, mikä on olennaisen tärkeää globalisoituneessa maailmassa.
Evgi Sadegie, Turkin tutkimuksen maisteri (M.A. Turkish Studies), on Schotstek gGmbH:n toimitusjohtaja ja vuoden 2014 alumni. Ennen nykyistä rooliaan hän johti Hampurin kansalaissäätiön Yoldaş-mentorointihanketta, joka tukee sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevien turkinkielisten perheiden lapsia, edistäen näin yhtäläisiä mahdollisuuksia toisella tasa-arvon kannalta yhtä tärkeällä osa-alueella. Sadegiella on laaja kokemus projektien hallinnoinnista erityisesti mentoroinnin ja kulttuurienvälisen yhteistyön saralla, ja hän on aktiivisesti mukana edistämässä yhteiskunnan monimuotoisuutta ja kotoutumista.
YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on valmis tukemaan niitä syyrialaisia, jotka kokevat kotiinpaluun olevan turvallista. Muiden osalta se ei suosittele pakkopalautuksia poliittisesti epävakaaseen maahan, joka kamppailee yhdessä maailman pahimmista humanitaarisista kriiseistä ja jossa jopa 90 prosenttia väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella, kirjoittaa UNHCR:n edustaja Jean-Nicolas Beuze.
YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on valmis tukemaan niitä syyrialaisia, jotka kokevat kotiinpaluun olevan turvallista. Muiden osalta se ei suosittele pakkopalautuksia poliittisesti epävakaaseen maahan, joka kamppailee yhdessä maailman pahimmista humanitaarisista kriiseistä ja jossa jopa 90 prosenttia väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella, kirjoittaa UNHCR:n edustaja Jean-Nicolas Beuze.
Jean-Nicolas Beuze
Syyrian poliittisen toimintaympäristön muuttuessa nopeasti presidentti Bashar al-Assadin kukistumisen jälkeen on maailman suurimman pakolaisväestön ympärillä käytävä keskustelu noussut keskeiseen asemaan eri puolilla Eurooppaa.
Yhä useammat EU-maat ovat keskeyttäneet syyrialaisten turvapaikkahakemuksiin liittyvien päätösten tekemisen. Jotkut maat puolestaan ovat ilmoittaneet pakolaisten kotiinpaluuseen kannustavista aloitteista, joihin sisältyy tilauslentoja ja taloudellisia kannustimia tai nk. paluubonuksia. Joidenkin maiden väitetään myös suunnittelevan niiden alueella tällä hetkellä oleskelevien syyrialaisten maasta karkottamista heidän pakolaisasemastaan huolimatta.
Jotta EU-maat voisivat tehdä tietoon perustuvia turvapaikkapäätöksiä, niiden on arvioitava, onko Euroopassa tällä hetkellä oleskelevien syyrialaisten turvallista palata kotimaahansa. Nopeasti muuttuvan paikallisen tilanteen vuoksi on mahdotonta tehdä lopullisia arvioita tämänhetkisestä turvallisuudesta. Syyrian turvallisuustilanne on edelleen epävarma, sillä maa häilyy mahdollisen rauhan ja sovinnonteon ja toisaalta väkivaltaisuuksien jatkumisen välimaastossa.
Miljoonat maan ulkopuolella elävät syyrialaispakolaiset pohtivat, mitä kotimaan muuttuva tilanne merkitsee heidän oman tulevaisuutensa kannalta. He kyselevät itseltään: Onko Syyria turvallinen minulle? Kunnioitetaanko oikeuksiani? Joillekin paluun toteuttaminen voi vaikuttaa mahdolliselta, kun taas toiset ovat edelleen syvästi huolissaan tilanteesta.
Miltä tulevaisuus näyttää etnisiin tai uskonnollisiin vähemmistöihin kuuluvien, eri poliittisia näkökantoja edustavien tai hlbtiq+-yhteisöön kuuluvien kannalta tämänhetkisessä Syyriassa? Selkeää vastausta siihen ei vielä ole.
Meidän on kuitenkin kunnioitettava niiden ihmisten harkintakykyä, jotka kokevat, että paluu on turvallista – ja mahdollisesti tuettava heitä alkuperäyhteisöihinsä palaamisessa ja uudelleenkotoutumisessa. Muiden osalta UNHCR ei suosittele pakkopalautuksia maassa vallitsevan epävakauden ja poliittisen epävarmuuden vuoksi.
Pakkopalautukset Euroopan unionista rikkoisivat syyrialaisten oikeuksia pakolaisina ja saattaisivat aiheuttaa heille vakavaa ja peruuttamatonta haittaa maahan paluun yhteydessä.
Eri puolilla Syyriaa jatkuva aseellinen väkivalta sekä epävarmuus siitä, miten uudet viranomaiset huolehtivat väestön, erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien, tarpeista, saavat monet ajattelemaan, että paluu on vielä ennenaikaista. On tärkeää kunnioittaa heidän harkintakykyään tässä asiassa. EU:n jäsenvaltioiden ja suurinta osaa syyrialaispakolaisista yli kymmenen vuoden ajan auliisti vastaanottaneiden Syyrian naapurimaiden onkin pidettävä kiinni sitoumuksestaan tarjota syyrialaisille suojaa alueellaan.
Marraskuun lopussa kärjistyneiden vihollisuuksien vuoksi maan sisällä siirtymään joutuneista 1,1 miljoonasta ihmisestä lähes 627 000 on edelleen evakossa, ja heistä 75 prosenttia on naisia ja lapsia.
Ennenaikainen paluu aiheuttaisi merkittäviä riskejä ja ruokkisi edelleen väestön pakkosiirtoja – niin Syyrian sisällä kuin sen rajojenkin yli – mikä viime kädessä syventäisi kriisiä.
Väestön laajamittaisten pakkomuuttojen lisäksi Syyria kamppailee yhdessä maailman pahimmista humanitaarisista kriiseistä. Huomattava osa Syyrian infrastruktuurista, kuten sairaaloista, kouluista ja asunnoista, on tuhoutunut konfliktissa. Suurimmalla osalla pakolaisista ei ole kotia, johon palata, ja monilla alueilla on edelleen puutetta ruuasta, puhtaasta vedestä ja sairaanhoidosta. Peruspalveluiden, taloudellisten mahdollisuuksien ja turvallisuuden puute tekee elämän uudelleenrakentamisesta kestävällä ja ihmisarvoisella tavalla haastavaa maahan palaaville. Syyrian väestöstä jopa 90 prosenttia elää köyhyysrajan alapuolella.
Libanonista, Turkista ja Jordaniasta vapaaehtoisesti palanneiden syyrialaisten määrä on kasvanut viime viikkojen aikana huomattavasti, ja alustavien arvioiden mukaan maahan on palannut jo 125 000 syyrialaista, mikä tarkoittaa 7 000:ta paluumuuttajaa päivässä. Paluita ohjaavat usein henkilökohtaiset valinnat, ja UNHCR on sitoutunut tukemaan niitä syyrialaisia, jotka päättävät palata.
Monet Euroopassa ja naapurimaissa elävät syyrialaiset pohtivat paluun turvallisuutta ja sitä, mitä peruspalveluja ja mahdollisuuksia heille on tarjolla elämänsä uudelleenrakentamiseen. Samalla he myös kaipaavat läheistensä jälleennäkemistä. Tästä syystä monet syyrialaiset haluaisivat palata kotiin lyhyeksi ajaksi arvioimaan tilannetta paikan päällä. Tämän olisi oltava mahdollista ilman pelkoa pakolaisaseman menettämisestä Euroopassa. Lyhyet vierailut maassa ovat olennaisen tärkeitä, jotta ihmiset voisivat tehdä tietoon perustuvia päätöksiä. Sellaiset johtaisivat parempaan lopputulokseen, kuten turvalliseen ja pysyvään paluuseen.
Syyrialaisilta vaaditaan kärsivällisyyttä ja varovaisuutta heidän odottaessaan sopivia olosuhteita turvalliselle paluulle ja onnistuneelle kotoutumiselle omiin yhteisöihinsä. Monien syyrialaisten alkaessa nyt harkita kotiinpaluuta UNHCR on valmis tukemaan heitä. Väestön vuosia kestäneen pakkosiirron jälkeen tämä voi merkitä monille kauan odotettua mahdollisuutta päättää pakolaisuusmatka ja tarttua kestävään ratkaisuun eli paluuseen Syyriaan. Euroopan unioni ja UNHCR ovat pysyneet syyrialaisten rinnalla koko heidän maanpakolaisuutensa ajan, ja ne aikovat tukea heitä jatkossakin kotimaahan paluussa ja uuden Syyrian rakentamisessa.
Jean-Nicolas Beuze on UNHCR:n edustaja EU:ssa, Belgiassa, Irlannissa, Luxemburgissa, Alankomaissa ja Portugalissa, ja hän on aiemmin palvellut UNHCR:n edustajana Irakissa, Jemenissä ja Kanadassa. Hänellä on yli 27 vuoden kokemus työskentelystä YK:ssa niin kentällä kuin päämajassakin ihmisoikeuksien, rauhanturvaamisen ja lastensuojelun aloilla.
EU:n toiminnassa Assadin jälkeisessä Syyriassa on haasteita, jotka liittyvät humanitaaristen tarpeiden, muuttoliikepolitiikan sekä maan vakauttamisen ja jälleenrakentamisen tasapainottamiseen. Vaarana on, että palauttamisia priorisoidaan ja nopeutetaan sisäpoliittisista syistä ja lyhytnäköisin ratkaisuin, kun taas koordinoiduilla ja tasapainoisilla menettelyillä voitaisiin Syyrian vakauttamista ja pitkän aikavälin kehitystä edistää ratkaisevalla tavalla, kirjoittaa ETSK-infon yllätysvieras Alberto-Horst Neidhardt, European Policy Centren johtava muuttoliikeasiantuntija.
EU:n toiminnassa Assadin jälkeisessä Syyriassa on haasteita, jotka liittyvät humanitaaristen tarpeiden, muuttoliikepolitiikan sekä maan vakauttamisen ja jälleenrakentamisen tasapainottamiseen. Vaarana on, että palauttamisia priorisoidaan ja nopeutetaan sisäpoliittisista syistä ja lyhytnäköisin ratkaisuin, kun taas koordinoiduilla ja tasapainoisilla menettelyillä voitaisiin Syyrian vakauttamista ja pitkän aikavälin kehitystä edistää ratkaisevalla tavalla, kirjoittaa ETSK-infon yllätysvieras Alberto-Horst Neidhardt, European Policy Centren johtava muuttoliikeasiantuntija.
Alberto-Horst Neidhardt on johtava politiikan analyytikko ja European Policy Centren Euroopan muuttoliike ja moninaisuus -ohjelman (European Diversity and Migration programme) johtaja. Hän työskentelee turvapaikka- ja maahanmuuttolainsäädännön ja -politiikan, EU:n kansalaisoikeuksien, disinformaation ja muuttoliikepolitiikan parissa. Hän on suorittanut tohtorin tutkinnon unionin oikeudesta yliopistollisessa Eurooppa-instituutissa. Alberto-Horst Neidhardt luennoi Lillen katolisessa yliopistossa muuttoliike- ja liikkuvuuspolitiikoista, EU:n hallinnosta ja eettisestä päätöksenteosta.
Kuukauden kuluttua Bashar al-Assadin julman valtakauden päättymisestä EU:n viralliset toimenpiteet ovat rajoittuneet lähinnä ilmoitukseen kehitysavun ja talouden vakauttamistuen antamisesta. On edelleen epäselvää, poistetaanko Syyriaa koskevat pakotteet ja milloin ne poistetaan. EU:n tuki riippuu vähemmistöjen suojelusta ja muista takeista, joiden toteutuminen on vielä epävarmaa. Syyrian monimutkaiset poliittiset, turvallisuuteen liittyvät ja humanitaariset dynamiikat viittaavat siihen, että kaikenlainen demokratian vakiinnuttaminen tulee olemaan hidasta ja haastavaa. Tilanteessa testataan EU:n kykyä puhua yhdellä äänellä ja rakentaa yhdessä maan tulevaisuutta. Useat Euroopan maat ovat kuitenkin epäröimättä asettaneet etusijalle välittömän yhteisen prioriteetin: kotiseudultaan siirtymään joutuneiden syyrialaisten palauttamisen. Vain muutamia päiviä sen jälkeen, kun Assadin hallinto oli menettänyt Damaskoksen, Itävalta – jossa Itävallan vapauspuolueen (FPÖ) johtaja Herbert Kickl sai toimeksiannon muodostaa uuden hallituksen – ilmoitti paluubonuksesta ja niiden syyrialaisten karkotusohjelmasta, joilla on rikosrekisteri. Alankomaissa puolestaan äärioikeistolaisen nationalistisen Geert Wildersin johtama koalitiohallitus suunnittelee turvallisten alueiden määrittämistä palauttamista varten. Myös Saksa ilmoitti, että syyrialaisille myönnetyn suojelun tarve arvioidaan uudelleen ja suojelu peruutetaan, jos maan olot vakiintuvat. Muut Euroopan maat ovat tehneet samansuuntaisia ilmoituksia, ja ne seuraavat tarkkaan tilanteen kehittymistä. Pakotteiden poistamista koskevaa päätöstä voikin ohjata pikemminkin pyrkimys palauttamisten toteuttamiseen kuin Syyrian uuteen johtoon liittyvien näkemysten muuttuminen.
Äärioikeistolaisten ja maahanmuuttajavastaisten puolueiden kannatuksen kasvaessa kaikkialla Euroopassa ja Saksan liittovaltiovaalien lähestyessä vaarana on, että jäsenvaltioiden visiota Syyriasta muovaavat niiden omat prioriteetit ja lyhytnäköinen vaalilaskelmointi. EU:n jäsenvaltiot myönsivät vuosina 2015–2024 suojelua yli miljoonalle syyrialaiselle, joista suurin osa asettui Saksaan. Syyrialaisten läsnäolosta on tullut kiistanalainen poliittinen ja yhteiskunnallinen aihe. Yleinen mielipide on monessa pakolaisia vastaanottaneessa maassa muuttunut torjuvammaksi laajalti tiedotettujen turvallisuushäiriöiden, korkean inflaation ja kasvavien energiakustannusten vuoksi. Ilmapiirimuutoksen myötä vihamielisestä retoriikasta ja politiikasta on tullut täysin normaalia. Tämänkaltainen dynamiikka voi saada Euroopan hallituksia nopeuttamaan palautuksia jopa yksipuolisesti, vaikka Euroopan komissio ja YK:n pakolaisjärjestö ovat kehottaneet noudattamaan niiden osalta varovaista lähestymistapaa.
Assadin hallinnon joulukuussa tapahtuneen luhistumisen jälkeen yli 125 000 pakolaista on jo palannut Syyriaan pääasiassa naapurimaista. Heidän tulevaisuudennäkymänsä vaikuttavat kuitenkin synkiltä. Jo ennen viimeaikaisia tapahtumia yli puolet Syyrian väestöstä kärsi ruokaturvattomuudesta, ja kolme miljoonaa ihmistä eli nälänhädässä. Lukuisten talojen tuhouduttua konfliktissa ovat hätämajoitustilat jo ääriään myöten täynnä. YK:n pakolaisjärjestön mukaan Syyriaan palaavien kansalaisten hätämajoitukseen, ruokaan ja veteen tarvitaan lähes 300 miljoonaa euroa. EU:n ja jäsenvaltioiden olisikin kehitettävä koordinoituja toimintatapoja, joiden avulla syyrialaisten turvallista ja vapaaehtoista paluumuuttoa voidaan helpottaa pitkällä aikavälillä, kun taas välittömänä tavoitteena tulisi olla maan humanitaarisiin tarpeisiin vastaaminen. Pakolaisten painostaminen palaamaan nopeasti sodan runtelemaan ja epävakaaseen maahan voisi jopa pahentaa tilannetta ja rajoittaa entisestään ruuan, energian ja hätämajoituksen saatavuutta. Laajamittainen paluumuutto voisi myös horjuttaa jo ennestään hauraiden alueiden etnistä ja sosioekonomista rakennetta. Tasapainoista ja kestävää toimintalinjaa tukee myös Syyriasta muuttaneiden mahdollinen panos jälleenrakennustoimissa. Maa tulee tarvitsemaan insinöörejä, lääkäreitä, virkamiehiä ja opettajia sekä ruumiillisen työn tekijöitä eri osaamistasoilta. Syyrialaiset ovat hankkineet Euroopassa arvokasta osaamista ja kokemusta koulutuksen, rakentamisen ja terveydenhoidon kaltaisilta tärkeiltä aloilla, mutta oikeiden henkilöiden palkkaaminen ei tule olemaan helppoa. Pysyvä palaaminen ei välttämättä tarkoittaisi myöskään osallistumista jälleenrakentamiseen: rahalähetyksillä Euroopasta voisikin olla ratkaiseva merkitys köyhyyden vähentämisessä ja kestävässä kehityksessä. Eurooppaan asettautuneet syyrialaiset voisivat myös auttaa lujittamaan diplomaattisia ja kulttuurisia siteitä EU:n ja Assadin jälkeisen Syyrian välillä.
Jäsenvaltioilla on kuitenkin vaikeuksia löytää tasapainoista toimintalinjaa, eivätkä ne noudata koordinoitua ohjelmaa. Jotkut maat saattavat asettaa etusijalle pitkän aikavälin vakauden ja Syyrian jälleenrakentamisen ja antavat palaamisten tapahtua spontaanisti. Toiset maat puolestaan haluavat kiirehtiä tarjoamaan taloudellisia kannustimia vapaaehtoiseen paluumuuttoon tai jopa arvioida syyrialaisten pakolaisaseman järjestelmällisesti uudelleen heti kun humanitaarinen tilanne vähänkin kohenee. Pakolaisaseman järjestelmälliseen uudelleenarviointiin liittyy kuitenkin laillisia esteitä ja huomattavia taloudellisia ja hallinnollisia kustannuksia. Myös mahdollisten paluukannustimien osalta on huomioitava, että useimmat Eurooppaan siirtyneet syyrialaiset ovat nyt asettautuneet sinne ja yli 300 000 syyrialaista on saanut EU:n kansalaisuuden. Samaan aikaan maan heikot talous- ja työllisyysnäkymät saattavat saada jopa motivoituneimmat kansalaiset luopumaan paluusuunnitelmista. Perustavanlaatuinen kysymys tässä yhteydessä onkin, sallitaanko syyrialaisten liikkua edestakaisin eli palata maahan rajoitetuksi ajaksi, samalla kun syyrialaisia vastaanottaneet Euroopan maat tarjoavat mahdollisuuksia pysyvämpään paluuseen.Nämä seikat nivoutuvat väistämättä EU:n muuttoliikepolitiikasta käytäviin laajempiin keskusteluihin. Palauttamista sääntelevän EU:n direktiivin uudistusta koskevissa tulevissa neuvotteluissa voitaisiin edetä toden teolla, jos syyrialaisten palauttamisista käytävissä keskusteluissa päästään eteenpäin. Euroopan komission on määrä antaa pian ehdotus uudistetuksi direktiiviksi. Direktiivin uudistaminen voi toisaalta myös lisätä EU:n jäsenvaltioiden välisiä jakolinjoja. Nykypäivän haasteisiin vastaaminen edellyttää muuttoliikepolitiikkojen perusteellista uudelleentarkastelua. EU:n siirtymään joutuneiden syyrialaisten osalta omaksuma toimintalinja tulee todennäköisesti muodostamaan uuden kauden ensimmäisen kriittisen käännekohdan.
EU:n neuvoston puheenjohtajuus siirtyi Unkarilta Puolalle 1. tammikuuta 2025, ja Puola toimii puheenjohtajana vuoden alkupuolen ajan. Puolan puheenjohtajuus osuu Euroopassa muutosvoimaiseen vaiheeseen Euroopan komission uuden toimikauden käynnistyttyä samaan aikaan.
EU:n neuvoston puheenjohtajuus siirtyi Unkarilta Puolalle 1. tammikuuta 2025, ja Puola toimii puheenjohtajana vuoden alkupuolen ajan. Puolan puheenjohtajuus osuu Euroopassa muutosvoimaiseen vaiheeseen Euroopan komission uuden toimikauden käynnistyttyä samaan aikaan.
Koska Venäjän hyökkäys Ukrainaan jatkuu taukoamatta ja geopoliittiset jännitteet ovat suurempia kuin koskaan aiemmin Euroopan lähihistoriassa, Puola keskittyy painopisteissään turvallisuuden yleiseen teemaan. Tähän sisältyvät ulkoinen, sisäinen, taloudellinen, energia-, elintarvike- ja terveysturvallisuus sekä oikeusvaltioperiaatteen turvaaminen.
Nämä painopisteet vastaavat Euroopan talous- ja sosiaalikomitean sitoutumista yhteenkuuluvuuden edistämiseen, demokraattisten arvojen turvaamiseen ja vakaan vaurauden varmistamiseen. ”ETSK:ssa olemme ylpeitä siitä, että voimme toimia luotettavana ja sitoutuneena kumppanina puheenjohtajavaltio Puolalle ja olemme sitoutuneet osallistumaan aktiivisesti uuden eurooppalaisen syklin määrittelevien poliittisten painopisteiden muotoiluun”, ETSK:n puheenjohtaja Oliver Röpke toteaa.
ETSK laatii 14 valmistelevaa lausuntoa puheenjohtajavaltio Puolan pyynnöstä. Uudesta esitteestämme saa lisätietoa niistä ja ETSK:n muusta työskentelystä vuoden 2025 alkupuoliskolla. Siinä kerrotaan myös, keitä ETSK:n puolalaisjäsenet ovat ja mitä organisaatioita he edustavat. Esite on saatavilla ainoastaan verkkosivuilla englanniksi, puolaksi, ranskaksi ja saksaksi. (ll)
Euroopan teollisuudella on monia erilaisia haasteita, kuten erittäin korkeat energian hinnat, vaikeudet houkutella ammattitaitoista työvoimaa ja rahoituksen saatavuus. EU esitti vuonna 2023 vihreän kehityksen ohjelman teollisuussuunnitelman, jossa keskitytään hiilineutraaliuden saavuttamiseen. Esitellessään poliittisia suuntaviivojaan viime syksynä komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen toi lisäksi esiin ajatuksen puhtaan teollisuuden ohjelmasta, jolla on tarkoitus edistää kilpailukykyistä teollisuutta ja laadukkaita työpaikkoja Draghin raportin hengessä.
Euroopan teollisuudella on monia erilaisia haasteita, kuten erittäin korkeat energian hinnat, vaikeudet houkutella ammattitaitoista työvoimaa ja rahoituksen saatavuus. EU esitti vuonna 2023 vihreän kehityksen ohjelman teollisuussuunnitelman, jossa keskitytään hiilineutraaliuden saavuttamiseen. Esitellessään poliittisia suuntaviivojaan viime syksynä komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen toi lisäksi esiin ajatuksen puhtaan teollisuuden ohjelmasta, jolla on tarkoitus edistää kilpailukykyistä teollisuutta ja laadukkaita työpaikkoja Draghin raportin hengessä.
Teollisuus on olennainen osa vihreää ja digitaalista siirtymää ja talousjärjestelmäämme. Mutta mitä nyt kaavailtu uusi ohjelma merkitsee työntekijöille? Vahva, järjestäytynyt ja hyvin palkattu työvoima, jolla on hyvät työolot ja -ehdot, ei ole ainoastaan ammattiliittojen asia vaan tärkeä kysymys koko yhteiskunnan, demokratian ja sosiaalisen vakauden sekä myös yritysten tuottavuuden kannalta.
Ilman asianmukaista ohjausta ja riittävää julkista rahoitusta saattaa käydä lopulta niin, että puhtaan teollisuuden ohjelma rakentuu niiden Draghin raportin ja kilpailukykyohjelman osioiden varaan, joissa painotetaan eniten sääntelyn purkamista. Tämä voisi edistää vahingollista kilpailumallia, joka ruokkii palkkojen sekä työolojen ja -ehtojen heikentämiskilpailua, ja vaarantaa siten Euroopan sosiaalisen mallin.
Näitä huolenaiheita on tarkoitus käsitellä ETSK:n työntekijät-ryhmän ja Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön yhteisessä konferenssissa, joka järjestetään komitean tiloissa14. helmikuuta ja jonka aiheena ovat eurooppalainen teollisuuspolitiikka ja laadukkaat työpaikat. Kaikkia asiasta kiinnostuneiden kannattaa merkitä tilaisuus kalentereihinsa ja ottaa osaa keskusteluun.
