Kesäkuussa 2024 pidettävät Euroopan parlamentin vaalit tulevat määrittämään Euroopan tulevan suunnan, ja siksi ETSK, joka on kansalaisyhteiskunnan institutionaalinen kumppani, on päättänyt järjestää kaikkien aikojen ensimmäisen kansalaisyhteiskuntaviikon.
Kesäkuussa 2024 pidettävät Euroopan parlamentin vaalit tulevat määrittämään Euroopan tulevan suunnan, ja siksi ETSK, joka on kansalaisyhteiskunnan institutionaalinen kumppani, on päättänyt järjestää kaikkien aikojen ensimmäisen kansalaisyhteiskuntaviikon.
Tämä kannattaa merkitä kalenteriin!
Lippulaivatapahtumaan tulee kaikenikäisiä ihmisiä erilaisista taustoista, muun muassa nuoria, toimittajia ja EU:n toimielinten edustajia, käymään vilkasta keskustelua eurooppalaisten arkielämään ja Euroopan tulevaisuuteen vaikuttavista aiheista.
Tapahtuman teemana on ”Demokratian puolesta”. Siinä käsitellään demokraattisten arvojen puolustamiseen liittyviä uhkia ja haasteita ja selvitetään, mitä kansalaisyhteiskunta odottaa Euroopan tulevilta johtajilta. Kansalaisyhteiskuntaviikon suositukset otetaan huomioon Euroopan parlamentin vaaleista annettavassa ETSK:n päätöslauselmassa.
Kansalaisyhteiskuntaviikossa yhdistyy viisi tärkeää ETSK:n hanketta:
Kansalaisyhteiskuntapäivät: kansalaisyhteiskunnan organisaatiot demokratian kulmakivenä ja nykypäivän haasteiden keskeisenä ratkaisijana
Luvassa on inspiroivia asiantuntijoiden vetämiä seminaareja ja korkean tason keskustelutilaisuuksia. Tilaisuus tarjoaa mahdollisuuden esittää näkemyksiä Euroopan seuraavan vaalikauden tärkeistä kysymyksistä ja verkostoitua kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja muutoksentekijöiden kanssa ympäri Euroopan.
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) hyväksyi täysistunnossaan lausunnon, jossa se ehdottaa strategiaa EU:n saarten, vuoristoalueiden ja harvaan asuttujen alueiden sosioekonomisiin haasteisiin vastaamiseksi. ETSK kehottaa toteuttamaan EU:n toimia koheesiopolitiikan puitteissa ja korostaa, että tarvitaan aluekohtaisia strategioita, luotettavia tietoja ja erityisiä kestävän kasvun mekanismeja.
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) hyväksyi täysistunnossaan lausunnon, jossa se ehdottaa strategiaa EU:n saarten, vuoristoalueiden ja harvaan asuttujen alueiden sosioekonomisiin haasteisiin vastaamiseksi. ETSK kehottaa toteuttamaan EU:n toimia koheesiopolitiikan puitteissa ja korostaa, että tarvitaan aluekohtaisia strategioita, luotettavia tietoja ja erityisiä kestävän kasvun mekanismeja.
EU:n syrjäiset alueet saarista vuoristoalueisiin ja harvaan asuttuihin alueisiin painiskelevat taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöhaasteiden kanssa, jotka jarruttavat niiden kehitystä. Syrjäisillä saarilla ongelmana ovat korkeat kustannukset saarten eristyneisyyden vuoksi, kun taas ilmastonmuutoksesta aiheutuu uhkia vuoristoalueille. Väestön väheneminen harvaan asutuilla alueilla edellyttää innovatiivisia kasvustrategioita. ETSK:n esittelijä Ioannis Vardakastanis tähdentää, että tarvitaan räätälöityjä lähestymistapoja, joissa otetaan huomioon kunkin alueen erityispiirteet. Komitea kannattaa lausunnossaan EU:n yhtenäisiä toimia ja korostaa alueellista solidaarisuutta syrjäytymisen ehkäisemiseksi. ETSK ehdottaa, että hyödynnetään EU:n koheesiopolitiikan vahvaa oikeusperustaa, ja suosittaa erityisiä rahastoja sekä ”saarisopimuksen” tai ”vuoristoaluesopimuksen” kaltaisia sopimuksia, jotta voidaan vastata ainutlaatuisiin haasteisiin kaupunki- ja maaseutualueiden menestyksekkäiden strategioiden mukaisesti. Ratkaisuihin sisältyy taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä näkökohtia, jotka edellyttävät moninaisia toimenpiteitä toimintakustannusten supistamisesta työpaikkojen luomisen edistämiseen ja paikallisen kulttuurin säilyttämiseen. Tietoon perustuva päätöksenteko perustuu täsmällisiin tietoihin ja valmiuksien kehittämiseen sekä aktiivisen vuoropuhelun edistämiseen EU:n tason sekä kansallisen ja paikallisen tason sidosryhmien välillä, jotta voidaan muokata toimintapolitiikkoja, joissa otetaan huomioon näiden alueiden ainutlaatuiset olosuhteet EU:ssa. (tk)
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean (ETSK) työvaliokunta päätti 12. joulukuuta 2023 nimittää Isabelle Le Galo Floresin ETSK:n uudeksi pääsihteeriksi.
Le Galo Floresilla on maisterintutkinto matematiikasta sekä viestinnän, mediasuhteiden ja kansainvälisten suhteiden alalta. Hän on toiminut urallaan useissa johtotehtävissä, joista viimeisimpänä Espanjan toiminnoista vastaavana apulaispääjohtajana Daniel ja Nina Carasson säätiössä, jossa hän käsitteli muun muassa kestäviin elintarvikejärjestelmiin sekä kansalaisiin ja taiteisiin liittyviä asioita.
ETSK:n pääsihteeri vastaa toimeenpanosta, hän avustaa ja neuvoo ETSK:n sääntömääräisiä elimiä ja johtaa noin 700:aa henkilöstön jäsentä. Le Galo Flores aloitti viiden vuoden toimikautensa 16. tammikuuta Gianluca Brunettin jätettyä tehtävänsä 31. joulukuuta 2023. (ehp)
Rahoitusala, erityisesti pankkisektori, on keskeisessä asemassa pyrittäessä parantamaan EU:n talouden kilpailukykyä, koska sillä on merkittävä rooli talouden rahoittamisessa ja erittäin tärkeässä siirtymässä kohti kestävää kehitystä. Täysistunnossa antamassaan lausunnossa Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) tuo esiin keskeisiä tapoja vahvistaa rahoitusalaa ja sen antamaa panosta EU:n strategisen riippumattomuuden ja sen saavuttamista edistävien tavoitteiden tukemiseksi.
Rahoitusala, erityisesti pankkisektori, on keskeisessä asemassa pyrittäessä parantamaan EU:n talouden kilpailukykyä, koska sillä on merkittävä rooli talouden rahoittamisessa ja erittäin tärkeässä siirtymässä kohti kestävää kehitystä. Täysistunnossa antamassaan lausunnossa Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) tuo esiin keskeisiä tapoja vahvistaa rahoitusalaa ja sen antamaa panosta EU:n strategisen riippumattomuuden ja sen saavuttamista edistävien tavoitteiden tukemiseksi.
Häiriönsietokykyinen rahoitusjärjestelmä on etusijalla EU:n muuttaessa talouttaan, mutta haasteita on edelleen huolimatta pyrkimyksistä ottaa käyttöön kilpailukykytarkastuksia ja kehittää lainsäädäntöä sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskevan REFIT-ohjelman avulla. ETSK:n esittelijän Antonio García del Riegon mukaan pankkiunionin ja pääomamarkkinaunionin keskeneräisyys estää markkinoiden yhtenäisyyttä, minkä vuoksi EU:n pankit ovat menettäneet asemiaan kansainvälisesti. Tähän on puututtava perusteellisilla arvioinneilla, jotta voidaan varmistaa kilpailukykyinen ja häiriönsietokykyinen rahoitusala. Terve kilpailu on ratkaisevan tärkeää vakauden ja kasvun kannalta, mutta se edellyttää vahvempia sääntelykehyksiä, joilla turvataan pankkialan monimuotoisuus. ETSK korostaa terveen kilpailun merkitystä vakauden varmistamisessa ja investointien houkuttelemisessa ja kehottaa soveltamaan tasapainoista toimintamallia valvontaan, jotta edistetään digitalisaatiota ja markkinoiden kestävyyttä. ETSK on tyytyväinen siihen, että EU on sisällyttänyt kilpailukykytarkastuksen tuleviin toimintapolitiikkoihin, mutta katsoo, että kilpailukykyä on parannettava tinkimättä Basel III ‑kehyksen kaltaisista kansainvälisistä normeista. Kilpailukykytarkastuksen mukauttaminen rahoitusalan erityispiirteisiin on olennaisen tärkeää. Pääomamarkkinaunionin valmiiksi saattamisella torjutaan markkinoiden hajanaisuutta, parannetaan rahoitusvakautta ja edistetään yhdentymistä. ETSK painottaa, että tehokkaat arviointimenetelmät, sidosryhmien osallistaminen vaikutustenarviointeihin ja luotettavat tiedot tietoon perustuvaa päätöksentekoa varten ovat avainasemassa rahoitusalan kehittämisen kannalta. (tk)
Belgia otti vastuulleen EU:n neuvoston puheenjohtajuuden 1. tammikuuta ja hoitaa tätä tehtävää vuoden 2024 ratkaisevan tärkeän alkupuoliskon ajan. Ajanjakson kohokohta on epäilemättä kesäkuussa pidettävät Euroopan parlamentin vaalit, joissa Euroopan kansalaiset voivat päättää unionin tulevasta suunnasta. Aiomme olla aktiivisesti mukana tiedottamassa vaaleista ja kannustamassa kansalaisia äänestämään.
Belgia otti vastuulleen EU:n neuvoston puheenjohtajuuden 1. tammikuuta ja hoitaa tätä tehtävää vuoden 2024 ratkaisevan tärkeän alkupuoliskon ajan. Ajanjakson kohokohta on epäilemättä kesäkuussa pidettävät Euroopan parlamentin vaalit, joissa Euroopan kansalaiset voivat päättää unionin tulevasta suunnasta. Aiomme olla aktiivisesti mukana tiedottamassa vaaleista ja kannustamassa kansalaisia äänestämään. ”ETSK, järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan tyyssija, aikoo tehdä tiivistä yhteistyötä puheenjohtajavaltio Belgian kanssa vahvemman, kestävämmän ja demokraattisemman Euroopan rakentamiseksi”, toteaa ETSK:n puheenjohtaja Oliver Röpke.
Uudessa esitteessä esitellään komitean toimintaa vuoden alkupuoliskolla, keskeiset jaostoissa käsiteltävinä olevat aiheet sekä puheenjohtajavaltio Belgian pyytämät valmistelevat lausunnot. Haluatko tietää, keitä komitean belgialaiset jäsenet ovat?
Tietoa heistä ja siitä, mitä kansalaisyhteiskunnan osia he edustavat, on saatavilla täällä. Esite on ladattavissa englannin-, ranskan-, saksan- ja hollanninkielisenä. (cw)
Global Gatewayn avulla pyritään turvaamaan EU:n avoin strateginen riippumattomuus, mutta sen on tärkeää perustua vaikutustenarviointiin, korostaa Euroopan talous- ja sosiaalikomitea joulukuun täysistunnossa hyväksymässään lausunnossa. ETSK toivoo itselleen aktiivisempaa roolia Global Gateway ‑strategiaan kuuluvia kehityshankkeita koskevan päätöksentekoprosessin keskeisissä vaiheissa.
Global Gatewayn avulla pyritään turvaamaan EU:n avoin strateginen riippumattomuus, mutta sen on tärkeää perustua vaikutustenarviointiin, korostaa Euroopan talous- ja sosiaalikomitea joulukuun täysistunnossa hyväksymässään lausunnossa. ETSK toivoo itselleen aktiivisempaa roolia Global Gateway ‑strategiaan kuuluvia kehityshankkeita koskevan päätöksentekoprosessin keskeisissä vaiheissa.
EU lupaa mobilisoida Global Gateway -strategian avulla vuosina 2021–2027 jopa 300 miljardia euroa investointeja ilmastonmuutoksen torjuntaan, digi-, energia- ja liikenneinfrastruktuurin parantamiseen sekä terveys-, koulutus- ja tutkimusjärjestelmien vahvistamiseen kaikkialla maailmassa.
ETSK korostaa kuitenkin, että investointiohjelmien on tärkeää perustua vaikutustenarviointiin, jossa olisi varmistettava demokraattinen osallistuminen kehitysaloitteisiin kumppanimaissa sekä hankkeiden taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen kestävyys. ETSK suhtautuu kuitenkin varauksin muista EU:n rahastoista rahoitettaviin investointihankkeisiin, sillä niissä seuranta saattaa poiketa vakiomuotoisesta, koska ei ole selvää, miten kunkin hankkeen toimien vaikutuksia arvioidaan.
ETSK:n jäsen ja lausunnon esittelijä Stefano Palmieri korosti, että Global Gateway -hankkeissa on noudatettava tiettyjä periaatteita ja tavoitteita. Hän piti tärkeänä ”kunnioittaa hankkeissa EU:n arvoja ja tehdä niistä yksityiskohtaisia vaikutustenarviointeja soveltuvuuden varmistamiseksi”.
Komitea pitää kuitenkin valitettavana, ettei Euroopan tason sidosryhmiä ole kaiken kaikkiaan osallistettu mielekkäällä tavalla kehittämisprosessiin. ETSK toivoo itselleen aktiivisempaa roolia Global Gateway ‑strategiaan kuuluvia kehityshankkeita koskevan päätöksentekoprosessin keskeisissä vaiheissa alkaen säännöllisistä tapaamisista Global Gateway -neuvoston sekä kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja työmarkkinaosapuolten välillä. (mt)
ETSK on ollut menestystarina, mutta Euroopan unionin on vaalittava yhteiskuntasopimusta, solidaarisuutta, oikeudenmukaista taloutta ja osallistavuutta yhä ponnekkaammin. Tämä on avain eurooppalaisten arvojen turvaamiseen.
ETSK on ollut menestystarina, mutta Euroopan unionin on vaalittava yhteiskuntasopimustaan, solidaarisuutta, oikeudenmukaista taloutta ja osallistavuutta yhä ponnekkaammin. Tämä on avain eurooppalaisten arvojen turvaamiseen.
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) perustettiin Rooman sopimuksella (joka allekirjoitettiin maaliskuussa 1957), ja se piti ensimmäisen täysistuntonsa toukokuussa 1958. Komitean kartuttama kokemus ja sen saamat opit vastaisuuden varalle olivat aiheena Brysselissä 13. joulukuuta 2023 järjestetyssä tilaisuudessa ”Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 65-vuotisjuhlallisuudet: Kansalaisyhteiskuntaa vahvistamassa, demokratiaa puolustamassa”. ”Komiteasta on viimeisten 65 vuoden aikana kehittynyt todellinen foorumi, jolla kansalaisyhteiskunta voi vapaasti ilmaista näkemyksiään ja pyrkiä näin parantamaan EU:n lainsäädäntöä. Vahvan ja riippumattoman kansalaisyhteiskunnan ääni on muuttuvassa geopoliittisessa tilanteessa tärkeämpi kuin koskaan. Nimenomaan kansalaisyhteiskunta toimii vahtikoirana ja huolehtii siitä, ettei kukaan tee loppua keskinäisen valvonnan järjestelmästä, oikeusvaltioperiaatteesta tai perusoikeuksista ja -arvoista – ettei kukaan siis vesitä demokratiaa”, ETSK:n puheenjohtaja Oliver Röpke totesi.
ETSK:n jäsenet edustavat kaikenlaisia kansalaisyhteiskunnan organisaatioita eri puolilta Eurooppaa, muun muassa yrityksiä, ammattijärjestöjä ja muita eturyhmiä. Komitea on EU:n neuvoa-antava elin, joka antaa lausuntoja Euroopan komissiolle, neuvostolle ja Euroopan parlamentille, ja se toimii siltana unionin päättävien toimielinten ja EU:n kansalaisten välillä. ”ETSK on saavuttanut 65 vuoden iän, ja voisi ehkä ajatella, että on aika jäädä eläkkeelle. Mitä vielä! ETSK:ta tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan, sillä monien eurooppalaisten tilanne on vaikea. Meidän on vastustettava pyrkimyksiä sivuuttaa järjestelmällisen sosiaalisen vuoropuhelun rooli, ja EU:n muiden toimielinten olisi kuunneltava meitä yhä enemmän”, komitean entinen puheenjohtaja ja ETSK:n entisten jäsenten yhdistyksen puheenjohtaja Georges Dassis sanoi.
Kuten tilaisuudessa korostettiin, ETSK on viime vuosina ollut johtava kumppanitaho Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista käydyissä keskusteluissa. Komitealla oli myös keskeinen rooli Euroopan tulevaisuuskonferenssissa, jonka lopullisissa suosituksissa se mainitaan nimenomaisesti välineenä, jolla voidaan lisätä osallistumista ja EU:n demokratian avoimuutta. Viimeaikaisia esimerkkejä ETSK:n uraauurtavasta toiminnasta ovat muun muassa se, että komitea oli ensimmäinen, joka peräänkuulutti todellista Euroopan terveysunionia, ja se oli ensimmäisten joukossa ehdottamassa korjauttamisoikeutta. ETSK:n työnantajat-ryhmän puheenjohtaja Stefano Mallia tähdensi ETSK:n työn tärkeää vaikutusta ja parannuksia, joita lainsäädäntöön on tehty vuodesta 1958 lähtien. ”Olemme viime kuukausina saavuttaneet useita keskeisiä tavoitteita, joista mainittakoon kilpailukykytarkastus ja EU:n sinisen kehityksen ohjelma, ja teemme jatkossakin työtä sen eteen, että edustamiemme ihmisten näkemykset saadaan tuotua esiin.”
Energiakäänne, ilmastokriisin torjunta ja Venäjän aiheuttaman geopoliittisen uhan torjuminen ovat vain muutamia niistä haasteista, joiden vuoksi ETSK:ta tarvitaan yhä enemmän rakentamaan yhteisymmärrystä yhteisestä hyvästä, edistämään Euroopan yhdentymisen arvoja sekä ajamaan osallistavaa demokratiaa ja puolustamaan kansalaisyhteiskunnan organisaatioita. ”ETSK on 65 vuoden ajan tarjonnut foorumin, jolla ammattijärjestöjen edustajat voivat käydä mielekästä keskustelua työnantajien, kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja muiden Euroopan unionin toimielinten kanssa. ETSK:n menestys perustuu yhteistyöhön. Saattamalla yhteen yhteiskunnan monien eri ryhmien edustajia komitea onnistuu laatimaan lausuntoja, joissa tuodaan esiin useita eri näkökulmia. Tämä osallistavuus takaa sen, että komitean työskentely pysyy demokraattisten periaatteiden mukaisena”, työntekijät-ryhmän puheenjohtaja Lucie Studničná totesi.
Kansalaisyhteiskunnan organisaatiot -ryhmän puheenjohtaja Séamus Boland kehotti ETSK:ta tekemään kaikin voimin töitä EU-vaalien hyväksi. ”EU:n on löydettävä yhteisiä ratkaisuja yhteisiin eurooppalaisiin haasteisiin, ja tämän tavoitteen saavuttaminen riippuu hyvin pitkälti Euroopan parlamentin vaalien tuloksista. ETSK:n ja sen jäsenten tehtävänä ja velvollisuutena on olla kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden verkostojen kautta yhteydessä kansalaisiin, jotta voidaan torjua disinformaatiota ja luottamuksen puutetta ja hälventää pelkoja. Meidän on myös jälleen kerran peräänkuulutettava konkreettisia toimenpiteitä kansalaisyhteiskunnan kanssa käytävän EU-tason vuoropuhelun käynnistämiseksi kaikilla politiikanaloilla.”
Kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ovat pettyneitä COP28-kokouksen tuloksiin, mutta pitävät sitä foorumina, jolla voidaan lisätä EU:n toimia maailmanlaajuisella tasolla. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea on edelleen sitoutunut ilmastokriisin ratkaisemiseen ja korostaa, että tarvitaan kunnianhimoisempia tavoitteita ja nuorten osallistumista.
Kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ovat pettyneitä COP28-kokouksen tuloksiin, mutta pitävät sitä foorumina, jolla voidaan lisätä EU:n toimia maailmanlaajuisella tasolla. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea on edelleen sitoutunut ilmastokriisin ratkaisemiseen ja korostaa, että tarvitaan kunnianhimoisempia tavoitteita ja nuorten osallistumista.
COP28-kokous merkitsee historiallista muutosta, kun maat sitoutuivat siirtymään pois fossiilisten polttoaineiden käytöstä energiajärjestelmissä ensimmäistä kertaa 30 vuoteen. ETSK:n puheenjohtaja Oliver Röpke panee tämän edistymisen merkille, mutta vaatii fossiilisten polttoaineiden asteittaista poistamista kokonaan ja korostaa, että on tärkeää saada nuoret mukaan näihin toimiin.
Euroopan unionin neuvottelijat väittävät onnistuneensa säilyttämään Pariisin sopimuksen tavoitteen maapallon lämpötilan rajoittamisessa. COP28-kokouksessa keskityttiin energia-alaan ja pyrittiin vähentämään päästöjä 43 prosentilla vuoteen 2030 mennessä ja tähtäämään ilmastoneutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä. Sopimusta on kuitenkin arvosteltu sen puutteiden vuoksi. Niitä ovat muun muassa epävarmuus 1,5 celsiusasteen tavoitteen saavuttamisesta, öljyvaltioiden vaikutus ja siirtymän rahoitusta koskevat heikot määräykset.
Rooman klubin toinen puheenjohtaja Sandrine Dixson-Declève varoitti varallisuuserojen ja sosiaalisten jännitteiden lisääntymisestä, joka johtuu riittämättömästä taakanjaosta. ETSK:n nuorisoedustaja Diandra Ni Bhuachalla sanoi olevansa tyrmistynyt COP28-kokouksen tuloksista ja korosti ihmisten todellisten kokemusten merkitystä fossiilisten polttoaineiden lobbaajien kohtaamisessa.
Ongelmista huolimatta ETSK:n jäsenet tunnustavat Dubain sopimuksen myönteiset näkökohdat ja sitoumuksen korjata porsaanreikiä sekä kehottavat muita EU:n toimielimiä tekemään samoin. Puhuttaessa ilmastokriisin kiireellisestä torjumisesta EU:n ja YK:n jatkuvien toimien avulla ETSK:n keskustelun yleinen viesti oli päättäväinen sitoumus ”Emme luovuta”. (ks)
Ajatus Euroopan sisämarkkinoista syntyi 1980-luvulla, ja ne suunniteltiin ja käynnistettiin 1990-luvun alussa. Sittemmin Euroopassa ja muualla maailmassa on tapahtunut monia historiallisia muutoksia. EU on laajentunut, sen koko ja jäsenvaltioiden määrä on yli kaksinkertaistunut, ja se on joutunut selviytymään kriiseistä ja konflikteista, jotka ovat aiheuttaneet ympäristöön, talouteen, yhteiskuntaan ja teknologiaan liittyviä haasteita.
Ajatus Euroopan sisämarkkinoista syntyi 1980-luvulla, ja se suunniteltiin ja käynnistettiin 1990-luvun alussa. Sittemmin Euroopassa ja muualla maailmassa on tapahtunut monia historiallisia muutoksia. EU on laajentunut, sen koko ja jäsenvaltioiden määrä on yli kaksinkertaistunut, ja se on joutunut selviytymään kriiseistä ja konflikteista, jotka ovat aiheuttaneet ympäristöön, talouteen, yhteiskuntaan ja teknologiaan liittyviä haasteita.
Myös geopoliittinen tilanne on muuttunut. Aasiassa on noussut uusi supervalta, josta on tullut usealla tasolla EU:lle systeeminen kilpailija. Sisämarkkinoiden periaatteet – tavaroiden, palvelujen, pääoman ja työvoiman vapaa liikkuvuus – ovat osoittautuneet vuosien mittaan edullisiksi EU:n taloudellisen suorituskyvyn kannalta. Sisämarkkinat eivät olen kuitenkaan missään mielessä täydelliset.
Yhteisesti sovittujen sääntöjen täytäntöönpano on hajanaista, hallinnolliset vaatimukset ovat lisääntyneet ja markkinavalvontavalmiudet ovat valitettavan vähäiset. Ongelmana ovat tällä hetkellä myös ristiriitaiset tavoitteet: teollisuuden ja muiden kansallisen tason toimijoiden esittämät tukivaatimukset ja toisaalta kehotukset rajoittaa valtiontukea ja pitää toimintaedellytykset tasapuolisina; vaatimukset lähituotannosta arvonmuodostuksen luomisen ja työllisyyden säilyttämiseksi Euroopassa ja toisaalta pyrkimykset avata markkinoita ja niille pääsyä keinona pysyä kustannuskilpailukykyisenä maailmanlaajuisten kilpailijoiden kanssa ja tarjota kuluttajille kohtuuhintaisia tuotteita; autojen, tuuliturbiinien, aurinkopaneelien, kotitalous- ja puutarhanhoitolaitteiden jne. tuotannossa tarvittavien raaka-aineiden saanti ja toisaalta näiden resurssien hankinnan ehdot, kuten työ- ja ympäristönormien turvaaminen ja kilpailu niiden hankkimisesta.
Sisämarkkinoiden alkuperäisessä ajatuksessa keskeisessä asemassa ollut EU:n markkinoiden ja rajojen avoimuus ei riitä maailmassa, jossa ei enää noudateta monenvälisesti sovittuja kansainvälisen kaupan sääntöjä. Itse asiassa vaarana on, että niistä tulee EU:n heikkous, jos niitä ei suojata esimerkiksi valvomalla tiukasti EU:n markkinoille tulevien tuotteiden laatua ja turvallisuutta tai edellyttämällä, että sijoittajat seuraavat sijoituksia ja niihin liittyviä tavoitteita. Kun maailmassa ollaan siirtymässä monenvälisestä sääntöpohjaisesta järjestelmästä kohti tilannetta, jossa valtiot pyrkivät rajoittamaan ja supistamaan resurssien saamista kansallisten intressien pohjalta, globalisaatioon ja kansainvälisesti yhdentyneisiin toimitusketjuihin perustuva talous ei enää toimi.
Näille säännöille rakentuneet sisämarkkinat tarvitsevat siten uutta strategiaa, jossa olisi keskityttävä seuraaviin näkökohtiin: eurooppalainen teollisuuspolitiikka, yritystoimintaa ja pk-yrityksiä suosivat toimintaedellytykset, yhteisötalouden yritykset, suuren yleisön tuki EU:n yhdentymishankkeelle, hyvin järjestetyt ja tehokkaat yleishyödylliset palvelut sekä toimet Euroopan sosiaalisen mallin suojelemiseksi ja kehittämiseksi.
ETSK katsoo, että EU:n pääomamarkkinoiden valmiiksi saattaminen on ratkaisevan tärkeää sisämarkkinoiden syventämiseksi. Pääomamarkkinoiden olisi keskityttävä tavaroiden ja palvelujen tuotannon, hankinnan ja virtojen rahoittamiseen erityisesti tukemalla yritysten tki-toimintaa ja yleishyödyllisiä palveluja sekä kannustamalla yrittäjyyteen.
Painopisteeksi olisi asetettava myös toimintapolitiikat, joilla mahdollistetaan yksityisten yritysten innovointi ja tuetaan innovointia tarjoamalla riskipääomaa ja edistämällä teollisuuden ja tieteiden välistä yhteistyötä. Sisämarkkinoiden vahvistamiseksi painopisteenä olisi oltava lisäksi unionin säännöstön täytäntöönpano. Monet säännöistä ovat jääneet valitettavasti saattamatta osaksi kansallista lainsäädäntöä tai ne on pantu täytäntöön hyvin eri tavoin tai niiden soveltamisessa on hyvin suuria eroja. Tämä on vakava ja merkittävä este sisämarkkinoiden sujuvalle toiminnalle.
EU:n olisi edistettävä ilmastodiplomatiaa ulkosuhdepolitiikkansa lippulaivatoimena, Euroopan talous- ja sosiaalikomitea korostaa joulukuun täysistunnossa hyväksytyssä lausunnossaan. Tarvitaan vankka ja uskottava strateginen suunnitelma, jotta EU:n ilmastodiplomatia voidaan mukauttaa nykyiseen geopoliittiseen toimintaympäristöön ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin.
EU:n olisi edistettävä ilmastodiplomatiaa ulkosuhdepolitiikkansa lippulaivatoimena, Euroopan talous- ja sosiaalikomitea korostaa joulukuun täysistunnossa hyväksytyssä lausunnossaan. Tarvitaan vankka ja uskottava strateginen suunnitelma, jotta EU:n ilmastodiplomatia voidaan mukauttaa nykyiseen geopoliittiseen toimintaympäristöön ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin.
ETSK on vakaasti sitä mieltä, että ilmastodiplomatialle on annettava lippulaivatoimen asema EU:n ulkosuhdepolitiikassa.
ETSK:n työnantajat-ryhmän puheenjohtaja ja lausunnon esittelijä Stefano Mallia korosti: ”Emme voi odottaa, jos haluamme välttää peruuttamattomia vahinkoja. Ilmastodiplomatia on ennaltaehkäisevää diplomatiaa. Sen vuoksi ilmastodiplomatiasta on kiireellisesti tehtävä EU:n ulkosuhteiden ja ulkopolitiikan lippulaivatoimi.”
ETSK kannustaa EU:ta hyväksymään kokonaisvaltaisen ilmastodiplomatiastrategian, jossa määritellään lyhyen ja pitkän aikavälin painopisteet ja nivotaan ilmastotoimet kaikkiin ulkosuhteiden aloihin (mukaan lukien turvallisuus ja puolustus, kauppa, investoinnit, liikenne, muuttoliike, kehitysyhteistyö, taloudellinen ja tekninen apu, kulttuuri ja terveydenhuolto).
Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tehokas täytäntöönpano EU:ssa tuo unionille uskottavuutta, jonka ansiosta se voi vaikuttaa muihin ja innostaa niitä toteuttamaan kestävää kehitystä samankaltaisella tavalla. Näin ollen ETSK kehottaa jäsenvaltioita ja toimielimiä varmistamaan paremman koordinoinnin EU:n toimijoiden välillä, jotta niiden politiikat voidaan sovittaa yhteen ilmastotavoitteiden kanssa ja voidaan nopeuttaa kansallisia toimia vihreän kehityksen ohjelman toteuttamiseksi.
Lausunnon esittelijä Stefano Mallia sanoi: ”Meidän on arvioitava sisäisesti, pystymmekö saavuttamaan vihreän kehityksen ohjelmassa asetetut tavoitteet. Kun olemme saaneet oman tonttimme kuntoon, meidän olisi kiinnitettävä huomiota naapurimaihin, edistettävä niiden talouden monipuolistamista, laadittava oikeudenmukaista siirtymää koskevia suunnitelmia ja tuettava sopeutumis- ja riskinhallintahankkeita ilmastohaavoittuvuusriskien torjumiseksi ja vähentämiseksi.” (mt)
