Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) ja Afrikan unionin talous-, sosiaali- ja kulttuurineuvosto (ECOSOCC) esittivät 20. syyskuuta New Yorkissa pidetyssä YK:n tulevaisuushuippukokouksessa yhteisen julkilausuman, jossa korostetaan kansalaisyhteiskunnan ratkaisevaa roolia maailmanlaajuisiin haasteisiin vastaamisessa ja kestävän kehityksen edistämisessä.
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) ja Afrikan unionin talous-, sosiaali- ja kulttuurineuvosto (ECOSOCC) esittivät 20. syyskuuta New Yorkissa pidetyssä YK:n tulevaisuushuippukokouksessa yhteisen julkilausuman, jossa korostetaan kansalaisyhteiskunnan ratkaisevaa roolia maailmanlaajuisiin haasteisiin vastaamisessa ja kestävän kehityksen edistämisessä.
ETSK:n ja ECOSOCC:in välisen yhteisymmärryspöytäkirjan puitteissa esitetyssä julkilausumassa hahmotellaan yhteinen visio oikeudenmukaisemmasta, osallistavammasta ja tasapuolisemmasta maailmasta. ETSK:n ja ECOSOCC:in kumppanuuden tarkoituksena on saada aikaan uusia alliansseja ja aloitteita.
Puheenjohtaja Oliver Röpke sanoi, että ”tämä julkilausuma merkitsee pelkän sanahelinän sijaan vahvaa sitoutumista yhteisiin arvoihimme, joita ovat demokratia, osallistavuus ja kestävyys. Kiireellisten maailmanlaajuisten haasteiden edessä tarvitsemme entistä vakaampaa monenvälisyyttä, jonka ytimessä kansalaisyhteiskunta on aidosti mukana.”
Yhteisessä julkilausumassa painotetaan seuraavaa:
Edistymistä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa on nopeutettava laatimalla kattava strategia kyseisten tavoitteiden edistämiseksi.
On edistettävä oikeudenmukaista siirtymistä ilmastoneutraaliuteen ja korostettava, että ilmastoneutraaleihin talouksiin siirryttäessä on tärkeää varmistaa ihmisarvoinen työ ja köyhyyden poistaminen.
On toteutettava maailmanlaajuisen rahoitusjärjestelmän globaali rahoitusuudistus, jotta kestävää kehitystä voidaan tukea entistä tehokkaammin erityisesti haavoittuvissa maissa.
On edistettävä sukupuolitietoista politiikkaa vaatimalla sukupuolineutraaleja toimintalinjoja ilmastotoimien ja kehitysohjelmien alalla.
On varmistettava kansalaisyhteiskunnan keskeinen rooli globaalin hallinnon – myös Yhdistyneiden kansakuntien päätöksentekoelinten – uudistamisessa.
On lisättävä nuorten osallisuutta ja edistettävä digitaalista innovointia tulevaisuuden globaalin hallinnon keskeisinä vauhdittajina.
ETSK:n ja ECOSOCC:in kumppanuus virallistettiin yhteisymmärryspöytäkirjassa, joka allekirjoitettiin 17. heinäkuuta 2024 Accrassa Ghanassa. Yhteisymmärryspöytäkirjalla lujitetaan yhteistyötä kestävän kehityksen, ilmastotoimien ja kansalaisyhteiskunnan osallistamisen kaltaisissa keskeisissä kysymyksissä. Siinä esitetään erilaisia toimia, kuten säännöllisiä tapaamisia, EU:n ja Afrikan unionin huippukokouksille laadittavia yhteisiä kannanottoja ja kansalaisyhteiskunnan osallistumista edistävän pysyvän mekanismin perustamista.
Yhteistyö heijastaa molempien elinten sitoutumista YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden ja osallistavan hallinnon edistämiseen. Yhteisymmärryspöytäkirjassa korostetaan, että maailmanlaajuisiin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen ja demokratian selviytymiskyvyn varmistamiseen, on löydettävä yhteisiä ratkaisuja ja painotetaan etenkin kansalaisyhteiskunnan roolin vahvistamista EU:n ja Afrikan kumppanuudessa.
ETSK ja ECOSOCC pyrkivät lisäämään kansalaisyhteiskunnan vaikutusmahdollisuuksia kaikkialla Afrikassa. (at)
Paraurheilun juuret ovat sodan jälkeisessä kuntoutuksessa. Urheilun avulla fysioterapiasta saatiin kiinnostavampaa ja hauskempaa. Pelit ja hauskanpito auttoivat ihmisiä löytämään elämän ilot uudelleen riippumatta siitä, olivatko he vastikään vammautuneita vai oliko heidän vammansa synnynnäinen.
Paraurheilun juuret ovat sodan jälkeisessä kuntoutuksessa. Urheilun avulla fysioterapiasta saatiin kiinnostavampaa ja hauskempaa. Pelit ja hauskanpito auttoivat ihmisiä löytämään elämän ilot uudelleen riippumatta siitä, olivatko he vastikään vammautuneita vai oliko heidän vammansa synnynnäinen.
Tarkoituksena oli erityisesti parantaa ihmisten fyysistä itsenäisyyttä ja saada heidät löytämään itselleen oma, vahva identiteetti. Nykypäivänä sanottaisiin, että kuntoutusvetoisesta liikunnasta siirryttiin vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen, eli toisin sanoen annettiin uusia vaikutusmahdollisuuksia niille, jotka kokivat, ettei heillä ollut vaikutusvaltaa tai että he olivat menettäneet vallan vaikuttaa omaan elämäänsä ja omiin päätöksiinsä. Se on ihmisoikeuksien ydintä.
Tähän liittyy luonnostaan se, miten ihminen nähdään yhteiskunnassa ja millainen käsitys muilla ihmisillä on hänestä. Henkilökohtainen toipumispolku on suoraan kosketuksissa yhteisöön, jossa ihminen elää. Urheiluun osallistuminen voi olla keino saada perusoikeudet ja ihmisarvo takaisin.
Tämä on ollut pitkä ja vaikea matka. 1960-luvun uranuurtajat olivat aikaansa edellä olevia sankareita. Sankareita he todellakin olivat noiden vuosien ja nykyajan välisellä pitkällä taipaleella. Paralympiaedustajien urheilullisuuden tunnustaminen vaati suuria ponnisteluja.
Erityisesti yksi tapahtuma jää historiaan: Soulin vuoden 1988 olympialaiset. Ne olivat huipentuma taistelussa, jonka tavoitteena oli saada tunnustusta urheilumaailmassa, jossa fyysisiin, aistinvaraisiin ja henkisiin ihanteisiin liittyvä leima oli niin voimakas, että esteet olivat jopa suurempia kuin osallistumisessa työelämään, jossa sen sijaan vallitsivat epäluulot tuottamattomuudesta. Olympialaiset olivat historialliset, koska Kansainvälinen olympiakomitea halusi järjestää vammaisten urheilijoiden kilpailut vuorotellen vammattomien urheilijoiden kilpailujen kanssa. Kokeilu jäi kuitenkin kertaluonteiseksi, koska järjestelyihin, erityisesti esteettömyyteen, liittyvät kysymykset hankaloittivat jatkamista samalla tavalla. Vaikka päätös on kiistanalainen, sen tuloksena saatiin nykyiset paralympialaiset, joissa annetaan asianmukainen tunnustus jokaisen paralympiaedustajan urheilusuoritukselle. Lopultakin urheilu oli kaikkia varten. Uusi aika alkoi.
Sen jälkeen paraurheilusta piti tehdä houkuttelevaa sille valtavalle määrälle ihmisiä, jotka seurasivat urheilua joko paikan päällä tai televisiosta. Vuonna 1988 Soulissa televisioselostajat olivat niin asiantuntemattomia, että he eivät edes tienneet kunkin yksittäisen lajin ennakkosuosikkeja. Arvattavasti tuloksena oli katastrofi. Urheilutoimittajat ovat ajan mittaan oppineet seuraamaan paraurheilijoiden edesottamuksia. Sillä on ollut valtava vaikutus mielikuvien muuttumiseen.
Tästä päästään toiseen käänteentekevään tapahtumaan: vuoden 2012 Lontoon olympialaisiin. Niiden järjestelyt olivat moitteettomat, ja erityisesti Yhdistyneessä kuningaskunnassa järjestettiin vaikuttava televisiokampanja. Stadionit olivat sen ansiosta täysiä kaikissa lajeissa. Silloin myös tietyistä urheilijoista tuli toimittajien uuden otteen ansiosta kuuluisia, aivan kuin olympialaisissa urheilevista kollegoistaan.
Maailma on muuttunut sitten 1950-luvun. Kaikki vammaiset ihmiset saavat voimaa tunteesta, etteivät he ole enää täysin näkymättömiä. Toivottavasti tämä tarina pystytään toistamaan kaikilla ihmisten elämänaloilla. Aivan kuten YK:n vammaisyleissopimuksessa todetaan, tarvitaan ajattelutavan muutos. Urheilussa sellainen on kaikesta huolimatta todellakin tapahtunut.
Mikä on paralympialaisten merkitys ja miten ne ja muut urheilukilpailut auttavat purkamaan esteitä, joita vammaiset ihmiset kohtaavat?
ETSK:n jäsen Pietro Barbieri kirjoittaa vammaisille henkilöille tarkoitettujen urheilukilpailujen historiasta ja siitä, miten kahdet olympialaiset – Soulissa vuonna 1988 ja Lontoossa vuonna 2012 – saivat aikaan erittäin tarpeellisen muutoksen vammaisuutta koskevissa käsityksissä. Lopultakin urheilu on kaikkia varten.
EU:n innovaatiokuilu - Horisontti 2020- ja Horisontti Eurooppa -puiteohjelmat
