Tässä numerossa keskitytään ETSK:n maaliskuun alussa järjestämään lippulaivatapahtumaan, kansalaisyhteiskuntaviikkoon.
Kansalaisyhteiskuntaviikosta EU-vaaleihin oli alle 100 päivää, ja tämä olikin ETSK:lle ainutlaatuinen tilaisuus koota yhteen ihmisiä kaikilta elämänaloilta keskustelemaan heille tärkeistä asioista ja siitä, millaisen tulevaisuuden he haluavat Euroopalle. Yli 800 kansalaisyhteiskunnan järjestöjen ja nuorisoryhmien edustajaa osallistui viikon aikana käytyihin keskusteluihin, joiden pohjalta muotoiltiin tuleville EU-johtajille osoitettavat viestit ja odotukset. Viesti, jonka olen luvannut välittää, on selkeä: ihmiset haluavat enemmän demokratiaa ja nuorten osallistumista, vähemmän valeuutisia ja kaikkien hyväksi toimivan talousjärjestelmän. Euroopalla ei ole varaa sivuuttaa kansalaisyhteiskunnan ääntä, sillä se on demokratian todellinen valvoja.
Vaaleihin valmistautumiseen liittyy myös suhteiden tiivistäminen Euroopan parlamenttiin. Allekirjoitimme 27. helmikuuta Euroopan parlamentin puhemiehen Roberta Metsolan kanssa yhteisymmärryspöytäkirjan, jonka tarkoituksena on tiivistää toimielintemme välistä yhteistyötä EU-vaaleja koskevan tiedotustyön tehostamiseksi, äänestysaktiivisuuden nostamiseksi – erityisesti yleensä äänestämättä jättävien ja ensimmäistä kertaa äänestävien joukossa – ja tiedon manipuloinnin torjumiseksi. ETSK aikoo mobilisoida koko laajan verkostonsa, joka ulottuu kaikkialle EU:n alueelle ja jossa ovat edustettuina työnantajat, työntekijät ja kansalaisyhteiskunnan organisaatiot, jotta nämä voivat hoitaa oman osuutensa. Sopimus on ratkaiseva askel, joka tehostaa toimintaa vuoden 2024 EU-vaalien lähestyessä.
ETSK pyrkii lisäämään kansalaisyhteiskunnan vaikutusmahdollisuuksia sekä Euroopan unionissa että sen ulkopuolella. Käynnistimme helmikuussa virallisesti jäsenehdokasmaiden edustajien osallistamishankkeen, joka on käännekohta ETSK:n historiassa. Käynnistystilaisuuteen osallistuivat Euroopan komission varapuheenjohtaja Věra Jourová, Montenegron pääministeri Milojko Spajić ja Albanian pääministeri Edi Rama. He kannattivat lämpimästi jäsenehdokasmaiden edustajien ottamista mukaan ETSK:n työskentelyyn. Kansalaisyhteiskunnan asiantuntijoiden ryhmään valittiin 131 jäsenehdokasmaiden edustajaa, jotka osallistuvat komitean työhön lähikuukausina. Yhteisenä tavoitteenamme on, että kaikki ehdokasmaat pääsevät asteittain lähemmäksi EU:ta ja osallistumaan yhä tiiviimmin EU:n työskentelyyn neuvottelujen edetessä.
Elinvoimainen kansalaisyhteiskunta ja vahva työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu ovat demokratian toimivuudelle välttämättömiä osatekijöitä. Ovien avaaminen ehdokasmaille on myönteinen ja looginen askel demokratian puolustamiseksi Euroopassa.
Palstallamme ”Kysymyksen kohteena...” ETSK:n jäsen ja lausunnon ”EU:n metsät – Uusi metsien seurantaa ja strategista suunnittelua koskeva EU:n kehys” esittelijä Florian Marin kertoo, mitä vaatimuksia ETSK asettaa kehykselle, kun otetaan huomioon, miten tärkeitä metsät ovat EU:n ilmasto- ja kestävyystavoitteiden saavuttamiseksi.
Palstallamme ”Kysymyksen kohteena...” ETSK:n jäsen ja lausunnon ”EU:n metsät – Uusi metsien seurantaa ja strategista suunnittelua koskeva EU:n kehys” esittelijä Florian Marin kertoo, mitä vaatimuksia ETSK asettaa kehykselle, kun otetaan huomioon, miten tärkeitä metsät ovat EU:n ilmasto- ja kestävyystavoitteiden saavuttamiseksi.
Kirjoittajavieraanamme on ETSK:n jäsen ja demokratian puolustuspakettia käsittelevän lausunnon esittelijä Christian Moos. Hän kertoo, miksi ETSK ei kannata tätä komission ehdotusta, josta nousi melkoinen kohu, kun se vihdoin julkaistiin viime joulukuussa.
Kirjoittajavieraanamme on ETSK:n jäsen ja demokratian puolustuspakettia käsittelevän lausunnon esittelijä Christian Moos. Hän kertoo, miksi ETSK ei kannata tätä komission ehdotusta, josta nousi melkoinen kohu, kun se vihdoin julkaistiin viime joulukuussa.
Äänioikeuden käyttäminen on kiistatta tehokas keino ilmaista mielipiteitä ja vaikuttaa politiikkaan. Äänestämme vaaleissa yleensäkin niitä, joiden kautta saamme äänemme kuuluviin ja jotka ovat omasta mielestämme sopivimpia edustamaan itseämme, vakaumuksiamme ja arvojärjestelmiämme. Valtaosa ihmisistä ja erityisesti meistä nuorista tuppaa usein kuitenkin unohtamaan, miten suuri vaikutus äänestämisellä on.
Äänioikeuden käyttäminen on kiistatta tehokas keino ilmaista mielipiteitä ja vaikuttaa politiikkaan. Äänestämme vaaleissa yleensäkin niitä, joiden kautta saamme äänemme kuuluviin ja jotka ovat omasta mielestämme sopivimpina edustamaan itseämme, vakaumuksiamme ja arvojärjestelmiämme. Valtaosa ihmisistä ja erityisesti meistä nuorista tuppaa usein kuitenkin unohtamaan, miten suuri vaikutus äänestämisellä on.
Me nuoret julistamme innokkaasti, että haluamme muuttaa maailmaa ja luoda paremman tulevaisuuden paitsi kaikille nykyisille myös tuleville sukupolville. Jossain vaiheessa, kun alkaa tuntua siltä, ettei mielipiteillämme, arvoillamme ja ihanteillamme ole enää merkitystä tai ettei meillä ei ole vaikutusmahdollisuuksia, heitämme kuitenkin hanskat tiskiin.
Tämä tunne on minulle kreikkalaisena nuorena naisena aivan tuttu. Tiedän, miten turhauttavaa on, kun mielipiteitämme ei kuunnella ja kun oikeuksiamme ei kunnioiteta, ja miten avuttomaksi sitä tuntee itsensä, kun näyttää siltä, ettei mitään muuta ole enää tehtävissä. Joskus asiat eivät mene suunnitelmien mukaisesti, vaikka kuinka tekisi parhaansa. Juuri silloin, kun ponnistelut vaikuttavat turhilta, tuppaamme usein unohtamaan sen perusluonteisen tosiasian, että äänestäminen on vaikutuskeinomme. Kuten Barack Obama joskus totesi, jokaisella äänellä on merkitystä.
Valitettavasti en todennäköisesti ole ainoa, jolla on tällaisia kokemuksia, eivätkä ne varmastikaan johdu siitä, että olen kreikkalainen, nuori ja nainen. Tunne on todellisuudessa tuttu monille ihmisille iästä, etnisestä alkuperästä, sukupuolesta, uskonnosta tai henkilökohtaisesta tilanteesta riippumatta.
Äänestäminen on keino saada yhteinen äänemme kuuluviin ja muokata tulevaisuutta toiveidemme mukaiseksi. Ottamalla asiat omiin käsiimme voimme varmistaa, että unelmamme ja arvomme otetaan huomioon päätöksissä, joilla yhteiskuntaa ohjataan. Meidän on toimittava, sillä äänestäminen avaa tien tulevaisuuteen, jossa heijastuu vaikutusvaltaisten nuorten ääni.
John Lewisin viisaita sanoja mukaillen: Jos emme me, niin kuka? Jos ei nyt, niin milloin?
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea ehdottaa, että uuden metsien seurantaa koskevan EU:n kehyksen olisi oltava kestäväpohjainen, kustannustehokas ja toimiva. Sen olisi myös oltava ajantasainen, turvallinen ja varma, dynaaminen, kattava ja osallistava, jotta mahdollistetaan paremman suunnittelun ja näyttöön perustuvan päätöksenteon lisäksi myös tiivis yhteistyö tiedemaailman ja käytännön toimijoiden välillä.
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea ehdottaa, että uuden metsien seurantaa koskevan EU:n kehyksen olisi oltava kestäväpohjainen, kustannustehokas ja toimiva. Sen olisi myös oltava ajantasainen, turvallinen ja varma, dynaaminen, kattava ja osallistava, jotta mahdollistetaan paremman suunnittelun ja näyttöön perustuvan päätöksenteon lisäksi myös tiivis yhteistyö tiedemaailman ja käytännön toimijoiden välillä.
On ratkaisevan tärkeää varmistaa täydentävyys ja huolehtia siitä, etteivät tiedot mene päällekkäin sellaisten tietojen kanssa, joita jo kerätään ilmastoa, ilmaa ja luonnon monimuotoisuutta koskevan muun lainsäädännön sekä yhteisen maatalouspolitiikan yhteydessä.
Ilmastonmuutokseen liittyvien kysymysten käsittelyä varten tarvitaan maaseudun kehittämiseen, kiertotalouteen ja tieteelliseen tutkimukseen liittyvän datan ohella pitkän aikavälin tietoja. On tärkeää varmistaa yhteentoimivuus ja pitää huoli siitä, että kaikissa EU:n jäsenvaltioissa käytetään erityisesti lisätietoja kerättäessä samanlaista tarkkuustasoa, teknologiaa ja keruutiheyttä. Kaikissa yhteyksissä olisi pyrittävä keventämään hallinnollista taakkaa ja välttämään turhaa byrokratiaa, kuten moninkertaista tietojenkeruuta ja raportointia. Taloudellisille, sosiaalisille ja ympäristöä koskeville metsätiedoille pitäisi antaa sama painoarvo.
Yksityisten omistusoikeuksien ja tietojen omistusoikeuden kunnioittamisen merkitystä ei voida yliarvioida, etenkään toissijaisuusperiaatteen näkökulmasta. Keskeistä on, että yleinen etu on metsätietoinfrastruktuurissa etusijalla.
Jokaisella metsiä hyödyntävällä EU:n jäsenvaltiolla olisi oltava pitkän aikavälin metsäsuunnitelma, joka täydentää muita metsä- ja puunkäyttöstrategioita ja sopii täysin yhteen kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa. Sosiaaliset ja taloudelliset näkökohdat olisi nivottava osaksi metsäsuunnitelmia ottaen huomioon metsiin liittyvät moninaiset arvot. Myös kumppanuusperiaatteella ja kansalaisyhteiskunnan osallistumisella pitkän aikavälin metsäsuunnitelmien laadintaan ja täytäntöönpanoon tulee olla suuri painoarvo.
Pysyvän metsäkomitean roolia olisi vahvistettava, ja siihen olisi otettava mukaan asian kannalta merkitykselliset kansalaisyhteiskunnan toimijat.
Huoli vihamielisten valtioiden, kuten Venäjän, pahantahtoisesta vaikuttamisesta on täysin perusteltu. Edullisista lainoista äärioikeistolaisille puolueille, hallintoneuvostopaikoista politiikan unohdetuille suuruuksille, rahakkaista sopimuksista epäilyttäville yrittäjille ja rahoituksesta niin sanotuille kansalaisjärjestöille on paljon esimerkkejä.
Huoli vihamielisten valtioiden, kuten Venäjän, pahantahtoisesta vaikuttamisesta on täysin perusteltu. Edullisista lainoista äärioikeistolaisille puolueille, hallintoneuvostopaikoista politiikan unohdetuille suuruuksille, rahakkaista sopimuksista epäilyttäville yrittäjille ja rahoituksesta niin sanotuille kansalaisjärjestöille on paljon esimerkkejä.
Euroopan on siis oltava hyvin valppaana EU-vaaleja silmällä pitäen. Demokratian puolustuspaketissa esitetään jäsenvaltioille hyviä suosituksia, mutta se tulee aivan liian myöhään. Komissio julkaisi paketin alun perinkin myöhässä ja lykkäsi sitä alkukesästä 2023 vielä yli puolella vuodella, koska lainsäädäntöehdotusta, joka pakettiin oli tarkoitus sisällyttää, kritisoitiin kovasanaisesti ja ennen kaikkea yksimielisesti.
Kun paketti joulukuussa julkaistiin, pahimmat pelot kuitenkin toteutuivat. Ehdotettu direktiivi johtaisi EU:n ulkopuolisten maiden hallituksilta, esimerkiksi Yhdysvalloilta, rahoitusta saavien kansalaisjärjestöjen leimautumiseen. Jo pelkkä ehdotus antaa lisää vettä myllyyn autoritaarisille hallinnoille, jotka yrittävät ulkomaisia agentteja koskevilla laeilla vaientaa demokraattisen opposition.
Direktiiviehdotuksessa esitetyt määritelmät ovat sitä paitsi epämääräisiä, ja varsinaisille Moskovan agenteille jää valtavia porsaanreikiä. Järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan edustajia ihmetyttää, miksei komissio perusta kaikki edunvalvojat kattavaa yleistä avoimuusrekisteriä, joka olisi yhteensopiva voimassa olevien kansallisten lakien kanssa ja tarjoaisi kaikille sidosryhmille selkeän ja turvallisen oikeusperustan.
Komission pitäisi perua direktiiviehdotus ja laatia sille vuodeksi 2025 kokonaisvaltaisemmalla otteella seuraaja, josta on hyötyä muillekin kuin demokratian vihollisille.
Yllätysvieraanamme on eurooppalaisen kansalaisaloitteen puolestapuhuja Bruno Kaufmann. Eurooppalainen kansalaisaloite on ainutlaatuinen väline, jonka tarkoituksena on antaa EU:n kansalaisille mahdollisuus ehdottaa uutta EU-lainsäädäntöä. Kaufmann kertoo, miksi eurooppalainen kansalaisaloite on äärimmäisen tärkeä ja miksi sitä voidaan onnistuessaan vielä joskus pitää yhtenä upeimmista demokraattisista saavutuksista sitten yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden saavuttamisen 1900-luvulla.
Yllätysvieraanamme on eurooppalaisen kansalaisaloitteen puolestapuhuja Bruno Kaufmann. Eurooppalainen kansalaisaloite on ainutlaatuinen väline, jonka tarkoituksena on antaa EU:n kansalaisille mahdollisuus ehdottaa uutta EU-lainsäädäntöä. Kaufmann kertoo, miksi eurooppalainen kansalaisaloite on äärimmäisen tärkeä ja miksi sitä voidaan onnistuessaan vielä joskus pitää yhtenä upeimmista demokraattisista saavutuksista sitten yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden saavuttamisen 1900-luvulla.
Bruno Kaufmann on ruotsalainen politiikan tutkija ja toimittaja, jonka kirjoituksia nykyaikaisesta suorasta ja edustuksellisesta demokratiasta on julkaistu yli 40 kielellä. Hän raportoi demokratiasta maailmalla Sveitsin yleisradioyhtiön kansainväliselle Swissinfo-palvelulle (swissinfo.ch) ja Pohjois-Eurooppaa koskevista asioista Sveitsin yleisradioyhtiön radio- ja televisiokanaville. Hän on ollut perustamassa useita demokratiaa tukevia organisaatioita, esimerkiksi Initiative and Referendum Institute, Democracy International ja Global Forum on Modern Direct Democracy, ja on jäsenenä niiden hallituksissa. Hän on kansainvälisen yhteistyön johtaja Sveitsin demokratiasäätiössä (Swiss Democracy Foundation).
Yli 100 nuorta EU:sta, ehdokasmaista ja Yhdistyneestä kuningaskunnasta kokoontui ”Sinun Eurooppasi, sinun mielipiteesi” -tapahtumaan (YEYS) jakamaan Euroopan unionin tulevaisuutta koskevia näkemyksiään ja suosituksiaan. EU-vaalien lähestyessä YEYS 2024 -tapahtumassa on asetettu etusijalle välinpitämättömyyden torjuminen ja nuorten osallistumisen edistäminen.
Yli 100 nuorta EU:sta, ehdokasmaista ja Yhdistyneestä kuningaskunnasta kokoontui ”Sinun Eurooppasi, sinun mielipiteesi” -tapahtumaan (YEYS) jakamaan Euroopan unionin tulevaisuutta koskevia näkemyksiään ja suosituksiaan. EU-vaalien lähestyessä YEYS 2024 -tapahtumassa on asetettu etusijalle välinpitämättömyyden torjuminen ja nuorten osallistumisen edistäminen.
Tärkeimmät suositukset:
Otetaan käyttöön nuorten kiintiö Euroopan parlamentin vaaleissa.
Annetaan direktiivi, jossa säädetään toimitusketjuja ja yritysten toimintaa koskevista ihmisoikeus- ja ympäristönäkökohdista.
Luodaan sosiaalista mediaa varten oikeudellinen kehys polarisoitumisen ja disinformaation torjumiseksi.
Kehitetään seksuaali- ja lisääntymisoikeuksia koskeva standardoitu strategia.
Otetaan käyttöön erityiset suuntaviivat ilmaston kannalta haitallisten tavaroiden verotusta varten ja rahoitetaan tuotoilla ilmastoystävällisiä aloitteita.
Nämä ehdotukset toimitetaan EU:n toimielimille ja poliittisille päättäjille, sisällytetään kansalaisyhteiskuntaviikon tuloksiin ja otetaan huomioon ETSK:n päätöslauselmassa tulevista Euroopan parlamentin vaaleista.(gb)
Eurooppalainen kansalaisaloite ja yleisesti demokratian tila antavat paljon valittamisen aihetta.
Varieties of Democracy -instituutin 7. maaliskuuta esittämän tuoreimman maailmanlaajuisen Democracy Report -kertomuksen mukaan demokratioissa elävien ihmisten määrä on vähentynyt verrattuna lähes 40 vuoden takaiseen tilanteeseen. Vaikka tänä vuonna maailmassa on ennätysmäärä ihmisiä, joilla on mahdollisuus äänestää, monet niistä maista, joissa nyt järjestetään vaalit, ovat muuttumassa yhä itsevaltaisemmiksi.
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean maaliskuun alussa järjestämällä ensimmäisellä kansalaisyhteiskuntaviikolla kuultiin myös valituksia eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta, joka on maailman ensimmäinen rajatylittävä suora demokraattinen väline. ”Liian monimutkainen”, ”ei varsinaisesti houkutteleva”, ”ei herätä suurta luottamusta”, ”tehoton” ja ”huonosti tunnettu” olivat vain muutamia niistä vähemmän mairittelevista arvioista, joita kansalaisyhteiskunnan sidosryhmät ja median, tiedemaailman ja hallinnon edustajat esittivät eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta.
Pidän näitä hyvin kriittisiä arvioita ikävän osuvina, mutta myös liian varovaisina ja maltillisina. Demokratia ansaitsee valta-aseman maailmassa. Sen saavuttamiseksi meidän on tämän maailman kansalaisina ja äänestäjinä tavoiteltava jotain, joka ylittää sen, mitä meillä jo on.
Eli on tehtävä muutakin kuin vain pelattava puolustuspeliä pelkoa, nykypäivän diktaattoreja ja heidän raukkamaisia klikkejään vastaan. Meidän on otettava paljon isompia askeleita eteenpäin. Eurooppalaisen kansalaisaloitteen kehittäminen olisi tällainen askel,
sillä mitä kaikkea se onkaan: se on oikeus ja väline, jollaista ei ole koskaan aiemmin ollut missään päin maailmaa. Se on monimutkainen ja kattavasti suunniteltu, digitaalinen, suoraan demokraattinen ja valtioiden rajat ylittävä, sillä on tukirakenne ja sitä käytetään paljon.
Eurooppalainen kansalaisaloite perustettiin vuonna 2012, ja sitä on sittemmin käytetty ja paranneltu, mikä osoittaa, että demokraattista toimintaympäristöä voidaan laajentaa ja vahvistaa jopa kaikkein vaikeimmissa olosuhteissa.
Ensi vuonna hellitystä lapsesta tulee toivottavasti 13-vuotias jääräpäinen teini, joka osaa näyttää Euroopalle ja maailmalle, mihin se pystyy. Ja me tarvitsemme tätä tuoretta ja villiä voimaa, jotta voimme puhaltaa uutta henkeä kansallisvaltioiden ja Euroopan unionin byrokraattisten rakenteiden jähmeä ajattelutapaan.
Meidän ei todellakaan tarvitse poukkoilla ja keksiä jatkuvasti uudestaan yhteiselon demokraattisia muotoja innovoinnin nimissä, vaan meidän on keskityttävä eurooppalaiseen kansalaisaloitteiseen ja varmistettava, että se saavuttaa täysivaltaisuuden 16-vuotiaana tai ainakin viimeistään 18-vuotiaana tämän vuosikymmenen lopulla.
Mitä tämä tarkoittaa? Vuoteen 2028 tai 2030 mennessä on tapahduttava kaksi suurta muutosta. Ensinnäkin eurooppalaiselle kansalaisaloitteelle on annettava asialistan määrittelyssä samat valtuudet kuin Euroopan parlamentilla. Toisin sanoen eurooppalaisten olisi voitava ehdottaa lainsäädäntöä ja muita hallintotoimia samaan tapaan kuin Euroopan parlamenttiin valitut jäsenet.
Toiseksi EU:n kansalaisten olisi tämän vuosikymmenen loppuun mennessä voitava lainsäädäntöaloitteiden lisäksi panna alulle Euroopan laajuisia kansanäänestyksiä tärkeistä aiheista. Yleiseurooppalainen kansanäänestys ei ole uusi ajatus, mutta aika on nyt sille kypsä eurooppalaisen kansalaisaloitteen perustamisen ja alkutaipaleen ansiosta.
Jos eurooppalaista kansalaisaloitetta pystytään kehittämään tulevaisuudessa tähän suuntaan, ihmiset voivat aloitetta ja tätä aikaa myöhemmin muistellessaan nähdä siinä välineen, joka on tuottanut yhden upeimmista demokraattisista saavutuksista sitten yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden saavuttamisen 1900-luvulla.
