Vihapuheen ja viharikosten lisääntyessä hälyttävää vauhtia kansalaisyhteiskunta, kansalaiset ja toimielimet yhdistävät voimansa ja tehostavat toimia kaikenlaisen vihan torjumiseksi. Näin tehdään selväksi, että vihalle ei ole EU:ssa sijaa.
Vihapuheen ja viharikosten lisääntyessä hälyttävää vauhtia kansalaisyhteiskunta, kansalaiset ja toimielimet yhdistävät voimansa ja tehostavat toimia kaikenlaisen vihan torjumiseksi. Näin tehdään selväksi, että vihalle ei ole EU:ssa sijaa.
ETSK osallistuu EU:n pyrkimyksiin hillitä vihaa, joka on lisääntynyt unionissa hälyttävästi ja joka kohdistuu eri ryhmiin ja yksittäisiin henkilöihin yhä useammin näiden uskonnon, rodun, etnisen alkuperän, sukupuolen, seksuaalisen suuntautumisen tai poliittisen vakaumuksen vuoksi.
ETSK totesi toukokuun täysistunnossa käydyssä korkean tason keskustelussa sitoutuvansa yhdessä kansalaisten ja muiden EU:n toimielinten kanssa tehostamaan toimia vihan torjumiseksi sekä verkossa että sen ulkopuolella. Täysistunnossa hyväksyttiin myös aihetta Ei sijaa vihalle – Eurooppa yhdessä vihaa vastaan käsittelevä lausunto, jossa komitea tuomitsee kaikki vihan muodot ja antaa tukensa samaa aihetta koskevalle Euroopan komission tiedonannolle.
”Meillä kaikilla on velvollisuus torjua vihaa”, ETSK:n puheenjohtaja Oliver Röpke sanoi avatessaan keskustelun ETSK:n täysistunnossa. ”Tehokas toiminta edellyttää kaikkien – poliittisten päättäjien, kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisten – yhteistyötä. Vain yhdistämällä voimamme ja käymällä vuoropuhelua pääsemme voitolle ja pystymme torjumaan yhteiskunnassamme yhä yleisempää vihamielisyyttä, joka on todellinen uhka demokratiallemme.”
Keskusteluun osallistui myös Euroopan komission ja Belgian hallituksen virkamiehiä sekä kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden (mm. ILGA-Europe-järjestön ja Euroopan rasisminvastainen verkoston) edustajia, ja hekin nostivat puheenvuoroissaan esiin vihan ja väkivallan lisääntymisen.
Poliittisiin päättäjiin viime aikoina kohdistuneiden hyökkäysten myötä on käynyt ilmi, että eurooppalaisessa yhteiskunnassa on syviä jakolinjoja. Tilastotietojen mukaan muslimi- ja juutalaisvastaisten viestien määrä kaksinkertaistui vuonna 2023. Myös lhbtiqa+-henkilöt, afrikkalaistaustaiset ihmiset ja maahanmuuttajat on yleisiä vihan kohteita, ja naisviha on yleistynyt. Tuore analyysi EU:ssa lähetetyistä verkkoviesteistä osoittaa, että vihamielisten ja toksisten viestien määrä on kasvanut vuoden 2023 alusta 30 prosenttia.
”Viharikokset ja vihapuhe ovat selvästi vastoin EU:n perussopimuksissa vahvistettuja arvoja. Valitettavasti molemmat vihan muodot ovat viime aikoina lisääntyneet”, demokratiasta ja väestökehityksestä vastaava komission varapuheenjohtaja Dubravka Šuica totesi.
ETSK kehottaa aiheesta antamassaan lausunnossa EU:ta puuttumaan kokonaisvaltaisesti kaikkeen vihaan, joka perustuu ihmisten suojeltuihin ominaisuuksiin, ja soveltamaan kaikenlaisen vihan torjuntaan samaa toimintamallia. (ll)
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea osallistui 44. kertaa järjestettyyn Brysselin 20 kilometrin juoksuun 26. toukokuuta. Osallistujamäärä oli tänä vuonna ennätykselliset 45 330. ETSK oli mukana toimielinten yhteisessä ”Running for Europe” -tiimissä, jonka teemana oli kannustaa kansalaisia äänestämään EU-vaaleissa. Tiimin iskulauseena oli ”Käytä ääntäsi”. Juoksun aloitti ETSK:n varapuheenjohtaja Aurel Laurențiu Plosceanu yhdessä Euroopan komission ja Euroopan parlamentin edustajien kanssa. Ensimmäisenä maaliin tuli kenialainen Alex Kibet 59 minuutin ja 57 sekunnin kohdalla, ja nopein naisjuoksija oli belgialainen Sophie Hardy ajalla 1 tunti, 10 minuuttia ja 56 sekuntia.
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea osallistui 44. kertaa järjestettyyn Brysselin 20 kilometrin juoksuun 26. toukokuuta. Osallistujamäärä oli tänä vuonna ennätykselliset 45 330. ETSK oli mukana toimielinten yhteisessä ”Running for Europe” -tiimissä, jonka teemana oli kannustaa kansalaisia äänestämään EU-vaaleissa. Tiimin iskulauseena oli ”Käytä ääntäsi”. Juoksun aloitti ETSK:n varapuheenjohtaja Aurel Laurențiu Plosceanu yhdessä Euroopan komission ja Euroopan parlamentin edustajien kanssa. Ensimmäisenä maaliin tuli kenialainen Alex Kibet 59 minuutin ja 57 sekunnin kohdalla, ja nopein naisjuoksija oli belgialainen Sophie Hardy ajalla 1 tunti, 10 minuuttia ja 56 sekuntia.
Laajentuminen on looginen askel eteenpäin Euroopalle
Tässä kuussa juhlistamme EU:n suuren laajentumisen 20-vuotispäivää. Toukokuussa 2004 Kyproksen, Latvian, Liettuan, Maltan, Puolan, Slovakian, Slovenian, Tšekin, Unkarin ja Viron kansalaisista tuli EU:n kansalaisia. Helppoa se ei ollut, sillä EU:hun liittymisen tiedetään olevan raskas ja aikaa vievä prosessi. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin voimme kuitenkin todeta, että vuoden 2004 laajentuminen on ollut menestystarina.
Laajentuminen on looginen askel eteenpäin Euroopalle
Tässä kuussa juhlistamme EU:n suuren laajentumisen 20-vuotispäivää. Toukokuussa 2004 Kyproksen, Latvian, Liettuan, Maltan, Puolan, Slovakian, Slovenian, Tšekin, Unkarin ja Viron kansalaisista tuli EU:n kansalaisia. Helppoa se ei ollut, sillä EU:hun liittymisen tiedetään olevan raskas ja aikaa vievä prosessi. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin voimme kuitenkin todeta, että vuoden 2004 laajentuminen on ollut menestystarina.
Sen lisäksi, että EU:sta on tullut yksi maailman suurimmista sisämarkkinoista, laajentuminen on johtanut 26 miljoonan uuden työpaikan syntymiseen. Onnistumista ei voida kuitenkaan mitata ainoastaan taloudellisena hyötynä. Laajentuminen on sittemmin johtanut rajojen avautumiseen niin, että miljoonat ihmiset voivat matkustaa, työskennellä ja asua vapaasti missä tahansa EU:ssa. Siitä, mikä oli aiemmin ollut muutamien etuoikeus, on tullut kaikkien oikeus. Tähän mennessä yli 2,7 miljoonaa opiskelijaa kymmenestä uudesta jäsenmaasta on osallistunut Erasmus+-vaihto-ohjelmaan. Laajentunut EU on tarjonnut kaikille yhtäläiset mahdollisuudet menestyä.
Suuren laajentumisen onnistuminen ei tarkoita sitä, etteikö siitä ole mitään opiksi otettavaa. Kyseessä oli ensimmäinen tämäntyyppinen ja tämän suuruusluokan laajentuminen, ja on varmasti monia aihealueita, joilla EU voisi ja sen pitäisi tehdä enemmän. Ensinnäkin EU:n on aloitettava siitä, että se ottaa ehdokasmaat mahdollisimman pian mukaan työskentelyynsä. Asteittainen integroituminen ei korvaa tosiasiallista liittymistä, mutta se tarjoaa molemmille osapuolille mahdollisuuden rakentaa vankka perusta keskinäisen oppimisen, kokemusten jakamisen ja näkemystenvaihdon ansiosta. Se on keino luoda ihmisten välisiä yhteyksiä ja edistää todellista Eurooppa-henkeä.
Toiseksi EU:n perusperiaatteet eli demokratia, oikeusvaltioperiaate ja perusoikeudet ja -vapaudet eivät ole neuvoteltavissa, eikä niitä voida katsoa läpi sormien. EU:hun liittymisen käsikirjassa esitetään selkeät perusperiaatteita koskevat kriteerit, mutta on myös asioita, joita ei mainita missään käsikirjassa. ETSK katsoo kansalaisyhteiskunnan edustajana, että elinvoimainen kansalaisyhteiskunta ja vahva työmarkkinavuoropuhelu ovat keskeisiä tekijöitä hyvin toimivien demokratioiden kannalta. Ehdokasmaiden kansalaisyhteiskunnan asteittainen integroiminen EU:hun antaa näille maille mahdollisuuden tulla riittävän vahvoiksi liittymisajankohtaan mennessä. Tästä syystä ETSK on käynnistänyt aloitteensa EU:n ehdokasmaiden integroimiseksi. Jäsenehdokasmaita edustavat jäsenet tekevät nyt yhteistyötä ETSK:n jäsenten kanssa laadittaessa lausuntoja aiheista, jotka ovat erityisen merkityksellisiä tulevien laajentumiskierrosten kannalta.
Tämä on myös syy siihen, miksi ETSK:n jäsenet keskustelevat toukokuun täysistunnossa EU:n laajentumisen 20-vuotispäivästä ja luovat siinä yhteydessä katsauksen menneeseen ja luotaavat selviytymiskykyisemmän, demokraattisemman ja yhtenäisemmän EU:n yhteistä tulevaisuutta.
