Liettuan uusi ilmastouutistoimisto ”Climate Reporters” pyrkii torjumaan väsymystä ilmastoraportoinnissa ja palauttamaan ilmastonmuutoksen toimitusten asialistojen kärkeen. Loistavana esimerkkinä kansalaisjournalismista Climate Reporters yhdistää viestinnän ja ilmastoaktivismin valistaakseen ihmisiä ilmastonmuutoksesta ja antaakseen Äiti maalle äänen ympäristökriisin aikana.

Rūta Trainytė

Ilmastouutistoimisto Climate Reporters aloitti toimintansa tänä vuonna Liettuassa. Se on kansalaisjärjestöjen aloite ja esimerkki kansalaisjournalismista. Uutistoimiston tavoitteena on auttaa toimittajia raportoimaan ympäristökriisin eri näkökohdista. Tätä varten toimiston tiimi laatii tekstejä ja välittää ne toimituksiin.

Toimistossa työtä tekee aktivistien yhteisö. Tekstejä laativat toimittajat, suhdetoiminnan asiantuntijat, kansalaisjärjestöjen edustajat, aktivistit ja tutkijat – lyhyesti sanottuna ihmiset, jotka välittävät siitä, mitä tapahtuu, ja haluavat yhteiskunnallista muutosta. He muodostavat myös Climate Reporters -uutistoimiston hallituksen. Hallitus varmistaa, että uusi aloite on luotettava.

Climate Reporters -uutistoimisto ei ole uusi viestintämaailmassa, vaan sen toimittajilla on jo huomattavaa kokemusta suhdetoiminnasta, editoinnista sekä verkkoportaalien luomisesta ja ylläpidosta. Emme ole aloittelijoita myöskään ilmastoasioissa. Näin idea syntyi. Teemme sitä, mitä parhaiten osaamme, ja yhdistämme sen ilmastoaktivismiin. Annamme Äiti maalle äänen tänä ympäristökriisin aikana.

Olemme tietenkin yhteydessä toimittajiin. Toimitusten hallitsevana suuntauksena on uskoa, että ilmastouutiset eivät kiinnosta yleisöä eivätkä tuota klikkauksia. Toimittajat välttävät julkaisemasta artikkeleita, joiden otsikot sisältävät termin ”ilmastonmuutos” tai ”ilmastokriisi”. Mitä ilmastokriisin kieltäminen tarkoittaa? Onko se tapa suojella yhteiskuntaa huonoilta uutisilta ja ahdistuneisuudelta?

Se ei ehkä ole niin paha asia. Toimituksiin tulvii päivittäin valtava määrä uutisia, joita on fyysisesti vaikea käsitellä, vaikka ilmastoon liittyviä uutisia ei tuotettaisikaan. On myös tunnettava aihe. Tässä me tulemme kuvaan. Seuraava askel, jonka Climate Reporters -uutistoimisto tekee, on toimittajien kouluttaminen. Katsomme, että toimittajien on ymmärrettävä asia, jotta vältetään viherpesun leviäminen.

Yhtenä muuna ideana on opettaa tiettyjä ryhmiä ilmastonmuutoksesta houkuttelevalla tavalla. Haluamme tavoittaa ennen kaikkea nuoret ja olemme huomanneet, että he reagoivat hyvin huumoriin. Emme ole vielä varmoja, miltä tämä näyttää tulevaisuudessa, mutta ajattelemme jo tähän suuntaan.

Uutistoimisto on toiminut reilun puolen vuoden ajan. Tiedämme omasta kokemuksestamme, että tarvitsemme kärsivällisyyttä. Koputamme sitkeästi ja määrätietoisesti toimitusten ovia uutisillamme. Tekstejämme julkaistaan jo Liettuan tärkeimmissä uutisportaaleissa, ja meitä kutsutaan radio-ohjelmiin.

Sen varmistamiseksi, että toimitustyömme on laadukasta, on erittäin tärkeää, että saamme huomattavaa tukea Liettuan ympäristöjärjestöiltä, että järjestömme ovat kansainvälisten kansalaisjärjestöjen verkostojen jäseniä, että jäsenemme osallistuvat EU:n tason työryhmiin ja että he edustavat Liettuaa ETSK:ssa. Näin voimme laajentaa aihevalikoimaamme ja pysyä ajan tasalla ajankohtaisista asioista.

Yhteytemme ETSK:hon ylittää sen, että yksi hankkeen käynnistäjistä, Kęstutis Kupšys, on komitean jäsen. ETSK:n jäsenet voivat jakaa merkityksellisiä kokemuksia eri maistaan rikastuttaakseen Climate Reporters -uutistoimiston julkaisemia ilmastouutisia. Keskustelimme tästä asiasta hiljattain ranskalaisen ETSK:n jäsenen Arnaud Schwartzin kanssa maailman biodiversiteettihuippukokouksen (COP16) yhteydessä. Hänen suoraan Calista esittämänsä näkemykset johtivat Climate Reporters -artikkeliin. Hänen ajatuksensa kuultiin pian Liettuan tiedotusvälineissä. Tämä malli, jossa ETSK:n jäsenten asiantuntemusta käytetään tehokkaaseen viestintään maailmanlaajuisista uutisista paikallisille yleisöille, on osoittautunut hyödylliseksi. Siksi käytämme sitä tulevaisuudessa uudelleen.

Rūta Trainytė on vastaava toimittaja Climate Reporters -ilmastouutistoimistossa. Uutistoimisto on osa valtion rahoittamaa ŽALINK-hanketta. Kuluttajaliiton, kehitysyhteistyöfoorumin ja kiertotaloutta käsittelevän kansalaisjärjestön hallinnoimaa hanketta rahoitetaan Liettuan tasavallan ympäristöministeriön ympäristöhankkeiden hallintaviraston ilmastonmuutosohjelmasta.

Työntekijät-ryhmä

Bill Clintonin vuoden 1992 vaalikampanjan iskulause It's the economy, stupid! (Talous ratkaisee, taukki!) herätti aikanaan voimakasta vastakaikua taantuman keskellä kamppailevien amerikkalaisten äänestäjien keskuudessa, ja mukailtuna se on vielä nytkin varsin osuva. Riittää, kun katsoo EU-vaalien jälkeisen viimeisimmän Eurobarometrin tuloksia. Kyselystä kävi ilmi, että tärkeimmät aiheet, jotka kannustivat ihmisiä äänestämään, olivat inflaatio ja talous 

Ei, kaikille sopivaa ratkaisua ei ole olemassa, eivätkä taloudelliset vaikeudet voi yksin selittää kaikkia ongelmia, jotka liittyvät tuleviin vaaleihin. Voidaan kuitenkin todeta, että tärkeimmät äänestäjiä motivoineet tekijät viime keväänä EU:ssa ja muutama viikko sitten Atlantin toisella puolella olivat hintojen nousu, elinkustannukset ja taloustilanne. Merkit olivat kyllä näkyvissä, sillä tämä oli itse asiassa suurin huolenaihe jo alkuvuodesta 2023 (seuraavana olivat köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen). Vaikka makrotaloudelliset indikaattorit näyttävät antavan poliittisille päättäjille aihetta tyytyväisyyteen, suora vaikutus, joka inflaatiolla on välttämättömiin hyödykkeisiin, kuten elintarvikkeisiin ja energiaan, on edelleen merkittävä, ja vaikutus on suhteettoman suuri niille ihmisille, jotka joutuvat käyttämään suuren osan tuloistaan näihin perustarvikkeisiin. Taustalla vaikuttavat lisäksi pandemiasta elpyminen ja siihen liittyvät katastrofaaliset politiikkatoimet, ja monet maat kärsivät vielä vuoden 2008 kriisin jälkimainingeista.

Vuosikymmeniä palkat ovat olleet irrallaan tuottavuuden kasvusta, minkä johdosta Euroopan työväen- ja keskiluokan näkymät paremmasta tulevaisuudesta ovat heikentyneet. Poliittiset ääriliikkeet ja vaaleihin liittyvä kuohunta ovat tulleet jäädäkseen.

Elinkustannuskriisin ratkaiseminen on olennaisen tärkeää Euroopan tulevaisuuden kannalta, sillä tämä kriisi kärjistää yhteiskunnan ja talouden rakenteellisia ongelmia ja haastaa periaatteet, jotka pitävät yllä demokratioidemme yhteiskuntarakennetta.

Marraskuun 26. päivänä työntekijät-ryhmä tapasi useita sidosryhmiä keskustellakseen aiheesta. Pyydämme teitä tutustumaan tähän keskusteluun ja kehottamaan yhdessä meidän kanssamme päätöksentekijöitä lopettamaan turha sanahelinä, täyttämään oma osaamisvajeensa ja keskittymään siihen, mikä on tärkeää. 

ETSK:n visio auttaa varmistamaan EU:n maatalous-, kalastus- ja elintarvikejärjestelmien häiriönsietokyvyn ja kestävyyden kriisiaikoina. 

ETSK kehottaa lokakuussa hyväksytyssä lausunnossaan luomaan elintarvikejärjestelmän, joka on kilpailukykyinen, kriisinkestävä ja EU:n ympäristötavoitteiden ja sosiaalisten tavoitteiden mukainen. Lausunnossa painotetaan elintarviketurvan, tuottajien kunnollisten tulojen, ympäristökestävyyden ja tulevan elintarviketuottajien sukupolven tukemisen tärkeyttä.

”Tuottajille on taattava vakaa, pysyvä tulotaso, ja elintarvikepolitiikan on perustuttava tietoon ja tarjottava kannustimia innovoinnille”, totesi Arnold Puech d’Alissac, Maailman maataloustuottajien järjestön (WFO) puheenjohtaja ja yksi lausunnon kolmesta esittelijästä.

ETSK ehdottaa tavoitteeseen pääsemiseksi maataloustuottajien neuvotteluvoiman vahvistamista hintaneuvotteluissa ja EU:n maatalous- ja kalastusrahoituksen lisäämistä. Lisäksi vaaditaan vihreän kehityksen ohjelman ja Pellolta pöytään -strategian normien sisällyttämistä tuleviin kauppasopimuksiin oikeudenmukaisen kilpailun ja elintarvikkeiden laadun varmistamiseksi.

”Alkutuottajille on ehdottomasti turvattava kunnolliset tulot”, totesi lausunnon toinen esittelijä Piroska Kállay.

ETSK vaatii siksi, että valvotaan tiukemmin reilujen kauppakäytäntöjen noudattamista ja kielletään myynti kustannuksia alempaan hintaan, jotta elintarvikeketju saadaan tasapainoon. Erittäin tärkeitä ovat myös sukupolvenvaihdosta edistävät toimintapolitiikat, jotka kohdistetaan erityisesti nuoriin ja naisiin ja joissa painottuvat yleissivistävä ja ammatillinen koulutus sekä osuuskuntien tukeminen.

Kestävän kehityksen tukemiseksi ETSK esittää, että hiilen sitomisesta, kuten kestävästä maanhoidosta, sekä hiilivuotojen estämisestä annettaisiin hyvitys. ”Näin elintarvikkeiden tuotanto olisi linjassa EU:n ilmastotavoitteiden ja maailmanlaajuisten ympäristösitoumusten kanssa”, totesi esittelijä Joe Healy.

Yksi ehdotuksista on julkinen vakuutusjärjestelmä, joka suojaisi tuottajia ilmastokatastrofien seurauksilta ja jolla turvattaisiin elintarvikehuollon jatkuvuus.

ETSK vaatii toimia, joilla huolehditaan maaperän ja vesien terveydestä, tehostetaan ja vähennetään veden kulutusta sekä karsitaan byrokratiaa ja lisätään avoimuutta digitaalisen hinta- ja kustannusseurannan avulla.

ETSK kehottaa myös perustamaan Euroopan elintarvikepoliittisen neuvoston edistämään vuoropuhelua elintarvikealalla ja sovittamaan elintarvikepolitiikka yhteen laajempien sosiaalisten tavoitteiden ja ympäristötavoitteiden kanssa. Näistä ehdotuksista muodostuu etenemissuunnitelma, jonka avulla voidaan vastata maailmanlaajuisiin haasteisiin ja tehdä EU:n elintarvikejärjestelmästä häiriönsietokykyisempi, kestävämpi ja tasa-arvoisempi. (ks)

”Kansalaisyhteiskunnan organisaatiot” -ryhmän puheenjohtaja Séamus Boland

Vaikka EU on vauraampi kuin suurin osa maailmasta, miljoonien eurooppalaislasten päivittäinen ateriointi on vieläkin kouluruokailun varassa. Itse asiassa yhä useammissa jäsenvaltioissa on ryhdytty tarjoamaan lapsille ruokaa myös koulujen loma-aikoina. Jo tämä yksistään on merkki siitä, että perustavanlaatuista köyhyyttä on olemassa, että se on kasvussa ja että tulevan Euroopan komission on puututtava siihen jämäkästi ja epäröimättä.

Euroopan köyhyystilastot ovat masentavaa luettavaa. Noin 21 prosenttia EU:n väestöstä on köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa (Eurostatin tiedot vuodelta 2023), ja lähes 25 prosenttia lapsista uhkaa ajautua köyhyysloukkuun (Eurostatin tiedot vuodelta 2023). Voi hyvinkin olla, että ongelma olisi pahempi ilman EU:n nykyisiä tilanteen muuttamiseen tähtääviä aloitteita, mutta on myönnettävä, että ne eivät riitä. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) ja sen ”kansalaisyhteiskunnan organisaatiot” -ryhmä suhtautuvatkin myönteisesti komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin ilmoitukseen, jonka mukaan komissio laatii toimikaudella 2024–2029 köyhyyden vastaisen EU-strategian, jonka avulla puututaan köyhyyden perimmäisiin syihin. ETSK ja erityisesti ”kansalaisyhteiskunnan organisaatiot” -ryhmä ovat jo pitkään vaatineet tällaista strategiaa.

Köyhyys ei valitettavasti ole vain perheiden päivittäin tarvitsemien perusresurssien puutetta. Se on seurausta pitkään jatkuneista olosuhteista, jotka kulkevat käsi kädessä pitkään jatkuneen huono-osaisuuden kanssa. Tämä huono-osaisuus taas liittyy poliittisiin järjestelmiin, joissa parhaimmillaan jätetään tietyt väestöryhmät huomiotta ja pahimmillaan syrjitään niitä.

Ratkaisuja etsittäessä on arvioitava köyhyyteen johtaneita perimmäisiä syitä ja siis tarkasteltava ihmisten kaikkia elämänvaiheita syntymästä kuolemaan. Sama pätee myös asuntotarjontaan, josta on tulossa yksi Euroopan yhteiskuntien vakavimmista ongelmista. ETSK onkin ”kansalaisyhteiskunnan organisaatiot” -ryhmän pyynnöstä teettänyt tutkimuksen kohtuuhintaisesta kestävyysajattelun mukaisesta asumisesta EU:ssa. Tutkimus esiteltiin ryhmän 21. marraskuuta järjestämässä konferenssissa, jossa käsiteltiin kestävyysajattelun mukaisten ja kohtuuhintaisten asuntojen tarjontaa keinona suojella kaikkein heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä Euroopassa. Konferenssissa osoitettiin, että kohtuuhintainen asuminen on yksi köyhyyden torjunnan keskeisistä välineistä.

On ilahduttavaa, että uuteen Euroopan komissioon tulee energia- ja asumisasioista vastaava komission jäsen. Tästä on apua köyhyyden poistamisessa. On kuitenkin huolestuttavaa, että useimmat poliittiset päättäjät pitävät köyhyyden poistamista edelleen ongelmana, joka on ratkaistavissa mittavien, byrokraattisesti hallinnoitujen määrärahojen avulla. Resurssit saadaan köyhyydestä kärsivien käyttöön vain, jos tämä ajattelutapa muuttuu. Köyhyys on monialainen kysymys, ja Euroopan komission uusien, energia- ja asumisasioista, tasa-arvoasioista, koheesio- ja uudistusasioista sekä oikeudenmukaisesta siirtymästä vastaavien jäsenten on otettava kiireesti vastuu tämän asennemuutoksen edistämisestä.

ETSK kehottaa EU:ta ottamaan johtavan roolin Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja ilmastotavoitteiden mukaisella kestävällä biotalousmallilla.

Lausunnossaan ”Kiertotalouden ja biotalouden yhdenmukainen suuntaaminen” ETSK esittää, miten vahva biotalous voi kasvattaa Euroopalle syntyvää taloudellista ja ekologista hyötyä, vahvistaa selviytymiskykyä ja tukea oikeudenmukaista siirtymää. Strategiset investoinnit monialaiseen yhteistyöhön ja yhteisön osallistamiseen voivat tehdä EU:n biotaloudesta globaalin mallin kestävälle kasvulle.

Kestävän biotalouden on oltava EU:n kehysten, kuten vihreän kehityksen ohjelman, kiertotalouden ja biologista monimuotoisuutta koskevien tavoitteiden, mukaista. Näin varmistetaan, että biotaloustoimet edistävät ilmastoa ja biologista monimuotoisuutta koskevia tavoitteita ja samalla toimimista maapallon resurssien rajoissa.

”Kokonaisvaltainen ja kunnianhimoinen biotalousstrategia on olennaisen tärkeä. Kun biotalous on kiertotalouden ja kestävän kehityksen tavoitteiden mukaista, se voi edistää EU:n kilpailuetua luomalla kestäviä ja hyvin palkattuja työpaikkoja ja varmistamalla ekologisia rajoja kunnioittavan kasvun”, totesi lausunnon esittelijä Cillian Lohan.

Biotaloudessa voidaan noudattaa kiertotalouden periaatteita ja siten vähentää jätteen syntymistä sekä parantaa tehokkuutta resurssien kaskadikäytön ja biologisen materiaalin uudelleenkäytön avulla. Biotalous tarjoaa sosiaalisia etuja erityisesti maaseutualueilla luomalla työpaikkoja ja mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen. Maaseutuyhteisöjen ja nuorten osallistumisen tukeminen tällä alalla on ratkaisevan tärkeää.

Biotalouskasvatus voi auttaa kehittämään ammattitaitoista työvoimaa ja lisäämään tietoisuutta kestävyydestä. Se myös parantaa kansanterveyttä alentamalla terveydenhuollon kustannuksia. Edistysaskeleet teknologian ja kestävän maankäytön alalla, kuten uudistava maa- ja metsätalous, joka edistää hiilen varastointia ja biologista monimuotoisuutta, ovat näiden pyrkimysten kannalta keskeisiä.

Kaupunkiviljely ja kiertotalouspohjaiset elintarvikekeskukset voivat auttaa vähentämään elintarvikejätteen syntymistä ja vahvistamaan paikallisia elintarvikejärjestelmiä. EU:n olisi pidettävä yllä korkeaa vaatimustasoa yritystoiminnassa ja innovoinnissa ja kannustettava biopohjaisten teknologioiden nopeaan käyttöönottoon. Rahoituksessa olisi asetettava etusijalle innovatiiviset edelläkävijät ja tuettava pieniä ja keskisuuria yrityksiä.

Jotta biotalous voitaisiin sisällyttää EU:n toimintapolitiikkoihin, sille on annettava selkeä määritelmä. Biotalousstrategian päivittäminen vuoteen 2025 mennessä olisi toteutettava vihreän kehityksen ohjelman ja Pariisin sopimuksen mukaisesti ja laatimalla etenemissuunnitelma kestävälle ja selviytymiskykyiselle biopohjaiselle taloudelle. (ks) 

ETSK toivoo eurooppalaista terveysalan lippulaivahanketta, ehdottaa Euroopan terveysunionin perustamista ja kehottaa Euroopan komissiota laatimaan harvinaisia sairauksia koskevan toimintasuunnitelman, jossa on selkeitä realistisia tavoitteita.

ETSK keskusteli lokakuun täysistunnossa eurooppalaisesta terveysalan lippulaivahankkeesta ja kehotti EU:ta käynnistämään kunnianhimoisen aloitteen, jonka avulla EU:hun luodaan monialainen terveysalan rakenne. Käsiteltäviin aiheisiin kuului myös harvinaisia sairauksia koskevan eurooppalaisen toimintasuunnitelman laatiminen.

”Kaikilla EU:ssa asuvilla on oltava mahdollisuus saada laadukasta terveydenhuoltoa kohtuulliseen hintaan”, totesi keskustelun avannut ETSK:n puheenjohtaja Oliver Röpke. ”Meidän on investoitava innovatiivisiin ja kestäviin terveydenhuoltojärjestelmiin ja ryhdyttävä päättäväisiin toimiin terveysalalla ilmenevän eriarvoisuuden torjumiseksi sekä EU:ssa että maailmanlaajuisesti. Eriarvoisuus ja haavoittuvuus käyvät vieläkin selvemmin ilmi harvinaisten sairauksien kohdalla. Tästä syystä tarvitsemme harvinaisia sairauksia koskevan kattavan eurooppalaisen toimintasuunnitelman.”

”Tarkoituksenamme on nyt tarjota tuleville EU-komissaareille etenemissuunnitelma, jonka avulla on mahdollista taata kaikkien oikeus terveydenhuoltoon ja suojella ihmisiä tulevilta kriiseiltä”, totesi terveyttä edistävästä eurooppalaisesta lippulaivahankkeesta annetun lausunnon esittelijä Alain Coheur. Harvinaisia sairauksia käsittelevän lausunnon esittelijä Ágnes Cser painotti toimintasuunnitelman tarvetta. ”Tarkoituksena ei kuitenkaan ole keskittyä vain harvinaisiin sairauksiin vaan terveyteen, sillä terveys on kilpailukyvyn edellytys. Terveysunioni ei saa jäädä tyhjäksi puheeksi.”

Eurooppalaisesta terveysalan lippulaivahankkeesta annetussa lausunnossa esitetään strategisia pilareita, joilla vahvistetaan jäsenvaltioiden välistä solidaarisuutta ja yhteistyötä terveysalalla. Yksi niistä on eurooppalaisen hoito- ja terveystakuun käyttöönotto ja sen yhteydessä EU-tason monivuotisten terveystavoitteiden asettaminen. Tämä voisi johtaa oikeudellisesti sitovan tekstin (esimerkiksi direktiivin) antamiseen.

Toisena pilarina on yhteinen terveys -mallin käytännön täytäntöönpano. Mallissa yhdistyvät ihmisten, eläinten, kasvien ja ympäristön terveys. Harvinaisten sairauksien torjumista käsittelevässä lausunnossa pyydetään komissiota julkaisemaan tiedonanto, joka sisältää kattavan harvinaisia sairauksia koskevan eurooppalaisen toimintasuunnitelman SMART-tavoitteineen, jotka kyetään saavuttamaan vuoteen 2030 mennessä. (lm) 

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) isännöi vaikuttavan Voimakkaat kohtaamiset: Kuvitellaan loppu energiaköyhyydelle -valokuvanäyttelyn, jossa on esillä valokuvaaja Miriam Strongin töitä. Näyttely on järjestetty yhteistyössä Euroopan Maan ystävien kanssa ja se korostaa energiaköyhyyttä kohtaavien Euroopan yhteisöjen aktivismia, yhteisöllisyyttä ja voimaannuttamista. Näyttely järjestetään ETSK:n kansalaisyhteiskunnan organisaatiot -ryhmän aloitteesta ETSK:n JDE-rakennuksessa Brysselissä, osoitteessa Rue Belliard 99-101, 4.–16. joulukuuta.

ETSK:n viestinnästä vastaava varapuheenjohtaja Aurel Laurenţiu Plosceanu ja ETSK:n kansalaisyhteiskunnan organisaatiot -ryhmän puheenjohtaja Séamus Boland korostivat avajaistilaisuudessa ETSK:n sitoutumista köyhyyden poistamiseen, kohtuuhintaisen energian ja systeemisen muutoksen edistämiseen sekä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen. 

Boland kertoi puheenvuorossaan elinkustannusten noususta ja köyhyyden lisääntymisestä Euroopassa ja korosti tarvetta uuden Euroopan komission ja Euroopan parlamentin vahvalle poliittiselle vastaukselle. ”Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ilmoitti uuden Euroopan komission poliittisissa suuntaviivoissaan ensimmäisestä köyhyyden vastaisesta EU:n strategiasta ja puhtaan teollisuuden ohjelmasta. Strategian ja ohjelman on tarjottava kestäviä ratkaisuja käytännön todellisuuteen”, Boland totesi.

Energiaoikeusaktivisti Laia Segura ja Maan ystävien viestintävastaava Yvonne Lemmen korostivat, että kyseinen valokuvanäyttely tarkastelee, miten ihmiset kohtaavat energiaköyhyyden ja taistelevat oikeudestaan kunnollisiin, ilmastokestäviin koteihin, joissa käytetään kohtuuhintaista ja puhdasta energiaa. Lisätietoja saat täältä.

Stefano Mallia, työnantajat-ryhmän puheenjohtaja

Donald Trump voitti Yhdysvaltojen vaalit ja hänestä tulee presidentti toista kertaa. Äänestystulos on selkeä ja sitä on kunnioitettava. Mutta mitä nyt?

EU ja Yhdysvallat ovat edelleen keskeisiä kumppaneita geopolitiikassa ja kaupankäynnissä, koska suhteemme perustuu vastavuoroisuuden periaatteeseen. Nykypäivän yhteenliitetyssä maailmassa ei ole tilaa eristäytymiselle tai protektionismille, koska tällaiset lähestymistavat heikentävät keskinäistä ja maailmanlaajuista yhteistyötä ja taloudellista vaurautta.

EU ja Yhdysvallat ovat toistensa suurimmat kauppakumppanit. EU:n ja Yhdysvaltojen kahdenvälinen kauppa käy historiallisen kuumana: vuonna 2023 sen arvo oli yli 1,6 biljoonaa euroa ja kahdenvälisten sijoitusten kokonaiskannan arvo ylitti 5 biljoonaa euroa. Yhdysvallat on merkittävä suorien ulkomaisten investointien lähde EU:ssa. Yhdysvaltojen suorien ulkomaisten investointien arvon arvioidaan olevan Euroopassa noin 3,6 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria, kun taas EU:n Yhdysvaltoihin tekemien investointien arvo on noin 3 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Tällainen keskinäinen investointi vahvistaa EU:n ja Yhdysvaltojen taloudellista riippuvuutta toisistaan ja luo miljoonia työpaikkoja Atlantin molemmin puolin.

Tästä syystä on tärkeää jatkaa tämän suhteen vaalimista. Trump on ehdottanut 10–20 prosentin tullia kaikista maista, myös EU:sta, peräisin oleville tavaroille. Tällaisten tullimaksujen kantaminen EU:n tavaroiden osalta johtaa umpikujaan. Siksi vaadimme avoimempaa vuoropuhelua ja tulevaisuuteen suuntautuvaa yhteistyösuunnitelmaa.

EU:n ja Yhdysvaltojen kauppa- ja teknologianeuvosto on helpottanut keskustelua tekoälyn ja puolijohteiden kaltaisista kriittisistä kysymyksistä. Vaikka vuoropuhelua on vahvistettava ja parannettava, EU:n on myös nopeutettava poliittisia uudistuksiaan, ryhdistäydyttävä ja etsittävä paras tapa löytää keinoja tehdä yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa.

Meidän on myös valmistauduttava siihen, että meidän on ehkä toimittava yksin ilmastonmuutoksen ja Ukrainan kaltaisissa tärkeissä asioissa. Tämä on hyvin todellinen mahdollisuus, ja siksi sitä olisi käytännössä alettava pitää uutena todellisuutena.

Seuraavan komission on oltava laajentumiskomissio. Euroopan talous- ja sosiaalikomitean järjestämän laajentumista käsitelleen korkean tason foorumin päätelmissä todetaan, ettei kysymys ole siitä, laajentuuko unioni, vaan siitä, miten se toteutetaan oikealla tavalla. Foorumiin osallistui ETSK:n puheenjohtajan Oliver Röpken ja työllisyysasioista ja sosiaalisista oikeuksista vastaavan komission jäsenen Nicolas Schmitin lisäksi mm. EU:n jäsenvaltioiden ja jäsenehdokasmaiden ministereitä.

ETSK ja Euroopan komissio järjestivät yhdessä laajentumista käsittelevän korkean tason foorumin, joka pidettiin heti ETSK:n lokakuun täysistunnon jälkeen. Yli 140 kansalaisyhteiskunnan edustajaa jäsenehdokasmaista kohtasi ensimmäistä kertaa. Oli selvää, mikä oli osallistujille tärkeintä: kansalaisyhteiskunnalla ja työmarkkinaosapuolilla, jotka jätetään usein liittymisprosessissa huomiotta, on oltava EU:n laajentumisprosessissa keskeinen rooli.

Oliver Röpke korosti, ettei kyse ole vain EU:n laajentumisesta vaan tulevien jäsenvaltioiden valmistelemisesta niin, että ne voivat osallistua aktiivisesti EU:n muokkaamiseen, ja sen varmistamisesta, että nämä maat ovat täysin valmiita vastaamaan tuleviin haasteisiin. Hän totesi, että yhteistyössä kansalaisyhteiskunnan, työnantajajärjestöjen ja ammattijärjestöjen kanssa luodaan tarvittava perusta osallistavammalle ja vahvemmalle Euroopalle.

Keskustelussa korostettiin tarvetta pitää laajentumisessa yllä viimeaikaista edistymistä, sillä toimikaudella 2024–2029 komissiolla on ratkaiseva rooli laajentumisprosessin loppuun saattamisessa.

Toinen keskustelussa esitetty keskeinen viesti oli sellaisen asteittaisen, ennakoitavan ja ansioihin perustuvan yhdentymisen merkitys, jossa edistyminen tunnustetaan ja palkitaan todellisilla liittymisnäkymillä.

Nicolas Schmit korosti kansalaisyhteiskunnan keskeistä roolia ja totesi, että hyvin toimiva kaksi- ja kolmikantainen työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu sekä työmarkkinaosapuolten osallistuminen ovat ratkaisevia tekijöitä EU:hun liittymisessä, koska ne ovat osa sosiaalista markkinatalouttamme.

Saksan työ- ja sosiaaliministeriön hallinnollinen valtiosihteeri Rolf Schmachtenberg totesi, että työllisyyteen liittyvillä ja sosiaalisilla näkökohdilla on keskeinen merkitys onnistuneessa EU:hun liittymisessä ja että ne maat, jotka haluavat parantaa kaikkien kansalaisten elämää, luoda mahdollisuuksia ja torjua sosiaalista eriarvoisuutta, tarvitsevat tehokasta työllisyyspolitiikkaa, hyviä työoloja ja toimivia sosiaaliturvajärjestelmiä sekä vahvoja työmarkkinaosapuolia.

Montenegron työvoimasta, työllisyysasioista ja työmarkkinavuoropuhelusta vastaava ministeri Naida Nišić korosti keskustelun aikana korkean tason foorumin merkitystä vuoropuhelufoorumina, jonka avulla Montenegro voi arvioida edistymistään.

Kreikan työllisyys- ja sosiaalisen suojelun ministeri Niki Kerameus korosti, että oli suuri etuoikeus osallistua tähän tärkeään keskusteluun EU:n laajentumisesta ja siitä tärkeästä roolista, joka työmarkkinaosapuolilla on Euroopan työntekijöiden oikeuksien ja sosiaalisten oikeuksien tulevaisuuden muovaamisessa.

Taloudesta, kulttuurista ja innovoinnista vastaava Albanian varaministeri Olta Manjani totesi, että Albania lisää aktiivisesti läsnäoloaan EU:n toimielimissä, komiteoissa ja työryhmissä, ja neuvoa-antavan sekakomitean perustaminen Euroopan talous- ja sosiaalikomitean kanssa on yksi näistä toimista.

ETSK on johdonmukaisesti kannattanut EU:n laajentumista. Vuonna 2024 se käynnisti pilottihankkeena jäsenehdokasmaita edustavia jäseniä koskevan aloitteen, jonka ansiosta ehdokasmaiden kansalaisyhteiskunnalla on mahdollisuus osallistua ETSK:n työhön. Aloite osoittaa, miten ehdokasmaiden kansalaisyhteiskunnan aktiivinen osallistuminen vahvistaa laajentumisprosessia.  (mt)