Kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ovat pettyneitä COP28-kokouksen tuloksiin, mutta pitävät sitä foorumina, jolla voidaan lisätä EU:n toimia maailmanlaajuisella tasolla. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea on edelleen sitoutunut ilmastokriisin ratkaisemiseen ja korostaa, että tarvitaan kunnianhimoisempia tavoitteita ja nuorten osallistumista.

COP28-kokous merkitsee historiallista muutosta, kun maat sitoutuivat siirtymään pois fossiilisten polttoaineiden käytöstä energiajärjestelmissä ensimmäistä kertaa 30 vuoteen. ETSK:n puheenjohtaja Oliver Röpke panee tämän edistymisen merkille, mutta vaatii fossiilisten polttoaineiden asteittaista poistamista kokonaan ja korostaa, että on tärkeää saada nuoret mukaan näihin toimiin.

Euroopan unionin neuvottelijat väittävät onnistuneensa säilyttämään Pariisin sopimuksen tavoitteen maapallon lämpötilan rajoittamisessa. COP28-kokouksessa keskityttiin energia-alaan ja pyrittiin vähentämään päästöjä 43 prosentilla vuoteen 2030 mennessä ja tähtäämään ilmastoneutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä. Sopimusta on kuitenkin arvosteltu sen puutteiden vuoksi. Niitä ovat muun muassa epävarmuus 1,5 celsiusasteen tavoitteen saavuttamisesta, öljyvaltioiden vaikutus ja siirtymän rahoitusta koskevat heikot määräykset.

Rooman klubin toinen puheenjohtaja Sandrine Dixson-Declève varoitti varallisuuserojen ja sosiaalisten jännitteiden lisääntymisestä, joka johtuu riittämättömästä taakanjaosta. ETSK:n nuorisoedustaja Diandra Ni Bhuachalla sanoi olevansa tyrmistynyt COP28-kokouksen tuloksista ja korosti ihmisten todellisten kokemusten merkitystä fossiilisten polttoaineiden lobbaajien kohtaamisessa.

Ongelmista huolimatta ETSK:n jäsenet tunnustavat Dubain sopimuksen myönteiset näkökohdat ja sitoumuksen korjata porsaanreikiä sekä kehottavat muita EU:n toimielimiä tekemään samoin. Puhuttaessa ilmastokriisin kiireellisestä torjumisesta EU:n ja YK:n jatkuvien toimien avulla ETSK:n keskustelun yleinen viesti oli päättäväinen sitoumus ”Emme luovuta”. (ks)

Ajatus Euroopan sisämarkkinoista syntyi 1980-luvulla, ja se suunniteltiin ja käynnistettiin 1990-luvun alussa. Sittemmin Euroopassa ja muualla maailmassa on tapahtunut monia historiallisia muutoksia. EU on laajentunut, sen koko ja jäsenvaltioiden määrä on yli kaksinkertaistunut, ja se on joutunut selviytymään kriiseistä ja konflikteista, jotka ovat aiheuttaneet ympäristöön, talouteen, yhteiskuntaan ja teknologiaan liittyviä haasteita.

Myös geopoliittinen tilanne on muuttunut. Aasiassa on noussut uusi supervalta, josta on tullut usealla tasolla EU:lle systeeminen kilpailija. Sisämarkkinoiden periaatteet – tavaroiden, palvelujen, pääoman ja työvoiman vapaa liikkuvuus – ovat osoittautuneet vuosien mittaan edullisiksi EU:n taloudellisen suorituskyvyn kannalta. Sisämarkkinat eivät olen kuitenkaan missään mielessä täydelliset.

Yhteisesti sovittujen sääntöjen täytäntöönpano on hajanaista, hallinnolliset vaatimukset ovat lisääntyneet ja markkinavalvontavalmiudet ovat valitettavan vähäiset. Ongelmana ovat tällä hetkellä myös ristiriitaiset tavoitteet: teollisuuden ja muiden kansallisen tason toimijoiden esittämät tukivaatimukset ja toisaalta kehotukset rajoittaa valtiontukea ja pitää toimintaedellytykset tasapuolisina; vaatimukset lähituotannosta arvonmuodostuksen luomisen ja työllisyyden säilyttämiseksi Euroopassa ja toisaalta pyrkimykset avata markkinoita ja niille pääsyä keinona pysyä kustannuskilpailukykyisenä maailmanlaajuisten kilpailijoiden kanssa ja tarjota kuluttajille kohtuuhintaisia tuotteita; autojen, tuuliturbiinien, aurinkopaneelien, kotitalous- ja puutarhanhoitolaitteiden jne. tuotannossa tarvittavien raaka-aineiden saanti ja toisaalta näiden resurssien hankinnan ehdot, kuten työ- ja ympäristönormien turvaaminen ja kilpailu niiden hankkimisesta.

Sisämarkkinoiden alkuperäisessä ajatuksessa keskeisessä asemassa ollut EU:n markkinoiden ja rajojen avoimuus ei riitä maailmassa, jossa ei enää noudateta monenvälisesti sovittuja kansainvälisen kaupan sääntöjä. Itse asiassa vaarana on, että niistä tulee EU:n heikkous, jos niitä ei suojata esimerkiksi valvomalla tiukasti EU:n markkinoille tulevien tuotteiden laatua ja turvallisuutta tai edellyttämällä, että sijoittajat seuraavat sijoituksia ja niihin liittyviä tavoitteita. Kun maailmassa ollaan siirtymässä monenvälisestä sääntöpohjaisesta järjestelmästä kohti tilannetta, jossa valtiot pyrkivät rajoittamaan ja supistamaan resurssien saamista kansallisten intressien pohjalta, globalisaatioon ja kansainvälisesti yhdentyneisiin toimitusketjuihin perustuva talous ei enää toimi.

Näille säännöille rakentuneet sisämarkkinat tarvitsevat siten uutta strategiaa, jossa olisi keskityttävä seuraaviin näkökohtiin: eurooppalainen teollisuuspolitiikka, yritystoimintaa ja pk-yrityksiä suosivat toimintaedellytykset, yhteisötalouden yritykset, suuren yleisön tuki EU:n yhdentymishankkeelle, hyvin järjestetyt ja tehokkaat yleishyödylliset palvelut sekä toimet Euroopan sosiaalisen mallin suojelemiseksi ja kehittämiseksi.

ETSK katsoo, että EU:n pääomamarkkinoiden valmiiksi saattaminen on ratkaisevan tärkeää sisämarkkinoiden syventämiseksi. Pääomamarkkinoiden olisi keskityttävä tavaroiden ja palvelujen tuotannon, hankinnan ja virtojen rahoittamiseen erityisesti tukemalla yritysten tki-toimintaa ja yleishyödyllisiä palveluja sekä kannustamalla yrittäjyyteen.

Painopisteeksi olisi asetettava myös toimintapolitiikat, joilla mahdollistetaan yksityisten yritysten innovointi ja tuetaan innovointia tarjoamalla riskipääomaa ja edistämällä teollisuuden ja tieteiden välistä yhteistyötä. Sisämarkkinoiden vahvistamiseksi painopisteenä olisi oltava lisäksi unionin säännöstön täytäntöönpano. Monet säännöistä ovat jääneet valitettavasti saattamatta osaksi kansallista lainsäädäntöä tai ne on pantu täytäntöön hyvin eri tavoin tai niiden soveltamisessa on hyvin suuria eroja. Tämä on vakava ja merkittävä este sisämarkkinoiden sujuvalle toiminnalle.

EU:n olisi edistettävä ilmastodiplomatiaa ulkosuhdepolitiikkansa lippulaivatoimena, Euroopan talous- ja sosiaalikomitea korostaa joulukuun täysistunnossa hyväksytyssä lausunnossaan. Tarvitaan vankka ja uskottava strateginen suunnitelma, jotta EU:n ilmastodiplomatia voidaan mukauttaa nykyiseen geopoliittiseen toimintaympäristöön ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin.

ETSK on vakaasti sitä mieltä, että ilmastodiplomatialle on annettava lippulaivatoimen asema EU:n ulkosuhdepolitiikassa.

ETSK:n työnantajat-ryhmän puheenjohtaja ja lausunnon esittelijä Stefano Mallia korosti: ”Emme voi odottaa, jos haluamme välttää peruuttamattomia vahinkoja. Ilmastodiplomatia on ennaltaehkäisevää diplomatiaa. Sen vuoksi ilmastodiplomatiasta on kiireellisesti tehtävä EU:n ulkosuhteiden ja ulkopolitiikan lippulaivatoimi.”

ETSK kannustaa EU:ta hyväksymään kokonaisvaltaisen ilmastodiplomatiastrategian, jossa määritellään lyhyen ja pitkän aikavälin painopisteet ja nivotaan ilmastotoimet kaikkiin ulkosuhteiden aloihin (mukaan lukien turvallisuus ja puolustus, kauppa, investoinnit, liikenne, muuttoliike, kehitysyhteistyö, taloudellinen ja tekninen apu, kulttuuri ja terveydenhuolto).

Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tehokas täytäntöönpano EU:ssa tuo unionille uskottavuutta, jonka ansiosta se voi vaikuttaa muihin ja innostaa niitä toteuttamaan kestävää kehitystä samankaltaisella tavalla. Näin ollen ETSK kehottaa jäsenvaltioita ja toimielimiä varmistamaan paremman koordinoinnin EU:n toimijoiden välillä, jotta niiden politiikat voidaan sovittaa yhteen ilmastotavoitteiden kanssa ja voidaan nopeuttaa kansallisia toimia vihreän kehityksen ohjelman toteuttamiseksi.

Lausunnon esittelijä Stefano Mallia sanoi: ”Meidän on arvioitava sisäisesti, pystymmekö saavuttamaan vihreän kehityksen ohjelmassa asetetut tavoitteet. Kun olemme saaneet oman tonttimme kuntoon, meidän olisi kiinnitettävä huomiota naapurimaihin, edistettävä niiden talouden monipuolistamista, laadittava oikeudenmukaista siirtymää koskevia suunnitelmia ja tuettava sopeutumis- ja riskinhallintahankkeita ilmastohaavoittuvuusriskien torjumiseksi ja vähentämiseksi.” (mt)

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) varoittaa äskettäin antamassaan lausunnossa, että EU:n liiallinen riippuvuus lääkeaineiden ja valmiiden lääkkeiden tuonnista Aasiasta uhkaa EU:n kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia. ETSK ehdottaakin kriittisiä lääkkeitä koskevan säädöksen laatimista.

Euroopan unionin on yhä haastavampaa turvata välttämättömien lääkkeiden saanti, koska se tuo suurimman osan lääkeaineista ja valmiista lääkkeistä tällä hetkellä Aasiasta. Riippuvuus ulkopuolisista toimittajista on huolestuttavaa sitä ajatellen, miten hyvin EU selviää silloin, kun toimitusketjuissa on häiriöitä, hinnat heilahtelevat ja geopoliittiset riskit uhkaavat.

”Tukeutumalla ulkopuolisiin toimittajiin vaarannamme unionin kansalaisten terveyden. Meidän on varmistettava viipymättä, että eurooppalaiset saavat tarvitsemansa lääkkeet”, totesi ETSK:n lausunnon esittelijä Lech Pilawski.

ETSK kehottaa perustamaan näihin huoliin vastaamiseksi uuden EU:n mekanismin, jolla edistetään lääkeaineiden ja valmiiden lääkkeiden tuotantoa Euroopassa. Ehdotetun kriittisiä lääkkeitä koskevan säädöksen on tarkoitus olla asetuksen muodossa esitettävä kattava EU:n mekanismi, jolla tuetaan aktiivisesti lääkeaineiden ja valmiiden lääkkeiden tuotantoa Euroopan unionissa. Siitä rahoitettaisiin tutkimusta ja kehitystä, infrastruktuurin kehittämistä ja toimintakustannuksia.

Komitean esittämien suositusten toteuttaminen vaatii mittavia investointeja ja EU:n jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä. ETSK kehottaa Euroopan komissiota ottamaan johtoaseman toimien koordinoijana ja laatimaan kattavan strategian, jolla pystytään takaamaan Euroopan terveysturvallisuus, edistämään taloudellista vaurautta ja takaamaan, että EU:n kansalaiset saavat lääkkeitä kohtuuhintaan. (gb)

Talous ja rahoitus, digitalisaatio, kilpailukyky ja liiketoiminta sekä kauppa – näillä neljällä alalla Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajavaltio Espanja sai edistystä aikaan heinäkuun ja joulukuun 2023 välisenä aikana.

ETSK:n joulukuun täysistunnossa puhunut Espanjan ensimmäinen varapääministeri ja talous- ja digitalisaatioministeri Nadia Calviño esitti yhteenvedon EU:n puheenjohtajavaltion päätelmistä ja käsitteli muun muassa talous- ja rahaliiton syventämistä, pikamaksuja pankkialalla, sähkömarkkinoiden uudistusta ja laajennetun kauppasopimuksen allekirjoittamista Chilen kanssa.

Nadia Calviño, jonka on nimetty Euroopan investointipankin (EIP) uudeksi pääjohtajaksi 1. tammikuuta 2024 lähtien, nosti myös esiin asioita, jotka Euroopan unionin on pikaisesti otettava asialistalleen erityisesti tulevia Euroopan parlamentin vaaleja silmällä pitäen. ”Maailmassa on meneillään valtava muutos, ja toisen maailmansodan jälkeiset geopoliittiset mannerlaatat liikkuvat”, hän sanoi. ”Meidän on huolehdittava siitä, että EU on jatkossakin suunnannäyttäjä maailman tärkeimmissä keskusteluissa, vastaa keskeisiin haasteisiin ja suojelee eurooppalaisia arvojaan tässä uudessa maailmassa.”

Calviño totesi kuluneen puolivuotiskauden olleen kiireinen ja lisäsi seuraavaa: ”Yhteistyö muiden EU:n toimielinten ja erityisesti ETSK:n kanssa on ollut ratkaisevan tärkeää puheenjohtajuuskauden onnistumisen kannalta. Osallistumiseni komitean täysistuntoon tänään on osoitus Espanjan hallituksen vahvasta sitoumuksesta työmarkkinaosapuolia, työmarkkinavuoropuhelua ja kansalaisyhteiskuntaa kohtaan. Pyrimme kuuntelemaan kansalaisyhteiskunnan näkemyksiä tarkasti ja ottamaan ne huomioon työssämme.” (mp)

Hyvät lukijat

Vuosi 2024 on muutoksen vuosi paitsi Euroopassa myös muualla maailmassa. Samalla kun valmistaudumme kesäkuussa järjestettäviin Euroopan parlamentin vaaleihin, maanosamme suurimpaan demokraattiseen tapahtumaan, kansallisia vaaleja ja presidentinvaaleja järjestetään yli 50 maassa eri puolilla maailmaa, muun muassa Yhdysvalloissa. Poliittiset asetelmat muuttuvat, ja kulku käy uusille urille.

EU:n kannalta Euroopan parlamentin vaalit ovat todellinen kansalaisten luottamusta mittaava testi. Olemme viime vuosina kohdanneet ennennäkemättömiä haasteita, ja nyt on EU:n kansalaisten vuoro kertoa meille, onko EU läpäissyt testin. Helppoa se tuskin tulee olemaan, kun otetaan huomioon, että EU:n kansalaiset pitävät ensisijaisena painopisteenä köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaa. Inflaatio, työpaikkojen epävarmuus ja yleinen taloudellisen vakauden puute luovat suotuisan kasvualustan pelolle ja ruokkivat populismia ja ääriliikkeiden propagandaa.

EU voi pysäyttää tämän suuntauksen, vaikkakaan tehtävä ei ole helppo. On aloitettava yhteyksien luominen äänestäjiin ja annettava heille mahdollisuus puhua ja saada äänensä kuuluviin. Olenkin ylpeä voidessani ilmoittaa, että 4.–8. maaliskuuta järjestetään kaikkien aikojen ensimmäinen ETSK:n kansalaisyhteiskuntaviikko – tapahtuma, jossa kansalaiset eri puolilta Eurooppaa, niin nuoret kuin vanhat, voivat käydä vuoropuhelua ja muotoilla viestejä seuraavan toimikauden EU-johtajille, jotka aloittavat Euroopan komission ja Euroopan parlamentin uusissa kokoonpanoissa.

EU:n on myös vastattava uusiin haasteisiin. Joulukuussa kokoontuneen Eurooppa-neuvoston historiallinen päätös avata liittymisneuvottelut Ukrainan ja Moldovan kanssa ja myöntää Georgialle ehdokasmaan asema viesti ratkaisevasta vaiheesta laajentumisessa. Pallo on nyt ehdokasmailla, joiden tulee toteuttaa tarvittavat uudistukset, mutta myös EU-johtajat ovat sitoutuneet käsittelemään sisäisiä uudistuksia – asiaa koskevat päätelmät on määrä julkaista kesällä 2024. ETSK tukee tätä kehitystä omasta puolestaan ottamalla jäsenehdokasmaita edustavat jäsenet asteittain mukaan komitean työskentelyyn. Heidän on tarkoitus antaa panoksensa laadittaviin lausuntoihin ja osallistua täysistuntoihin. Kiinnostuksenilmaisupyynnön julkaisun jälkeen ETSK:lla on nyt meneillään uusien jäsenten valinta. Työskentely heidän kanssaan käynnistetään komitean ensi kuussa pidettävässä täysistunnossa.

Kaikki tämä tapahtuu EU:n puheenjohtajavaltion Belgian tarkan seurannan alaisena. Sen tehtävänä on saattaa lainsäädäntöasiat päätökseen ja samalla myös valmistautua Euroopan parlamentin vaaleihin. Jos et ole vielä tutustunut Belgian puheenjohtajakauden painopisteisiin, suosittelen katsomaan tallenteen komitean tammikuun täysistunnosta.

Kun nyt aloitamme matkamme läpi vuoden 2024, on tärkeää pitää mielessä, että muutos ei ole este vaan mahdollisuus kasvaa. Se on tilaisuus muovata kerrontaa ja tehdä Euroopasta jälleen vahvempi ja yhtenäisempi.

Oliver Röpke

ETSK:n puheenjohtaja

Tässä numerossa:

• Euroopan komission entisen puheenjohtajan Jacques Delorsin muistoksi – Delors-instituutin johtajan Sébastien Maillardin ja EU-kirjeenvaihtaja Lorenzo Consolin laatima kirjoitus
• COP28-kokous: Kansalaisyhteiskunnan on vaadittava lisätoimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi
• Eurooppalainen vammaiskortti: askel kohti vammaisten henkilöiden vapaata liikkuvuutta EU:ssa
• ETSK kehottaa tehostamaan poliittisia toimia asunnottomuuden poistamiseksi