Rieke Smit, #UseTheNews-hankkeeseen liittyvän Social News Daily -uutiskanavan toimittaja
Erityisvieraanamme on nuori toimittaja Rieke Smit, joka työskentelee saksalaisen DPA-uutistoimiston käynnistämässä #UseTheNews-hankkeessa, jossa keskitytään Z-sukupolveen kuuluvien uutiskulutukseen ja pyritään parantamaan heidän medialukutaitoaan. Saatavilla olevien tietojen mukaan alle kolmannes 18–24-vuotiaista on kiinnostunut uutisista ja 23 prosenttia lukee uutisia yksinomaan TikTokista. Rieke kertoo tätä taustaa vasten, miten Z-sukupolven voi tavoittaa paitsi TikTokin myös muiden sosiaalisen median alustojen kautta – ja miten heidät voi saada kiinnostumaan tärkeistä uutisista, jotka vaikuttavat suoraan heidän elämäänsä.
Rieke Smit, #UseTheNews-hankkeeseen liittyvän Social News Daily -uutiskanavan toimittaja
Erityisvieraanamme on nuori toimittaja Rieke Smit, joka työskentelee saksalaisen DPA-uutistoimiston käynnistämässä #UseTheNews-hankkeessa, jossa keskitytään Z-sukupolveen kuuluvien uutiskulutukseen ja pyritään parantamaan heidän medialukutaitoaan. Saatavilla olevien tietojen mukaan alle kolmannes 18–24-vuotiaista on kiinnostunut uutisista ja 23 prosenttia lukee uutisia yksinomaan TikTokista. Rieke kertoo tätä taustaa vasten, miten Z-sukupolven voi tavoittaa paitsi TikTokin myös muiden sosiaalisen median alustojen kautta – ja miten heidät voi saada kiinnostumaan tärkeistä uutisista, jotka vaikuttavat suoraan heidän elämäänsä.
Hukkaamme yhden kokonaisen sukupolven, tai siltä ainakin vaikuttaa, sillä uutistarjontamme ei enää saavuta Z-sukupolvea. Alle kolmannes 18–24-vuotiaista on kiinnostunut uutisista, ja alle 18-vuotiaiden keskuudessa kiinnostus on vieläkin laimeampaa.
Tässä ei ole yleisesti ottaen mitään uutta. Kaikki ovat kuulleet joskus uutisväsymyksestä ja uutisten välttelystä. Lisäksi somevaikuttajilla ja -alustoilla lyhyine videoineen on yhä suurempi merkitys etenkin nuorten keskuudessa. Tämä vahvistettiin myös Reuters-journalismintutkimusinstituutin tuoreimmassa Digital News Report -julkaisussa.
Nuoret kuluttavat yhä vähemmän uutisia, koska heillä on vaikeuksia löytää TikTokin kaltaisilta alustoilta luotettavia uutisia, mutta myös siksi, että he eivät tiedä, miten uutiset liittyvät heidän elämäänsä. Tämä #UseTheNews-hankkeen tutkimukseen eräältä 16-vuotiaalta tytöltä saatu huomio valottaa hälyttävän suuntauksen mittasuhteita. Suuri kysymys on, miten saamme yhteyden TikTok-sukupolveen.
Ensinnäkin on oltava läsnä kaikilla sellaisilla alustoilla, joita nuoret joka tapauksessa käyttävät, ja tarjottava siellä uutisia, näkökulmia ja taustatietoa. Toiseksi on osoitettava nuorille, miksi ajankohtaisten asioiden seuraaminen on tärkeää heidän elämänsä kannalta. Samalla heidän medialukutaitonsa paranee.
Tämä on myös #UseTheNews-hankkeen ja Social News Daily -uutiskanavan toimitustiimin tavoitteena. Ne julistivat kuluvan vuoden ”uutisten vuodeksi”, jotta erityisesti teini-ikäisten ja nuorten aikuisten uutislukutaito vahvistuisi ja tämä puolestaan lujittaisi yhteiskuntaa ja demokratiaa.
Social News Daily tekee tätä työtä julkaisemalla uutisia TikTokissa, Instagramissa ja YouTubessa. Uutisten välittäminen sosiaalisessa mediassa? Miten se tehdään? Hyödyntämällä menetelmiä, jotka sisällön tuottajat ymmärsivät jo kauan ennen meitä: meikkaus-, kokkaus- tai kävelyvideolla voidaan myös puhua vakavista aiheista. Social News Daily toimii juuri näin mutta tarjoaa videoilla uutisia.
Teemme kokeiluja kuluttajien katselutottumuksiin mukautumiseksi. Analysoimme 40 sekunnin videoilla laajoja asiakokonaisuuksia ja pohdimme, miksi asia on tärkeä tämän päivän 16-vuotiaalle.
Työkalupakkiimme kuuluu lisäksi klikkausten kalastelu – journalistisia normeja unohtamatta. Miksi? TikTokissa viestin lähettäjällä on vain kaksi sekuntia aikaa kiinnittää selaajan huomio. Jos videosi ei tämän lyhyen hetken kuluessa säväytä tarpeeksi, kukaan ei katso sitä. Aloitamme viestimme siksi provokatiivisella kysymyksellä tai tavallisesta poikkeavalla faktatiedolla, jotta saamme selaajat kiinnostumaan ja klikkaamaan, mutta vastaukset tulevat vasta videon lopussa. Ihmiset katsovat videot loppuun ja tulevat kuluttaneeksi journalistista sisältöä. Siinäkö kaikki?
Riittääkö, että on mediakanavana läsnä sosiaalisessa mediassa? Lyhyesti sanottuna: ei riitä. Nuorten ja toimittajien välillä on oltava enemmän yhdistäviä tekijöitä. On vahvistettava luottamusta tiedotusvälineisiin ja tehtävä journalismista läpinäkyvää esimerkiksi kannustamalla opettajia edistämään mediataitoja kouluissa tai tiivistämällä yhteyksiä koulutyön ja toimitustyön välillä, kuten #UseTheNews tekee toimittajan työhön perehdyttävien esimerkkihankkeidensa ja Newscamps-työpajojen avulla.
Z-sukupolvi voidaan saada seuraamaan uutisia vain, jos uutisten tarjoajat ovat siellä, missä nuoretkin – koulussa, festivaaleilla ja sosiaalisessa mediassa –, ja keskustelevat nuorten kanssa valeuutisista, tiedotusvälineistä ja niiden merkityksestä.
Rieke huolehtii Social News Dailyn (SND) toimitussihteerinä toimituksen päivittäisen työn sujumisesta. Hän on ollut mukana #UseTheNews-hankkeessa eri rooleissa vuodesta 2021 lähtien ja vastaa nyt SND:n tuottaman sisällön suunnittelusta, koordinoinnista ja hyväksymisestä. Journalismiin ja humanitaariseen apuun painottuneiden kandidaatin- ja maisterintutkintojensa jälkeen hän työskenteli harjoittelijana FUNKE Zentralredaktionissa.
DPA-uutistoimiston käynnistämässä #UseTheNews-hankkeessa (UTN) paneudutaan nuorten mediaosaamiseen. Hankkeessa kehitetään Leibniz-mediatutkimusinstituutin avustuksella innovatiivisia uutisointimuotoja uutislukutaitolaboratoriossa ja sosiaalisen median uutispalvelussa. Lisäksi UTN järjestää opettajille työpajoja ja tarjoaa heidän käyttöönsä materiaaleja. Hanketta tukee laaja joukko media-, koulutus- ja tutkimusalan kumppaneita, ja sitä luotsaa johtokunta, joka koostuu tunnetuista media-alan ja politiikan vaikuttajista.
Kaksikymmentä vuotta Slovenian liittymisestä EU:hun Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) kokosi Ljubljanaan poliittisia ja kansalaisyhteiskunnan johtajia tämän symbolisen vuosipäivän kunniaksi. Tarkoituksena oli korostaa EU-jäsenyyden perustavanlaatuisia etuja ja vahvistaa, että Länsi-Balkanin alueen tulevaisuus on Euroopan unionissa.
Kaksikymmentä vuotta Slovenian liittymisestä EU:hun Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) kokosi Ljubljanaan poliittisia ja kansalaisyhteiskunnan johtajia tämän symbolisen vuosipäivän kunniaksi. Tarkoituksena oli korostaa EU-jäsenyyden perustavanlaatuisia etuja ja vahvistaa, että Länsi-Balkanin alueen tulevaisuus on Euroopan unionissa.
ETSK:n tiiviissä yhteistyössä Euroopan komission ja Länsi-Balkanin Open Society Foundation -säätiön kanssa järjestämässä konferenssissa EU:n laajentumisen menestystarinan jatkaminen – hyödyt Länsi-Balkanille ennen liittymistä tuotiin esiin ne uudistukset, jotka ovat tarpeen liittymisprosessin edistämiseksi, mukaan lukien EU:n perusarvojen noudattamisen merkitys.
Konferenssissa puheenvuoron käyttivät komitean puheenjohtajan Oliver Röpken lisäksi Slovenian ulkoministeri Tanja Fajon, Slovenian työministeri Luka Mesec ja alueellisen yhteistyöneuvoston pääsihteeri Majlinda Bregu.
Kuten ETSK:n puheenjohtaja Oliver Röpke korosti: ”Länsi-Balkanin paikka on EU:ssa. Ennen sitä EU:n perhe ei ole koossa. Voitte luottaa siihen, että ETSK tekee osansa järjestämällä syyskuussa laajentumista käsittelevän kansalaisyhteiskuntahuippukokouksen.”
Slovenian ulkoministeri Tanja Fajon totesi: ”Mielestäni tarvitsemme toisiamme nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Prosessin edistämiseksi kansalaisyhteiskunnan on painostettava politiikkoja ja hallitusta lähentymään EU:ta.”
Slovenian työ-, perhe-, sosiaali- ja tasa-arvoministeri Luka Mesec totesi: ”Slovenialla ja Länsi-Balkanin mailla on pitkä yhteinen historia. Yhteinen kotimme on Euroopan unioni, joten pyrin yhdessä Slovenian hallituksen kanssa edistämään Länsi-Balkanin maiden liittymistä Euroopan unioniin.” (mt)
EU:ssa lähes puolet harjoittelijoista työskentelee palkatta ja monet ovat ns. näennäisharjoittelussa, jossa heitä käytetään halpana työvoimana, jolla ei ole mahdollisuutta sosiaaliseen suojeluun tai muihin oikeuksiin. Euroopan komission äskettäin esittämää ehdotusta harjoittelun laadun parantamisesta EU:ssa on pidetty askeleena oikeaan suuntaan mutta arvosteltu siitä, ettei se mene riittävän pitkälle. Pyysimme lausunnon ”Harjoitteludirektiivi ja harjoittelun vahvistetut laatupuitteet” esittelijää Nicoletta Merloa kertomaan ETSK:n kannasta komission ehdotukseen sekä ETSK:n ehdotuksista harjoittelun laadun parantamiseksi ja sen varmistamiseksi, että harjoittelu on kaikkien eikä vain sellaisten nuorten ulottuvilla, joilla on siihen varaa.
EU:ssa lähes puolet harjoittelijoista työskentelee palkatta ja monet ovat ns. näennäisharjoittelussa, jossa heitä käytetään halpana työvoimana, jolla ei ole mahdollisuutta sosiaaliseen suojeluun tai muihin oikeuksiin. Euroopan komission äskettäin esittämää ehdotusta harjoittelun laadun parantamisesta EU:ssa on pidetty askeleena oikeaan suuntaan mutta arvosteltu siitä, ettei se mene riittävän pitkälle. Pyysimme lausunnon ”Harjoitteludirektiivi ja harjoittelun vahvistetut laatupuitteet” esittelijää Nicoletta Merloa kertomaan ETSK:n kannasta komission ehdotukseen sekä ETSK:n ehdotuksista harjoittelun laadun parantamiseksi ja sen varmistamiseksi, että harjoittelu on kaikkien eikä vain sellaisten nuorten ulottuvilla, joilla on siihen varaa.
Albanian nuorilla on erittäin tärkeä rooli tuotaessa maata lähemmäs EU:ta. Heidän halukkuuttaan toimia muutoksen edistäjinä ja heidän innostustaan EU:hun ei kuitenkaan useinkaan tueta riittävillä resursseilla, joiden avulla he voisivat osallistua mielekkäällä tavalla ohjelmiin, hankkeisiin ja päätöksentekoon. Tarvitaan kaikenkattavaa sidosryhmien koordinointia, jossa keskitytään nuoriin, kirjoittaa yllätysvieraamme Dafina Peci, joka on Albanian kansallisen nuorisokongressin pääjohtaja.
Albanian nuorilla on erittäin tärkeä rooli tuotaessa maata lähemmäs EU:ta. Heidän halukkuuttaan toimia muutoksen edistäjinä ja heidän innostustaan EU:hun ei kuitenkaan useinkaan tueta riittävillä resursseilla, joiden avulla he voisivat osallistua mielekkäällä tavalla ohjelmiin, hankkeisiin ja päätöksentekoon. Tarvitaan kaikenkattavaa sidosryhmien koordinointia, jossa keskitytään nuoriin, kirjoittaa yllätysvieraamme Dafina Peci, joka on Albanian kansallisen nuorisokongressin pääjohtaja.
Dafina Peci valittiin Albanian kansallisen nuorisokongressin pääjohtajaksi vuonna 2016 toimittuaan kaksi peräkkäistä vuotta sen puheenjohtajana. Dafina on myös opettanut vuodesta 2017 lähtien Tiranan yliopiston valtiotieteen laitoksessa. Hän oli alueellisen nuorisoalan yhteistyöjärjestön (RYCO) perustamista käsittelevän työryhmän jäsen, minkä jälkeen hän edusti Albaniaa RYCO:n hallituksessa sekä toimi nuorison edustajana sen hallintoneuvostossa. Hänellä on valtiotieteiden ja kansainvälisten suhteiden kandidaatin tutkinto sekä aluepolitiikan ja turvallisuuden maisterin tutkinto. Hän on myös erikoistunut jatko-opiskeluissa konfliktin jälkeiseen turvallisuuteen, rauhan rakentamiseen ja rauhanvälitysinstituutioihin.
Dafina Peci, Albanian kansallisen nuorisokongressin pääjohtaja
Nuoret ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita tässä ja nyt eivätkä ainoastaan tulevaisuuden johtajina. Heidän voimansa, mielikuvituksensa ja tahtonsa toteuttaa hyviä ideoita ovat ratkaisevan tärkeitä yhteiskunnan kehityksen kannalta. Nuorten aktiivinen osallistuminen kehittää demokraattisia arvoja, sosiaalista edistystä ja henkilökohtaista kasvua. Se antaa päättäjille konkreettista tietoa ongelmista, joihin on kiinnitettävä huomiota.
Dafina Peci, Albanian kansallisen nuorisokongressin pääjohtaja
Nuoret ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita tässä ja nyt eivätkä ainoastaan tulevaisuuden johtajina. Heidän voimansa, mielikuvituksensa ja tahtonsa toteuttaa hyviä ideoita ovat ratkaisevan tärkeitä yhteiskunnan kehityksen kannalta. Nuorten aktiivinen osallistuminen kehittää demokraattisia arvoja, sosiaalista edistystä ja henkilökohtaista kasvua. Se antaa päättäjille konkreettista tietoa ongelmista, joihin on kiinnitettävä huomiota.
Albanian nuoret suhtautuvat erittäin innokkaasti EU:hun yhdentymiseen, mutta tätä innostusta ei tueta asianmukaisella tiedolla, tietämyksellä tai osallistumiskeinoilla.
Albania voisi saada merkittävää hyötyä antamalla nuorille mahdollisuuden osallistua mielekkäällä tavalla eri ohjelmiin ja hankkeisiin. Näin nuoret albanialaiset voisivat ilmaista tarpeensa ja prioriteettinsa ja ryhtyä toimiin haluttujen muutosten tekemiseksi.
Albanian nuorisokongressin jatkuvassa työssä nuorten kanssa on keskitytty suurelta osin ymmärtämään, missä määrin kansalaisyhteiskunnan aktivismi ja nuorten osallistuminen ovat muuttaneet yhteiskuntaa. Jotta voidaan tehostaa nuorten toimintaa ja osallistumista Albanian yhdentymisprosessiin, on ehdottoman tärkeää, että opitut kokemukset otetaan todellakin huomioon alkaen vahvoista kumppanuuksista, joissa nuoret asetetaan etusijalle, investoimalla nuoriin arvokkaana voimavarana ja edistämällä synergiaa kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien välillä. Nämä ovat mielestäni ratkaisevan tärkeitä toimia.
Kumppanuus nuorten ja kansalaisyhteiskunnan kanssa Albanian EU-integraatioprosessin edistämiseksi
Sen lisäksi, että nuoret ovat todellinen toivomme, he muodostavat EU:n tärkeimmän muutosvoiman, joka auttaa Albaniaa etenemään kohti parempaa tulevaisuutta, mutta myös kohti parasta mahdollista nykyhetkeä. Heillä on rohkeutta, ihanteita ja tahtoa toteuttaa vaikeimpiakin konsepteja. Yhteiskuntaan aktiivisesti osallistuvat nuoret paitsi kartuttavat henkilökohtaista ja sosiaalista kasvuaan myös edistävät demokraattisempaa yhteiskuntaa ja tarjoavat päätöksentekijöille arvokkaita näkökulmia moniin kysymyksiin ja suuntauksiin, jotka vaativat vastauksia. Nuorten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen ja heidän osallistumisensa mielekkäällä tavalla toimiin ja ohjelmiin, joilla vastataan heidän tarpeisiinsa ja tavoitteisiinsa, olisi erittäin hyödyllistä Albanialle.
Sen lisäksi, että osallistuminen on perusihmisoikeuskäsite, se on myös käytännön keino edistää kaikkien aktiivista kansalaisuutta. Vaikka äänestäminen ja ehdokkaaksi asettuminen ovat demokraattisen osallistumisen keskeisiä osatekijöitä, nuorten osallistuminen jokapäiväiseen elämään on muutakin. Aktiivisen kansalaisuuden edellytyksenä on osallistumisoikeus ja -mahdollisuudet, mutta myös tarvittavat keinot, tilat, välineet ja tarvittaessa taloudellinen tuki, jotta nuoret voivat vaikuttaa päätöksentekoon ja osallistua toimiin ja toimintoihin, jotka vahvistavat ja tukevat yhteiskuntaa ja tekevät siitä kestävämmän.
Tässä mielessä kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden verkostojen laajentaminen on olennaisen tärkeää, jotta voidaan tarjota uusia paikkoja nuorten osallistamiseksi ja heidän vaikutusmahdollisuuksiensa lisäämiseksi. Kansalaisyhteiskunnan organisaatiot voivat vertailla parhaita käytäntöjä, oppia toisiltaan, vaihtaa tietoja ja löytää uusia ideoita tekemällä yhteistyötä sekä luomalla verkostoja ja synergioita. Lisäksi ne voivat hyödyntää lisärahoitusta yhteisessä työssään ja koordinoida politiikkoja ja ohjelmia. Kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden toimet lisäävät nuorten vaikutusmahdollisuuksia, mikä auttaa myös vahvistamaan nuorten edustusta ja osallistumista yhteiskuntaan.
Ajatellen niiden mahdollisuuksien ja innovaatioiden hyödyntämistä, joita nuoret voivat tuoda Albanian yhteiskunnalle raivaamalla tietä sosiaaliselle, kulttuuriselle ja taloudelliselle kasvulle, toivon että EU:n laajentuminen toteutuu ja että se innoittaa nuorten ja kansalaisyhteiskunnan aktivismia.
Tehtävää on paljon ja tarvitaan lisätoimia nuorten mielekkään aktiivisen osallistumisen, edustuksen ja johtajuuden lisäämiseksi yhteiskunnassa. Nuorten osallistaminen edellyttää myös sellaisten tilojen luomista ja priorisointia, jotka tarjoavat tietoa ja mahdollisuuksia vuoropuheluun ja tietämyksen jakamiseen vertaisryhmien, sidosryhmien ja päättäjien kanssa.
EU:n nuorisotesti on väline, jolla pyritään varmistamaan, että nuoret voivat osallistua päätöksentekoon nykyistä laajemmin. EU:n nuorisotestiin ETSK:ssa osallistuvien järjestöjen haku on juuri päättynyt, ja ETSK:n nuorisoryhmän puheenjohtaja Katrīna Leitāne kertoo, mitä testaaminen merkitsee ETSK:n toimintaan mukaan pääseville nuorisojärjestöille.
EU:n nuorisotesti on väline, jolla pyritään varmistamaan, että nuoret voivat osallistua päätöksentekoon nykyistä laajemmin. EU:n nuorisotestiin ETSK:ssa osallistuvien järjestöjen haku on juuri päättynyt, ja ETSK:n nuorisoryhmän puheenjohtaja Katrīna Leitāne kertoo, mitä testaaminen merkitsee ETSK:n toimintaan mukaan pääseville nuorisojärjestöille.
ETSK:n nuorisoryhmän puheenjohtaja Katrīna Leitāne
Nuorten edut ovat ympäri maailman aliedustettuina poliittisessa päätöksenteossa, mutta nuoret ovat valmiita, halukkaita ja kykeneviä antamaan panoksensa. Ottamalla nuorten näkökulma huomioon ETSK:n kannanotoissa pyritään siihen, että EU:n toimintapolitiikoista saadaan edustavampia ja tuleviin tarpeisiin joustavasti vastaavia. Euroopan kansalaisyhteiskunnan kokoontumispaikkana ETSK:n tulisi olla tärkein nuorten näkemyksiä edustava EU:n elin.
ETSK:n nuorisoryhmän puheenjohtaja Katrīna Leitāne
Nuorten edut ovat ympäri maailman aliedustettuina poliittisessa päätöksenteossa, mutta nuoret ovat valmiita, halukkaita ja kykeneviä antamaan panoksensa. Ottamalla nuorten näkökulma huomioon ETSK:n kannanotoissa pyritään siihen, että EU:n toimintapolitiikoista saadaan edustavampia ja tuleviin tarpeisiin joustavasti vastaavia. Euroopan kansalaisyhteiskunnan kokoontumispaikkana ETSK:n tulisi olla tärkein nuorten näkemyksiä edustava EU:n elin.
ETSK on jo muutaman vuoden ajan pohtinut, miten nuorten eurooppalaisten näkemykset voitaisiin ottaa paremmin huomioon sen työssä ja EU:n päätöksentekoprosessissa. Nuorten osallistumisen virallistamista varten ETSK:hon perustettiin vuosi sitten nuorisoryhmä. Syyskuussa 2022 julkaistulla lausunnolla ”EU-tason nuorisotesti” ETSK:sta tuli ensimmäinen EU:n elin, joka sitoutui testin täytäntöönpanoon. Huhtikuussa 2024 ETSK otti jälleen suuren askeleen eteenpäin hyväksymällä ETSK:n menetelmän EU:n nuorisotestin soveltamiseksi.
EU:n nuorisotesti on väline, jonka tarkoituksena on vahvistaa nuorten osallistumista ja nuorisokysymysten huomioon ottamista kaikessa päätöksenteossa. Siihen liittyy kuulemisia, vaikutustenarviointeja ja lieventäviä toimenpiteitä. ETSK:ssa testaus tarkoittaa sitä, että nuorten edustajat tekevät tiettyjen lausuntojen laadinnassa yhteistyötä ETSK:n jäsenten kanssa. Käytännössä nuorten edustajat osallistuvat kokouksiin ja kuulemisiin, esittävät kirjallisia kannanottoja ja mahdollisesti seuraavat lausuntojen johdosta toteutettavia toimia. Kunkin lausunnon kohdalla yksi nuorison edustaja työskentelee kaikkien mukana olevien nuorisojärjestöjen puolesta.
Aloite on parhaillaan täytäntöönpanovaiheessa. Tämän vuoden kesäkuussa järjestettiin nuorisojärjestöjen avoin haku, ja ETSK sai yli 100 hakemusta. Mukaan valituille nuorisojärjestöille tiedotetaan säännöllisesti tulossa olevista uusista lausunnoista, ja niiltä kysytään, ovatko ne kiinnostuneita osallistumaan jonkin tulevan lausunnon tiimoilta. Siitä, mille ETSK:n lausunnoille tehdään EU:n nuorisotesti, päättävät viime kädessä komitean jaostojen ja neuvoa-antavan valiokunnan ”teollisuuden muutokset” (CCMI) työvaliokunnat.
ETSK:n nuorisoryhmä sai menetelmän valmisteluun apua erittäin onnistuneesta pilottihankkeesta. Kukin ETSK:n jaosto ja CCMI valitsi yhden lausunnon, ja niiden valmisteluun osallistui menestyksekkäästi yhteensä 20 nuorison edustajaa. Lausuntojen aiheet vaihtelivat talouspolitiikan eurooppalaisesta ohjausjaksosta demokratian puolustamiseen.
ETSK:n nuorisoryhmä pyrkii löytämään parhaan tavan osallistaa nuorisojärjestöt mielekkäästi komitean työskentelyyn. Seuraavaksi aloitamme testin soveltamisen. Menetelmää pohditaan ja parannetaan matkan varrella säännöllisesti.
Suurissa monikansallisissa yrityksissä toimii tällä hetkellä yli 1 200 eurooppalaista yritysneuvostoa. Nämä elimet ovat tärkeitä työpaikkademokratian välineitä, sillä niillä on oikeus saada yrityksen keskushallinnolta tietoa ylikansallisista kysymyksistä ja esittää mielipiteensä. Tällaisia kysymyksiä ovat muun muassa ajankohtainen talous- ja rahoitustilanne sekä työpaikkojen, investointien tai uusien työmenetelmien todennäköiset kehityssuuntaukset. Eurooppalaisilla yritysneuvostoilla ei ole sopimusneuvotteluoikeutta.
Suurissa monikansallisissa yrityksissä toimii tällä hetkellä yli 1 200 eurooppalaista yritysneuvostoa. Nämä elimet ovat tärkeitä työpaikkademokratian välineitä, sillä niillä on oikeus saada yrityksen keskushallinnolta tietoa ylikansallisista kysymyksistä ja esittää mielipiteensä. Tällaisia kysymyksiä ovat muun muassa ajankohtainen talous- ja rahoitustilanne sekä työpaikkojen, investointien tai uusien työmenetelmien todennäköiset kehityssuuntaukset. Eurooppalaisilla yritysneuvostoilla ei ole sopimusneuvotteluoikeutta.
Yritysneuvostoilla on yhä suurempi merkitys, sillä yritysten päätökset tehdään pääasiallisesti päätoimipaikassa mutta pannaan täytäntöön koko yrityksen laajuudelta. Eurooppalaiset yritysneuvostot auttavat työntekijöiden edustajia ymmärtämään paremmin yritysten päätöksiä. Asianmukainen tiedottaminen ja kuuleminen voi myös auttaa yritysjohtoa muokkaamaan päätöksiään niin, että ne voidaan panna sujuvasti täytäntöön kaikissa maissa.
On kuitenkin käynyt ilmeiseksi, että nykyisessä direktiivissä eurooppalaisesta yritysneuvostosta (vuodelta 2009) ja sen täytäntöönpanossa on vakavia puutteita. Kriittistä on, että monilla eurooppalaisilla yritysneuvostoilla ei ole mahdollisuutta saattaa asiaansa tuomioistuimen käsiteltäväksi, jos niiden oikeuksia loukataan. Aiempien oikeudenkäyntien ja tuomioiden perusteella oikeudellisia epävarmuustekijöitä liittyy erityisesti tiedottamisen, kuulemisen, ylikansallisuuden ja luottamuksellisuuden määritelmiin sekä eurooppalaisten yritysneuvostojen oikeuteen käyttää asiantuntijoita (esim. oikeudellinen apu tai ammattijärjestöjen edustajat). Lisäksi useat säännökset ovat vanhentuneita ja ne on mukautettava nykyiseen globaaliin tilanteeseen.
Yrityksillä ja niiden työntekijöillä on edessään monitahoisia haasteita, jotka liittyvät digitalisaatioon, ilmastonmuutoksen torjuntatoimiin, väestökehitykseen ja osaamiseen. Näistä juontuvat muutokset saattavat mullistaa toimintaympäristön ja vaikuttaa yrityksen kilpailukykyyn sekä sosiaaliturvaan ja työntekijöiden tuottavuuteen. Tieteellisissä tutkimuksissa on osoitettu, että toteuttamalla työntekijöiden tiedonsaanti-, kuulemis- ja/tai osallistumisoikeuksia tehokkaasti voidaan parantaa yritysten päätösten kestävyyttä ja yritysten kilpailukykyä, mikä puolestaan viittaa siihen, että eurooppalaisilla yritysneuvostoilla voi olla ratkaiseva rooli oikeudenmukaisen siirtymän toteuttamisessa.
Direktiiviä eurooppalaisesta yritysneuvostosta on siis tarpeen tarkistaa oikeusvarmuuden ja yritysneuvostojen asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi. Panemalla tarkistettu direktiivi nopeasti ja sujuvasti täytäntöön pystytään korjaamaan nykyiset puutteet ja sovittamaan eurooppalaiset yritysneuvostot tulevaisuuden tarpeisiin. ETSK:n lausunnossa arvioidaan komission ehdotusta ja esitetään lainsäätäjille useita konkreettisia ehdotuksia siitä, miten direktiiviä voitaisiin edelleen parantaa.
