ETSK:n ”liikenne, energia, perusrakenteet, tietoyhteiskunta” -jaoston (TEN) puheenjohtaja ja alueiden komitean (AK) antaman asumista käsittelevän lausunnon esittelijä Andres Jaadla kehottivat EU:n toimielimiä ryhtymään kiireellisesti toimiin Euroopan unionin tämänhetkisen asuntokriisin ratkaisemiseksi. He suhtautuivat myönteisesti myös energia- ja asumisasioista vastaavan komissaarin nimittämiseen ja siihen, että hänen tehtävänään on laatia kaikkien aikojen ensimmäinen kohtuuhintaista asumista koskeva eurooppalainen suunnitelma.
ETSK:n ”liikenne, energia, perusrakenteet, tietoyhteiskunta” -jaoston (TEN) puheenjohtaja ja alueiden komitean (AK) antaman asumista käsittelevän lausunnon esittelijä Andres Jaadla kehottivat EU:n toimielimiä ryhtymään kiireellisesti toimiin Euroopan unionin tämänhetkisen asuntokriisin ratkaisemiseksi. He suhtautuivat myönteisesti myös energia- ja asumisasioista vastaavan komissaarin nimittämiseen ja siihen, että hänen tehtävänään on laatia kaikkien aikojen ensimmäinen kohtuuhintaista asumista koskeva eurooppalainen suunnitelma.
Asuntopolitiikkaa koskeva julkilausuma
Kehotamme Euroopan komissiota järjestämään sosiaalista asuntotarjontaa ja kohtuuhintaista asumista käsittelevän jokavuotisen EU-huippukokouksen yhteistyössä Euroopan parlamentin, ETSK:n ja AK:n kanssa. Vuosittaiseen EU-huippukokoukseen kutsuttaisiin monitasoisen lähestymistavan mukaisesti ja toissijaisuusperiaatetta noudattaen kaikki sidosryhmät, jotka osallistuvat sosiaalista asuntotarjontaa ja kohtuuhintaista asumista koskevien jäsenvaltioiden toimien täytäntöönpanoon, vaihtamaan kokemuksia.
Kannatamme asuntoasioista vastaavan komission jäsenehdokkaan suunnitelmaa perustaa kohtuuhintaista asumista ja sosiaalista asuntotarjontaa koskeva yleiseurooppalainen investointijärjestely, jolla tuettaisiin kansallisten, alueellisten ja paikallisten kumppanuusrakenteiden toimia asuntomarkkinoilta syrjäytymisen lopettamiseksi yhteistyössä ETSK:n ja AK:n kanssa.
Korostamme, että on syytä etsiä innovatiivisia tapoja lisätä julkisia investointeja ja hyödyntää olemassa olevia EU:n varoja, jotta asuntokriisiin voidaan löytää pitkäkestoinen ratkaisu.
Kehotamme EU:n toimielimiä tukemaan asuinrakennusten peruskorjauksia monipuolisella, pitkäaikaisella ja innovatiivisella rahoitustuella ja johdonmukaisilla oikeudellisilla puitteilla, jotka on kohdistettu haavoittuvassa asemassa oleville väestöryhmille sekä tärkeille ruohonjuuritason toimijoille, erityisesti energiayhteisöille ja paikallisviranomaisille.
Vaadimme tiiviimpää yhteistyötä hallinnon eri tasojen toimijoiden eli jäsenvaltioiden, EU:n toimielinten, kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden, aluehallintojen ja paikallisviranomaisten välillä.
Sitoudumme auttamaan Liègen julistuksessa esitettyjen toimenpiteiden täytäntöönpanossa osallistumalla kaikkien EU:n toimielinten yhteisiin ponnisteluihin asuntokriisin ratkaisemiseksi ja Euroopan yhteenkuuluvuuden parantamiseksi jakamalla kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja paikallis- ja alueviranomaisten näkemyksiä eri puolilta EU:ta.
Yllätysvieraamme on Andrei Hnjot, valkovenäläinen elokuvantekijä ja journalisti, joka on juuri vapautettu kotiarestista Serbiassa. Hän vietti siellä vuoden vangittuna luovutusta varten, koska hänen kotimaansa syytti häntä talousrikoksista. Oman tarinansa kautta hän kuvaa riippumattomien journalistien kohtaloa tämän päivän Valko-Venäjällä, jossa jopa pieninkin vallassa olevien arvostelu voi johtaa siihen, että heidät leimataan ”kansan vihollisiksi” ja vangitaan näennäisiin taloudellisiin syytteisiin vedoten.
Yllätysvieraamme on Andrei Hnjot, valkovenäläinen elokuvantekijä ja journalisti, joka on juuri vapautettu kotiarestista Serbiassa. Hän vietti siellä vuoden vangittuna luovutusta varten, koska hänen kotimaansa syytti häntä talousrikoksista. Oman tarinansa kautta hän kuvaa riippumattomien journalistien kohtaloa tämän päivän Valko-Venäjällä, jossa jopa pieninkin vallassa olevien arvostelu voi johtaa siihen, että heidät leimataan ”kansan vihollisiksi” ja vangitaan näennäisiin taloudellisiin syytteisiin vedoten.
Connecting EU 2024 -valokuvakilpailun on voittanut päätoimittaja ja toimittaja Martina Cikojević Kroatian postityöntekijöiden liitosta. Valokuvallaan Brysselin Grand Place kuunvalossa voiton vienyt Cikojević palkitaan kaksipäiväisellä matkalla Brysseliin maaliskuussa 2025 järjestettävän ETSK:n kansalaisyhteiskuntaviikon aikana.
Connecting EU 2024 -valokuvakilpailun on voittanut päätoimittaja ja toimittaja Martina Cikojević Kroatian postityöntekijöiden liitosta.
Valokuvallaan Brysselin Grand Place kuunvalossa voiton vienyt Cikojević palkitaan kaksipäiväisellä matkalla Brysseliin maaliskuussa 2025 järjestettävän ETSK:n kansalaisyhteiskuntaviikon aikana.
Cikojević osallistui tämän vuoden Connecting EU 2024 -seminaariin, joka järjestettiin Brysselissä 17.–18. lokakuuta. Seminaari kokosi yhteen EU:n kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden lehdistö- ja viestintävastaavia sekä toimittajia, ja sen aiheena oli ”Journalismi demokratian linnakkeena: miten auttaa sitä selviytymään ja menestymään”. Seminaarin painopisteenä olivat ennennäkemättömät haasteet, joita toimittajat joutuvat kohtaamaan tässä nopeasti kehittyvän tekoälyn ja lisääntyvän poliittisen painostuksen maailmassa.
Osallistujille järjestettiin myös verkostoitumisohjelmaa aiheesta ”Lehdistö- tai viestintävastaavana Instagramin, Tiktokin ja tekoälyn aikakaudella – miten saada viesti menemään perille”. Tähän osuuteen kuului kaksi työpajaa. Valokuvakilpailu oli osa viestintäasiantuntija Tom Moylanin vetämää työpajaa ”Oppitunteja viestintäsisällöistä”.
Voitokkaassa kuvassa tummien pilvien välistä pilkistävä kuu valaisee pimeää iltaa. Martina Cikojević totesi, että kuvassa voi nähdä myös symbolisen yhteyden seminaarin aiheeseen. ”Kukaan ei voi estää kuuta tuomasta valoa pimeyteen, eikä kukaan saisi estää toimittajia paljastamasta totuutta, jotta voisimme elää paremmassa, turvallisemmassa ja oikeudenmukaisemmassa yhteiskunnassa”, hän sanoi.
Valokuvakilpailun voittajana Cikojević pääsee osallistumaan ETSK:n toiseen kansalaisyhteiskuntaviikkoon, joka järjestetään ETSK:n tiloissa Brysselissä 17.–21. maaliskuuta. Tulevan vuoden tapahtuman aiheena on Yhteenkuuluvuuden ja osallisuuden lisääminen polarisoituneissa yhteiskunnissa.
ETSK:n lehdistöyksikkö onnittelee Martinaa ja kiittää kaikkia kuvansa lähettäneitä.(ll)
ETSK antoi lokakuussa lausunnon, jossa se ehdotti EU:n rahoituksen toiminnan perusteellista uudelleentarkastelua. Komitea kehotti lisäämään avoimuutta ja kansalaisten osallistamista kaikkialla EU:ssa, mikä lisäisi demokratiaa ja kansalaisten luottamusta.
ETSK antoi lokakuussa lausunnon, jossa se ehdotti EU:n rahoituksen toiminnan perusteellista uudelleentarkastelua. Komitea kehotti lisäämään avoimuutta ja kansalaisten osallistamista kaikkialla EU:ssa, mikä lisäisi demokratiaa ja kansalaisten luottamusta.
Tämän saavuttamiseksi ETSK suosittaa, että kehitetään yhteinen julkisen talouden avoimuutta koskeva kehys, jossa kansalaiset otetaan mukaan budjetointiprosesseihin, ja luodaan digitaalisia välineitä talousarviotietojen selkeyttämiseksi.
Lausunnon esittelijä Elena Calistru kehotti kuvittelemaan ”tilannetta, jossa jokaista EU:n myöntämää euroa voidaan jäljittää Brysselistä kansallisten hallitusten kautta paikallisyhteisöön asti”.
ETSK katsoo, että yhteisellä julkisen talouden avoimuutta koskevalla kehyksellä asetetaan selkeät ja johdonmukaiset standardit kaikille EU:n rahoittamille ohjelmille ja varmistetaan yhdenmukainen raportointi ja rahoitustietojen helppo saatavuus kaikissa jäsenvaltioissa. Painopisteenä olisi parhaiden käytäntöjen edistäminen uusien säännösten käyttöönoton sijaan.
Osallistava budjetointi antaisi kansalaisille mahdollisuuden vaikuttaa suoraan julkisia menoja koskeviin päätöksiin erityisesti paikallistasolla ja samalla osallistavia elementtejä sisällytettäisiin myös EU:n tason budjetointiprosesseihin.
ETSK peräänkuulutti yhtenäistä ja käyttäjäystävällistä digitaalista alustaa, joka tarjoaa reaaliaikaista budjettitietoa, selkeää visualisointia ja tietoa siitä, mitä tuloksia EU:n varoilla saadaan aikaan. Tämä lisäisi yleisön ymmärtämystä ja sen kiinnostusta taloudellisiin tietoihin.
ETSK korosti myös, että on tärkeää lisätä yleistä tietoisuutta, varmistaa vahvempi valvonta ja yhdenmukaistaa rahoituskäytännöt EU:n tavoitteiden, kuten koheesion ja kestävyyden, kanssa yhteistyön ja vastuuvelvollisuuden edistämiseksi.
”EU:n rahoitus ei ole pelkkiä lukuja. Niissä on kyse luottamuksesta ja demokratiasta sekä siitä, että EU toimii kansalaistensa hyväksi”, Calistru totesi lopuksi. (tk)
Liettuan uusi ilmastouutistoimisto ”Climate Reporters” pyrkii torjumaan väsymystä ilmastoraportoinnissa ja palauttamaan ilmastonmuutoksen toimitusten asialistojen kärkeen. Loistavana esimerkkinä kansalaisjournalismista Climate Reporters yhdistää viestinnän ja ilmastoaktivismin valistaakseen ihmisiä ilmastonmuutoksesta ja antaakseen Äiti maalle äänen ympäristökriisin aikana.
Liettuan uusi ilmastouutistoimisto ”Climate Reporters” pyrkii torjumaan väsymystä ilmastoraportoinnissa ja palauttamaan ilmastonmuutoksen toimitusten asialistojen kärkeen. Loistavana esimerkkinä kansalaisjournalismista Climate Reporters yhdistää viestinnän ja ilmastoaktivismin valistaakseen ihmisiä ilmastonmuutoksesta ja antaakseen Äiti maalle äänen ympäristökriisin aikana.
Rūta Trainytė
Ilmastouutistoimisto Climate Reporters aloitti toimintansa tänä vuonna Liettuassa. Se on kansalaisjärjestöjen aloite ja esimerkki kansalaisjournalismista. Uutistoimiston tavoitteena on auttaa toimittajia raportoimaan ympäristökriisin eri näkökohdista. Tätä varten toimiston tiimi laatii tekstejä ja välittää ne toimituksiin.
Toimistossa työtä tekee aktivistien yhteisö. Tekstejä laativat toimittajat, suhdetoiminnan asiantuntijat, kansalaisjärjestöjen edustajat, aktivistit ja tutkijat – lyhyesti sanottuna ihmiset, jotka välittävät siitä, mitä tapahtuu, ja haluavat yhteiskunnallista muutosta. He muodostavat myös Climate Reporters -uutistoimiston hallituksen. Hallitus varmistaa, että uusi aloite on luotettava.
Climate Reporters -uutistoimisto ei ole uusi viestintämaailmassa, vaan sen toimittajilla on jo huomattavaa kokemusta suhdetoiminnasta, editoinnista sekä verkkoportaalien luomisesta ja ylläpidosta. Emme ole aloittelijoita myöskään ilmastoasioissa. Näin idea syntyi. Teemme sitä, mitä parhaiten osaamme, ja yhdistämme sen ilmastoaktivismiin. Annamme Äiti maalle äänen tänä ympäristökriisin aikana.
Olemme tietenkin yhteydessä toimittajiin. Toimitusten hallitsevana suuntauksena on uskoa, että ilmastouutiset eivät kiinnosta yleisöä eivätkä tuota klikkauksia. Toimittajat välttävät julkaisemasta artikkeleita, joiden otsikot sisältävät termin ”ilmastonmuutos” tai ”ilmastokriisi”. Mitä ilmastokriisin kieltäminen tarkoittaa? Onko se tapa suojella yhteiskuntaa huonoilta uutisilta ja ahdistuneisuudelta?
Se ei ehkä ole niin paha asia. Toimituksiin tulvii päivittäin valtava määrä uutisia, joita on fyysisesti vaikea käsitellä, vaikka ilmastoon liittyviä uutisia ei tuotettaisikaan. On myös tunnettava aihe. Tässä me tulemme kuvaan. Seuraava askel, jonka Climate Reporters -uutistoimisto tekee, on toimittajien kouluttaminen. Katsomme, että toimittajien on ymmärrettävä asia, jotta vältetään viherpesun leviäminen.
Yhtenä muuna ideana on opettaa tiettyjä ryhmiä ilmastonmuutoksesta houkuttelevalla tavalla. Haluamme tavoittaa ennen kaikkea nuoret ja olemme huomanneet, että he reagoivat hyvin huumoriin. Emme ole vielä varmoja, miltä tämä näyttää tulevaisuudessa, mutta ajattelemme jo tähän suuntaan.
Uutistoimisto on toiminut reilun puolen vuoden ajan. Tiedämme omasta kokemuksestamme, että tarvitsemme kärsivällisyyttä. Koputamme sitkeästi ja määrätietoisesti toimitusten ovia uutisillamme. Tekstejämme julkaistaan jo Liettuan tärkeimmissä uutisportaaleissa, ja meitä kutsutaan radio-ohjelmiin.
Sen varmistamiseksi, että toimitustyömme on laadukasta, on erittäin tärkeää, että saamme huomattavaa tukea Liettuan ympäristöjärjestöiltä, että järjestömme ovat kansainvälisten kansalaisjärjestöjen verkostojen jäseniä, että jäsenemme osallistuvat EU:n tason työryhmiin ja että he edustavat Liettuaa ETSK:ssa. Näin voimme laajentaa aihevalikoimaamme ja pysyä ajan tasalla ajankohtaisista asioista.
Yhteytemme ETSK:hon ylittää sen, että yksi hankkeen käynnistäjistä, Kęstutis Kupšys, on komitean jäsen. ETSK:n jäsenet voivat jakaa merkityksellisiä kokemuksia eri maistaan rikastuttaakseen Climate Reporters -uutistoimiston julkaisemia ilmastouutisia. Keskustelimme tästä asiasta hiljattain ranskalaisen ETSK:n jäsenen Arnaud Schwartzin kanssa maailman biodiversiteettihuippukokouksen (COP16) yhteydessä. Hänen suoraan Calista esittämänsä näkemykset johtivat Climate Reporters -artikkeliin. Hänen ajatuksensa kuultiin pian Liettuan tiedotusvälineissä. Tämä malli, jossa ETSK:n jäsenten asiantuntemusta käytetään tehokkaaseen viestintään maailmanlaajuisista uutisista paikallisille yleisöille, on osoittautunut hyödylliseksi. Siksi käytämme sitä tulevaisuudessa uudelleen.
Rūta Trainytė on vastaava toimittaja Climate Reporters -ilmastouutistoimistossa. Uutistoimisto on osa valtion rahoittamaa ŽALINK-hanketta. Kuluttajaliiton, kehitysyhteistyöfoorumin ja kiertotaloutta käsittelevän kansalaisjärjestön hallinnoimaa hanketta rahoitetaan Liettuan tasavallan ympäristöministeriön ympäristöhankkeiden hallintaviraston ilmastonmuutosohjelmasta.
Bill Clintonin vuoden 1992 vaalikampanjan iskulause It's the economy, stupid! (Talous ratkaisee, taukki!) herätti aikanaan voimakasta vastakaikua taantuman keskellä kamppailevien amerikkalaisten äänestäjien keskuudessa, ja mukailtuna se on vielä nytkin varsin osuva. Riittää, kun katsoo EU-vaalien jälkeisen viimeisimmänEurobarometrintuloksia. Kyselystä kävi ilmi, että tärkeimmät aiheet, jotka kannustivat ihmisiä äänestämään, olivat inflaatio ja talous.
Bill Clintonin vuoden 1992 vaalikampanjan iskulause It's the economy, stupid! (Talous ratkaisee, taukki!) herätti aikanaan voimakasta vastakaikua taantuman keskellä kamppailevien amerikkalaisten äänestäjien keskuudessa, ja mukailtuna se on vielä nytkin varsin osuva. Riittää, kun katsoo EU-vaalien jälkeisen viimeisimmänEurobarometrintuloksia. Kyselystä kävi ilmi, että tärkeimmät aiheet, jotka kannustivat ihmisiä äänestämään, olivat inflaatio ja talous
Elinkustannuskriisin ratkaiseminen on olennaisen tärkeää Euroopan tulevaisuuden kannalta, sillä tämä kriisi kärjistää yhteiskunnan ja talouden rakenteellisia ongelmia ja haastaa periaatteet, jotka pitävät yllä demokratioidemme yhteiskuntarakennetta.
ETSK:n visio auttaa varmistamaan EU:n maatalous-, kalastus- ja elintarvikejärjestelmien häiriönsietokyvyn ja kestävyyden kriisiaikoina.
ETSK kehottaa lokakuussa hyväksytyssä lausunnossaan luomaan elintarvikejärjestelmän, joka on kilpailukykyinen, kriisinkestävä ja EU:n ympäristötavoitteiden ja sosiaalisten tavoitteiden mukainen. Lausunnossa painotetaan elintarviketurvan, tuottajien kunnollisten tulojen, ympäristökestävyyden ja tulevan elintarviketuottajien sukupolven tukemisen tärkeyttä.
”Tuottajille on taattava vakaa, pysyvä tulotaso, ja elintarvikepolitiikan on perustuttava tietoon ja tarjottava kannustimia innovoinnille”, totesi Arnold Puech d’Alissac, Maailman maataloustuottajien järjestön (WFO) puheenjohtaja ja yksi lausunnon kolmesta esittelijästä.
ETSK ehdottaa tavoitteeseen pääsemiseksi maataloustuottajien neuvotteluvoiman vahvistamista hintaneuvotteluissa ja EU:n maatalous- ja kalastusrahoituksen lisäämistä. Lisäksi vaaditaan vihreän kehityksen ohjelman ja Pellolta pöytään -strategian normien sisällyttämistä tuleviin kauppasopimuksiin oikeudenmukaisen kilpailun ja elintarvikkeiden laadun varmistamiseksi.
”Alkutuottajille on ehdottomasti turvattava kunnolliset tulot”, totesi lausunnon toinen esittelijä Piroska Kállay.
ETSK vaatii siksi, että valvotaan tiukemmin reilujen kauppakäytäntöjen noudattamista ja kielletään myynti kustannuksia alempaan hintaan, jotta elintarvikeketju saadaan tasapainoon. Erittäin tärkeitä ovat myös sukupolvenvaihdosta edistävät toimintapolitiikat, jotka kohdistetaan erityisesti nuoriin ja naisiin ja joissa painottuvat yleissivistävä ja ammatillinen koulutus sekä osuuskuntien tukeminen.
Kestävän kehityksen tukemiseksi ETSK esittää, että hiilen sitomisesta, kuten kestävästä maanhoidosta, sekä hiilivuotojen estämisestä annettaisiin hyvitys. ”Näin elintarvikkeiden tuotanto olisi linjassa EU:n ilmastotavoitteiden ja maailmanlaajuisten ympäristösitoumusten kanssa”, totesi esittelijä Joe Healy.
Yksi ehdotuksista on julkinen vakuutusjärjestelmä, joka suojaisi tuottajia ilmastokatastrofien seurauksilta ja jolla turvattaisiin elintarvikehuollon jatkuvuus.
ETSK vaatii toimia, joilla huolehditaan maaperän ja vesien terveydestä, tehostetaan ja vähennetään veden kulutusta sekä karsitaan byrokratiaa ja lisätään avoimuutta digitaalisen hinta- ja kustannusseurannan avulla.
ETSK kehottaa myös perustamaan Euroopan elintarvikepoliittisen neuvoston edistämään vuoropuhelua elintarvikealalla ja sovittamaan elintarvikepolitiikka yhteen laajempien sosiaalisten tavoitteiden ja ympäristötavoitteiden kanssa. Näistä ehdotuksista muodostuu etenemissuunnitelma, jonka avulla voidaan vastata maailmanlaajuisiin haasteisiin ja tehdä EU:n elintarvikejärjestelmästä häiriönsietokykyisempi, kestävämpi ja tasa-arvoisempi. (ks)
”Kansalaisyhteiskunnan organisaatiot” -ryhmän puheenjohtaja Séamus Boland
Vaikka EU on vauraampi kuin suurin osa maailmasta, miljoonien eurooppalaislasten päivittäinen ateriointi on vieläkin kouluruokailun varassa. Itse asiassa yhä useammissa jäsenvaltioissa on ryhdytty tarjoamaan lapsille ruokaa myös koulujen loma-aikoina. Jo tämä yksistään on merkki siitä, että perustavanlaatuista köyhyyttä on olemassa, että se on kasvussa ja että tulevan Euroopan komission on puututtava siihen jämäkästi ja epäröimättä.
”Kansalaisyhteiskunnan organisaatiot” -ryhmän puheenjohtaja Séamus Boland
Vaikka EU on vauraampi kuin suurin osa maailmasta, miljoonien eurooppalaislasten päivittäinen ateriointi on vieläkin kouluruokailun varassa. Itse asiassa yhä useammissa jäsenvaltioissa on ryhdytty tarjoamaan lapsille ruokaa myös koulujen loma-aikoina. Jo tämä yksistään on merkki siitä, että perustavanlaatuista köyhyyttä on olemassa, että se on kasvussa ja että tulevan Euroopan komission on puututtava siihen jämäkästi ja epäröimättä.
Euroopan köyhyystilastot ovat masentavaa luettavaa. Noin 21 prosenttia EU:n väestöstä on köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa (Eurostatin tiedot vuodelta 2023), ja lähes 25 prosenttia lapsista uhkaa ajautua köyhyysloukkuun (Eurostatin tiedot vuodelta 2023). Voi hyvinkin olla, että ongelma olisi pahempi ilman EU:n nykyisiä tilanteen muuttamiseen tähtääviä aloitteita, mutta on myönnettävä, että ne eivät riitä. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) ja sen ”kansalaisyhteiskunnan organisaatiot” -ryhmä suhtautuvatkin myönteisesti komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin ilmoitukseen, jonka mukaan komissio laatii toimikaudella 2024–2029 köyhyyden vastaisen EU-strategian, jonka avulla puututaan köyhyyden perimmäisiin syihin. ETSK ja erityisesti ”kansalaisyhteiskunnan organisaatiot” -ryhmä ovat jo pitkään vaatineet tällaista strategiaa.
Köyhyys ei valitettavasti ole vain perheiden päivittäin tarvitsemien perusresurssien puutetta. Se on seurausta pitkään jatkuneista olosuhteista, jotka kulkevat käsi kädessä pitkään jatkuneen huono-osaisuuden kanssa. Tämä huono-osaisuus taas liittyy poliittisiin järjestelmiin, joissa parhaimmillaan jätetään tietyt väestöryhmät huomiotta ja pahimmillaan syrjitään niitä.
Ratkaisuja etsittäessä on arvioitava köyhyyteen johtaneita perimmäisiä syitä ja siis tarkasteltava ihmisten kaikkia elämänvaiheita syntymästä kuolemaan. Sama pätee myös asuntotarjontaan, josta on tulossa yksi Euroopan yhteiskuntien vakavimmista ongelmista. ETSK onkin ”kansalaisyhteiskunnan organisaatiot” -ryhmän pyynnöstä teettänyt tutkimuksen kohtuuhintaisesta kestävyysajattelun mukaisesta asumisesta EU:ssa. Tutkimus esiteltiin ryhmän 21. marraskuuta järjestämässä konferenssissa, jossa käsiteltiin kestävyysajattelun mukaisten ja kohtuuhintaisten asuntojen tarjontaa keinona suojella kaikkein heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä Euroopassa. Konferenssissa osoitettiin, että kohtuuhintainen asuminen on yksi köyhyyden torjunnan keskeisistä välineistä.
On ilahduttavaa, että uuteen Euroopan komissioon tulee energia- ja asumisasioista vastaava komission jäsen. Tästä on apua köyhyyden poistamisessa. On kuitenkin huolestuttavaa, että useimmat poliittiset päättäjät pitävät köyhyyden poistamista edelleen ongelmana, joka on ratkaistavissa mittavien, byrokraattisesti hallinnoitujen määrärahojen avulla. Resurssit saadaan köyhyydestä kärsivien käyttöön vain, jos tämä ajattelutapa muuttuu. Köyhyys on monialainen kysymys, ja Euroopan komission uusien, energia- ja asumisasioista, tasa-arvoasioista, koheesio- ja uudistusasioista sekä oikeudenmukaisesta siirtymästä vastaavien jäsenten on otettava kiireesti vastuu tämän asennemuutoksen edistämisestä.
ETSK kehottaa EU:ta ottamaan johtavan roolin Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja ilmastotavoitteiden mukaisella kestävällä biotalousmallilla.
Lausunnossaan ”Kiertotalouden ja biotalouden yhdenmukainen suuntaaminen” ETSK esittää, miten vahva biotalous voi kasvattaa Euroopalle syntyvää taloudellista ja ekologista hyötyä, vahvistaa selviytymiskykyä ja tukea oikeudenmukaista siirtymää. Strategiset investoinnit monialaiseen yhteistyöhön ja yhteisön osallistamiseen voivat tehdä EU:n biotaloudesta globaalin mallin kestävälle kasvulle.
Kestävän biotalouden on oltava EU:n kehysten, kuten vihreän kehityksen ohjelman, kiertotalouden ja biologista monimuotoisuutta koskevien tavoitteiden, mukaista. Näin varmistetaan, että biotaloustoimet edistävät ilmastoa ja biologista monimuotoisuutta koskevia tavoitteita ja samalla toimimista maapallon resurssien rajoissa.
”Kokonaisvaltainen ja kunnianhimoinen biotalousstrategia on olennaisen tärkeä. Kun biotalous on kiertotalouden ja kestävän kehityksen tavoitteiden mukaista, se voi edistää EU:n kilpailuetua luomalla kestäviä ja hyvin palkattuja työpaikkoja ja varmistamalla ekologisia rajoja kunnioittavan kasvun”, totesi lausunnon esittelijä Cillian Lohan.
Biotaloudessa voidaan noudattaa kiertotalouden periaatteita ja siten vähentää jätteen syntymistä sekä parantaa tehokkuutta resurssien kaskadikäytön ja biologisen materiaalin uudelleenkäytön avulla. Biotalous tarjoaa sosiaalisia etuja erityisesti maaseutualueilla luomalla työpaikkoja ja mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen. Maaseutuyhteisöjen ja nuorten osallistumisen tukeminen tällä alalla on ratkaisevan tärkeää.
Biotalouskasvatus voi auttaa kehittämään ammattitaitoista työvoimaa ja lisäämään tietoisuutta kestävyydestä. Se myös parantaa kansanterveyttä alentamalla terveydenhuollon kustannuksia. Edistysaskeleet teknologian ja kestävän maankäytön alalla, kuten uudistava maa- ja metsätalous, joka edistää hiilen varastointia ja biologista monimuotoisuutta, ovat näiden pyrkimysten kannalta keskeisiä.
Kaupunkiviljely ja kiertotalouspohjaiset elintarvikekeskukset voivat auttaa vähentämään elintarvikejätteen syntymistä ja vahvistamaan paikallisia elintarvikejärjestelmiä. EU:n olisi pidettävä yllä korkeaa vaatimustasoa yritystoiminnassa ja innovoinnissa ja kannustettava biopohjaisten teknologioiden nopeaan käyttöönottoon. Rahoituksessa olisi asetettava etusijalle innovatiiviset edelläkävijät ja tuettava pieniä ja keskisuuria yrityksiä.
Jotta biotalous voitaisiin sisällyttää EU:n toimintapolitiikkoihin, sille on annettava selkeä määritelmä. Biotalousstrategian päivittäminen vuoteen 2025 mennessä olisi toteutettava vihreän kehityksen ohjelman ja Pariisin sopimuksen mukaisesti ja laatimalla etenemissuunnitelma kestävälle ja selviytymiskykyiselle biopohjaiselle taloudelle. (ks)
